Keskustelu
| mualainen | Suuntana sukupuoli, tavoitteena ta... | 24.3.2018 19.53 |
| Tuas on tullu kuapista ulos yks suomen parlamentin jäsen. Millonka myö tavan muallaistollukat osattass ymmärtee, ku vualuarnille männään, kuka on normaali suomalainen immeinen, taikka kuka on jottain muuta, semmosija suuntautunneita. Kyllä minun mielestä iänestäjäjättäjöitten miärä kasvaa entisestään, ku ei tiijä iänestäköminä ny tyttöö. elikkä poikoo. |
||
| tom | Re: Suuntana sukupuoli, tavoitteena ta... | 24.3.2018 21.28 |
| Ei näistä kaappihomoista oo ollu mittään hyötyä aikasemminkaan nii alapeukkua jyrkästi annetaan...näillä männään |
||
| Kauko Näköinen | Re: Suuntana sukupuoli, tavoitteena ta... | 25.3.2018 0.36 |
| Maailman "onnellisimmasta maasta" ollaan kovaa vauhtia tekemässä sukupuoletonta ja tasapalkkaista sekä tietysti maailman tasa-arvoisinta yhteiskuntaa. "Ei laaksoa ei, ei kukkulaa..." Pieni ongelma on vielä siinä, että pörssiyhtiöiden johdossa vain 10%:a on naisia ja se, että valtionyhtiöiden johtajille ja muille isojen yhtiöiden johtajille maksetaan palkkaa monta miljoonaa euroa vuodessa - olemattoman vastuun kannosta. Kovat on liksat ammattiyhdistysten lakkokenraaleillakin. Kyllä Suomeen pitää perustuslaissa säätää kaikille tasapalkka. 2500 euroa kuussa on kaikille sopiva korvaus. Kun näin sovitaan niin kaikki tulonsiirrot voidaan lopettaa. Eduskunnassakin kaikki tulee kohta ulos kaapeista ja pappien pitää vihkiä jo kohta jopa emakkosikoja ja miehiä keskenään. Eduskunnassa meno on mennyt nykyään niin holtittomaksi ja laittomaksi, että tarvitaan kansalaisaloite, jossa dementoitunut 100 vuotias eduskunta lakkautetaan. Saulilla ja Jennillä on nyt tuore poikavauva, jonka nimeksi voidaan laittaa isän toisen nimen mukaisesti Väinämö eli lyhennettynä Väinö Jr I. Vihdoinkin pääsisimme sitten Kepulandiasta eroon ja pohjois-maisten kuningaskuntien jaloon joukkoon, jossa ihmisarvot on kunnossa ja kulttuuri sekä talous kukoistavat. |
||
| mualainen | Re: Suuntana sukupuoli, tavoitteena ta... | 25.3.2018 11.33 |
| Oisko alan kolomas, joka on tunnetusti tilastonikkari, alakammaan laskemmaan, montako meijän suomen parlamentin senaattoreista on semmosija ns. suuntautunneita johonkin normaalista poikkeeviin asioihin. Yllä jo nimim. tomtom {on muuten helevetin epämiäräsesti käyttäytyvä navikaattori, en suosittele kellekkään.} jo kirjoitti ihan iäneen kuappihomppelit. Ko kuuklettaa yksinkertaisella tekstillä tunnetut homot, aukeaa satoja nimiö sisöltävä lurttrlo, josta ilimineeraa aika monta homppelija ja lepsoja. |
||
| mualainen | Re: Suuntana sukupuoli, tavoitteena ta... | 25.3.2018 11.36 |
| Saatana, ko tul ylläolevaan kirjotusvirheitä ko lasit, eiku lukulasit hukassa. |
||
| Anna K. | Re: Suuntana sukupuoli, tavoitteena ta... | 25.3.2018 19.02 |
| Köyhä ja rahaton Heikki J.W. Salonen on nähty ruokajonossa. |
||
| Juankoskelainen | Re: Suuntana sukupuoli, tavoitteena ta... | 25.3.2018 19.55 |
| Eikö tämä sama herra Salonen tehnyt 4 miljoonan euron tarjouksen pesälle? |
||
| AKM, se ainoa oikea | Re: Suuntana sukupuoli, tavoitteena ta... | 25.3.2018 23.34 |
| mualainen tuossa yllä heitti kysymyksen, kuinka monta ns. suuntautunutta kansanedustajaa meillä on parlamentissa säätämässä tavallisten suomalaisten elämää vaikeuttavaa elostelua. Asiastahan äänestettiin pari vuotta sitten ja Ilta-Sanomat raportoi äänestyksen tuloksen 28.11.2014. Yksityiskohdat äänestyksestä selviää alla olevasta linkistä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000841827.html Lopputuloksesta voidaan todeta, että meillä oli silloin 105 ns. suuntautunutta ja 92 suuntaa vailla olevaa kansanedustajaa. Kun tarkemmin tutkii yksittäisten kansanedustajien silloista äänestyskäyttäytymistä, niin voi todeta, että moni äänesti suuntautuneesti, koska olisi muutoin leimautunut tai leimattu joksikin, mikä olisi saattanut vaikuttaa suosioon seuraavissa vaaleissa. Mutta kyllä yo. äänestystulos suuntaa antaa suuntautuneisuuden määrästä eduskunnassa. Alkoholilain uudistuksesta äänestettiin puolestaan 15.12.2017, jolloin ruokakauppojen oluiden alkoholiprosentin noston puolesta äänesti 98 ja sitä vastusti 94 edustajaa. Tässä äänestyksessä äänestettiin omantunnon mukaan. Tämäkin äänestystulos antaa suuntaa suuntautumisesta. Suunnilleen puolet kannattaa ja puolet näyttää aina vastustavan eduskunnassa esityksiä riippumatta mitään siitä, mistä asiasta kulloinkin äänestetään. Kysymyksessä on poliittinen ns. eduskunnan äänestyspiirileikki. Kun alkoholilain lopullisesta sanamuodosta äänestettiin taas 19.12.2017 ryhmäkurin mukaan, niin uudistuksen puolesta äänesti 124 ja uudistusta vastusti enää 65. On huomattava, että alkoholilain uudistusta kaikkein kiivaimmin vastustanut kepuloisten Pekka "Maito" Puska kannattikin yllättäen lopullisessa äänestyksessä alkoholilain uudistusta. Uudistuksen kannalla oli lopullisessa äänestyksessä myös Annika "Äiti" Saarikko, joka oli jo kepuloisten Suomi Kuntoon eduskuntavaaliohjelmassa esittänyt demujen "Keppana" Huovista myötäillen, että keppanaa saisi Suomessa myydä vain Alkosta. Näyttääkin siltä, että kepuloiset Pekka "Maito" Puska ja Annnika "Äiti" olivat päätelleet, että kansanedustajan ura päättyy lyhyeen, jos äänestävät vastoin kansan syvien rivien tahtoa. Kaikkea kehitystä vastustavat demut tietysti lähes kautta linjan vastustivat nyt myös alkoholilain uudistusta ja samoin teki myös vasureiden Paavo Arhinmäki ja monet muut vasurit. Sotshin Olympialaisten jääkiekkopronssin juhlien jälkeenhän Paavo kannettiin hotellihuoneeseensa lepäämään, eikä Paavo muistanut aamulla, miten öiset bileet meni, mutta tiettävästi Paavon kantajilla oli kuitenkin ollut erittäin hauskaa. Ehkä Paavo oli vain alkoholilain äänestyksessä huomannut, että alkoholi ei sovi hänelle. Joka tapauksessa näyttää siltä, että eduskunnassa eniten ääntä pitävät ovat äänessä vain siksi, että nimi jäisi ihmisille mieleen. Vähemmän on merkitystä sillä, milloin mistäkin asiasta äänestetään tai puhutaan. Yllä olevista äänestystuloksista voi kuitenkin päätellä, että eduskunnassa äänestystulos on lähinnä arpapeliä ja erityisesti silloin, kun äänetys tapahtuu oman tunnon mukaan. Puolueille on tietysti tärkeätä saavuttaa mahdollisimman suuri kannatus ja eduskuntaan mahdollisimman suuri määrä kansanedustajia. Tällöin tärkein kriteeri ehdokkaiden valinnassa on tunnettuus. Tästä syystä eduskuntaan onkin meillä valittu mielellään menestyneitä ja tunnettuja henkilöitä kuten esim. urheilijoita, opettajia, sairaanhoitajia, poliiseja ja kunnanjohtajia jne. Täytyisi kuitenkin muistaa, että kansanedustajien keskeisenä tehtävänä on säätää lakeja. Voidaankin aiheellisesti kysyä, onko esim. urheilijoilla paras mahdollinen kyky osallistua vaativaan lainsäädäntötyöhön? Kun ottaa huomioon, millaisia henkilöitä meillä on vuosikymmenien saatossa ollut lakeja säätämässä, niin ei ole sitten kumma, että meillä on säädetty mm. kuntiin ainakin 500 turhaa säädöstä ja lakia, jotka vain vaikeuttavat ihmisten elämää. Suuri osa nykyistä lainsäädäntöä on pohjimmiltaan vielä peräisin tsaarin ajalta, mutta säädettyjen lakien muttaminen on vaikeata, koska niitä valvomaan on sitten aikojen saatossa luotu vielä viranomaisverkosto ja heille valvojat. Lakien säätämien lisäksi kansanedustajat päättävät vuosittain myös valtion menoista ja tuloista. Vuotuiset budjetit taas laaditaan virkamiesten toimesta. Koska kansanedustajat ovat osaltaan päättämässä Suomen kansatalouden kehittymisestä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä, niin luulisi, että kansanedustajilta vaadittaisiin ainakin kansantalouden approbaturtason osaaminen. Useimmilta nykyisiltä kansanedustajilta esim. tällainen kansantalouden ymmärtämys valitettavasti kuitenkin puuttuu. Tästä syystä mm. Terra Sipilän Maakunta Sotestakaan ei ole laadittu minkäänlaista kansantaloudellista vaikutusarviota, vaikka 1001 sivun pituista lakinivaskaa ollaan kovaa vauhtia viemässä eduskunnassa päätettäväksi. |
||