Keskustelu
| Eero Kekäläinen | Onnea Kaisa !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! | 25.3.2018 18.08 |
| Näin ex urheilumiehenä suurta suuremmat onnittelut Kaisalle maailmancupvoitosta. Epäonnistuneista olympiaadeista huolimatta Kaisa kokosi itsensä ja uskomattomalla sisukkuudellaan taisteli valkovenäjän Kuzminan ohi maailmancupin voittoon. Paljon onnea Sinulle Kaisa voitosta ja minä ja luulen, et monet muutkin lajin seuraajat toivovat, et Kaisa et vielä lopettaisi uraasi, vaan jaksaisit olla ilonamme tällä suomen urheilu-uran alamäessä Kristan ja Iivon kanssa. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Onnea Kaisa !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! | 25.3.2018 18.51 |
| Kaisahan on sivustomme vakiokävijä, joten terveiset menevät perille. |
||
| AKM, se ainoa oikea | Re: Onnea Kaisa !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! | 26.3.2018 0.36 |
| Kyllä Kaisaa täytyy onnitella hienosta voitosta tänään!!! Minusta Kaisa on yksi hienoimpia suomalaisia urheilijoita, josta voidaan kaikki olla ylpeitä. Toivoisi kuitenkin, että meillä olisi useampia Kaisan tapaisia esikuvia. Kaisalla on ollut kyllä kohtalaisesti tukijoita, mutta jotenkin tuntuu, että Kaisa on valmennuksessa kuitenkin jäänyt yksin. Kaisan ongelmanahan on pitkään ollut hieman epävarma ja hidas ampumatyöskentely kovimpiin kilpailujoihin verrattuna. Suuria ammuntaan liittyviä ongelmia on myös ollut Mari Laukkasella, jonka hiihtovauhti taitaa olla jopa Kaisaa kovempi. Kaisan onnen keskellä täytyy kuitenkin todeta, että Kaisalta jäi valitettavasti Olympiamitalit saamatta. Kaisan kohtalo siis muistuttaa Janne Ahosen kohtaloa. Pakostakin tulee mieleen, että meillä on jotain vikaa urheilun nykyisissä valmennusjärjestelmissä ja menetelmissä, kun epäonnistuminen yllättää meidän parhaat urheilijat aina tärkeimmissä kilpailuissa. Toivotaan, että uusi ampumahiihdon valmentaja pystyy tuomaan varmuuden myös ampumapaikoille. Kaisan ampumavalmentajana on toiminut sotilastaustainen Ville Kotikumpu. Koska Kaisalla on epävarmuutta esiintynyt "penkalla" herää kysymys, onko riittävästi panostettu henkisen puolen valmennukseen - siis itsevarmuden kehittämiseen. Jotenkin tuntuu siltä, että esim. Norjassa, Saksassa, Ruotsissa ja Rankassa panostetaan henkisen puolen valmennukseen enemmän kuin meillä. Epäilen, että meillä urheilussakin "management by perkele" asenne vaivaa meikäläisten suorituksia. Pelätään epäonnistumista. Silloin ei voi mitään sille, että jalat vapisee "penkalla" jos vähänkään tuulee. Sama ilmiö saattaa vaikuttaa myös mäkihyppääjillä hyppyrin nokalla ja jopa tornissa. |
||