Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
eero kekäläinenElämää tärkeemmät asiat3.7.2018 14.31
Näin ko meilläkin on nyt kesä.
Siirrytään vakavimmista asioista kesälomalle.
Mikäpä ois mukavampaa kesäiltana, ko mökillä, autereisena kesäiltana rakkaan vaimon kanssa matokaivannan jälkeen lykätä venho vesille.
Soutahtaa sille ahvenkarikolle, komentaa vaimolle, et ny ankkur vetteen.
Ensin tshuauttaa huurteinen Olvi ja sannoo vaimolle, missäs ne matoset onkaan.
Erinäisten vaiheitten jälkeen venhossa on huomisen ateria.

Mikä meillä täällä suomessa on elläässä ???

Naatittaan !!!!!
AKM, se ainoa oikeaRe: Elämää tärkeemmät asiat4.7.2018 11.00
Eero Kekäläisen viisauden salaisuus paljastui nyt. Kekäläinen onkin köyhän Savon miehiä.

Köyhyys on pelastanut aivopaon, eikä Kekäläinen ole heittäytynyt aivottomaksi savolaiseksi piällysmieheksi edes salonkikelpoisimmin johdetussa Juankosken kaupungissa, jossa kaikki kunnanjohtohenkilöt ovat kuvitelleet olevansa suuria visionäärejä.

Juankoskella on viimeiset parikymmentä vuotta puhuttu joka vuosi suurista projekteista ja invetsoinneista, mutta minun näkemykseni mukaan Juankoskella ei ole tehty 20 vuoteen yhtään investointia.

Investointiin nimittäin kyllä kuuluu myös se, että investoinnista on tuloja. Jos ei ole tuloja, on kysymyksessä käyttömeno.
Suomessa sitä sanotaan syömävelaksi.

Eero Kekäläinen on päässyt suosikkiaiheeseensa eli urbanisoitumisen ihanuuteen. Kyllähän tuota urbanisoitumista on havaittavissa ympäri maailmaa ja joissakin tapauksissa edutkin ovat kiistattomat. Suomeen urbanisoituminen ei kuitenkaan sovi monestakin syystä.

Kalastamisen pahin este on yleissitovat työtehtosopimukset ja jäykät kartellisoituneet työmarkkinat.

Otetaan nyt vaikka kalastuslupien hinnat tarkasteluun. Ihan äskettäin olin kuulevinani, että Helsingissä vanhojen kalastuslupien hinta oli 36,55 euroa ja Helsingin ulkopuolella keskihinta on vain 16,67 euroa eli 20 euroa alempi.

Minä tässä vain mietin sitä, kuinka Juankosken mummo urbanisotuu Helsinkiin tai Kuopioon, kun hän ensin myy 30 000 eurolla hyvän omakotitalon Juankoskelta, ottaa muutaman sadan tuhannen euron tai jopa miljoonan euron lainan ja muuttaa viettämään auvoisia eläkepäiviään lapsiaan lähemmäksi Helsinkiin tai vaikka Kuopioon.

Nythän näyttää yhteiskuntasopimuksessa menevän niin, että paikallista sopimista ei tässä maassa kunnolla hyväksytä.

Tästä seuraa se, että urbanosoituneillakin alueilla ihmisten täytyy voida elää ja käydä kouluja. Tästä taas seuraa se, että Suomen palkka- ja kustannustaso pysyy jatkossakin maailman korkeimpana. Tästä taas seuraa se, että Suomen väkiluku lähteen kohta jyrkkään laskuun, kun rajat on vielä laitettu joidenkin älykääpiöiden toimesta kiinni.

Moro Pekka on lähtenyt morkkamaan Puolankaa pahaksi siipeilijäkunnaksi. Tällaisen kyseenalaisen varjon alan mies heitti ajattelemattomuuttaan myös monen muun pienen kunnan kuten esim. Rautavaaran, Ranuan ja Kivijärven ylle.

Näissä kunnissa YLE:n laskelmien mukaan kunnallinen kokonaisveroaste nousisi tasolle 71.10-71.90%, jos valtionavut, kiinteistöverot ja yhteisöverot jätettäisiin huomiotta.

Minua ihmetyttää, miksi matemaattisesti lahjakas Moro Pekka sortuu tällaiseen YLE:n harrastamaan vähä-älyiseen visionointiin.

Tässä yhteydessä minulle tulee mieleeni entinen liikunnan opettajani Into Turvanen, josta muodostui 1970-luvulla legendaarinen valmentaja ja saamieni tietojen mukaan Into on vieläkin kovassa kunnossa.

Meitä nuoria veteliä pojankloppeja Into opasti mm. pesäpallossa ja jääkiekossa. Jääkiekossa Into totesi, että minulla ei ole sillä alalla lahjoja, koska olisin parempi kaunoluistelija.

Into ei tykännyt siitä, että osasin tehdä maaleja ja jallittaa puolustajia. Kun ammattimies antaa näin murhaavan lausunnon, niin päätin lopettaa jääkiekon peluun siltä istumalta. Minä pidin kaunoluistelua naisten lajina.

Pesäpallossa Intolla oli hyvä määritelmä. Kysymyksessä on laiskojen suomalaisten kansallispeli, jossa yksi lyö ja muistaakseni 9 juo vischyä.

Pesäpallosta tullaankin sitten kätevästi pitkän aasinsillan kautta sääntöihin. Suomen kunnat ovat ikiaikaisia autonomisia yhteisöjä, jotka on pyritty aikojen saatossa pitämään elinkelpoisina viisaasti kahta kautta: autonominen verotusoikeus ja perustuslain perusteella tasa-arvoiset palvelut turvaava valtionosuusjärjestelmä.

On selvää, että sellaisissa kunnissa, joissa noudatetaan esim. kansallispelissä pesäpallossa hyväksi havaittuja pelisääntöja, ei voi olla suurempaa vikaa.

Kun sitten katsoo Moro Pekan googlaamaa YLE:n tilastoa, niin siitäkin näkee, että asukaspako näyttää olevan olematonta niissä kunnissa, joille YLE on esittänyt hyvän kunnan tappoluvun eli teoreettisen kokonaisveroasteen noin 70%.

Onko siis niin, että yleisitovat työehtosopimukset ja urbanisoituminen ovat vetäneet maton totaalisti suomalaisten jalkojen alta?

Kun nyt sote vähitellen laitetaan puihin (vapaa kilpailu), niin nämäkin YLE:n esittämät ja alan miehen totena pitämät laskelmat heiteään roskakoriin.

Kyllä Moro Pekka itsekin tietää sen, että jos Suomen keskimääräinen palkkataso hilataan urbanisoitumisen myötä Helsingin tasolle, niin eipä Suomesta pystytä myymään tulevaisuudessa ainuttakaan insinöörin rakentamaa hilavitkutinta.

Matomäen aikoinaan mainitsema myytävien tuotteiden minimissään hevosen koko vaikuttaa nykyaikana kovin pieneltä, kun Nokian Elop ei pystynyt meiltä myymään enää maailman markkinoille edes palavien porauslauttojen kokoisia esineitä.

Tilanne ei sillä parane, että suomalaiset tekee vuodessa 24 tuntia töitä enemmän. Ruotsissa on havaittu jo se, että paikallisissa sopimuksissa voidaan päästä nykyistä parempiin tuloksiin, kun tehdään töitä vähemmän.

Gutzeitilla oli ennen homissa hyvä ytäväni Yli-Jussi. Yli-Jussi opasti Gutzeitilla työtekijöitä myös yksinkertaisin periaattein: työtä tehdessä on hyvä toimia niin, että asiat tehdään vain yhden kerran. Tähän päästään, kun ensiksi mietitään, mitä ollaan tekemässä. Näin vältetään turhan työn tekeminen. Tässä yksinkertaisessa viisaudessa on suomalaisen tuottavuuden ydinkysymys.

Kysymys on ketterä New Stromsin johtamisesta. Siihen ei tarvita naisia.

Mitään turhaa työtä ei pidä tehdä, varsinkaan ahkerasti. Tätähän Juankoskella on harrastettu yhteen soittoon jo yli 20 vuotta. Ei ole ihme, että kunta on kuollut.
alan kolmas miesRe: Elämää tärkeemmät asiat4.7.2018 14.51
Trolli "aral" on taas yllä pukeutunut AKM:n sen ainoan oikean kaapuun ja alkanut kiusata Eeroa sekä Moro Pekkaa.

Täytyy sanoa, että Trolli "aral" on äärettömän taitava trollaaja, jonka ammattimaista toimintaa ilmeisesti rahoitetaan Pietarin trollauskeskuksesta.

Kyseiset trollit pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin aiheuttamaan hämminkiä lukijoiden keskuudessa.

Tavoitteena on tietysti pilata systemaattisesti totuuksia kertovan AKM:n, sen ainoan oikean maine.

Trollien toimeksianto muistuttaa Amerikassa erikoissyyttäjä Muellerille annettua toimeksiantoa tutkia kaikki Presidentti Trumpin yhteistyökumppanit jopa kirjastojen lainakortteja myöten, jos löytyisi ns. Russian collution.

Kysymys on kuitenkin paikallisesta noitavainosta.

AKM:n tapauksessa trolleilla on epäilys siitä, että AKM, se ainoa oikea on ollut osallisena ns. collutioniin Suomen oikeuskanslerin viraston kanssa.

Tässäkin tapauksessa kysymyksessä on laajamittaisesta noitavainosta, jonka Juankosken kaupunginhallituksen puolesta Esteri ja kaupungin hallintojohtaja taannoin käynnistivät jo 30.6.2011.

Kyseiset kaunaiset noitavainoajathan ymmärtämättömyyttään lähettivät tutkintapyynnön jopa poliisille, kun NS oli tehnyt täysin perustus- ja kuntalain mukaisen kunnallisvalituksen Juankosken kaupungin myöntämästä mutta KHO:n laittomaksi toteamasta ja purettavaksi määräämästä 5 milj. euron kaupungin takauksesta.

Tunnetustihan Juankosken kaupungin laiton takaus johti Juankosken kaupungin tuhoon vain parissa vuodessa. Juankosken ennen niin vaurasta kaupunkia ei enää ole.
eeroRe: Elämää tärkeemmät asiat9.7.2018 21.31
No milläköhän aivoilla trolli on päätynyt olettamukseen, et Eero muka suosisi urbanisoitumista, ei todellakaan, maalla on mukavaa.
Ja toisaalta kalastamisen mukavuus ja siitä johtuvat kustannukset täällä meillä savossa on varsin kohtuulliset.
Tai tuntuukose trollin mielestä hinnakkaalta, jos käyp läheisestä alekaupasta ostamassa 0,99 euroa maksavan perinteisen mato-ongen, napsauttaa lähimetsästä parimetrisen pajuvavan, kuopasee matoset pellonreunasta ja lähtee ongelle.
Tuskin trollillekkaan tullee tästä bankrottia.
Toista se on ko lähetään lappiin, Tenolle lohenpyyntiin.
Vuos taapäin meijän valitsemat herrat suuressa viisaudessa neuvottelivat norjalaisten kanssa sopimuksen, jossa kalalupia Tenolle myyvään suomalaisille 6500 kpl ja norskeille 6500.
Nyt näitä lupia, mm.
{veneellä soutaen} myydään turisteille
" vuorokausilupana" jolla saa kalastaa 12 tuntia.

Esimerkiksi ko. ajat täältä Savosta Utsjoelle ja takas = + 2000 km.
Polttoainekulut min. 300,-
Vuokramökki 6x120,- 720,-Vene ja mooottori 6x150,- 900,-
Kalastuslupa 6x80,- 480,-

Yhteensä 2.400,- euroa.

Nyt ko on pakolliset kulut tässä, mut intoa täynnä oleva kalastaja on vielä Tenon törmällä, kuiva suu ja vatsa huutaa hoosiannaa.
Lisätään vielä juoma-elikkä ateriakulut
viikoksi tonni, päädytään loppusummaan
about 3.500,- euroa.

Jos sulla käy ns. hyvä mäihä, saatat saada onnella puoltoistakilosen titin.

Viikon päästä ko tulet kotio, lyöt lohikalan pöytään ja sanot vaimolle, et
näitähän sieltä sais, jos ois aikaa kalastaa ja laitappa tästä ateria.
Ko sitten ruokapöydässä vaivihkaa kysyt rakkaalta vaimoltasi, maistuuko tenonlohi maukkaalle.

Jos sinulla on fiksus vaimo hän nyökyttelee päätään ja myöntelee, ei voi olla tämän maukkaampaa kalaa.

No, kalamieshän kaikessa hiljaisuudessaan, omassa mielessään ajattelee, et perkele, se on pakko olla maukasta, maksohanse 2300,- eur/kg

Joten se siitä, mitä kukin ajattelee kalastusharrastuksen kustannuksiksi.

Kaikki on suhteellista.

Kävin Tenolla kalassa vuoskymmenet, mut viimevuonna, ko nämä lupahommat men suoraan sanottua perseelleen tein stopin.
Viime kesänäkin olin karavaanillamme
rakkaan vaimoni kanssa neljä yötä Tenon rannalla, mut en kalastanut ollenkaan. Kävin kalalla muualla.

Nytkin, ko rakkaalla vaimollani alko kesäloma, lähdemme huomenissa pohojoseen, mut mennään Norjaan, siellä on alle puoleenhintaan lohijokia kalastettavissa.
Pitäköön herrat Tenonlohensa.

43 vuotta kestänyt tenonkalastukseni on nyt finaalissa.

Terveisin sinne juankylälle Kaasisen Onnille ja Okulle, sekä Räsäsen Einolle, sekä monelle muulle kalakaverille.
alan kolmas miesRe: Elämää tärkeemmät asiat11.7.2018 1.38
Ystäväni Eero on taas käynnistänyt asiallisen keskustelun ja tällä kertaa kalastuksesta, jossa Etelän Herrat ovat taas lähteneet opastamaan kalastajia, jotka ovat tuhansia vuosia hankkineet elantonsa ja myös huvinsa kaloja narratessaan.

Minäkin olen jo selvästi yli 70-vuotisen elämäni aikana tehnyt tuttavuutta lähes kaikkiin mahdollisiin kalastusvälineisiin ja tapoihin. Pidän siis itseäni kokeneena kalamiehenä, jonka kalastusvälineisiin ovat kuuluneet seuraavat vermeet:

 Mato-onki
 Pohjaonki
 Pilkki
 Kelauistin
 Harrilauta
 Virveli
 Pitkä siima
 Latikkahaavi
 Katiska
 Rysä
 Verkot (puuvillaiset, nailonverkot, riimuverkot) pohjaan, pintaan ja välveteen
 Nuottaa en ole omistanut, mutta nuotanvetoon, nuotankutomiseen ja troolaukseen olen syvällisesti perehtynyt. Jo pienenä poikana havaitsin nuotalla, että nuotanveto ei ole äkkipikaisten voimamiesvetäjien hommaa. Kysymyksessä on taitolaji.

Olen myös havainnut senkin, että nainenkin voi vetää nuottaa.

Kaikilla vermeillä kalaa on tullut vaihtelevasti. Olen tietysti tarkoin perehtynyt myös legendaariseen Itkosen kalakalenteriin, jotta en olisi väärään aikaan lähtenyt merta etemmäksi kalaan.

Kalastusharrastusta olen harjoittanut ennen kaikkea sinisellä Saimaalla mutta myös muilla järvillä sekä meressä. Omien havaintojeni mukaan kaikkialla löytyy runsaasti hyviä ruokakaloja.

Se täytyy sanoa, että ehkä eniten minua on kiinnostanut kalojen narraaminen mato- tai latikkaongella. Se jos mikä, on taitolaji. Viisas isäni opetti minulle, miten kaloja narrataan. Olen sitten pyrkinyt siirtämään sen taidon lapsilleni.

Labradorin noutajat ovat erittäin innokkaista kalastajia, jotka välittömästi napaavat kalaan kiinni, kun sen nostaa vedestä.

Kyllä sen heti kohon liikkeistä näkee, onko tulossa isompi vonkale vai joku särjen sintti. Kun saa myöhään illalla kiisken, niin silloin tietää, että syönti on loppu ja on syytä lähteä kalojen perkuuseen.

Suomessa on satoja tuhansia järviä, joissa näillä vermeillä voi kalastaa, mutta aika vähiin kalastajat ovat Suomessa menneet.

Kaupoissakin saa nykyään vain Norjan lohia ja Vietnamistakin asti kuskattuja kalafileitä. Kotimaisia kaloja meillä on totuttu pitämään lähinnä roskakaloina, jotka syötetään eläinten rehuksi. Presidentille kyllä viedään jouluna aina hauki.

Eero tuossa otti esille, että hän on ollut innokas Tenojoen kalastaja ja käynyt siellä usein kalassa, mutta nyt Eero on saanut tarpeekseen Tenojoen kalastuksesta.

Minä en ole itse koskaan ollut innostunut lähtemään Tenojoelle asti kalaan, kun olen ajatellut, että siinä lähdetään vähän merta etemmäksi kalaan ja muutoinkin kalareissuun menee runsaasti aikaa. Olen kyllä kuullut monilta Tenojoen kävijöiltä kaikenlaisia sattumuksia ja kalajuttuja suurista saaliista.

Äskettäin oli telkkarissa tuoreita uutisia Tenojoelta, jossa sanoma mielestäni oli, että kaikki luvat on myyty, mutta kalastajia ei Tenojoella näy mailla eikä halmeilla. En tarkemmin syventynyt tuohon uutiseen, mutta ilmeisesti Eero pitkäaikaisena Tenon kävijänä tietää, mistä on kysymys?

Minä epäilen, että kysymys on rahasta ja olisikohan vielä niin, että Etelän Herrat ja virkamiehet ovat taas keksineet jonkun säännöksen, jonka nojalla joku elinkeino voidaan lopettaa. Minä epäilen, että kepuloisten Luomu Tiilikaisella ja Jari Lepällä saattaa hyvinkin olla tässäkin sormensa pelissä.

Minun on hyvin vaikea kuvitella, että lohet olisivat jotenkin päässeet loppumaan Peräpohjolankin joista. Minusta tuntuisi pikemminkin siltä, että ilmaston lämpeneminenkin vain lisää arktisten alueiden kalakantoja, elleivät poliitikot mene tyhmyyttään estämään lohien nousuja jokien yläjuoksuille.

Eero on esittänyt erinomaisen laskelman Tenojoelta pyydetyn lohen hinnasta. Pitäisi Luomu Tiilikaisen ja Jari Lepänkin sekä muidenkin Etelän herrojen tajuta, että 2 300 euroa lohikilosta on jo aivan posketon hinta.

Ei ole mikään ihme, että telkkarissakin itkettiin, minne ne Tenon kalastajat ovat häipyneet.

Minulle ei ole vielä tullut tietoon, millainen kalamies Jari Leppä on. Se on kyllä tullut tietoon, että Jari on monen toimen maatalousyrittäjä, joka harrastaa myös näyttelemistä. Alle laitan vähän MTV:n uutisissa kerrottua lisätietoa kepuloisten maatalousministeri Jarin toiminnoista:

"Leppä on naimisissa ja hänellä on yksi lapsi. Sotilasarvoltaan hän on reservin majuri.

Lepän maatilan pääbisnes on maidontuotanto. Lehmiä on noin 70. Maidontuotannon lisäksi tilalla harjoitetaan metsätaloutta, mökkien vuokrausta ja hevosten kasvatusta.

Vuoden 2016 sidonnaisuusilmoituksen mukaan hän tahkosi niillä lähes 450 000 euron tulot. Leppä kertoo nettisivuillaan, että Antinmäen tila on ollut hänen sukunsa hallinnassa vuodesta 1539 lähtien.

? Itse olen ollut vuokraviljelijänä vuodesta 1980 ja varsinaisiin isännän hommiin ryhdyin vuonna 1993, Leppä kertoo nettisivuillaan.

Vapaa-ajallaan Leppä harrastaa liikuntaa, raviurheilua, metsästystä ja harrastajanäyttelemistä."

Kuten arvelinkin, niin Jari ei näytä olevan ns. kalamiehiä, joten näyttää siltä, että Jari ei ole ehtinyt näyttelijäharrastuksiltaan perehtymään edes Saimaan kalatalouden tilaan puhumattakaan siitä, että Jari olisi jollain tavoin nostanut profiilia esim. Lapin kalastuskysymyksissä.

Minä muistelen, että olen nähnyt Jarin esiintyvän telkkarin uutissa jossakin Lappia koskevassa kokouksessa, mutta minusta kysymys ei ollut kalastuksesta vaan Lapin kaivosteollisuuden kehittämisestä ja porotalouden tuhoutumisesta.

Kalastukseen liittyen olenkin pannut merkille, että kepuloiset eivät harrasta kalastusta normaalissa mielessä.

Kepuloiset ovat keksineet sen, että "kalastusta" on parempi harrastaa valtion bioenergiatukien kohdalla.

Biokaasutukiahan on jo myönnetty ainakin 20 miljoonan euron edestä. Ja hyvästä apajastahan on silloin selvästi kysymys. Mikäli bioenergiatuki on suuruusluokkaa 30%:a investoinnista, niin pääasiassa kepuloisten promovoimia kannattamattomia biokaasulaitoksia on siis rakennettu jo ainakin 60 miljoonalla eurolla.

YLEkin raportoi 29.6.2018 uutisissaan, että kepuloisten biokaasuprojektin Kärkiyhtiö jyväskyläläinen BioGTS Oy on ajautunut vakaviin talousongelmiin.

BioGTS:n toimittavat biokaasulaitokset eivät ole vastanneet asiakkaiden odotuksia. Laitosten kapasiteetit ovat jääneet puoleen luvatuista, rakennusaikataulut eivät ole pitäneet. Toimituksia on jouduttu perumaan. Vakavia vaikeuksia tuntuu olevan ainakin seuraavissa laitoksissa:

 Kauhavan Suupohjan Ammatti-instituutti
 Mustankorkea Oy.n Jyväskylän, Toivakan ja Laukaan yhteinen laitos Jyväskylässä
 Punkalaitumen Bioenergia Oy
 Mäntsälän Biovoima Oy
 Harjavalla Satgas Oy:n laitos jne.

Näihin biokaasuprojekteihin bioenergiatuki on tyypillisesti ollut yli 30%:a hankkeiden investoinnista. Laitosten investoinnit ovat vaihdelleet suunnilleen 1-13 milj. euron välillä.

Vaikeuksiin joutuneen BioGTS Oy:n kotipaikka on Jyväskylä ja Mustankorkean laitoksen peruskiven muuraustilaisuudessa kepuloisten Siltarumpu Pekkarinen lausui juhlapuheessaan:

"Jos pääsisimme 100-200 gigawattituntiinkin liikennekäytössä, se olisi hyvä tulos. Siihen tarvitaan julkista sektoria. Jyväskylän kaupungin julkinen liikenne pitäisi muuttaa biokaasupohjaiseksi", vetosi juhlapuheessaan eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

Tällä biokaasumenolla "perinteisen vähäarvoisen" kalastuksen voi Suomessa lopettaa kannattamattoman kokonaan, koska kukaan ei Suomessa voi ostaa laatukalaakaan 2 300 eurolla kilo.

Jos vielä kaupassa myytävää kalaa uhkaa ns. parasta ennen päiväys, niin Evira on huolehtinut siitäkin, että sellaiset kalat heitetään armotta hävikkiin.

Suomessa hävikkiin elintarvikkeista meneekin nykyään jo noin 30% tuon Eviran valvoman parasta ennen päiväyksen johdosta, mutta Suomihan on hyvinvointivaltio!
Vilja MarkkulaRe: Elämää tärkeemmät asiat12.7.2018 0.57
Aika pitkästi taas alas kolmas luuseri kuvaili olotilojaan ja minkäs sille sitten kukaan voi. Jos pidetään palstaa, jossa hänen juttujaan ei sensoroida, niin mieletöntä ajatuksensorinaa nätisti sanottuna, suomeksi paskaa.

Jos Heikki kertoo ja kopioi asioita netistä esim. että miten paljon ruokaa menee hukkaan, niin onko hänellä keinoja hävikin ehkäisyyn?
eeroRe: Elämää tärkeemmät asiat12.7.2018 1.05
Jatkan vieläkeskustelua Tenon kalastuksesta.
Sillon, wanhaan hyvään aikaan sai turistit kalastaa varsin kohtuullisin lupamaksuin lähes vuorokauden ympäri.
Nyt herrat suuressa viisaudessaan ovat kehitelleet vaikka minkämuotoisia rajoituksia niin paikallisille asukkaille kuin myös turisteille.
Hyvä ystäväni, jo toisen sukupolven matkailuyrittäjä Utsjoella, Petteri Valle, rakensi muutama vuosi taapäin lisää uusia mökkejä. Rakensi myös upean ravintolan tenojoen törmälle.
Ravintola Deatnu.
Kaikki tämä lohenkalastajien hyvinvoinniksi.
Sitten viimmevuoden kevättalvella meijän suuret herrat neuvottelivat norjalaisten kanssa tämän, jo aiemmin mainitsemani paskasopimuksen.
Viimme loppukesästä ko olin käymässä toisen kerran utsjoella, juttelin Petterin kanssa kalastajien määristä.
Petteri totesi ykskantaan, et kuule Eero, ei kovinkaan paljon hampaita naurata. Vähintään 65% romahti kalastajien määrä tämän uuden lainmuutoksen myötä. Nyt eletään kiikunkaakun, selvitäänkö vaiko ei.

Toinen merkittävä matkailuyritys tenonvarrella Nuorganin lomakeskus, niinikään jo toisen sukupolven Marjatta Holmberg , kommentoi asiaan niin, et heillä, jonka minä jo vuoskymmeniä vierailleena tiedänkin, heillä jo useita vuosia aiemmin on jo ollu vierailijoita ns. turisteja enemmän kuin kalastajia.
Mut kuitenkin Marjatta myönsi asian, et on huomattava pudotus kalastajien määrässä.
Onhanse Nuorgamin lomakeskus EU un Pohjoisin SF caravaanyhdistyksen neljän tähden lomakylä.
Muistan wanhat ajat, 70 luvulla ko nykyinen yrittäjä oli vielä äitinsä Johannan vierellä semmonen jauhesammuttimen kokoinen tyttönen.
nyt Marjatta on rakentanut todella paljon uutta matkailijoille. Yhdessä miehensä Raimon ja jo lähes aikuisiässä olevien uusien jatkajien, lastensa kera.
Paljon onnea ja menestystä.

Toivottavasti meidän itsemme valitsemat suuret herrat eivä keksisi enää uusia rajoituksia ja näinollen tappaisivat kaikki matkailuyritykset tenonvarrelta.
Mark et mittRe: Elämää tärkeemmät asiat12.7.2018 1.41
Keskusteluntasoa nostaeksani, kerronpahan huvikseni:
- olen maistellut tänään savuahventa
- sekä graavisiikaa
- kiistellyt ääneen Trumpista ja Putinista
- jännittänyt jalkapalloa
Olen siis varsin tyytyväinen.
Silti kovasti harmittaa, kun kaikilla ei ole näin kivasti päivä mennyt, vaan Heikki jatkaa itkujaa ilman mitään kehittävää päämäärää.

Miksi on olemassa tämmöisiä sivustoja, mihin nuo hullut voi vuodattaa ahdistustaan?
eeroRe: Elämää tärkeemmät asiat12.7.2018 1.55
Enoikeintiedä nouseeko keskusteluntaso mut olet onneksi saanut nauttia erittäin maukkaasta savuahvenasta ja graavisiiasta, molemmat hyvää.
Rumpetista ja putinkasta kiistely ei todellakaan nosta tasoa enäpikään kuin potkupallon katselu.
Meitä ihmisiä on todella paljon erilaisia. joillekin hyvönolontunne tulee jostakin asiasta, josta toinen ihminen tuntee voivansa pahoin.
Mutta, ole hyvä, sinulle on tullut hyvä mieli varsin vähänpätöisistä asioista.
Voikun kaikki ihmiset olisivat tyytyväisiä omaan elämäänsä näistäkin pienistä asioista.
Yleensä ollaan hyvinpitkälti pahoinvoivia hyvinkin pienistä asioista.
alan kolmas miesRe: Elämää tärkeemmät asiat12.7.2018 4.15
Eerolle sanoisin, että kyllä potkupallon katselukin on mukavaa puhaa. Tänäänkin Kroatian pojat menivät finaaliin, vaikka kaikki ennustivat, että Englantihan se sinne menee.

Kroatiassa lienee asukkaita vain noin 4 miljoonaa, joten aivan hyvin Suomikin voisi pelata finaalissa, jos alettaisiin satsaamaan jääkiekon ohessa vähän potkupalloonkin.

Mitä taas tulee tämän otsikon varsinaiseen asiaan, niin kiitokset vain Eerolle Peräpohjolan kalastusta ja turismia koskevista tiedoista.

MInä en voi leuhkia suurilla Peräpohjolan kalasaaliilla tai Lapin turismilla. Muutaman kerran on tullut käytyä noissa maisemissa, mutta Tenot ja Utsjoen ovat jääneet valitettavasti vielä kokematta.

Sitäkin innokkaammin olen yrittänyt seurata noita YLE:n saamenkielisiä uutisia, joista pidän kovasti. Noista uutisista näkee, että valtasuomalaiset eivät juuri välitä mitään saamelaistenkaan elinoloista ja ylipäätään elämästä.

Jotenkin minulle on kuitenkin tullut sellainen mielikuva, että paljon puhuttuun Lapin turismiinkin liittyy myös aika runsaasti ikäviäkin lieveilmiöitä.

Muutaman kerran olen ollut mukana joillakin moottorikelkkasafareilla ja se sorttisissa hommissa, mutta ei se minua ole erityisemmin innostanut.

Olenhan minä porojakin katsellut silmästä silmään, mutta ei sekään minua erityisemmin kiinnosta.

Minä en oikein pidä poronkaan kuivasta lihasta, jota monet pitävät suurena herkkuna. Sen sijaan muu poronliha kyllä minulle maistuu erittäin hyvin ja myös hillat.

Telkkarinkin kohdalla minua on jo alkanut pitkästyttämään, kun käsittääkseni joku Peltsi oli innostunut vetämään ahkiota muistaakseni 200 km Lapissa.

Minä en valitettavasti näe tullaisessa touhussa mitään järkeä. Saati sitten, että siitä pitää tehdä ihan televisio-ohjelma veronmaksajien niukoilla rahoilla.

1990-luvun laman aikana olin kyllä hieman innostuneempi Lapin asioista, kun jouduin konsulttina selvittelemään joidenkin lappilaisten yrittäjien ongelmia, kun he sinnittelivät konkurssien partaalla.

Ilokseni muutamat ovat sittemmin selvinneet kuiville veloistaan. Kun sisältä näki, niin täytyy sanoa, että kyllä se Arsenalin touhu oli rumaa peliä.

Juuri tästä syystä minä lämpimästi olenkin kannattanut Laura Huhtasaaren (persut) presidentinvaalien aikaan esille nostaman "totuuskomission" perustamista.

Eeron tekstistä näkee, että ns. Etelän Herrat eivät todellakaan ymmärrä Lapin asioista höykäsen pölähdystä.

Olisin odottanut, että Eero olisi tarkemmin kuvannut nuo kalastukseen liittyvät ongelmat. Alustavasti minusta näyttää siltä, että kysymys on luvituksista.

Entisen nimismiehen poikana olen hyvin perillä, miten luvittamalla voidaan tuhota mikä tahansa asia Suomesta. Tätähän se edesmennyt isänikin aina kiroili.

Oli huvilupaa, oli kioskeille lupia, autokoululupia, apteekkilupia ja kaiken maailman lupia, joita ilman ei voinut tehdä mitään.

Pontikan kettokin oli kielletty ja tuhottuja pontikkatehtaita oli poliisiasemankin kellarissa aina useita ja karmeata oli rankin haju.

Minulla on vähän sellaista tuntumaa, että nuo rikkaat norjalaiset ovat vetäneet Suomen Etelän Herroja noissa lohiasioissa huulesta.

Jostain olen ollut lukevinani, että lohimarkkinat ovat ilmeisesti lähes totaalisti jo ajautuneet norjalaisten käsiin.

Tästä voisi päätellä, että norjalaiset vain valvoo apajiaan ja suomalaiset vain pyörittelee peukaloitaan.

Olisikohan asia niin, että ovelat norjalaiset pyytää nuo lohet jo ennen kuin ne saapuvat edes Tenolle kutuhommiin?

Tämäkin lohikysymys olisi hyvä selvittää huolella.

Luken kotisivuilta löytyy tosin kyllä runsaasti lisätietoa Teno- ja Utsjokien lohitilateista.

Se voidaan heti todeta, että saaliit vaihtelevat vuosittain voimakkaasti. Esim. vuonna 2001 Tenojoessa lohisaalis oli 250 000 kg ja vuonna 2017 vain noin 60 000 kg. Saaliit näyttävät menneen suunnilleen 50/50 Norjan ja Suomen kesken.

"Tenojoen lohikantojen tilassa ja lohisaaliissa (60?250 t) esiintyy suuria vuosien välisiä vaihteluita.

Lohisaaliiden huippuvuodet esiintyvät tavallisesti 8?9 vuoden välein. Edelliset huippuvuodet olivat 2000?2003, mutta tämän jälkeen kokonaissaaliit ovat jääneet pääosin selvästi pitkäaikaisen keskiarvon (125 t) alapuolelle.

Kaikkien aikojen pienin lohisaalis saatiin vuonna 2017, joskin vuoden 2017 saaliita vähensivät uuden kalastussäännön tuomat merkittävät kalastusrajoitukset.

Yhden merivuoden pikkulohet (<3 kg) ovat Tenon tavallisinta saalista, niitä on keskimäärin kuusi kalaa kymmenestä. Isompien lohien osuus on kuitenkin varsin merkittävä ja vuosittain kalastajien pyytöihin tarttuu myös yli 20 kg suurlohia. Näin isoja lohia tavataan vain harvoissa lohijoissa.

Lohentuotannon kannalta tärkeiden isojen 3?4 merivuoden lohien määrä ja osuus lohisaaliista on merkittävästi vähentynyt viime vuosikymmeninä.

Positiivista kehitystä on sitä vastoin tapahtunut uudelleenkutevien lohien määrissä."

Lohikannat ovat siis pinentyneet selvästi ja olisikin selvitettävä, miten 3-4 merivuotisten lohien määrää saadaan oleellisesti lisättyä.

Saimaalla muikkusaaliita seuranneena tiedän, että niissäkin esiintyy erittäin suuria vaihteluita, eikä käsittäkseni oikein kukaan tiedä, mistä vaihtelut johtuvat. Voi mennä monta laihaa vuotta, mutta sitten kanta yllättäen elpyy.

Kalastus on siis samanlaista kuin sahateollisuus. Seitsemän laihaa vuotta j asitten yksi parempi vuosi. Sitä ei köyhä yrittäjä kestä.

Ymmärrettävästi Deatnun ja Nuorgamin kaltaisilla lohenkalastuksen varaan rakennetuilla ravintoloilla ja lomakeskuksilla on kovat ajat, kun leipä on nykyään tienattava muulla tavalla kuin perinteisesti lohen kalastukseen liittyen.

Olisikohan syytä konsultoida tuon lohen osalta vielä Pentti Linkolaa, jolla saattaa olla asiasta painavaakin sanottavaa?

Se on kyllä lopuksi todettava, että markkinavoimat ne näkyy olevan ihmistä suuremmat. Kun tuotteen kysyntä ylittää tarjonnan, niin tuotteen hinta tuppaa väkin nousemaan. Juuri tästä syystä Eerollakin Tenojoen lohen kilohinta on jo noussut 2 300 euroon.

Aikoinaan komissaari Jyrki Katainenkin (kok) kehui, että EU:n virkamiehet ottivat markkinavoimista "niskalenkin", mutta siinäkin kävi kuitenkin niin, että valtion ja EU:n virkamiehet menivät kuitenkin markkinavoimien puristuksessa itse nolosti selälleen.
alan kolmas miesRe: Elämää tärkeemmät asiat12.7.2018 22.18
Tänään olikin sopivasti telkkarin uutisissa uutta tietoa Tenojoen lohikadosta.

Tutkijat olivat havainneet, että esim. Tenojoessa on noin 30 geeneiltään erilaista lohikantaa.

Myös oli havaittu, että jostain syystä kutemaan nousevien lohien paino on pudonnut selvästi perinteisestä 3-4 merivuoden lohen painosta.

Tutkijat arvelivat sen johtuvan lohien ravinnosta, ilmaston muutoksista ja geeneistä. Kiinnitti huomiota, että näissä asioissa Norjassa tehdään runsaasti tutkimusta, mutta tutkimuksia tehdään näköjään myös Suomessa Hämeenlinnassa.

Saa nähdä löytyykö tästä nyt luonnollinen syy lohisaaliiden laskuun Tenolla ja Utsjoella?

Alkaako Peräpohjolan kalastuksen ja ravintolabisneksen ongelmat pikkuhiljaa ratkeamaan, kun asioita aletaan selvittää muiden kuin Etelän Herrojen toimesta?
EeroRe: Elämää tärkeemmät asiat13.7.2018 22.02
No nytpa tahan uunituoretta tietoa tenolta. Eilen, ko tulin Utsjoelle, ensimmaiseksi riisuin toiset valihousut pois. Sitten tarkistin valittomasti useammaltakin tuttavaltani todellisen tilanteen kalastajien ja saaliitten maarista.
etelanherrojen mielesta lahes kaikki luvat on myyty.
Heraa kymysys kuka ne on ostanut, ko joki on tyhja kalastajista. ????
henkkohtaisesti totesin asian, vierailemalla useammankin matkailuyrittajan tukikohdassa.
Mokit ol lahes tyhjina, venneet ol maissa, eika kalastajia nakynyt mailla ei halmeilla.
Teeveestakin tuttu utsjokelainen jo toisen sukupolven lomakyla Vallen omistaja Petteri Valle totesi taas uudelleen, kuten vuosi aiemmin.
etelan herrat julkaisevat tilastoja, joilla ei olepienintakaan yhteytta todellisuuteen. Tyhjaa on ollu.
Tyhjaa on ollu myos joki.
Miesmuistiin ei juuri tahan kiivaimpaan pyyntiaikaan saaliit ovat olleet nain olemattomat.
Utsjoelta valuin 50 km alavirtaan Nuorgamiin.
matkalla nain vain 5 venetta soutamassa joella.
Viela vuoskymmen oli vahintaan 50 venetta talla matkalla.
menin ystavani Marjatta Holmberin Nuorgamin lomakeskukseen.
kahvikupposen aarella tarinoitiin puoltuntinen ja Marjatta totesi saman asian. Kalastajat ovat poissa ja joki tyhja.
kasittamatonta kuinka etelan herrat voip uskotella, et kaikki luvat on myyty.
Akm ymmartaa bisnesmiehena, et tuskin suomesta loytyy niinpaljon raharikkaita lohenpyytajia, et ostaisivat 6500 lupaa keskihintaan 60 eur yht
390 000 eur tulematta kalalle.
Kuopolainen hyva ystavani palasi samaan aikan kotio tenolta kahden viikon ankaran soutu-urakan jalkeen.
Kaverini sano, et uskotko eero, et hanen 42 vuoden tenonmatkojen kunniaksi piti palata ensimmaisen kerran kotiin ilman lohikalaa.
Uskon et hanen kokemuksellaan jos ei kahteen viikkoon saa lohikalaa, ei sita saa kukkaan muukaan kuin onnenkantamoisella.
Sanokoot etelan herrat mita tahansa, mut kalastajat on poissa ja joki tyhja.

Nuorgamista siirryttiinkin tanne Norjan itaperukoille ja huomenissa lahetaan ensin merelle kalaan, sitten jokikalalle.
Terveisin Vardosta.
EeroRe: Elämää tärkeemmät asiat13.7.2018 22.10
Pirus viekoon, asken jai yks tarkee toteamus sanomatta.
ajjaa pyoraytettiin norskien tenovuonolla.
Joen tyhjyyden syy selvis ensnakemalla.
Siellahan ne lahes kymmenkunta troolia oli tayvessa touhussa.
Mitenkasita riittaa jokkeen kallaa, ko no vuonolla kaikki troolataan pois.
mut eipahan siina suomen etelenherrojen rahkeet riita tappelemmaan, ko vuono on norskien.
EeroRe: Elämää tärkeemmät asiat13.7.2018 23.23
Ja paskat sanon mina.
Herrat olevinaan laaativat turisteille, kuin myos paikallisille sopimuksia suojellaakseen tenon lohikantoja.
Voi ristus sanos pohojalaanen.
kyllane etelan herrat pittaa meita suomalaisia kalastajia aivan taysina typeryksina.
Mitenka ne vuorokausilupiin ja kalastustunteihin sitovat rajoitukset voip suojella tenon lohikantoja, ko jo vuonossa yksi norskien trooli vetaa lohta kesanmittaan enampi ko kaikki turistikalastajat yhteensa.
Ja nyt ko juuri kavin katsomassa, naita nytkin oli vuonossa lahemmas kymmenta.
Ko olen vuoskymmenet kaynyt tenolla, voin todeta, et kiivaimpaan heinakuun kalastusaikaan joella on kalassa suuri enemmisto suomalaisia. Ns. Ulkomaalaisia turisteja 5%, norskeja vain jokilaaksossa asuvat paikalliset.
Jos verrataan maantieteellista sijaintia suomalaisten lohenkalastusmahdollisuuksiin, versus norski.!
Helsinkilainen kalastaja haluaa jaamerenlohta.
Han ajaa Tenolle, ainoalle lohijoelle 1400 km.
Oslolainen norski haluaa jaamerenlohta.
Ajaako norski 1500 km tenolle, ko matkan varrella on jo yli 400 eri jokea, jossa on jaamerenlohi.
Ma kysyn vaan ????
Tanpaivana norskit vaativat omilleen ainakin samat lupamaarat ko finskeille.
Ja suomen etelanvetelat lyop nimia sopimuksiin.
Taytta paskaa nama sopimukset.
Utsjoella asuva yksi suomen tunnetuimmista tenonkalastajista.
You Tubessa lukuisia viedoita nahtavissa olevasta kalaharrista on hyva esimerkki.
kalaharri, ystavani, aivan valtavan maaran nostanut tenosta veneeseen yli 20 kg lohia, teki viimmekesana saman stopin kuin minakin.
Lopetti totaalisesti tenonkalastuksen ja siirtyi tornionjoelle.
Kyllahan tietenkin lohenkalastajat tietaa, et tornionjoenlohi on aivan eri kala kuin tenonlohi, mut itsekin kokeneena, 15,2 kg, samallaisesti se lyop hanttiin.
Toisaalta voip todeta, et ko suomen etelanherrat neuvottelivat ahneitten norskien kanssa sopimuksen, et tenon soutulupa maksaa vuorokaudeksi
80 eur, niin ruottalaisten kanssa, niinikaan rajajokeen lupia myydaan
80 eur viikko !!!!!!!!!!!!!!
Nain maallikkona ajetellen hintaero on melekonen.

Niinetta piirtakkaatten niita kepuloisten numeria seuraavaan aanestyslappuun.
alan kolmas miesRe: Elämää tärkeemmät asiat14.7.2018 4.32
No minähän sanoin sinulle Eero, että ovelat norjalaiset on vallanneet lohimarkkinat ja troolanneet lohet Tenolta ja Utsjoelta tyhjäksi ennen, kun ne ovat edes noussset kutupuuhiin.

Kyllähän sinä Eero sen tiedät, että eihän kunnon kalamiehet koskaan kerro toisille, missä ne parraat apajat on.

Tilanne lienee nyt niin, että Suomella ei ole ollut ainuttakaan kunnon kalamiestä mukana noissa lupaneuvotteluissakaan.

Meillähän näistä kalastusasioista päätetään maa- ja metsätalousministeriössä, jota nyt johtaa maitotilaa ja mökkien vuokrausta pyörittävä kepuloisten harrastelijanäyttelijä Jari Leppä.

Kalastus ei ole koskaan ollut lähellä kepuloisten sydäntä. Kepuloisia on aina kiinnostanut vain maataloustuki ja metsärahat. Siellä pyörii vielä nykyäänkin miljardit eurot vuodessa.

Silloin on täysin selvää, että mato-onki tai lohen uistelu Tenolla ei kepuloisia kiinnosta pätkääkään. Se on kepuloisten mielestä nappikauppaa.

Mutta annas olla Teno- ja Utsjoen ikivanhaan lohenkalastukseen nojaavien yrittäjien toimeentulo.

Paha on pitää ravintolatkin pystyssä, jos asiakkaita ei näy joilla tai ravintoloissa.

Telkkaristakin olen havainnut, että kysymyksessä on selvästi kansallinen hätätila.

Nyt olisi korkea aika Terra ja Digi Sipilänkin jo siirtyä kannattamattomilta nikkeli- ja biokaasualoilta luontaisten elinkeinojen ongelmien ratkaisuun.

Ovelilla ja rikkailla norjalaisilla lohi on taas miljardiluokan bisness, joten on selvää, että Tenon ja Utsjoen lohetkin "kuuluu" norjalaisille.

Ainoa keino puuttua asiaan on pyöreän pöydän neuvottelu norjalaisten kanssa, jossa kissa nostetaan pöydälle ja norjalaisten "salatut lohikansiot" avataan myös suomalaisille kalastuksen asiantuntijoille.

Minusta Sauli Niinistönkin olisi syytä herätä siitä "soihdutus painajaisunestaan", kun maanantaina tapaa Donald Trumpin ja Putinin.

Saulihan on mainostanut sitäkin, että Suomi on arktisen neuvoston puheenjohtajamaa ja "soihdutus" on arktisilla alueilla elämää suurempi asia.

Minusta arktisilla alueilla on paljon akuutimpiakin asioita mietittävänä.

Yksi keskeisimpiä ongelmia, joihin tarvitaan järjen käyttöä, näyttää nyt olevan lohikysymykset ja myös heitteille jätetty porotalous, jota ollaan tuhoamassa globalisaation nimessä mm. kiinalaisten toimesta.

Kiinalaisethan omien valtavien ympäristöongelmiensa vuoksi näyttävät hamuavan poliitikkojen avustuksella jo ainakin Norjan silikaattivaroja, joten eiköhän kohta kiinalaiset hyökkää myös Suomen malmivarojen kimppuun, koska kepuloisten toimesta kaivosteollisuus on nostettu taas ns. teollisuuden kärkialojen joukkoon, vaikka malmipitoisuudet on meillä hyvin alhaisia.

Tässäkin hommassa ovelat norjalaiset ovat taas olleet suomalaisia poliitikkoja viisaampia. Ovat myyneet kaivoksia kiinalaisille ja ryhtyeet tuottamaan arvokkaampia tuotteita kuten elintarvikkeita ja lohta.

Lohimarkkinoillakin 20 johtavan lohifirman joukosta 11 on norjalaisia ja 6 on Chilestä. Maailman suurin lohentuottaja eli norjalainen Marine Harvest A/S:n liikevaihto oli vuonna 2017 3 649,4 milj. euroa ja lohisaalis oli peräti 370 346 tonnia.

Kyllähän tämän rinnalla Tenojoen saaliit kalpenee, kun maksimisaaliit ovat olleet Tenolla vain tasolla 250 tonnia vuodessa.

Lohi bisneksestä saa jotain mielikuvaa, jos vertaa Marine Harvestia vaikka Metsä-Boardiin. Vuonna 2017 Metsä-Boardin liike vaihto oli noin 1 800 milj. euroa ja kartongin tuotanto noin 2.0 milj. tonnia. Tuotannon yksikköhinta oli siis keskimäärin noin 900 euroa/tonni eli 0.9 euroa/kilo.

Marine Harvestin lohihommissa tuotannon yksikköhinta oli 2017 9 854 euroa/tonni eli 9.85 euroa/kg.

Kyllähän tästäkin esimerkistä pitäisi kepuloisten ja insinööri Terra Sipilänkin tajuta, että kalabisnes on karkeati kymmenen kertaa niin arvokasta kuin kartongin tuottaminen.

Puhumattakaan siitä, millaisilla uhrauksilla Terra Sipilä nykyään pyörittää esim. raskaasti tappiollista Kainuun Ihmettään, jossa malmisaanto esim. nikkelin osalta on maailman alhaisin eli 0.22%:ia, kun lohen kalastuksessa saanto lienee noin 50%:n tietämillä.

Kyllä Etelän Herrojenkin pitäisi jo tajuta, että porokin on aivan erilainen eläin kuin lehmä. Harvemmin on nähty lumessa kahlaavia lehmiäkään.

Sen vaan sanon, että yhtään kepulaista ei pidä päästää ainakaan kalataloudesta puhumaan.

Sehän on nimittäin nähty, että kepuloisia kiinnostaa vain Uudenkaupungin kannattamaton Valmetin autotehdas ja Finnveran tuella pyrivä Turun telakka sekä akkutehtaat ja Esko Ahon Lounais-Suomen alueelliset lupaavat kehitysraportit.

Terra Sipilänkin olisi hyvä seurata Amerikan pörssissä Teslankin osakkeen kehitystä. Ei kannata uskoa kaikkea, mitä Hesarissa kirjoitetaan Teslankin sähköautoista.

Norjassakin sähköautojen tuet alkaa kohta olla historiaa ja asiantuntijat ovat jo ennustelleet, että Teslakin voi olla konkurssissa jo vuoden kuluttua.
EeroRe: Elämää tärkeemmät asiat15.7.2018 11.36
Alan kolmannelle henkilokohtaisesti.
Ja ohessa kaikille muillekkin, jotka eivat ole kayneet utsjoella ja tenonvarressa.
Teilla on valtavan suuri aukko sivistyksessa.
Ajakaatte ennen klo 3 iltapaivalla utsjoelta karigasniemelle 100 km. Tenonvartta..koette suomen kauneimman tieosuuden.
Minun savolaisaivojen ymmarryksen mukaan ei loydy suomesta komiampia maisemia.
Miksi ennen klo 3 ??
Siksi, koska loppumatkasta aurinko paistaa pain nakoa.
Paikka missa rakkaan vaimoni kanssa juuri nyt olemme on norjan itaisin paikka, kaupunki nimelta vardo.
Kaupungissa on n. 2500 asukasta, ainoana elinkeinona on vain kalastus ja palveluammatit.
Kaupoissa kaikki on kalliimpaa kuin kotisuomessa, paitsi kala.
Esimerkkina kylmasavulohi on halvempaa kuin suomessa kaupan kalatiskissa tuore kirjolohi.
12 eur kg.
Olemme vierailulla tuttavapariskunnan luona. Aterialla on paljon kalaa.
Vaikkakin olemme lukuisia kertoja aiemminkin kaynyt norjassa, nyt olemme ekakertaa heidan kotonaan visiitilla.
Ensimmaisen kerran elamassani nautin kylmasavustettua turskaa.
Voin vakuuttaa, et om uskomattoman maukasta.
Paihittaa tullenmennen suomalaiset heimonkalan ja hatalan kylmasavulohen.
Olen jo saanut merelta yhden, 3,5 kg turskan, on pakkasessa, tuon kotio ja kokeilen millanen siita tulee, ko se on jo pakastettu. Ei varmasti yhta maukasta, ko tuoreena.
Tammosia terveisia taalta.

Ja AKM
Vielakun sina olet virkea nuorimies.
Tayta tama aukko sivistyksessasi!!!!!!!
Ystavyydella Eero
eeroRe: Elämää tärkeemmät asiat21.7.2018 19.46
Kalareissun jälkeen.

Nyt ko on kotio palattu, voip vaan taas jälleen huokailla, tässäkö se kesä ol ja män.
Tämä kaihoisa tunne on aina ollu ko palajat lapista kotiin. Kesä ol ja siinä se men.
Vaikkakin kalenterista katsoen ei näin oo. Mut se tunne, nyt on käyty lapissa ja ootellaan seuraavaa kesää.

Miksi minä aina tunnen niin ??

Lapin kuume on sairaus, johon altistuin ekareissullani vuonna -74
Lapinkuume on sairaus, johon ei ole olemassa lääkettä.
Kun me, yhdessä rakkaan vaimoni kanssa lähdimme, rouva esitti vaivihkaa pienen toivomuksen, et jos sankollisen saisi tuoda merikalaa kotio. Ja eipä tuntuis pahemmaltakaan jos vaikka olis jokunen tamena ja harjuskin.
No Eerohan nöyränä aviomiehenä rekisteriöi rakkaan vaimon toivomukset omaan tyhjään päähänsä.
Mereltä sankontäysi seitiä, jokiloilta 6 kpl taimenia 1,5-2,5 kg
2 kpl harjus 0,5-1 kg
Erittäin onnistunu kalareissu ja kun rakkaan vaimon toivomus täyttyi 100 %
mitä sitten oli tarjolla eerolle ?????
eeroRe: Elämää tärkeemmät asiat24.7.2018 16.15
Voi ristus tätä Luken kusetusta.

Sillon kuunalussa ko katselin luken sivuilta kuinka on soutulupia tenolle vielä jäljellä.
Joki on jaettu ns. pooleihin, joihin myydään vain tietty määrä lupia jollekkin ajanjaksolle. Nuorgamin poolin luvat kauden alusta 22.7. saakka oli kaikki myyty. 22.7.-28.7 jaksolle oli myytävänä vain kolme soutulupaa.

Luvanmyyntiprosessihan on näin.
Valitset poolin, valitset ajanjakson, maksat samalla kertaa netissä lupasi, jolloin saat koodin, jolla voit sitten kalalle tultuasi jokivarren lupapisteistä lunastaa ko. koodilla lupapaperin.

Lukella, maa-ja metsätalousministeriön alaisella yksiköllä ei ole olemassakaan järjestelmää, joka tunnistaisi ns.
force majoure tapauksen, elikkä jo maksettuja lupamaksuja ei voida minkään syyn nojalla palauttaa.

Nyt, juuri, Lukella on myytävänä Nuorgamin pooliin ajalle 22.7.-28.7.
20 kpl soutulupia !!!!!!!!!!!!!!!!!

Voisiko juankosken virallinen ääni, ko edustat samaa ajatuskantaa ministeri Jari Lepän kanssa, kertoa minulle, mitenkä tämä on kepulaisittain selitettävissä.

Vaikkakin jo aiemmen kerroin, en ollut menossa kalalle tenolle, mut mielenkiinnolla seuraan tilannetta. Kysyy hyvin hämmästynyt ja ihmettelevä eero ????????????
alan kolmas miesRe: Elämää tärkeemmät asiat24.7.2018 20.18
Etkö sinä ystäväni Eero ole vielä sitä havainnut, että tämä "luvitus" on juuri sitä kepuloisten ominta aluetta.

Kepuloisten mielestä kaikki asiat on Suomessa aina täytynyt luvittaa.

Ja tietysti lupaviranomaisella täytyy olla myös kepuloisten jäsenkirja, koska kepuloiset tietävät kaikki asiat paremmin kuin muut.

Ilman lupaa ei kalaa tule tai hirvi kaadu.

Ilman kepuloisten antaamaa lupaa ei terassille ole ennen myöskään saanut kaljaa itse viedä.

Ilman lupaa ei saa taksia ajaa, eikä apteekkia perustaa. Ilman lupaa ei saa omalle tontilleen edes pintäkään asuntoa rakentaa.

Itse asiassa ilman kepuloisten myöntämää lupaa suomalainen ei saa tehdä mitään muuta kuin täyttää aktiivimallin kaavakkeita TE-toimistossa tai mieluummin vielä netissä.

Voidaan hyvällä syyllä nytkin kysyä, kuinka esim. kepuloisten maatalousministeri pystyy valvomaan Tenon tai Nuorgamin luvitusta, kun ei tiettävästi ole ns. kalamiehiä.

Mökkien vuokrausta harrastava Jari Leppä harrastaa myös näyttelemistä.

Jari on saattanut mökkejä vuokratessaan esittää myös kokenutta kalamiestä ja luvittanut vuokramökkeihinsä erätunnelmaa luovat takkatulet ja akvaariot.

Minä ainakin olen aina nauttinut takkatulen lämmöstä. Ja mikä onkaan ihanampaa kuin loikoilla vaikka poron tai hirven taljan päällä kauniin seuralaisen kanssa ja katsella akvaariokalojen rauhallista temmellystä puhtaiden vesikasvien joukossa.

Sinilevistä ei tietenkään näy mitään merkkejä kepuloisten akvaarioissa toisin kuin meren ja järvien rannoilla hellepäivinä, kun peltojen fosforilannoitteet ovat valuneet varsinaisten kalamiesten kiusaksi.

Kepuloisten kaiken kattava luvitusvimma on pahin yhteiskunnan kehityksen jarru.
alan kolmas miesRe: Elämää tärkeemmät asiat25.7.2018 1.39
Eeron kanssa me vaan totuutta etsitään, mihin katosi Tenon lohisaaliit?

Selvältä vaikuttaa, että kepuloisten luvituskäytännöillä on tässä oma tärkeä merkityksensä.

Itse taisin ottaa esille alustavana työhypoteesina ylempänä, että ilmaston lämpeneminen johtaa ravinnon lisääntymiseen myös Lapissa, josta taas voisi seurata lohikantojen luontainen lisääntyminen.
Käsitykseni oli siis vain osittain oikea.

Eilen Iltalehden toimittaja Solmu Salminen oli taas haastatellut lennokkaasti ("Lämmin vesi uhkaa tappaa Tenon lohet") luonnonvarakeskuksen tutkijaprofesori Jaakko Erkinaroa ja hänen kollegaansa kalataloustieteen professori Hannu Lehtosta.

Erkinaro uhitteli jo että lämmin vesi tappaa lohet hapenpuutteeseen, kun Lapissa on ollut lämpimämpää kuin Floridassa.

Erkinaro myös kertoi, että lämpimässä vedessä lohet joutuvat etsimään viileitä paikkoja. Pyydyksiin joutuminen ja kova liikkuminen auheuttavat stressiä, joka voi johtaa kalojen terveyden romahtamiseen.

Erkinaro toteaa haastattelussa, että jäljet näyttää johtavan sylttytehtaalle, kun koko maailman tämän vuoden lämpötilat ovat olleet hurjalla tasolla.

Tiettävästi vuonna 1972 lämpötilat oli yhtä hurjalla tasolla, mutta silloin ei ollut vielä Pariisin Ilmastosopimusta, jota viherpipertäjät alkoivat ilmastomalleillaan kehittelemään muistaakseni vasta 1980-luvun lopulla.

Erkinaro katsoo myös, että lohivesien lämpötila ei saisi ylittää 20 astetta.

Lehtonen on puolestaan myös tutkinut kalojen vointia eri asteisissä vesissä. Hän toteaa haastatelussa, että Nieriä eli Rautu on niin herkkä kala veden lämpötilalle, että kuolema voi tulla jo 16 asteisessa vedessä.

Ihmeellistä kuitenkin on, että Nieriääkin esiintyy jossain määrin verrattain etelässä sekä Ruotissa että Suomessa. Luulisi, että näissä eteläisissä vesissä lämpötilat yleisesti ottaen ovat korkeampia kuin 16 astetta.

Ympäristöhallinnon mittauksissa ja ennusteissa Tenon Alakönkäällä ennusteen mukaan veden lämpötila voi 50%:n todennäköisyydellä nousta jo 19.7 asteeseen, mikä olisi lohikaloille jo varsin turmiollista.

Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että vesialtaissa pintavesi on selvästi lämpimämpää kuin altaiden pohjalla oleva vesi.

Syvien järvien pohjalla oleva vesi on 4 asteista ja trooppisissa merissäkin pohjien veden lämpötila on 2.5 astetta.

Pinnan ja pohjan välillä veden lämpötila on siis kerrosteista ja riippuu mm. veden suola- ja mineraalipitoisuudesta, ravinteista jne, jotka vaikuttavat veden ominaispainoon.

Arktisilla merialueilla veden pintalämpötila vaihtelee talven 10 ja kesän 15 asteen välillä. Meren lämpötila on siis aika ideaalinen lohikaloille.

Saimaala muikkuverkoillakin olen taas pannut merkille, että kalat liikkuu välillä pinnassa, väl veessä ja pohjassa. Ei varmaan kalatkaan mielellään tapa itseänsä kuumissa pintavesissä.

Iltaisinhan muikkuparvet tulevat usein pitavesiin ja epäilen, että ovat silloin omilla pyyntiretkillään, mutta painuvat sitten päivällä pohjaa kohden.

Jotenkin näyttää siltä, että nuo viherpipertäjät ovat pitäneet kaloja tyhmempinä kuin ne ovatkaan.

Telkkarissakin on näytetty, kuinka esim. Vantaan joessa lohet ovat nousseet kutemaan tuskin saappaan korkuisiin puroihin, kun sinne vain on raivattu edes jonkinlainen kulkureitti.

Kuvien perusteella noissa puroissa lämpötila ei ole voinut olla kovin montaa astetta alempi kuin 20 astetta.

Ainakaan minä en ole nähnyt vielä lohen nousevan kutemaan kuitenkaan kuivalle maalle.

Tutkija Jaakko Haverinen Itä-Suomen yliopistosta on selvittänyt taimenen soputumista veden lämpötilan muutoksiin.

Minusta Haverinen on lähestynyt asiaa mielenkiintoisella tavalla.

Lähestymistapa muistuttaa ihmisen tai urheilijan suorityskyvyn mittaamista.

Haverisen tutkimuksissa taimenen sydän ja verenkierto ovat keskiössä seuraavasti:

- Aerobinen suorituskyky riippuu siitä, kuinka hyvin lihakset (ja muut kudokset) saavat happea. Eli kuinka hyvin verenkierto toimii.

- Aineenvaihdunnan nopeuden ja lämpötilan muutokset näkyvät sydämen toiminnassa - sydän on yksi ympäristön sopeutumisindikaattori.

- Sydän on toiminnallisesti joustava: se sopeutuu rasituksen ja lämpötilan muutoksiin tietyissä rajoissa siis tukee kalan ympäristöön sopeutumista.

- Sydämen toiminnassa tapahtuvat muutokset perustuvat solu- ja molekyylitason muutoksiin, joita aletaan ymmärtää paremmin.

Haverisen mukaan sydämen toiminnan kannalta merkitsevät lämpötilat ovat seuraavat:

- optimilämpötila (kasvu) 11-19 astetta
- ylärajalämpötila 20-24 astetta

Johtopäätökseni on, että kepuloiset kalastuksen luvittajat eivät valitettavasti ole samalla tietämystasolla, joka meitä viisaammilla ja varakkaammilla norjalaisilla kalastuksen mahtiyhtiöillä näyttää olevan.

Iltalehden toimittaja Solmu Salminen on saattanut saada helteellä auringonpistoksen ja on siitä päätellyt, että lohetkin ovat lähteneet nousemaan lämpimiin pintavesiin kutumatkalle.

Solmu Salminen näyttää vain turhaan luovan Pariisin Ilmastosopimukeen liittyvää hysteriaa, kun vastuullisen mediankin pitäisi keskittyä "kalattomaksi" tulleen Tenon kala- ja sen liitännäistalouksien ongelmien monipuoliseen käsittelyyn.

Jaakko Haverisen mielenkiintoinen esitys löytyy alta:

https://flfry.fi/taimenseminaari/haverinen.pdf


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: