Keskustelu
| ajattelia | harha | 29.7.2018 14.46 |
| Pienissä kunnissa on harha, että kunnilla on sellaista vetovoimaa jolla saadaan uusia kuntalaisia. Pohjois - Savossa Kaavi on menestyvä kunta jossa kaikki asiat hoidettu hyvin, näin monet ajattelevat. Ei yläastetta, pankkia, verot ja asumiskustannukset kalleimpia jopa valtakunnan tasolla. Tämäkö on menestyvä ja vetovoimainen kunta. Kaavilla on henkilö joka laittaa asiat kuntoon, kunnassa, Pohjois - Savossa ja valtakunnassa ( suhteita päättäjiin, käynyt Helsingissä ). Häneen kannattaa ottaa yhteyttä jos tarvitsee apua, hän on hyvin yhteiskykyinen, kaikki naapurikunnat sen tietävät. |
||
| Hän on | Re: harha | 29.7.2018 21.57 |
| Kuka? |
||
| alan kolmas mies | Re: harha | 29.7.2018 22.25 |
| Nimimerkki ajattelia on yllä puuttunut pienten kuntien vetovoimaisuuteen. Asia on ajankohtainen, kun Terra Sipilä ja koko kepuloisten agitaattorikaarti ovat väkisin ajamassa Eduskunnassa läpi perustuslain ja myös EU oikeuden vastaista Maakunta Sotea. Samaan aikaan on valtamediassa käynnistetty kiihkeä mätäkuun keskustelu Suomen pitämiseksi asuttuna. Tietenkin kepuloiset ovat ensimmäisinä alkaneet rummuttaa kaikista tuuteista tätäkin höpinää. Kepuloiset ovat tupailloissaan havainneet, että EU:n taholta tulee vähitellen loppu Suomen poskettomalle ja myös useissa tapauksissa järjettömälle maataloustuelle. Terra Sipilä onkin viekkaana insinöörinä havainnut, että hupeneva maataloustuki voidaankin kätevästi korvata, kun nykyiset sotemenot, kaikkineen lähes 30 miljradia euroa vuodessa, jaellaan kepuloisten johtaminen Maakunta hallintojen ja maakunnallisten sotekeskusten kautta. Jälleen kerran on nähty, mihin vuosikymmeniä kepuloisten harjoittama talous- ja aluepolitiikka on Suomen vienyt. Kepuloiset ovat olleet aluepoliittisessa vallassa jo noin 100 vuotta ja sen seurauksena maaseutu on saatu tyhjennettyä. Hyvät kyläkoulut, muutkin koulut, kaupat, pankit, virastot ja postit on kaikki suljettu ja monopolisoitu rautatielaitoskin on pääosin päästetty rappiolle. On selvää, että tässä kehityksessä pienet kunnat ovat jääneet jalkoihin ja on vaikea löytää sellaisia vetovoimatekijöitä, joilla kepuloisten jo lähes vuosisadan kestäneen kuntien autioittamispolitiikan suunta saadaan käännettyä. Suunta ei käänny sillä, että tulevissa eduskuntavaaleissa äänestetään kepuloisia muka palkintona siitä, että Terra Sipilän alun perin erittäin vaatimattomaksi asetettu 72%:n työllisyystavoite ehkä tilapäisesti saavutetaan. Tällekin asialle saadaan varmistus vasta noin 2-3 vuoden päästä. Vaatimattomasta ja tilapäisestä positiivisesta työllisyyskehityksestä huolimatta Terra Sipilä on kuitenkin pääosin epäonnistunut Suomen pahojen rakenteellisten ongelmien ratkaisuissa. Kartellisoituneita työmarkkinoita ei ole vapautettu. T Terra Sipilä ja kepuloiset ovat muutoinkin menettäneet äänestäjien luottamuksen. Luottamus voidaan menettää vain kerran ja Terra Sipilä on menettänyt luottamuksen jo monta kertaa ja monessa yhteydessä. Maaseudun ja pienten kuntien elinvoimaisuus ja vetovoima voidaan kyllä palauttaa, kun otetaan selvää, mistä kuntien ja maakuntien autioituminen oikein johtuu. Se voidaan heti todeta, että ainakaan se ei johdu ilmastonmuutoksesta, jota mm. presidentti Sauli Niinistö on pitänyt jopa ihmiskunnan suurimpana uhkana. Puhuttaessa kuntien vetovoiman vähenemiseen liittyvistä faktoista, voidaan todeta enistään, että Suomessa kaikille kunnille on perustuslaissa turvattu itsehallinto. Toisin sanoen kuntien pitäisi itse pystyä päättämään kunnallisista asioista. Näin ei kuitenkaan ole minkään kunnan kohdalla nykyään asianlaita. Kun katsotaan kunnille eduskunnassa säädettyjä työtehtäviä (ainakin 500), niin tuskin koskaan kansanedustajat ovat lakeja säätäessään miettineet, mistä rahat kaikkeen hyvään otetaan. Suomessa ei ole enää sellaista kuntaa, joka selviäisi menoistaan keräämillä verotuloillaan. Pitäisikö kunnat sitten tarpeettomina lopettaa kokonaan ja siirtää päätösvalta suoraan Arkadianmäellä tai Brysseliin. Tunnetusti Savo on Suomen pahimpia muuttotappioalueita ja sielläkin etenkin Etelä-Savo on noussut viime aikoina otsikoihin. Tämä tuntuu täysin käsittämättömältä, kun ihmiset ovat yleisesti ottaen lupsakoita, auttamishaluisia ja seutukunnat edustavat varmasti Suomen kauneinta kolkkaa. Kun tarkastellaan Savon kuntien taloutta vuodelta 2017, niin voidaan todeta, että alueella on asukkaita vielä yhteensä 393 847 kappaletta. Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien yhteenlasketut toimintakulut vuonna 2017 olivat seuraavat (milj. euroa) Etelä-Savo (14 kuntaa): 1 025 Pohjois-Savo (18 kuntaa): 1 712 Savo yhteensä (32 kuntaa): 2 737 Kuntien verokertymä (milj. euroa): Etelä-Savo (14 kuntaa): 542 Pohjois-Savo (18 kuntaa): 896 Savo yhteensä (32 kuntaa): 1 438 Kuntien valtionosuudet (milj. euroa) (konsernit suluissa): Etelä-Savo (14 kuntaa): kunnat 381 (420) Pohjois-Savo (18 kuntaa): kunnat 556 (658) Savo yhteensä (32 kuntaa): kunnat 937 (1 078) Savossa kunnalliset palvelut pyörivät nykyään siis erittäin suurelta osin valtion rahoituksen varassa. Tässähän ei ole mitään mieltä, koska eihän tällä tavalla kunnallinen itsehallinto voi toteutua. Sitten on vielä huomioitava massiivinen maataloustuki, jonka suuruutta kepuloiset eivät koskaan ole mielellään paljastaneet. Senkin osalta päätöksenteko on kaukana kuntien valtuustosaleista. Luonnonvarakeskuksen professori Jyrki Niemi on kuitenkin ansiokkaasti perehtynyt näihin tukiasioihin ja hänen laskelmiensa mukaan Suomessa maatalouden kokonaistuki on nykyään jo selvästi yli 3 miljardia euroa. Itsekin olen varmentanut valtion budjeteista ja muista lähteistä Niemen laskelmat. Niiden mukaan valtio myöntää yhdeksän eri momentin perusteella vuonna 2018 maataloustukea yhteensä noin 3.2 miljardia euroa. Kepuloisten Mikko Kärnä oli myös selvittänyt eduskunnan kirjastosta helmikuussa 2017, että valtion maataloustukien määrä oli yhteensä noin 1.6 miljardia euroa. Mikon laskelmat näyttävät kuitenkin olevan selvästi puutteellisia. Mikon laskelmissa maataloustukea oli kuitenkin myönnetty Savoon seuraavasti: Etelä-Savo 61.8 milj. euroa (kokonaistuki ehkä n. 125 milj. euroa) Pohjois-Savo 122.3 milj. euroa (kokonaistuki ehkä n. 245 milj. euroa) Savo yhteensä 184.1 milj. euroa (kokonaistuki ehkä n. 370 milj. euroa) Kun huomioidaan valtion kassasta Savon kunnille maksettu ja myönnetty noin 937 milj. euron valtiontuki ja lisätään siihen vielä Savon maatalousyrittäjille jaettu noin 370 milj. euron tuki, niin valtion ja myös EU:n päätöksenteon kautta Savoon myönnetään nykyään "valtiontukea" vuosittain noin 1 107 milj. euroa ja kuitenkin yksittäiset kunnat näyttävät kuolevan käsiin. Yllä mainittu valtiontuki ei tietenkään vielä sisällä esim. bioenergiaan ja Finnveran kautta maakuntiin kanavoimaa valtion energia-, yritys- ja muita tukia. Näitäkin tukia kepuloiset ovat jakaneet avokätisesti miljardikaupalla vuodesta toiseen. Äskettäin Mauri Pekkarisen vetämä yritystukikomitea selvitti tätä yritystukiasiaa, mutta porukalla todettiin, ettei asiaan ole aihetta puuttua. Kuitenkin yritystukienkin vuotuinen taso ehdittiin jo laskemaan muistaakseni noin 4 miljardin euron tasollle. Maaltapako voidaan pysäyttää ja kääntää maallemuutoksi, kun nykyiset antiikkiset valtionosuus- ja myös maataloustukijärjestelmät uudistetaan. Yllä olevien alustavienkin selvitysten mukaan on täysin selvää, että kuntien verokertymiä on syytä oleellisesti nostaa, mutta samaan aikaan progressiivista valtionveroa täytyy oleellisesti laskea. Pitkän tunnelin päässä täytyy olla valtion tasavero ja kohtuullinen tasavero myös kunnissa. Tätä kautta kunnille palautuu perustuslaissa niille säädetty itsehallinto. Tietysti samaan aikaan on myös huolehdittava siitä, että kuntarajojen yli jo jopa Brysseliin asti ulottuva maataloustukea koskeva päätöksenteko palautetaan mahdollisimman pitkälle ns. ruohonjuuritasolle, jossa tietenkin on otettava käyttöön ns. kannustava ja innovatiivinen maataloustuki. Tuen pitäisi olla riippuvainen tuotetusta arvonlisäyksestä ei pinta-alojen tai maidon ja lihan tuotannon määristä. |
||
| mualainen | Re: harha | 30.7.2018 18.38 |
| Eikö hän tiedä, et tämä kaavin kaikkitietävja parantaja on kerran helssinkissä käynyt, tietenkin kunnanvaroilla, JR. |
||
| miksi | Re: harha | 5.8.2018 14.25 |
| Kaaville on tullut keksintöjä useita satoja, jos kaikki keksinnöt tekee kaavilaiset yritykset, työttömyys ei vähene yhtään. Harha, että Kaaville kukaan työntekijä muuttaa asumaan kalliiden kustannusten ja huonojen palvelujen takia. Toinen kysymys on, miten keksintö saadaan kannattavaan tuotantoon, markkinointi, tuotteen kehittäminen, paljonko tuotetta valmistetaan, asiakkaat jotka valmiita maksamaan hinnan jolla yritys pysyy pystyssä. Kaavilla on kokemusta keksinnöistä jotka haihtuivat savuna ilmaan. Yrittäjät kyllä tietää, muutaman työntekijän yrityksestä kasvaminen merkittäväksi työllistäjäksi on usein pitkä tie ja monet yritykset jäävät matkalle. Harha, että muutamalla päättäjällä on suuria haaveita ja unelmia ja kuntalaiset maksaa, palvelut häviää ja unelmat kasvaa. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: harha | 5.8.2018 15.25 |
| Keksiminen on tosi vaikea ala. Olen elämäni aikana yrittänyt tätäkin. Pari viikkoa elämästäni olin aivan päätoimisena keksijänä, mutta en keksinyt kerrassaan mitään. Joitakin kehitelmiä valmiisiin tuotteisiin olen tehnyt, mutta en yhtään puhtaasti uutta. Pyörä eli ratas on sellainen tuote, jota ei tarvitse keksiä uudelleen. Maailmassa on jo aika monta tuotetta ja on melkeinpä mahdotonta keksiä jotakin aivan uutta. Tuntuu siltä, että ilman kemian ja fysiikan vahvaa perusosaamista uuden keksiminen on mahdotonta. Muistelen, että Kaavilla keksittiin kääntää lumikolan terä toisin päin eli kolaa ikäänkuin vedettiin taaksepäin Ei tällaisesta kolasta suurta valttia tullut. En usko, että keksinnölle saatiin edes patenttia. Olikohan niin, että joku peruutti itsensä katolta tällaisella välineellä. Lumikolassa olisi vielä kehitystyötä jäljellä. Terät ovat varsia pitkäikäisempiä. Pitäisi saada ratakiskon vahvuus ja alumiinin keveys kolan varsiosaan. Tässä olisi kaavilaisten ajatuspajaan haastetta. Toisaalta koko kolan tarve voitaisiin keksinnöllä poistaa saman tien. Panostus lumikolan kehitystyön kehitykseen on aika riskialtis ala, koska ilmaston lämpeneminen hoitaa koko lumiongelman. Jo tämä pieni paneutuminen keksimisalaan osoittaa miten vaikeasta asiasta on kysymys. |
||
| alan kolmas mies | Re: harha | 5.8.2018 20.07 |
| Minä olen keskustan virallisen äänen ja nimimerkki miksin kanssa samoilla linjoilla. Keksiminen on tosi vaikea ala ja vielä vaikeampaa on keksintöjen kaupallistaminen. On aivan selvää, että nykypäivänä, kun koko maailma kuulema kärsii ilmaston muutoksesta ja erityisesti Suomessa ilmasto lämpenee kovaa vauhtia, niin tällöin ei missään tapauksessa kannata Kaavilla ryhtyä keksimään ratakiskon vahvuista ja alumiinin kevyttä lumikolaa. Sen sijaan tuntuisi viisaammalta alkaa kehittelmään tuleviin vähäisiin lumitöihin letkuvartista lumilapiota. Sen verran on tullut kierrettyä noita rautakauppoja jopa saksalaista Bauhausia myöten, kun olen koettanut löytää sopivan hintaista letkuvartista lumilapiota, että olen havainnut sen, ettei letkuvartisia lumilapiota ole vielä tarjolla, vaikka tarve on akuutti ja kasvava. Oma tarpeeni on lähtenyt siitä, että voisi kätevästi kuljettaa Volvon takakontissa letkuvartista lumilapiota siltä varalta, että auto liukkaalla kelillä vahingossa hujahtaa ojan puolelle. Tällainen vaara on aina olemassa, kun ilmastonmuutoksen johdosta talvisaikaan teitä ei ehditä kunnolla auramaan eikä hiekottamaan tai suolaamaan. Ei ole löytynyt letkuvartista lumilapiota markkinoilta, joten tästä voitaisiin päätellä, että meillä on talvisaikaan ilmeisesti lähes kahdelle miljoonalle autolle letkuvartisen lumilapion markkinat. Jotta tällainen innovaatio saataisiin tehokkaasti markkinoitua, niin voitaisiin Anne Bernerille (kepuloisten ahkera ministeri) vihjata, että Trafin tulee vaatia jokaisen auton tuulilasiin pyöreä merkki, johon on kuvattu valvontaa varten letkuvartisen lumilapion kuva. Tietysti poliisi voi jo suoraan AKE maksujen perusteella tutkastaan todeta, onko letkuvartista lumilapiota koskeva valvontamaksu suoritettu. Jos ei ole, niin armotta kilvet irti ja ajoneuvo ajokieltoon. Minä muistelen, että vielä 1960-luvulla vai oliko vielä peräti 1970-luvulla meillä alkoi yleistyä autojen takapuskureista roikkuvia staattisen sähkön purkaimia. Ei ole mitään epäilystä, että joku teki tästäkin innovaatiosta isot rahat. Viime aikoina en ole kuitenkaan nähnyt enää tällaisiä johdattimia autojen perässä. Minua on vähän ruvennut arveluttamaan myös noiden sähköautojenkin turvallisuus. Amerikoissahan tähänkin asiaan on jo kiinnitetty huomiota, kun itseohjautuvat Teslat on alkaneet auheuttamaan kaikenkaisia onnettomuuksia. Eikä niiden valmistaminenkaan ole ilman valtavia tukia kannattavaa. Kännyköissä, sähköpolkupyörissä ja nuorten suosimissa ns. Hoverboarderissa on jo havaittu tihenevään tahtiin akkujen räjähtelyjä jne. Muistaakseni Mauno Koiviston entisen vävypojan ja kekseliään liikemiehen eli Jari Komulaisenkin sähköpyöräbisnekset loppuvat lyhyeen, kun Jarin sähköpyörien akut syttyivät palamaan ja koko rivitalo paloi poroksi. Jari raukka tuomittiin tapauksesta miljoonakorvauksiin. VTT:n asiantuntijat kertoivat, että perinteinen lyijyakku ei niin herkästi räjähdä, mutta litium akku on sitäkin herkempi räjähtämään ladattaessa. Kyllähän tästäkin näkee, että noihin sähköautoihin ja polkupyöriin pitää suhtautua vielä suurella varovaisuudella. |
||
| kuntalainen | Re: harha | 12.8.2018 13.20 |
| Yritykselle ja yrittäjälle on hyvin vähän apua pienen kunnan virkahenkilöistä ja poliittisen päättäjän tuesta. Kaavilla kunnanjohtaja on toiminut aikaisemmin elinkeinoasiamiehenä ja Jorma tehnyt työuransa palkkatyössä. Aamukahvien juonti ja keskustelut yrittäjien kanssa ( ketkä osallistuu ) ei ole tuonut menestystä kaikille yrityksille. Yrityksen menestymiseen vaikuttaa eri asiat, kun muutaman poliitikon ystävyys. Kaaville syntyvistä työpaikoista kannattaa kertoa sitten, kun työpaikkoja on syntynyt ja onko entisiä loppunut. Pitää muistaa, että ennustaminen on vaikeaa?? |
||
| eskimo | Re: harha | 14.8.2018 17.53 |
| kaavin oma pelle peloton vois keksiä kristallipallon, ennustaminen helpottuisi huomattavasti. savupussit tais olla hetken huumaa,ja tuskin vejettävät kolatkaan aiheuttaa muuta ilonaihetta, kuin muutaman katolta putoamisen |
||
| kuntalainen | Re: harha | 29.8.2018 8.34 |
| Kaavi on hyvä ja vetovoimainen kunta asua. Yksityisellä on viisi omarantaista omakotitonttia, mutta kunnan pitäisi ostaa kovalla ylihinnalla, että saataisiin myyntiin. Keskusta on miettinyt useita vuosia, miten homma tehdään. Viidellä tontilla kaavi on pelastettu? Kaavilla kaikki kuntalaiset osallistuvat päätöksiin, ainakin maksajina. Kelkkareitti on hyvä esimerkki kuntalaisten osallistumisesta. Reitin rahoitukseen hallitus esittää 70000 ? määrärahaa valtuuston hyväksyttäväksi. Reitin rakentamiskustannukset on hyvin kaavilaiset. Jos valtuusto hyväksyy määrärahan 2018 v, niin ensivuoden talousarvioon laitetaan lisää rahaa. jos kustannukset sattuu ylittymään ( kaavilainen tapa ).. Nostetaan veroja, vähennetään tai poistetaan yksityistieavustukset, jo näillä toimilla saadaan kuntalaiset osallistumaan vetovoiman rakentamiseen ja on yksi kehumisen aihe lisää. Miten reitti palvelee lapsia ja vanhuksia??? |
||
| NS tiedotus | Re: harha | 29.8.2018 21.38 |
| New Stroms Oy on tehnyt tarjouksen Ruukin Kievarista. Ruukin Kievari on tuttu ja kiinnostava paikka. Sieltä sai aikoinaan hyvää ruokaa. Pitäisihän autiossa kylässäkin olla yksi laadukas paikka, missä voi ruokailla ja ottaa oluet tai vaikka tanssahtaa. Tällaista paikkaa New Stroms on järjestämässä Juankosken kylään. Vanha totuus on se, että sellaista ravintolaa ei kannata pyörittää, missä ei käy ainuttakaan asiakasta. Iloharjun pyörittäjä Eero Kekäläinen on samaa mieltä. Tämäkin totuus on tullut selväksi, kun on tullut vierailtua aika usein noissa hiljaisissa ravintoloissa ja puhuttua omistajien kanssa. Patis näyttäisi rekisteröityneen uudestaan 4.4.2018 uudella nimellä Bar Pataruukki Oy. Vuonna 2016 konkkafirmoille oli seuraavat tulokset: Ruukin Kievari - Liikevaihto 413 000 euroa - Tulos -18 000 euroa Ravintolatalo Pataruukki eli Nykänen Yhtymä Oy - Liikevaihto 434 000 euroa - Tulos -13 000 euroa Tasaisen tappava tahti näyttää molemmilla olleen viimeiset viisi vuotta. NS:n käsityksen mukaan yhtiömuoto ei ole ratkaiseva. Oleellista on, että juottolassa tai ravitsemusliikkeessä käy asiakkaita. Junissahan meillä toiminta on ollut perinteisesti turvattu ravintolavaunussa siten, että olutta ei ole tarjottu ilman ruokaa. Siis kokillekin on aina ravintolavaunuissa ollut töitä. Kyllähän NS:n asiantuntijat ja kokit jo uutta toimintamallia miettivät Juankosken konkkafirmoille. Muutama vuosi sitten TV-Kokki Jyrki Sukula kävi haukkumassa Ruukin Kievarinkin pataluhaksi, joten ei ole sitten kumma, että asiakkaat kaikkosivat. Autiokylässähän tulee pikapuoliin runsaasti erilasia kohtuuhintaisia kiinteistöjä tarjolle. Tämäkin täytyy ottaa huomioon, kuun uutta ravintolaliiketoimintaa suunnittelee. |
||
| Tsykiatri emeritus | Re: harha | 30.8.2018 |
| Ylläpito näyttää vain vetävan lonkkaa, kun pakkomielinen emätrolli taas kirjoittelee kätkeytyneenä tällä kertaa yllä nimimerkin NS Tiedotus-kaapuun. Pakkomielisen emätrollin käyttäytyminen muistuttaa pyromaanin käytöstä. Pyromaani palaa usein rikospaikalle katselemaan tihutöidensä tuloksia. Pyromaaneilla pakkomielteiseen käytökseen liittyy vakavissa tapauksissa usein myös seksuaalisen nautinnon kokemusta. Suositukseni onkin, että pakkomielteinen emätrolli vetäytyy vaan kaikessa hiljaisuudessa takaisin kaappiinsa ja vetää oven perässään tiukasti kiinni. Kaapissa emätrolli voi sitten toteuttaa sairaita fantasioitaan. |
||
| ei kepulainen | Re: harha | 15.9.2018 13.18 |
| YT - neuvottelut, henkilökunta laitettu tiukoille säästötarve kova. Lapset, vanhukset ja sivukylillä asuvat maksumiehinä Kaavilla. Verot ja maksut korkeita, maksujen korotuspaineet kovat. Vesimaksut ei vielä Suomen kallein, toivo on meidän ympäristöhuollon hallituksen jäsenissä, päästäisiin ensimmäiselle sijalle, yksi etappi tulisi saavutetuksi. Säästöt kelkkareittiin ja muihin hyvin pienen porukan harrastuksiin. Alijäämä vain kasvaa, syyn päättäjissä jotka ei hyväksy näitä päätöksiä näin kerrotaan. Kiinteistöjen myynnistä saatavia rahoja käytetään jo nyt, vaikka kiinteistöjä ei myyty ( kyllä kepu saa ostajan perumaan ostotarjouksen ). Elinkeinotoimikunnan työ on mahtavaa, johtaa valtuuston puheenjohtaja, mitkä ovat tulokset?? |
||
| AKM, se ainoa oikea | Re: harha | 15.9.2018 16.00 |
| Raimo Koskelle tiedoksi, että ketterä New Stroms Oy tarjoisi pesätä 4 milj. euroa, mutta oli valmis vielä tuplaamaan tarjoustaan, että lunastus varmasti onnistuisi ja tehdas käynnistyisi. Esteri Kangasveijari ei kuitenkaan voinut hyväksyä sitä, että konkurssipesä myydään rehelliselle yrittäjälle, jolla ei ollut ostohetkellä rahaa. Esteri haluasi kuitenkin varmistaa sen, että kansainvälinen rahanpesijä pystyy lunastamaan mahdollisimman edullisesti. Esteri ja muut puuhamiehet olivatkin sopineet, että pesä myydään rahattomalle ukrainalaiselle Val Samorizille vain 3.125 milj. eurolla. Jotta varattomaksi todettu Val Samorizin yhtiö pystyi maksamaan Römssyn konkkapesästä 3.125 milj. euroa, Esteri ja muut Premium Board Finland Oy:n puuhamiehet olivat sopineet, että Juankosken kaupunki ensinnäkin myöntää Val Samorizille 5 milj. euron takauksen, jonka avulla Premium Board saa nostettua käteistä rahaa seuraavista pankeista: - Finnvera Oyj 6.25 milj. euroa - Handelsbanken 6.25 milj. euroa - Yhteensä siis 12.5 milj. euroa Ym. rahoituspaketin lisäksi Esteri vielä junaili lähes 9 milj. euron arvoisen lähes uuden biovoimalan Premium Board Finland Oy:n sisaryritys Primary Energy Finland Oy:lle. Esteri ja Premium Boardin puuhamiehet lahjoittivat siis laittomiksi KHO:ssa todetulla tavalla Val Samorizin varattomille yrityksille rahoitusapua kaikkiaan 27.5 milj. euroa (=Handelsbankenin ja Finnveran lainapaketti + 9 milj. euron arvoinen Biolämpö), jotta varaton ja ns. pk-yritykseksi puuhamiesten naamioima Premium Board Finland pystyi tarjoamaan peräti 3.125 milj. euroa Römssyn konkka pesästä. Ketterä New Stroms Oy:n tekemä tarjous oli siis Juankosken kaupungin kannalta ainakin 14 milj. euroa edullisempi kuin Premium Boardin Finlandin maksama lunastushinta. Koska NS olisi konkkapesän lunastuksen jälkeen myös käynnistänyt tehtaan ja tehnyt siihen tarvittavat kehitysinvestoinnit, niin NS:n lunastus olisi siis mahdollistanut noin 160 pysyvää työpaikkaa Juankoskelle moniksi vuosiksi eteenpäin. Esteri ei kuitenkaan voinut hyväksyä tällaista ajatusta. Meneillään olevassa tutkinnassa onkin syytä juuriaan myöten selvittää, miksi Esteri ei voinut hyväksyä NS:n tekemää ylivoimaisesti kaupungin ja pesän kannalta parempaa konkurssipesän lunastustarjousta. 3.2.2011 tehty aiesopimus Biolämmön myymisestä Premium Board Board yhtiöille lahjakaupalla konkurssipesän lunastuksen yhteydessä ja Biolämmön lainojen leikkaaminen samassa yhteydessä 40%:lla vaikuttaa myös varsin omituiselta toimenpiteeltä varsinkin, kun Juankosken Biolämpö Oy oli täysin konkurssipesän ulkopuolinen yhtiö. Esteriltä ja puuhamiehiltä odotetaan siis vastauksia moniin vielä avoimena oleviin kysymyksiin. Asian tutkijoita varmasti kiinnostaa tietää, mikä on ollut laittomiksi todettujen toimien todellinen motiivi. |
||
| kysyjä | Re: harha | 24.9.2018 15.57 |
| Ketkä tekevät päätöksiä Kaavilla ( vain Jorma ). Kokouksia ei ole jos on niin salaisia pykäliä näyttää olevan. Kaavi on avoin omalla tavallaan jonka näyttää hyväksyneen päättäjät, vain muutama henkilö uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ja olla erimieltä. Kyllä tietoa leviää huhuina hyvin ( jokaisella jotakin ). Jokainen saa valita sopivan asian ja laittaa oma lisän. Kuntalaiset saavat olla päätöksissä mukana, ainakin huhujen levittäjänä ja oman lisänsä kertojana. Miksi kuntalaisten pitäisi saada oikeaa tietoa, sillä tieto lisää tuskaa ja sitä ei päättäjät halua kuntalaisille. |
||