Keskustelu
| eero kekäläinen | Työtaistelut | 23.9.2018 11.39 |
| Nyt ko. ammattiyhdistysliikkeet ovat röyhistelleet rintojaan ja ovat alkaneet puolustustaisteluun hallituksen kaavailemia irtissanomisten löysentämisehtoihin. Onhan tässä sääntösuomessa paljonkin töitä kirveelle. Kumarrat yhdelle, samalla pyllistät toiselle. Itsekin jo evp yrittäjänä ymmärrän, mitenkä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenrakentaminen olemassaolevan hallituksen toimesta on erittäin hankalaa suomalaisen ay liikkeen voiman kanssa. Tietenkin kaikki osapuolet kynsin hampain pitävät puoliaan jo saavutettujen etujen myötä. Se, onko hallituksen ajama esitys työehtojen uudelleenjärjestelemiseksi järkevää, taikko ei, en ota kantaa. Omaa, jo elämän taaksepäin jäänyttä, ammattikuntani mainetta ja kunniaa puolustaen, rekkamiesten työnsuorittamisen ja yhteiskunnan asettamien tavoitteitten tavaravirran oikeaaikaisuuden ajoittamisen kuljetusliikkeiden vastuulle ja senmyötä työltäsuojeluviranomaisten asettamat määräykset eivät ole millään muotoa balanssissa. Erittäin hyvä ja asiasisältöinen esimerkki rekkamiehen työaikalain soveltamisesta löytyy tänpäivän 23.9. YLEN uutisesta klo 6.38. eero |
||
| juristin alku | Re: Työtaistelut | 23.9.2018 18.23 |
| Suomessa kansantalouden huippusuhdanne on jo ohitettu ja on alkanut liuku alas. Jää nähtäväksi, miten alas ollaan menossa. Terra Sipilä törmäsi heti SOS hallituksen alkumetreillä työmarkkinajärjestöjen betoniseinään. Betoniseinä ei murtunut, mutta tehtiin kuitenkin ns. kiky-sopimus, jolla on kuitenkin ollut hyvin marginaalinen positiivinen vaikutus Suomen parantuneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Terra Sipilä ei uskaltanut lähteä työmarkkinajärjestöjen kartellisoiman työmarkkinan kokonaisuudistukseen, johon olisi kuulunut tietysti esim. yleissitovien TES-sopimusten toteaminen perustuslain vastaisiksi. Kun kaikki poliitikot nykyään puhuvat työmarkkinoiden ns. kohtaanto-ongelmasta, niin kohtaanto-ongelma on itse asiassa poliittisesti hyväksyttävä selitys Suomen kartellisoituneella työmarkkinalla. Poliitikot eivät uskalla ainakaan ennen vaaleja puhua siitä, että ammattiyhdistysliikkeiden ylivalta lainsäädäntötyössä tulee kansakunnan edun ja myös perustuslain säännösten nimissä ehdottomasti lopettaa. Hallituskautensa alussa Terra Sipilähän lupasi lopettaa hyvä veli järjestelmän ja velaksi syömisen, mutta mitään ei ole tehty, entinen hurlum hei-meno on vain kiihtynyt. Nyt myös kaikki entisaikojen massiiviset työtaistelutoimet ja työnantajien parjauskampanjat on jo käynnistetty kaikissa työntekijäjärjestöissä ja myös vasemmistopuolueiden ja viherpipertäjien kaadereilla. Tikun nokkaan on nyt nostettu pieniä korkeintaan 20 henkilöä työllistävien yritysten irtisanomissuoja ja käytäntöjen uudistus. Kysymyksessä on siis Terra Sipilän ensimmäinen vaatimaton käden ojennus pienyrittäjien suuntaan. Kesti melkein 4 vuotta tehdä tällainen ehdotus, kun esim. Terrafamelle rahahanat avatiin muutamassa viikossa. Minusta lain muutosta vastustavien tahojen kannattasi kuitenkin nyt ottaa nöyrästi junalippu Siperiaan ja käydä tutustumassa Siperian oppeihin. Kantapään kautta olen itse valitettavasti joutunut tutustumaan näihin Siperian oppeihin. Minun virheeni 1990-luvun lopun melskeissä oli se, että vastuuntuntoisena henkilönä työllistin useita henkilöitä luottaen siihen, että silloinen päämieheni huolehtii sopimuksistaan heidän toimintojensa osalta. Ei huolehtinut ja minä jouduin sitten itse kantamaan taloudellisen vastuun työtekijöistä, joiden kanssa ei edes ollut olemassa mitään pysyvää tai määräaikaista työsopimusta. Helvetin kalliiksi tuli. Tällaisessa tilanteessa työtekijät voivat ottaa avukseen työtekijäjärjestöjen lakimiehet ja palkkaturvan, jotka sitten keinoja kaihtamatta voivat ajaa yrityksen konkurssiin ja yrityksen omistajan vuosikymmeniä kestävään velkavankeuteen. Tuntuu täysin kohtuuttomalta, että palkkaturva voi pakottaa pienen yrityksen tai jopa sen omistajan maksamaan useiden kuukausien ajalta palkkoja, vaikka mitään todistettavaa työtä ei ole tehty. Nostan hattua ja korkealle kaikille niille yrittäjille, jotka ovat selvinneet tällaisesta helvetistä hengissä. Onneksi yritykseni ja itsekin selvisin, mutta helppoahan se ei ollut. Vuosien taistelut. Siperian opetuksista viisastuneena päätin jo 1990-luvun lopulla, että minun yrityksiini ei palkata henkilökuntaa. Minä neuvon myös kaikkia muita pienyrittäjiä varomaan työtekijöiden palkkaamista, ennen kuin pienyrittäjien oikeussuoja on tässä maassa kunnossa. Isojen yritysten osalta olisi myös toivottavaa, että meillä Suomessa mahdollisimman nopeasti alettaisiin soveltamaan esim. Ruotsissa hyväksi havaittua ns. Medbestämmande lagenia, jonka yksi keskeinen säännös on, että työtekijöiden edustajan tulee osallistus yrityksen hallitustyöskentelyyn. Suomessa työmarkkinoilla olisikin hyvä lähteä uudistuksiin esim. kirjoittamalla uusiksi nykyinen Työsopimuslaki, joka kyllä turvaa kaikin tavoin työtekijöiden oikeudet, mutta työnantajien ja yrittäjien oikeudet on siinä valitettavasti jätetty vielä 1940-luvun tasolle. Tuolloinhan työnantajaa ja yrityksiä pidettiin vielä riistäjinä, kun olivat palkanneet työvoimaa hoitamaan tarjolla olevia tehtäviä. Kalkkeutuneet ja poteroihinsa linnoittautuneet ammattiyhdistysliikkeet näyttävät vielä tänäkin päivänä vain sahaavan sitä oksaa, jolla istuvat. Rehellisen työnteon vaikeuttaminen Suomessa erilaisten suomalaisten säännösten avulla johtaa vain siihen, että esim. ulkomainen työvoima valtaa meillä rakennusalan ja prosessiteollisuudessa ja myös palveluammateissa kuten esim. pankeissa ja virastoissa robotit tulevat hoitamaan ns. rutiinitehtäviä. Suomen perustuslain mukaan kaikilla suomalaisilla täytyy kuitenkin olla sekä työteon että yrittämisen oikeus, joten on aika, että Terra Sipiläkin vihdoin käynnistää vanhentuneiden työmarkkinalakien kokonaisuudistuksen. Yksi sen keskeisiä ns. kärkihankkeita tuleekin tietysti olla pienyrittäjien perustuslaillisten oikeuksien turvaaminen. Valitettavasti on vain todettava, että Terra Sipilä ei ole uskaltanut käynnistää tätä kärkihanketta ja siksi Terra Sipilä onkin menettänyt luottamuksensa. Luottamus ei valitettavasti palaudu sillä, että Terra Sipilä kepuloisten puoluekokouksissa vain pyörittelee näytöstyyliin autotallissaan nikkaroimaansa "Luottamuksen neliapilaa". Valtion rahan jakaminen esim. ulkomaisille telakkayhtiöille, kannattamattomille kaivoshankkeille ja autotehtaille tai BioGTS:n tapaisille uusiutuvaan energiaan nojaaville huuhaa hankkeille eivät ole niitä toimia, joilla pienimuotoista yksityisyritteliäisyyttä tässä maassa voidaan laillisesti kehittää ja tukea. Alle olen kopioinut muutamia keskeisiä nykyisen vanhentuneen Työsopimuslain pykäliä, joista käy ilmi, että työtuomioistuimissa ammattiyhdistysten lakimiehet voivat Työsopimuslakiin (Työsopimuslaki 26.1.2001/55) nojaten viedä pienyrittäjiä kuin pässiä teuraalle. "Luku 1 Yleiset säännökset 1 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla. 3 § (21.12.2010/1224) Työsopimuksen muoto ja kesto Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Luku 2 Työnantajan velvollisuudet 7 § Työehtosopimusten yleissitovuus Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 8 § Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin yleissitovuuden voimassaolosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetussa laissa (56/2001). 12 § Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita. Luku 6 Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä 1 § Yleissäännös irtisanomisperusteista Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. 2 § Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan." |
||
| juristin alku | Re: Työtaistelut | 26.9.2018 21.00 |
| Terra Sipilän ja kepuloisten luottamus on mennyt, vaikka Terra Sipilä vielä Sotkamon puoluekokouksessa taannoin pyöritti vinhasti autotallissaan askartelemaansa Luottamuksen Neliapilaa, joka tietysti upposi kepuloiseen kuulijakuntaan kuin veitsi voihin. Lähes 4 vuotta kestäneen Suomi Kuntoon hankkeen jälkeen karmea totuus on kuitenkin paljastunut. Kiky-hanke ei ole ollut lähellekään riittävä, jolla Suomen talous saadaan pysyvästi nousukiitoon. Viimeiset tiedot työllisyysasteen tavoitteeksi asetetun 72% saavuttamisesta ovat keskellä korkeasuhdannetta huolestuttavia. Kansainvälisen talouden alettua hiljalleen taantua Suomen työllisyysaste oli jo laskenut enintään 71.8%:iin, kun sen vähän aikaa sitten ilmoitettiin ylittävän jo hohta reilusti Terra Sipilän vaatimattomaksi tavoitteeksi asettaman 72%:n tavoiterajan. YT-neuvotteluja käydään jo monissa firmoissa kuten esim. OP-pankissa (neuvottelujen kohteena 6 000 työntekijää) ja tehtaita suljetaan, kuten tapahtuu esim. Porissa Venatorin pigmenttitehtaan kohdalla. Suoria työpaikkoja häviää Porissa 450 ja epäsuoria varmaan lähes 1 000. Myös Terra Sipilän lempiyhtiö BioGTS Oy on myös ajautunut yrityssaneeraukseen huolimatta ainakin 3.8 milj. euron Finnveran rahoituksesta. BioGTS:n liikevaihtohan oli vuonna 2017 vain 16.8 milj. euroa ja yhtiö työllistää vain noin 40 henkilöä. Monet BioGTS:n toimittamat hankkeet on peruttu mm. vakavien teknisten ongelmien takia ja myös toimitusvaikeuksien johdosta. Vuonna 2016 Kauppalehti vielä valitsi BioGTS:n vuoden kasvuyritykseksi, mutta nyt kyseinen kepuloisia lähellä oleva yhtiö on hyvin lähellä konkurssia. Kaikkien Suomen talouselämän vaikeuksien "takana ei ole nainen", kuten Matti ja Teppo keikoillaan laulavat, vaan Suomen kartellisoituneet työmarkkinat ja se, että Suomen hallituksella ei ole nyt eikä ole aiemminkaan ollut voimaa säätää sellaista lainsäädäntöä, jolla suomalaisten työntekijöiden perustuslaissa tai EU:n perusopimuksessa määritellyt oikeudet turvataan tasapuolisesti. AKM ja juristin alku ovat tästäkin asiasta jo useampaan kertaan huomauttaneet myös Vapaajuankoski sivuilla. Perustuslain säädöksistä piittaamattomuus on kepuloisten ja demujen helmasynti, joka on esiintynyt esim. Juankoskella lähes kaikissa mm. kyläkouluja koskevassa päätöksenteossa ja myös rahanpesuyhtiöiden Pehami B.V./Milini Holding Ltd:n, Nemea Bank Plc:n, Revestor Oy:n sekä Juankosken Biolämpö Oy:n hämärissä ja laittomissa sopimuksissa. Näillä laittomilla päätöksillä tuhottiin Pohjois-Savon vaurain kaupunki vain noin 10 vuodessa. Koska Terra Sipilän Suomi Kuntoon hallitus ei ole onnistunut tärkeimmissä tehtävissään, niin hallituksen ulkopuolisten tahojen on ollut pakko ryhtyä asian vaatimiin juridisiin toimiin. LIBERA-säätiö sr ilmoitti muutama tunti sitten julkisuuteen tehneensä Suomen työmarkkinoilla käytössä olevasta yleissitovasta TES-sopimuskäytännöstä kantelun EU:n komissioon. LIBERAn tekemä kantelu on kaikesta päättäen Suomen kaikkien aikojen tärkein juridinen toimi, joka koskee ainakin 3 000 000 työiässä olevaa suomalaista ja tietenkin heidän omaisiaan ja itse asiassa koko noin 5.5 milj. ihmisen kansakuntaa. LIBERA on tehnyt kantelunsa Suomen valtiota vastaan, koska Suomen valtio on hyväksynyt ja hyväksyy EU:n perussopimuksen ja perustuslain vastaisen toiminnan. LIBERAn kantelu on yksinkertaisuudessaan seuraava: "Suomen työsopimuslain (552001, TSL) 2.7 §:n mukainen työsopimuksen (TES) yleissitovuuden järjestelmä on tässä kantelussa tarkemmin kuvatulla tavalla ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Kantelija pyytää komissiota tutkimaan Suomen järjestelmän ja ryhtymään asiassa tarpeellisiin toimiin." Kantelun tiivistelmässä todetaan mm. seuraavasti: ?Suomen laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä aiheuttaa Suomen kansantaloudelle poikkeuksellista haittaa. Se estää työsuhteita syntymästä ja heikentää uusien ja pienten yritysten mahdollisuuksia tulla kilpailemaan suurten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten kanssa. Jälkimmäiset ovat pääsääntöisesti olleet mukana määrittämässä omien toimialojensa työehtoja, niin normaali- kuin yleissitovalle kentälle". Lisäksi: "Suomen järjestelmä on sijoittumisvapauden vastainen, sillä Suomessa työehtojärjestelmän yleissitovuus tosiasiallisesti sitoo yritykset työsopimuksen piiriin, eivätkä ne voi päättää itse esimerkiksi palkkaehdoista". "Lisäksi perusoikeuksien soveltaminen puoltaa Suomen työehtojärjestelmän kriittistä tarlastelua erityisesti perusvapauksien valossa. Suomen järjestelmä rajoittaa vähintäänkin suhteellisuusperiaatteen vastaisesti perusvapauksia ja -oikeuksia tässä kantelussa kuvatuin tavoin. Esimerkiksi sosiaalipoliittiset tai yleiseen turvallisuuteen taikka etuun liittyvät näkökulmat eivät riitä perustelemaan perusvapauksien ja - oikeuksien rajoittamista". LIBERAn toimeksiannosta kantelun on tehnyt Asianajotoimisto Borenius Attorneys Ltd:n asianajaja Janne Juusela. Juusela on vuonna 1998 väitellyt oikeustieteen tri (kok), joka on yksi Suomen arvostetuimpia verotusasiantuntijoista LIBERAa ja Juuselaa täytyy onnitella, että nyt vihdoinkin toivottavasti saadaan Suomen kartellisoituneille työmarkkinoille kansainvälisiä sopimuksia ja myös Suomen perustuslain ja EU-oikeuden edellyttämä lainsäädäntö ja sen mukaiset toimintatavat. Kysymys ei nyt enää ole mistään herastuomarin laatimasta asiakirjasta, vaan kokeneen juristin laatimasta asiakirjasta, jonka väitteet on äärimmäisen helppo näyttää myös toteen. Mielenkiintoinen kysymys tulee olemaan, joutuuko Suomen valtio tässä vielä lopulta korvausvastuuseen? Voidaan ajatella esim. niinkin, että tämän yleissitovan TES-sopimusjärjestelmän johdosta esimerkiksi Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuoden 1995 alusta lähtien, kun meillä on työsopimuksissa sovellettu yleissitovia TES sopimuksia, niin mahdollisesti jopa ainakin 500 000 suomalaiselta on voinut jäädä työsopimus puuttumaan, koska yritykset eivät ole voineet palkata kyseisillä ehdoilla työtekijöitä. Jos ajatellaan, että tällaiset työsopimukset ovat jääneet puuttumaan vaikka 500 000 työtekijältä keskimäärin esim. 10 vuoden ajalta ja kyseinen työtekijä olisi vastaavalta ajalta saanut vaikka 2000 euron suuruisen kuukausittaisen nettotulon, niin työntekijöille on voinut aiheutua peräti noin 116 miljardin euron suuruinen työtulon menetys. Kun Suomen valtion budjetti vuodelle 2019 on loppusummaltaan pyöreästi 53.9 miljardia euroa ja lainanotto on 1.68 miljardia euroa, niin voidaan kysellä, mitä kansainväliset luottoluokittajat sanovat, jos EU:n tuomioistuin määrää Suomen valtiolle 116 miljardin euron vahingonkorvaukset selvästi EU-oikeuden ja Suomen perustuslain vastaisen yleissitovan TES-sopimuskäytännön vuoksi. |
||