JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

Juankosken keskustan virallinen ääni	Kuntaliitokset	4.1.2019 20.34
TV-uutisissa haastateltiin liitoskuntien asukkaita Kälviällä ja Ullavassa. Nämä kunnat liitettiin Kokkolaan. Liitoskuntien asukkaat sanoivat olevansa pettyneitä. Ei ihme. Kuntaliitos on taitolaji. Meillä oli kokemusta liitoksista. Oli onni, että luottamusmiehissämme oli kuntaliitosvteraaneja. Naksautimme ottaa velkaa ja laitoimme Juankoskella paikat kuntoon. Tiedossa oli, että emäkunnalle kelpaavat verorahamme, mutta investoinnit supistuvat. Nyt ei Juankoskelta löydy liitoksen arvostelijoita. Tänne pitäisi Ylen tulla kyselemään. Verot ja maksut ovat laskeneet ja kotitalouden tulot ovat nousseet n.2000 euroa työssä käyvää kohti. Maaseudulla on aina ollut tiukempaa, mutta nyt hyvällä taloudenpidolla vaurastumista ei ole voinut välttää edes maataloudessa. Juankosken edustajat Kuopion valtuustossa ovat olleet hienossa roolissa. Käden jälkeä ei ole näkynyt samalla tavalla kuin oman kunnan aikana. Omasta ja keskustan puolesta kiitän kaikkia Juankosken edustajia Kuopion valtuustossa.

eskimo	Re: Kuntaliitokset	5.1.2019 17.43
naksautitte ottaa velkaa, mutta ei velasta ole paljon kuntalaisille iloa jos se annetaan sahureille ja kartongin tekijöille joilla ei ole edes tarkoitus tehdä lankkua eikä kartonkia.eikä biolämpökään paljoa lämmittänyt kuntalaisia. onneksi on nyt yliremontointu terveyskeskus, jota ei voi sulkea terveyssyihin vedoten. ainahan on taloudelliset syyt olemassa. uudet koulut on ainakin liipasimella

seppo heinkinheimo	Re: Kuntaliitokset	5.1.2019 18.53
Kiittäkää Esteri Kangasveijaria

AKM	Re: Kuntaliitokset	5.1.2019 19.43
Seppo Heikinheimolle tiedoksi, ketterä että New Stroms Oy tarjoisi pesätä 4 milj. euroa, mutta oli valmis vielä tuplaamaan tarjoustaan, että lunastus varmasti onnistuisi ja tehdas käynnistyisi. Esteri Kangasveijari ei kuitenkaan voinut hyväksyä sitä, että konkurssipesä myydään varattomalle uudelle yrittäjälle. Esteri haluasi kuitenkin varmistaa sen, että kansainvälinen rahanpesijä pystyy lunastamaan mahdollisimman edullisesti. Esteri ja muut puuhamiehet olivatkin sopineet, että pesä myydään rahattomalle ukrainalaiselle Val Samorizille vain 3.125 milj. eurolla. Jotta varattomaksi todettu Val Samorizin yhtiö pystyi maksamaan Römssyn konkkapesästä 3.125 milj. euroa, Esteri ja muut Premium Board Finland Oy:n puuhamiehet olivat sopineet, että Juankosken kaupunki ensinnäkin myöntää Val Samorizille 5 milj. euron takauksen, jonka avulla Premium Board saa nostettua käteistä rahaa seuraavista pankeista: - Finnvera Oyj 6.25 milj. euroa - Handelsbanken 6.25 milj. euroa - Yhteensä siis 12.5 milj. euroa Ym. rahoituspaketin lisäksi Esteri vielä junaili lähes 9 milj. euron arvoisen lähes uuden biovoimalan Premium Board Finland Oy:n sisaryritys Primary Energy Finland Oy:lle. Esteri ja Premium Boardin puuhamiehet lahjoittivat siis laittomiksi KHO:ssa todetulla tavalla Val Samorizin varattomille yrityksille rahoitusapua kaikkiaan 27.5 milj. euroa (=Handelsbankenin ja Finnveran lainapaketti + 9 milj. euron arvoinen Biolämpö), jotta varaton ja ns. pk-yritykseksi puuhamiesten naamioima Premium Board Finland pystyi tarjoamaan peräti 3.125 milj. euroa Römssyn konkka pesästä. New Stroms Oy:n tekemä tarjous oli siis Juankosken kaupungin kannalta ainakin 14 milj. euroa edullisempi kuin Premium Boardin Finlandin maksama lunastushinta. Koska NS olisi konkkapesän lunastuksen jälkeen myös käynnistänyt tehtaan ja tehnyt siihen tarvittavat kehitysinvestoinnit, niin NS:n lunastus olisi siis mahdollistanut noin 160 pysyvää työpaikkaa Juankoskelle moniksi vuosiksi eteenpäin. Esteri ei kuitenkaan voinut hyväksyä tällaista ajatusta. Meneillään olevassa tutkinnassa onkin syytä juuriaan myöten selvittää, miksi Esteri ei voinut hyväksyä NS:n tekemää ylivoimaisesti kaupungin ja pesän kannalta parempaa konkurssipesän lunastustarjousta. 3.2.2011 tehty aiesopimus Biolämmön myymisestä Premium Board Board yhtiöille lahjakaupalla konkurssipesän lunastuksen yhteydessä ja Biolämmön lainojen leikkaaminen samassa yhteydessä 40%:lla vaikuttaa myös varsin omituiselta toimenpiteeltä varsinkin, kun Juankosken Biolämpö Oy oli täysin konkurssipesän ulkopuolinen yhtiö. Esteriltä ja puuhamiehiltä odotetaan siis vastauksia moniin vielä avoimena oleviin kysymyksiin. Asian tutkijoita varmasti kiinnostaa tietää, mikä on ollut laittomiksi todettujen toimien todellinen motiivi. Keskusta pettää aina

alan kolmas mies	Re: Kuntaliitokset	6.1.2019 20.18
On valitettavaa, että Juankosken keskustan virallinen ääni moukarinheton lomassa sortuu nyt väsyneenä heti näin jo uuden vuoden alkaessa virheelliseen tiedon välittämiseen ja ryhtyy ylistämään vuoden 2017 alussa tapahtunutta heikosti perusteltua Juankosken kaupungin kuntaliitosta Kuopion kanssa. Virallinen ääni ei esitä yllä ainuttakaan tiedon murusta, joka todistaisi, että kuntaliitos, jossa vain 4624 juankoskelaisesta tuli kuopiolaisia 1.1.2017, olisi johtanut lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Juankosken ennen niin vauraan itsenäisen kunnan hyvinvoinnin lisääntymiseen. Minun jo edesmennyt Karjalasta evakkona Suomeen tullut viisas appiukkonikin tapasi aina sanoa: "Parempi on olla hiiren pää kuin kissan häntä". Kyllä Karjalassa, jos missä nämä asiat on aina tiedetty. Kuopiossa on nykyään asukkaita jo 118 209, joista entisen Juankosken alueeella asuu nykyään enää tuskin enempää kuin 4500 ihmistä. Vuonna 2016 Juankoskella asui vielä 4727 asukasta, mutta miksi vuonna 2017 Juankosken asukasluku putosi jo 4569 asukkaaseen eli peräti 158 hengellä? Vanha totuushan on, että hukkuvasta laivasta rotatkin lähtee enimmäisenä. Minulla ei todellakaan ole mitään Kuopiota vastaan. Pidän itse Kuopiota ihan mukavana kaupunkina, mutta nykyään Kuopio on valitettavasti levittäytynyt niin laajaksi maaseutualueeksi, että kaikkien syrjäkylien kehittäminen nykyaikaa vastaavaksi asuinalueeksi on mahdoton tehtävä. Kun katsoo, millä tavoin Kuopiokin mainostaa kotisivuillaan itseään, niin sieltä näkyy, että Kuopion maaseutualueiden väkiluku oli 31.12.2017 yhteensä 27 205. Heistä 40-85 vuotiata oli 16 838 eli 62%. 0-12 vuotiata lapsia maaseutualueilla oli taas 3 805 kpl eli vain 14%. Tämä ei viittaa mitenkään korkeaan elinkelpoisuuteen ja positiiviseen tulevaisuuten. Maaseutualueiden yritystoiminnasta Kuopio toteaakin seuraavasti: o Maaseudulla on 1350 toimivaa yritystä o Maaseutuyrityksiä 640 (v. 2016) o Työpaikkoja 5 400 (v. 2015) o Kuopio on Suomen suurin maidontuottaja (72.4 milj. litraa/vuosi ja 250 maidontuottajatilaa) o Kuopio on Suomen 2. suurin naudanlihantuottaja (3.1 milj. kg/vuosi) o Kuopion viljelysmaan pinta-ala yhteensä 33 700 ha Kun tarkastellaan, mitä nykypäivänä terveys- ja elintarvikeasiantuntijatkin sanovat, niin viesti on melko yhteneväinen. Suomen maailman ennätystasolla oleva maidon juonti ei ole terveellistä ja näin ollen maidon kulutus tulee laskemään tulevina vuosina Suomessa jyrkästi, siis kuin lehmän häntä Suomessa ja muualla maailmassa on havaittu myös, että lihansyntiä on syytä vähentää mm. karjatalouden aiheuttamien ilmasto-ongelmien ja muiden syiden vuoksi. Nämä kaksi megaluokan trendiä ja ottaen huomioon myös Kuopion maaseutualueiden ikärakenteen, korkean työttömyyden (esim. Juankoskella vielä vuonna 2016 17.4%) eivät puhu sen puolesta, että esim. Juankoskella menisi kuntaliitoksen jälkeen jotenkin erinomaisen hyvin, kuten Juankosken keskustan virallinen ääni yllä yrittää epätoivoisesti todistaa. Jos Kuopio-liitos oli muidenkin juankoskelaisten kuin kepuloisten ja kunnan viranomaisten tavoite, niin miksi sitten Juankoskelta lähdettiin niin innokkaasti käpälämäkeen, kun Römssy meni konkkaan vuonna 2008. Juankosken asukasluku oli vuonna 2008 vielä 5374, mutta vuonna 2017 asukasluku oli enää vain 4569. Minusta väkiluku on selvästi laskussa. Jo aiemmissa kommenteissaan virallinen ääni oli mennyt jostain syystä onnittelemaan myös eläköitynyttä Erika Suomista hänen pyyteettömästä työstään Juankosken kaupungin hyväksi. Erikahan oli todennut, että Juankoskella hyvinvointi on korkealla tasolla, mutta ihmiset eivät sitä valitettavasti vain huomaa. Erikahan oli ajatellut asian niin, että kun autioituvaan kylään investoidaan runsaasti, niin kyllä siitä hyvinvointi automaattisesti kasvaa. Koska valokuvaukseen syvällisesti perehtynyt Erika ei kuitenkaan hallinnut diskonttolaskua, niin Erika luuli, että narulla voi työntää kehityksessä pysähtyneen autioituvan kylänkin kokoistavaksi kunnaksi. Niinpä Juankosken veronmaksajien niskaan ladottiin maksettavaksii sellainen lainakanta, ettei moista ole ilmeisesti missään muussa Suomen kunnassa nähty. Vuonna 2009 Juankosken lainakanta per asukas oli vielä yksi Suomen alhaisimpia eli 1 689 euroa/asukas. Kuitenkin jo vuonna 2010 se oli jo 4315 euroa per asukas. Koska Juankoskella ei massiivisten julkisten investointien jälkeen kuitenkaan ryhdytty minkäänlaisiin taloutta parantaviin toimiin, vaan alettiin vielä kiihkomielissti tukemaan täysin lainvastaisesti hämäräyhtiö Premium Board Finland Oy:n käsittämätöntä toimintaa verovaroin, niin vuoden 2016 loppuun mennessä Juankosken kaupungin lainakanta oli jo noussut 5319 euroon per joka ikinen pikku lapsikin. Eihän kukaan vastuullinen vanhempi halua heti syntyvälle vauvalleen kaulaan pääasiassa kepuloisten päättäjien sopimaa yli 5000 euron suuruista "jauhinkiveä". Minä kehottaisin ystävällisesti Juankosken keskustan virallista ääntä kiireimmin ostamaan tuoreimman Ilta-Sanomien numeron ja lukaisemaan siitä, missä on Suomen mukavimmat asuinalueet. Minä, joka olen syntyjäni paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta onnekseni tehnyt myös laajat kierrokset asuen pitkiä aikoja eri puolilla Suomea, voin todeta, että olen aika hyvin onnistunut lopulta asuinpaikani valinnassa. Ilta-Sanomien tekemässä koko Suomea koskevassa asuinpaikkojen mukavuutta koskevassa selvityksessä kävi näköjään ilmi, että minähän asustelen nykyään vain parin kilometrin päässä Suomen mukavimmasta asuinpaikasta eli Espoon Suvisaaristosta. Meillä on Suvisaaristossa elävä maaseutukauppakin, jollaista ei taida Juankoskeltakaan enää asta löytyä, kun Terhonkaan kuuluisasta kyläkaupasta ei ole kuulunut mitään pitkiin aikoihin. IS:n tutkimuksessa, jonka IS suoritti Tilastokeskusken kanssa postinumeroperusteisen kyselyn mukaan, Espoon Suvisaariston sijaluku oli asumismukavuudessa 1. indeksin arvolla 380.9. 102:n Suomen mukavimman asuinalueen joukossa oli peräti 19 espoolaista asuinaluetta, eikä espoolaisilla ole mitään halua liittyä esim. Helsinkiin, vaikka pääkaupunki on Espoosta vain noin 10 kilometrin päässä. Ei Vantaakaan halua liittyä Helskinkiin, vaikka Vantaallekin kulkee lähijuna ja bussit muutaman minuutin välein. On huomattava, että Espoossa asumismukavuus oli heikointa Tuomarila-Suvela alueella asumismukavuussijaluku 398. ja mukavuusindeksin arvo 225.5. Asumismukavuudessa kunnalliset päättäjät voivat huonon päivän sattuessa jättää jonkun alueen keskellä vaurastakin ympäristöä täysin unholaan. Luulenpa vaan, että Kuopion kaupungin budjetteihin leivottu yhden miljoonan euron määräraha Juankosken keskustan parkkipaikkojen rakentamiseen ei millään tavalla tule lisäämään hyvinvointia laajemmin Juankoskella. Mahdollisesti tarvitaan yksi kokopäiväinen Parkkipirkko lisää ja Parkkipirkkokin tulee jakamaan pikavoittoja aina Kuopiosta saakka, kun ehtii. Minua ihmetyttääkin, miksi Savossa halutaan niin innokkaasti liittyä Kalakukkokaupunkiin? Mitähän siitäkin tulisi, jos kaikki Pohjois-Savon maitokunnat liittyisivät Kuopioon? Kuopiossahan keskeinen kärkihanke tuntuu nykyään olevan Finnpulpin kiinalaisten mahdollisesti rahoittama ns. biotuotetehdas, joka työllistänee noin 200 henkilöä tehtaalla ja rahaa hankkeeseen uppoaisi ainakin 1 400 000 000 euroa. Huh, Huh. Kylläpä on työpaikalla Savossa hintaa: peräti 7 milj. euroa per yksi teollinen työpaikka. Ilta-Sanomien asukastyytyväisyysselvityksestä löytyy seuraavat Kuopiota ja Juankoskea koskevat tiedot: o Kuopio sijaluvut 210-1148 (mukavin Hiltulanlahti 210. ja vähiten mukava Losomäki 1148.) o Juankosken mukavuusluvut olivat taas seuraavat: Säyneinen sijaluku 948., Muuruvesi 1992., Juankoski 2757.) Minusta Juankosken keskustan virallisen äänen on rehellisyyden nimissä syytä perustella paremmin yllä esittämäänsä arviota Juankosken kaupungin kuntaliitoksen positiivisilta vaikutuksilta Juankosken entisen niin vauraan pienen ja itsenäisen maaseutukaupungin nykyiseen ja tulevaan elämänmenoon. Juankosken entisen kaupungin hyvinvointi ei lisäänny sillä, että Kuopion kaupungin valtuustoon on valittu Juankoskelta neljä edustajaa. Aikaisemmin Juankosken kaupungin valtuustossa oli kuitenkin 27 valtuutettua, joilla olisi kyllä pitänyt olla kaikki mahdollisuudet tehdä Juankoskesta Great Again. Olisi tarvittu vain viisaita taloutta parantavia toimia ja niihin liittyvää pragmaattista päätöksentekoa. Johdossa oli Juankoskella selvästi vikaa, kun virta ei kulkenut. Kepu valitettavasti pettää aina!!!

Salme	Re: Kuntaliitokset	6.1.2019 22.51
Suvisaaristonmunaa

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Kuntaliitokset	7.1.2019 7.55
Alan kolmas mies löi pöytään sellaiset rätingit, ettei Juankoskella voi olla tyytyväisiä ihmisiä. Hän pyytää minulta lisäperusteluja tälle kummlliselle väitteelleni, että asiamme ovat nyt paremmalla tolalla kuin ennen liitosta. Mitä tähän sanoisi. Meistä kahdesta vain minä olen asunut Juankoskella ennen kuntaliitosta ja sen jälkeen. Alan kolmas mies ei ole asunut koskaan. Hän on saattanut käydä täällä, pistäytyä. Itse en ole tosin asunut koskaan muualla. kuin Muuruvedellä, mutta kai minulla on jonkinlainen oikeus arvioida entisen kotikuntani menestystä ja monen mielestä juuri minulla. Myönnän, että näistä lähtökohdista oma mielipiteeni on subjektiivinen, mutta ei se arvoton ole. Sekä Erika että entinen kaupunginjohtaja Kangasperko jäivät eläköidyttyään asumaan tänne. Heillä kuitenkin olisi resurssit muuttaa vaikka Espooseen, vaan eivätpä ole muuttaneet. Täällä tyytyväisten ja ystävällisen ja samanmielisten, kiitollisten ihmisten joukossa on paras olla. Kuopion kaupunki on purkanut Juankosken keskustasta jo puoli tusinaa kerros- ja rivitaloja. Tämä takaa sen, että asukastanta säilyy puhtaana ja rauhallisena. Meillä ei mellasteta, osoiteta mieltä eikä tapella. Lehden yleisön osastossa ei ole tyytymättömiä purkauksia ja poliittisten puolueiden kannatus säilyy vakaana vaaleista toiseen. Olen kyllä varma, että Alan kolmas mies tyrmää nämä mielipiteeni. On täälläkin jokin hajaääni kuulunut. Kerran minulle sanottiin, että tottumus luo turvallisuutta ja tyytyväisyyttä. Jos on esimerkiksi tottunut pitämään jääpuikkoja takapuolessaan, mikään ei tunnu niin hyvältä kuin tämä.

alan kolmas mies	Re: Kuntaliitokset	7.1.2019 15.53
Keskustan viralliselle äänelle voin vahvistaa, että olen kyllä käynyt Juankoskella muutaman kerran jopa öitä viettämässä. Mutta asumaan en ole jäänyt. Ei ole Juankoskelle muuttanut myöskään Esterin Juankosken pelastajaksi kutsuma Patruunanmäen uusi Tehtaan Patruuna Val Setä, vaikka Esteri perusteli uuden Tehtaan Patruunan avokätistä tukemista sillä, että uusi Tehtaan Patruuna muuttaa Juankoskelle asumaan ja jopa jättää perheensä Amsterdamiin. Kuitenkin olen perustanut Juankoskelle yhtiön, koska olen katsonut, että autioituvassa kylässä tarvitaan nyt jos koskaan uusia ajatuksia. Tässäkin asiassa olen ollut enemmän pro-juankoskinen kuin Val Setä, jolla ei missään vaiheessa ole ollut aikomusta edes perustaa yhtiötä Juankoskelle. Hämmästyttää, että tässäkin asiassa Juankosken ns. päättäjät olivat vain edesauttamassa sitä, että joku täysin tuntematon "kansainvälinen liikemies" tyhjentää kerta heitolla koko Juankosken pajatson. Minulla ei tietenkään voi olla oikeutta arvostella keskustan virallisen äänen subjektiivista käsitystä omasta asuinpaikastaan. Tuosta jääpuikkojen pitämisestä takapuolessa en kuitenkaan välttämättä ole samaa mieltä virallisen äänen kanssa, mutta sen voin vahvistaa, että tottumus luo turvallisuutta ja tyytyväisyyttä. Edesmennyt isänikin sanoi maaten pannessaan minulle: Tiedänkö minä, mikä on maailman paras paikka? Kun en siihen heti vastausta tiennyt, niin hän opasti minua, että se on kyllä oma sänky. Mitä enemmän ikää on itsellekin tullut, sitä mukavammalta oma sänky tuntuu. Tosiasiahan se on, että mihinkäs sitä ihminen kotoaan lähtee. Tästä syystä minua onkin aina askarruttanut, miksi niin moni ihminen on kuitenkin lähtenyt Juankoskelta, jos Kuopion maaseutukylässä on niin hyvä olla ja kylä on rauhallinen. Selittyyköhän tämä ilmiö sillä, että kouluissa katot vuotaa ja rakenteet ovat homeessa. Kuplahallitkin on käyttökiellossa, kun muurahaiset nakertaa tukikaaria. Odotan edelleen Juankosken keskustan viralliselta ääneltä vastausta tähän aivan keskeiseen muuttoliikkeeseen liittyvään kysymykseen. Lyhyesti siis: Miksi Juankoski ei ole ollut puoleensa vetävä asuinpaikka?

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Kuntaliitokset	7.1.2019 16.28
Juankosken asukasluvun kehitys on ollut kohtalaisen vakaata. Muuruveden ja Säyneisen liittyessä Juankoskeen vapaaehtoisesti kävi asukaslukumme yli 8000. Pieksän alueen liittyessä Nilsiään lähti kerralla vajaa 1000 asukasta ja tämän jälkeen vähennys on ollut muutamasta kymmenestä sataan/vuosi. Näin se ollut. Nuoret lähtevät opiskelemaan ja jäävät sille matkalle. Huolestuttavaahan se olisi, jos tohtorina tai maisterina palaisivat tänne kotinurkille. Espoon, Helsingin ja Tampereen hyvinvointi on siis rakentunut juankoskelaisen työvoiman varassa. On oikeus ja kohtuus, että olemme hieman laskuttaneet tästä näin jälkikäteen. Tämä työvoiman tuotanto on sellainen ala, joka on ollut meille mieleistä ja sen me olemme osanneet. Toiveena olisi ollut, että sinne etelään siirryttyään olisivat vahvistaneet keskustan kannatusta uudessa kotikunnassaan, mutta ei ole tämä toive toteutunut. Näin tämä Suomen hyvinvointi on mennyt. Keskusta on edistänyt koko maan asuttuna pitämistä ja tukenut aina maan eri osien luontaisia vahvuuksia. Akm on itse asunut Pyhäjärvellä ja Puolangalla. Kyllä näiden kuntien elinkeinot ja elämän syke on pitkälti rakentunut aivan samoille vahvuuksille. Maatalouden tukeminen, lapsilisät ja ennenkaikkea menoihin sidottu valtionapu on ollut keskustan tapa huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Tämä järjestelmä on pikkuhiljaa murentunut ja se näkyy asukasluvun laskuna, ei ainoastaan Juankoskella, vaan kaikkialla maaseudulla. Nyt itketään syntyvyyden laskua, mutta ei sallittaisi maahankaan muutettavan.

Yrittäjä	Re: Kuntaliitokset	7.1.2019 17.17
Alan kolmas mies on sekaisin...maaten pannessaan. Seisaallaan pannessaan. Hyi!

alan kolmas mies	Re: Kuntaliitokset	8.1.2019 3.47
Pyytäisin Juankosken keskustan virallista ääntä vahvistamaan aiemman tiedotteensa, että Esteri olisi myös eläköitynyt ja asettunut asumaan Juankoskelle. Pitkän päivätyön kaupunginjohtajakin on Juankoskella tehnyt, joten jos tieto pitää paikkansa, niin voi lämpimästi toivottaa kaupunginjohtajalle rauhaisia eläkepäiviä. On varmasti helpottavaa, ettei enää tarvitse olla tekemisissä kaiken maailman "kansainvälisten liikemiesten" ja "hämärien pankkiirien" kanssa. Virallinen ääni näyttää tarkoin lukevan rivien välitkin, kun omasta puolestani kerron subjektiivisen käsitykseni maailman menosta. Pitää paikkansa, että olen asunut suuren osan elämästäni maalla ja olen kyllä hyvin tarkkaan seurannut elämänmenoa Puolangalla, Pyhäsalmessa ja myös Savonlinnassa ja tietenkin myös Säämingin hienossa historiallisessa kunnassa. Oulun seutukin tuli tutuksi sotaväkiaikoina jne. Minusta Suomi on hieno maa ja tavoitteena tulisi olla se, että Suomen jokainen kolkka säilyy asuttuna, mutta myös hyvin voivana. Valitettavasti näin ei ole nykypäivänä enää asianlaita. Meillä on erittäin suuret alueelliset erot kuntien välillä ja jopa kuntien sisällä. Tästä huolimatta korjaaviin toimiin ei ole päättäjien toimesta haluttu tai osattu ryhtyä. Pari päivää sitten Turun Ylipiston taloustieteen prof. Matti Viren kirjoitti Iltalehteen otsikolla "Mihin helvettiin olemme menossa". Täytyypä todeta, että Matti Viren on täysin oikeassa. Viren toteaa, että Suomeen on vuosien mittaan syntynyt mittava julkisen sektorin tulosiirtojen varassa olevien "uusi luokka". Virenin mukaan valtaosa kotitalouksista on nettosaajia julkiselta sektorilta ja oikeastaan vain kaksi ylintä tuloluokkaa ovat nettomaksajia. Viren toteaa myös: "Kun poliitikko sanoo pieni- ja keskituloiset, hän tarkoittaa äänestäjien enemmistöä, oikeastaan 99%:ia tulonsaajista. Kukaan ei kuitenkaan pidä tällaista puhetta populismina. Virenin mukaan Suomen tulotilastot viittaavat siihen, että kehityksen takarajana on laaja maastamuutto Suomesta ja tähän ilmiöön pitäisi puuttua heti. Vireen myös toteaa, että puheet kansalaispalkasta (massiivisesta tuloniirrosta työtä tekeviltä ei-työtätekeville) saavat vain epäuskoisina puitelemaan päätään: "mihin helvettiin olemme menossa". Tunnetustihan viherpipertäjät ja kepuloiset ovat näiden tulonsiirtojen innokkaimpia kannattajia, koska tulonsiirtoja pidetään viljelijöiden taholla saavutettuina etuina aivan samaan tapaan kuin demujen leirissä ei ainoastakaan saavutetusta edusta voida luopua. Kepuloisethan ovat jo vuosikymmenien ajan tottuneet siihen, että valtion kukkarosta jokaiselle maatalousyrittäjälle rapsahtaa vuosittain vielä nykyäänkin keskimäärin 50 000 euroa erilaisten tukien muodossa, mutta siitä huolimatta suksi ei bisneksissä luista. Tämä Virenin esille ottama tulosiirtojen loputon ja kaiken yrittrliäisyyden tappava suma on näivettänyt valitettavasti myös erittäin suuren osan Suomen maaseudusta, jossa kepuloisilla ja demuilla on ollut perinteisesti vuosikymmeniä keskeinen päätäntävalta. Voidaan siis todeta, että ns. konsensus punamulta-akseli on itse ajanut maaseudun täydelliseen tuhoon monilla alueilla. Kuten prof. Matti Viren toteaa: "me olemma kovaa vauhtia matkalla kohti helvettiä". Vuonna 2017 maatalouden suora tuki oli kaikkiaan n. 3.2 miljardia euroa ja suurimmat tukialueet olivat seuraavat: o Etelä-Pohjanmaa 389 milj. euroa o Pohjois-Pohjanmaa 353 milj. euroa o Varsinais-Suomi 335 milj. euroa o Uusimaa 233 milj. euroa o Pohjois-Savo 231 milj. euroa o Pohjanmaa 218 milj. euroa o Pirkanmaa 203 milj. euroa o Maakunnat yhteensä 3 200 milj. euroa Valtionosuudet kuntakonserneille olivat vuonna 2017 yhteensä 9 736 milj. euroa. Valtion taholta syydettiin tukirahoja ympäri Suomea siis yhteensä noin 13.0 miljradia euroa, mutta siitä huolimatta maaseutu autiotuu kovaa vauhtia. Huomion arvoista on, että tuloverojen osalta Matti Virenin laskelmien mukaan kaksi ylintä "raippaverojenkin" kohteena olevaa tuloryhmää maksaa nämä epävireiset viulut. On vain aikojen kysymys, milloin näiden kahden ylimmän tuloluokan edustajat pukevat ranskalaisten tapaan kelteiset liivit päälleen, lähtevät kaduille ja turuille ja sanovat, että "enough is enough". Kun tarkastelee Suomen suurimpien kaupunkien tilannetta asukaslukujen, verotulojen valtionosuuksien kohdalta, niin tällainenkin tilasto herättää monia kysymyksiä, mutta antaa myös vastauksia, miksi suksi ei Suomessa luista. Alle otan pari esimerkkiä vahingollisen tukipolitiikan havainnollistamiseksi: o Helsinki Asukasluku 643 272 Verotulot 3 380 milj. euroa Valtionosuudet 220 milj. euroa Valtionosuudet verotuloista 6.5% Puolueet kunnallisvaalit 2017: kok 28.3%, Vihr 24.1%, dem 13.8% o Espoo Asukasluku 279 044 Verotulot 1 490 miulj. euroa Valtionosuudet 85 milj. euroa Valtionosuudet verotuloista 5.7% Puolueet kunnallisvaalit 2017: kok 33.7%, Vihr 22.3%, dem 12.5% o Kuopio Asukasluku 118 209 Verotulot 452 milj. euroa Valtionosuudet 258 milj. euroa Valtionosuudet verotuloista 57.1% Puolueet kunnallisvaalit 2017: kepu 23.2%, kok 20.1%, dem 18.5% o Oulu Asukasluku 201 810 Verotulot 765 milj. euroa Valtionosuudet 370 milj. euroa Valtionosuudet verotuloista 48.4% Puolueet kunnallisvaalit 2017: kepu 24.2%, kok 19.1%, vas 16.0% Näiden tulosten perusteella on järkyttävää havaita, että kepuvaltaissa kaupungeissa kuten Kuopiossa ja Oulussa valtionosuudet ovat nykyään Kuopiossa jo 57.1% kaikista verotuloista ja Oulussakin, jota kepuloisten pääministeri Terra Sipilä pitää lähes koko Suomen johtavana digi-kaupunkina, niin valtionosuudet ovat 48.4% verotuloista. Espoossa vastaava valtion tukiprosentti on alin eli 5.7% ja Helsingissä myös lähes samalla tasolla eili 6.7%. Näiden lukujen perusteella voidaan vetää sellainenkin johtopäätös, että ruhtinaallisten tukien johdosta Kuopiossa ja Oulussa työteko ei näy maistavan, kun kaupunkien hyvinvointi lepää suureksi osaksi valtionosuuksien ja maataloustukien varassa. Kuitenkin sekä Kuopiota että Oulua hyvin innokkaasti mainostetaan myös yliopistollisten ansioiden vuoksi. Mikäli Kuopion ja Oulun osalta valtionosuudet pudotetaan samalle tasolle kuin pääkaupunkiseudulla, niin Kuopiossa ja Oulussa ei jää kiveä kiven päälle, jolloin tilanne ei paljoa poikkea Juankosken surullisesta kohtalosta. Kuopiossahan on nykyään sama ongelma kuin Venäjällä. Kaupunki kattaa jo melkein koko Pohjois-Savon, mutta kuten Venäjälläkin mahdottoman suurta maata ei millään rahalla ilman sotavoimia pystytä pitämään asuttuna ja elinkelposena. Olisi korkea aika löytää verotettavaa tekemistä ja yrittämistä myös Kuopiossa ja Oulussa, koska pakostakin Suomessa koko antiikkinen valtionosuusjärjestelmä näyttää menevän lähiaikoina kokonaan uusiksi. Onkohan Kuopiossa ja Oulussa myös sama tilanne kuin Erikan aikoinaan johtaessa Juankoskea: "Meillä hyvinvointi on erittäin korkealla tasolla, mutta valitettavasti sitä ei vain kukaan huomaa". Oulussa toki muuan valtuuttu oli huomannut, että kaikki ei mene Oulussakaan ihan putkeen, mutta avasi väärässä paikassa suunsa ja sai siltä istumalta potkut, vaikka pyysi nöyrästi anteeksi.

Vastaa viestiketjuun