Keskustelu
| Kamreerin alku | Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 13.12.2013 13.12 |
| Kunnan valtionosuudet kasvavat korkean työttömyyden ansiosta yli miljoonalla vuodessa. Korotettu valtionapu tuo kunnalle enemmän kuin osatyöllistetty paperityöläinen. Juankosken valtionosuuksien kasvu tuo kunnan kassaan kahden veroprosentin lisätulon. Järkevällä taloudenhoidolla meillä pitäisi olla paremmat selviytymisen mahdollisuudet kuin Kaavilla, joka uusimpien laskelmien mukaan menettää valtionosuuksia. |
||
| Koirank. | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 13.12.2013 20.53 |
| Valtionosuusuudistus tekee meistä kelvollisemman liitoskumppanin. Vuoteen 2017 mennessä meillä on yli kolme miljoonaa myötäjäisinä vietäväksi. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että rahat talletetaan sulkutilille. |
||
| Ylermi K | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 13.12.2013 21.52 |
| Tässsä on ainoa mutta, ja se on se, että Juankosken lasketut alijäämät, vaikka sosiaali- ja terveystoimi alibidjetoidaan puoleellatoista miljoonalla/vuosi ja koska verotulojen määrä laskee radikaalisti vuoden kuluttua runsaan työttömyyden takia. Kun valtionosuudet lasketaan oikealla tavalla, olemme menettämässä n. 500000 euroa/vuosi ja sitten vielä verotulojen selkeä vähennys ja kun henkilöhallintoa ja henkilömenoja ei karsita, niin tappio on , siis alijäämä, on noin 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Kannattaa kysyä, miksi koulukulut/asukas ovat n. 1500 euroa/koululainen kalliimpaa kuin Kuopiossa ja n. 2500 euroa kalliinpaa, kuin samankokoisissa kunnissa. Ja miksi Juankoskelaisen vanhuksen hoitaminen on järkyttävän kalliimpaa, kuin Kuopiossa ja muualla Suomessa ja Savossa. Ja miksi yleishallinnon henkilömäärä on lähes kolminkertainen muihin samankokoisiin kuntiin. |
||
| eskimo | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 13.12.2013 23.23 |
| isoksi rakennettiin kunnanisien talo,pitihän se jollain täyttää,laatu ei ollut ensimmäinen kriteeri |
||
| 8243 | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 14.12.2013 10.05 |
| Olisiko Ylermillä lähdettä väittämälleen, jonka mukaan asukaskohtaiset koulukulut olisivat 2500 euroa kalliimpia kuin samankokoisissa kunnissa? Tämä luku ei nimittäin pidä alkuunkaan paikkansa. |
||
| Pekka V | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 14.12.2013 15.27 |
| Moro, olen kaavin kunnan ja Juankosken kaupungin puheenjohtajatoimikunnassa, jossa yritämme saada aikaan koulusopimusta. Kyllä Ylermillä on tietoa, sillä saimme kuntakohtaiset oppilaskulut/kunta ja monessa kunnassa oli n. 7000 euroa/oppilas, ja meillä n. 9700 euroa /oppilas. Kyseessä oli savolaiset kunnat ja oppilaskohtaiset maksut ja selvityksen oli tehnyt vastaava ministeriö. Kannattaa miettiä myös Kuopioon liittymistä, sillä Kuopion vastaavat maksut olivat lähes 1500 euroa edullisemmat/oppilas kuin meillä. Olimme listalla melkein kalleimpia/oppilas, joten onko kyseessä aivan liian raskas opettajahallinto tai muut kulut. |
||
| Halvin ratkaisu voittakoon | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 14.12.2013 15.37 |
| Lukaisin tuossa lehtijutun, jossa kerrottiin Kaaville koituvan yli 10.000 euron kustannukset/ opiskelija Juankoskella. Joten jos kuntaamme ei saada uutta koulua, niin kilpailuttakaa opiskelupaikat Juankosken, Tuusniemen ja Outokummun kanssa. |
||
| Erkki M. | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 14.12.2013 17.45 |
| Kilpailua pelätään kunnissa, joissa asiat eivät ole normaalissa hyvässä hoidossa. Se pätee kaikkiin palveluihin. Juankoski on aivan surkea palvelutuottaja, ja Kuopion toimenpiteitä on syytä pelätä joka tuvassa ja talossa. On meillä "johtajat"... |
||
| 8243 | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 14.12.2013 17.47 |
| Pekka arveli, että opettajahallinto tai muut kulut selittäisivät Juankosken keskimääräistä korkeampia opetustoimen kuluja. Selitys ei kuitenkaan löydy sieltä, sillä Juankoski kykenee toteuttamaan hallinnon oppilaskohtaisesti mitattuna n. 58 euroa edullisemmin kuin Pohjois-Savon kunnat keskimäärin. Itse asiassa Juankosken menoerät eivät ole millään mittarilla Pohjois-Savon korkeimmat. Vertailuluvut käsittävät vuoden 2011. Tuoreemmat vuotta 2012 käsittelevät luvut julkaistaan tammikuussa 2014. Pelkästään opetukseen Juankoski käyttää oppilasta kohden n. 275 euroa enemmän kuin keskimäärin, mutta silti vielä n. 120 euroa edullisemmin kuin esim. naapurikunta Kaavi, jonka täytyy vastata ainoastaan ala-asteopetuksesta, joka on aina edullisempaa kuin yläasteopetus jo pelkästään siitä syystä, että ala-asteen oppilaiden koulupäivät ovat lyhyempiä. Juankosken opetuskustannukset ovat maakunnan 7. korkeimmat. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa Juankoski sijoittuu kuudenneksi. Tällä mittarilla Kuopio on selkeä ykkönen. Kuljetuskustannuksissakin Juankoski on kuudes. Oppilashuollon osalta Juankoski sijoittuu neljänneksi ja vastaavasti Kaavi pitää näillä kustannuksilla kärkipaikkaa käyttäen tähänkin menoerään oppilasta kohden yli 180 euroa enemmän kuin Juankoski. Kaikki kulut mukaan laskettuna, toteuttaa Juankoski perusopetuksensa viidenneksi kalleimmalla oppilaskohtaisella yksikköhinnalla. Edelle sijoittuvat Rautavaara, Vesanto, Kaavi ja Keitele. Jos mukaan lasketaan vielä ns. pienet hankinnat kiilaa meidän edelle vielä Vieremä sekä Tervo, jolloin Juankoski sijoittuu jo lähelle keskitasoa. Mikä selittää sitten sen, että muutamassa kunnassa selvitään hieman päälle 7000 euron oppilaskohtaisilla kuluilla. Yksi selittävä tekijä on se, että ne ovat suurempia tai tiheään asutumpia kuntia kuin Pohjois-Savon kunnat keskimäärin. Tämä sääntö ei päde kuitenkaan kaikkiin kuntiin. Niissä selitys löytyy muualta mm. kiinteistöjen hoitokuluista. Mainittakoon esimerkkinä Rautalampi, jolla kiinteistömenot ovat vain noin kolmasosa kärkeä hallitsevaan Rautavaaran verrattuna. Oppilasruokailuun käytettävissä varoissa on myös hurjaa vaihtelua. Asukasluvultaan suurimmat kunnat toteuttavat tämän palvelun yleensä edullisimmin, mikä näkyy taas epäedullisena lukuna Rautavaaran kannalta, joka käyttää tähänkin menoerään kolminkertaisesti Kuopioon verrattuna. Kakkosena esiintyvä Kaavi ei häviä juurikaan Rautavaaralle. Juankoski on tässä tilastossa kymmenes. Yksi selittävä tekijä on tietysti opetus. Ne kunnat, jotka selviävät jopa yli 1000 euroa keskimääräistä edullisemmilla kustannuksilla toteuttavat myös itse opetuksen edullisemmin kuin muut. Tähän on monia syitä: pieniin kyläkouluihin ei uhrata ylimääräistä, aamu- ja iltapäiväkerhoissa säästetään, valinnaisaineita tarjotaan niukalti ja nuukaillaan myös erityisopetuksessa. Mainittakoon kuitenkin vielä se, että yhdellä mittarilla Juankoski pärjäsi parhaiten. Se onnistui säästämään perusopetuskustannuksissa kaikkein eniten eli neljä prosenttia. Samaan aikaan koko Pohjois-Savon perusopetusmenot kasvoivat 3,35 %. Kaavi oli tällä mittarilla peränpitäjä peräti 12 %:n kasvulla. |
||
| Pekka V | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 14.12.2013 18.34 |
| Moro ja kiitos tiedoista. Nyt haluan tietoa, kuinka paljon vertailukunnissa, siis meidän kokoisissa kunnissa oppilaskohtaiset menit ovat olleet. Paljonko Juankosken oppilaskohtainen kulu oli ja paljonko Kuopion. Nyt ei tarvita Pohjois-Savolaisia kuntia, vaan kaikki kunnat vertailuun. Onko kunnissa käytössä yhtenäisyyskoulujärjestelmä, ja miiksi jokaisessa Juankosken koulussa pitää olla rehtorit, johtajat ja vararehtorit ja vielä liäksi koulutoimen johtaja. Eikö meillekin riittäisi Lukion ja yläasteen rehtori, ja ala-asteen rehtori. Tai sitten kaikkien yhteisten koulujen rehtori ja vararehtori, ja jossa opettajat olisivat kaikissa kouluissa ja pätevyys kattaisi ala-asteen ja ylä-asteen ja lukion. Eikös näin ole yhtenäiskouluissa. Ainakin minun aikana, koska kävin yhtenäiskoulun, oli meillä samat opettajat alaluokilta lukioon loppuun asti. Yhtenäiskoulussa myös muu hallinto kevenee. Tämä seikka on selkeä ja olennainen syy tiettyjen kuntien oppilaskohtaisiin edullisiin kustannuksiin. Pyrkimys on nykyisessä talousahdingossa keventää taloutta ja se tarkoittaa opetusta, opetushallintoa, byrokratiaa ja kuljetuskustannuksia. Pelkkä koulujen lakkauttaminen ei auta mitään. Mielestäni koulutoimi yhtäpaljon kuin sosiaalitoimikin ja yleishallinto kaipaa todellista taloustarkastelua. Nyt kun keskitytään vain sosiaali-ja terveystoimen ylitykseen alibudjetoinnin takia, emme keskity tarpeeksi muihin toimialoihin. Sivistystoimen osalta pitäisi meidän päästä Kuopion tasolle ja se tarkoittaa oppilaskohtaisten kustannusten oleellista leikkaamista puuttumalla olevaan hallintorakenteeseen. |
||
| 8243 | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 14.12.2013 21.00 |
| Täytyy vielä korjata tuota hallintoa käsittelevää lukua sen verran, että Juankoskella hallinto maksoi oppilasta kohden n. 58 euroa enemmän kuin Pohjois-Savon kunnissa keskimäärin, mikä merkitsee siis maakunnallisessa vertailussa sijaa 8/20. Hallintokuluissa on kaiketi mukana myös toimistohenkilöstön menot. Vertailun vuoksi Rautavaaran hallintokulut ovat liki 500 euroa maakunnan keskitasoa korkeammat vaikka siellä johtotehtävät on kaiketi keskitetty yhden henkilön vastuulle. Juankoskella hallinto keveni pari vuotta sitten, kun alakoulun rehtori otti hoitaakseen myös sivistystoimenjohtajan tehtävän. Hänen lisäkseen Juankoskella on ainoastaan yksi rehtori, jolla on johdettavanaan niin yläaste kuin lukiokin. Vuoden 2011 hallintokuluissa näkyy vielä se, että kunnassa oli puolen vuoden ajan oma sivistystoimenjohtaja. Seuraavan vuoden hallintokulujen täytyy olla siten huomattavasti keveämmät. Mitä tulee muihin johtajiin, niin kyläkoulujen johtajat eivät ole rehtoreita vaan he ovat luokanopettajia, jotka siis opetuksen ohella johtavat sivutoimisesti kouluaan koulunjohtajina. Virka-apulais- tai vararehtoreita Juankoskella ei ole. Kouluilla toki tulee olla jo lain perusteella varajohtajat, mutta he ovat aineen- tai luokanopettajia, jotka eivät hallinnoi, eikä heille sellaisesta maksetakaan. Mitä tulee yhtenäiskouluihin, niin niiden hallinto ei välttämättä ole yhtään sen keveämpää edellä kerrotuista syistä johtuen. Muiltakaan osin yhtenäiskoulu ei useinkaan ole kustannustehokkain vaihtoehto. Otetaan esimerkiksi vaikka Valtimo. Siellä ei ole enää ainoatakaan kyläkoulua, eli siellä kaikki opetus keskitettiin samojen seinien sisään yhtenäiskouluun jo vuosia sitten. Tästä huolimatta oppilaskohtaiset kulut ovat siellä liki 1600 euroa korkeammat kuin Juankoskella. Hallinto maksoi siellä vuonna 2011 liki 120 euroa vähemmän kuin meillä, mutta varsinainen opetus kustantaa vastaavasti siellä yli 1400 euroa enemmän kuin täällä. Oletettavasti vuonna 2012 hallintokuluissa eron on täytynyt tasoittua Juankosken eduksi tuon edellä mainitun virkajärjestelyn johdosta. Eroa on tässä vertailussa myös kiinteistökuluissa sekä oppilaiden ruokailukustannuksissa Juankosken eduksi. Pekan vaatimus opetus-, hallinto- ja kuljetuskulujen vähentämiseksi yhtään koulua lakkauttamatta on mahdoton yhtälö. Opetusmenoja voidaan toki yrittää leikata, mutta tämä merkitsisi mm. sitä, että erityistä tukea tarvitsevien lasten asema heikkenisi, mikä taas johtaisi väistämättä muihin kuluihin sosiaalimenojen osalta. Hallintokuluissa voitaisiin yrittää säästää, mutta se saattaisi lähinnä merkitä toimistohenkilöstön vähentämistä. Tämä taas saattaisi johtaa ennalta arvaamattomiin kuluihin yksinkertaisesti siitä syystä, että jäljelle jääneet henkilöt eivät ehtisi tehdä kaikkia töitään, josta taas seuraisi virheitä, joiden paikkaamiseksi tarvittaisiin ulkopuolista osaamista. Kuljetuskuluissa voitaisiin toki yrittää etsiä joitakin säästökohteita, mutta ei ole mitään takeita, että niitä löydettäisiin. Jotta Juankosken oppilaskohtaisen kulut leikkautuisivat Pekan toivomalla tavalla, on turvauduttava ikävämpiin konsteihin, mikä väistämättä siirtää katseen kohti Säyneistä. Toivotaan, että tähän ei ole kuitenkaan tarvetta. Mielestäni kouluista on säästetty jo tarpeeksi. |
||
| Kamreerin alku | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 16.12.2013 15.37 |
| Juankoskelta lähtee vuosittain noin 100 asukasta. Tämä tekee valtuustokauden aikana yli 400 ihmistä. Jos asukaskohtainen valtionosuus on reilut 200 euroa, menetys valtuustokauden aikana on noin miljoona euroa. Samaan aikaan koulu- ja hoitomenot, joihin valtionavut kohdistuvat, nousevat enemmän kuin miljoonalla, joten lopputulos on reilusti miinuksella |
||
| Pekka V | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 16.12.2013 16.22 |
| Moro, en viitsi keskustella asioista, jos nimimerkki-8243- ei kerro virallisia sivistystoimen koulukohtaisia kuluja/oppilas. Hän ottaa esimerkiksi Valtimon, myutta i kerro oman kunnan kontra Valtimon kunnan koulukuluja/oppilas. Kun saadaan oppilaskohtaiset kulut/oppilas, voidaan tosiasioista keskustella. Kaavi on ilmoittanut, paljonko oppilaan maksu oli Juankoskelle ja se oli yli 10 000 euroa/oppilas. Jos saisimme kaikki oppilaat yyhteen Juankosken keskustassa ja säilytämme Säyneisen ja muuruveden koulun, saamme kuluja kevennettyä oleellisesti ja tämä on fakta. Lisäksi kun saamme vaikka ostopalveluna hoidettua ruokahuolto&/dsiivospalvelun/kiinteistöhuollon, saamme kuluja taas kevennettyä. Lisäksi yhtenäiskoulujärjestelnmä voi toimia kolmessa eri koulussa, mutta opettajat liikkuvat koulusta toiusiin, ei oppilaat. Se, että halutaa keventää byrokratiaa ja hallintoa, aiheuttaa sen, että viranhaltijat alkavat kirjitella puolustaakseen omia virkojaan ja saavutettuja hyviä olosuhteita. Näin ei saa eikä voi olla. On puolustettava koululaisten oikeutta hyviin palveluihin ja lähikouluja, sillä siten takaamme turvallisen ja onnistuneen opetuksen ja hyvinvoinnin. |
||
| Kamreerin alku | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 16.12.2013 16.50 |
| Kuntien tietokannasta löytyy tarkat kuntakohtaiset tiedot yksikköhinnoista. Parin viimeisen konsultin vertailutiedot ( Palmunen, Laesterä) ovat vielä käyttökelpoisia. Vertailupohjana kummallakin oli muutama Juankosken kaltainen kunta. Kylmä tosiasia on, että Juankosken oppilaskohtaiset kustannukset olivat ja todennäköisesti yhä ovat kalliita. Koko kunnan koulutoimi pitäisi hoitaa 1-2 miljoonaa halvemmalla. Tähän monet meitä paremmat kunnat pystyvät. Meillä opetusryhmät ovat kohtalaisen pieniä ja tuntikehys väljä. |
||
| jäävi konsulentti | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 16.12.2013 17.13 |
| dumpataan muuruvesi ja säyneinen,se on kolmen vuoden sisällä tosiasia |
||
| 8243 | Re: Työtön duunari on kunnan tulonlähde | 16.12.2013 18.18 |
| Oppilaskohtaiset kulut vuonna 2011 olivat Juankoskella yhteensä 9037 euroa per oppilas, mikä antoi Pohjois-Savon vertailussa sijan 5/20. Kyseinen luku 9037 euroa on siis oppilaskohtainen kustannuskeskiarvo, joka käsittää kaikki oppilaat eskari-ikäisestä ysiluokkalaiseen. Kaavilaisilta veloitettu kymppitonni per oppilas selittyy tietysti sillä, että 7-9-luokkalaisten opetus maksaa keskimäärin enemmän kuin 0-6-luokkalaisten opetus. Tämä selittyy etupäässä sillä tekijällä, että yläasteikäisten kouluviikko on useita tunteja pidempi kuin ala-asteikäisen kouluviikko. Toinen selittävä tekijä on se, että yläasteen opettajat ovat aineenopettajia, joiden peruspalkka on korkeampi kuin ala-asteen opettajien, jotka ovat luokanopettajia. Pääsääntöisesti ala-asteen opettajat voivat opettaa ainoastaan ala-asteella ellei heillä ole erikseen hankittua pätevyyttä opettaa yläasteella. Yläasteen- ja lukion lehtorit ovat taas kelpoisia opettamaan omia aineitaan myös ala-asteella. Yhtenäiskouluissa toivomuksena olisi tietysti se, että luokanopettajat opettaisivat myös yläkoulussa, mutta tämä toive kaatuu useissa tapauksissa tuohon edellä kerrottuun pätevyys-tekijään. Tästä syystä tilanne kääntyykin yhtenäiskouluissa usein tavallaan päälaelleen, eli yläkoulun- ja lukion opettajat siirtyvät opettamaan myös alakoulun puolella niitä aineita, joihin heillä on pätevyys. Tästä syystä oppilaskohtainen yksikköhinta voi jopa nousta opetuksen osalta. Nyt herääkin tietysti se ajatus, että eikö olisi järkevää potkia pihalle vanhat aineenopettajat ja palkata heidän tilalleen nuoria luokanopettajia joilla olisi kelpoisuus molempiin kouluasteisiin. Näin ei yksinkertaisesti voi lain ja sopimusten perusteella tehdä. Se ei onnistuisi kaiketi edes amerikassa. Jos Pohjois-Savon kuntien vertailu ei tyydytä, niin otetaan tarkasteluun sellainen otanta, jonka luulisi olevan kaikkien mieleen. Valitaan siis tarkasteluun viisi kuntaa, jotka ovat joissa on vähemmän asukkaita kuin Juankoskella ja viisi kuntaa, joissa on enemmän asukkaita kuin täällä. Kyseessä ovat siis Isokyrö (4869 as.), Tohmajärvi (4885 as.), Joutsa (4887 as.), Askola (4984 as.), Luumäki (5018 as.), Juankoski (5027 as.), Luoto (5076 as.), Urjala (5132 as.), Pornainen (5144 as.), Joroinen (5242 as.) ja Sievi (5248 as.). Kunnat sijoittuvat aivan eri puolille Suomea. Tässä vertailussa Juankoski sijoittuu sijaluvulle 4/11. Eli se tuottaa opetuksen neljänneksi korkeimmalla hinnalla. Selittävät tekijät ovat samat kuin aiemmassakin vertailussa, eli edullisimmin opetuksen järjestävät ne kunnat, joissa opetuksen lisäksi ennen muuta kiinteistöjen hoitokulut, majoitus ja ruokailukustannukset ovat pienimmät. Koulurakennuksia niissä voi silti olla vielä jopa enemmän kuin täällä, mutta oleellista on se, minkä kokoisia ne ovat. Koulurakennus, joka on suunniteltu 50 oppilaalle, ei välttämättä nosta kustannuksia paljoakaan, vaikka oppilasmäärä laskisi siellä 35:een. Jos taas noin alhaalle laskenutta oppilasjoukkoa opetetaan koulurakennuksessa, joka suunniteltiin jopa 150 oppilaalle, on selvää, että kiinteistöjen ylläpitokustannukset karkaavat käsistä, mikä nostaa tässä tapauksessa koko kunnan perusopetuksen keskimääräistä yksikköhintaa. Juankosken tapauksessa yksikköhintaa voitaisiin laskea vähentämällä kiinteistömassaa, suurentamalla keskimääräistä ryhmäkokoa, tinkimällä oppilashuollosta sekä hallinnosta. Mikäli tähän ratkaisuun päädyttäisiin, merkitsisi se tietysti sitä, että ainakin Säyneisen koulu lakkautettaisiin, mikä johtaisi vastaavasti kuljetuskulujen kasvuun sekä siihen, että ryhmäkoko kasvaisi Juantehtaan ala-asteella, mikä taas johtaisi erityisopetustarpeiden kasvuun. Oppilashuollosta tinkiminen johtaisi taas ennen pitkää siihen, että sosiaalipuolen menot kasvaisivat entisestään mm. huostaanottojen sekä kalliiden sijoituspalveluiden muodossa. Silti tämä näkyisi säästönä koulukuluissa! Hallinnosta karsiminen voisi taas vastaavasti saada aikaan jo aiemmin mainittuja yllättäviä kuluja. Lain asettamat kehykset, mitä tulee erilaisiin vastuisiin saattaisivat myös estää tämän. Sanomattakin olisi myös selvää, että erilaiset valtion myöntävät hankerahat yms., jotka käsittävät pienessäkin kunnassa jopa satoja tuhansia euroja voisivat jäädä kuittaamatta, kun hallinnon resurssit eivät riittäisi jatkossa enää niihin perehtymiseen. Kun niin monet asiat ovat kytköksissä toisiinsa ei säästöjen hakeminen ole helppoa etenkin, kun kunnan eri toimialat ovat riippuvaisia toisistaan. Matala yksikköhinta voi selittyä monilla tekijöillä. Paikkakunnatkaan eivät ole aina keskenään vertailukelpoisia jo maantieteellisten erityispiirteiden perusteella. Suuri yksikkö ei aina ole edullisin vaihtoehto. On myös muistettava lain ja erilaisten sopimusten asettamat rajoitteet, jotka vievät usein pohjan lennokkaimmiltakin fantasioilta. |
||