Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
KVTecta on riskibisnes14.1.2014 12.10
Savon sanomien talousosastolla seuraavaa:
-Tectan markkinarako on äärimmäisen kapea

Elintarvikekartonki: Ilman huippulaatua pienen tehtaan lähtöasema on kehno.

Jouko Juutilainen

Juankoskella on tehty kartonkia sata vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Premium Board Finlandin uusi strategia nojaa päällystekartonkien sopimusvalmistukseen ja oman biohajoavan Tecta-elintarvikekartongin tekoon valmiille pohjalle.

Metsäsektorin suhdannekatsaus alkavalle vuodelle enteilee kartongin kysyntään 4-5 prosentin kasvua. Yksikköhintoihin odotetaan viennissä ainakin parin prosentin nousua.

Lähtökohdat Premium Boardin uuteen käynnistysyritykseen ovat siis otolliset, mutta saneerausohjelman realistisuus on kokonaan toinen juttu. Vaikka yrityksen rahoitus on toistaiseksi vakautettu, kartongin laatu pysyy edelleen ongelmana.

--Pienille toimijoille tuotteen on oltava viimeisen päälle kunnossa. Markkinaosuuksien ottaminen suuremmilta on muuten vaikeaa, arvioi Metlan tutkija Jari Viitanen.

Reklamaatiot olivat jo Stromsdalin aikaan kartonkitehtaan riesana. Premium Boardin tuloslaskelma viimeiseltä aktiivisen tuotannon tilikaudelta paljastaa, että yhtiö hukkasi pelkästään erilaisiin reklamaatioihin liki 1,5 miljoonaa euroa. Summa vastaa lähes kymmentä prosenttia liikevaihdosta.

Kun kartonkitehtaan taloutta rasittivat kulupuolella kallis ostosellu ja kemikaalit, heilahti tulos jo myyntikateviivalla pakkaselle 3,6 miljoonaa euroa. 16 miljoonan liikevaihdolla tehtailtu 10,4 miljoonan euron liiketappio on lajissaan ennätysluokkaa.

Kartonkikoneen seisottaminen Juankoskella voi olla viisauden alku. Ainakin se estää mammuttimaisten tappioiden synnyn, jos keskitytään laadun hakemiseen ja uuden tuotteen valmistuksen opetteluun.

--Myös myynti- ja markkinointikoneiston on oltava kunnossa. Yksin tuotannon hallinta ei riitä, Viitanen muistuttaa.

Kartonkikoneen kääntäminen nestekartongin tuotantoon onkin uhkapeliä. Alustavassa saneerausohjelmassa maalailtu vuoden 2015 liikevaihtotavoite 90 miljoonaa euroa ja 16 prosentin käyttökate lyövät ällikällä.

Kyseessä on sentään sama teollisuuslaitos, joka ylsi Stromsdalin aikana vajaan 60 miljoonan euron liikevaihtoon tuloksellaan plusmiinusnolla.

Nyt on oikeanlaista realismia kirjoituksessa.
paroni münchhausenRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 14.00
Savon Sanomien Jouko Juutilainen näyttää kysyneen Premium Boardin suunnitelmista mileipidettä "alan miehiltä" ei suunnitelmien isiltä eli Juankosken kupunginjohtajalta tai Tratta PBF:n johtaja Krister Bjökqvistiltä.

Saneerausohjelma on toisiaan lyönyt kaikki "alan miehet" ällikällä.
Pena T.Re: Tecta on riskibisnes14.1.2014 14.18
Björkqvistin ja Kangasperkon liiketoimintasuunnitelman voisi laittaa kunnan sivuille. Onhan siinä nemealainen leima oikeassa alakulmassa.
Kaupunginhallituksessa ei ole yhtäkään henkilöä, joka uskaltaisi epäillä tätä paroni v. Münchausenin laatimaa suunnitelmaa.
Onnea taas kerran koko pelkuriporukalle. Teihin uppoaa valhe kuin valhe. Miten on Faroconin tilanne? Entä viimeistelyhalli? Entä maksettu takaus, jolla ei ole edes lain voimaa?
Milloin kaupungin henkilöstöä supistetaan 30-40 hengellä?
Siinä on teille Tectaa koko rahalla, kun ette siitäkään ymmärrä.
kuskusRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 14.39
Tecta on kysytty tuote ja menee kaupaksi maailmalla, lisäksi vielä helppo valmistaa.
Myyntimiehet ovat tehneet paljon pohjatyötä, hieroneet markkinarakoa maailmalla pitkin talvea, jopa useampaakin markkinarakoa.
ABRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 15.06
Leikki leikkinä, mutta haluaisin todella kiittää toimittaja Juutilaista, kun vaivautuu hiukan tutkimaan taustoja. Markkinaraoista puheen ollen nyt on sikäli otollisempi aika vientibisnekseen, että maailmalla on yleistä kasvua Intiaa ja Brasiliaa lukuun ottamatta:

http://www.oecd.org/std/leading-indicators/compositeleadingindicatorsclioecdjanuary2014.htm

Kuitenkin markkinat riippuvat myös tarjonnasta. Kokemukseni mukaan käyvät koneet pystyvät lisäämään kapasiteettiaan pienin parannuksin noin 3 % vuodessa. Nollakasvun aikana on kertynyt ylikapasiteettia. Toisaalta Tectan alue on vielä niin pieni, että Tectan tuotannon aloittaminen on huomattava lisä tarjontaan. Ei Tectalla saada hetkessä syötyä ekstruusioon tai laminointiin perustuvia muovitettuja kartonkipakkauksia.

Muutama kommentti Tectasta:

1. Patentti on täysin arvoton, voidaan kiertää monella tavalla ja voidaan jopa osoittaa, ettei siinä ole mitään uutta patentoitavaa.
2. Patentissa on maininta, että pohjakartongin valmistus ja off-machine päällystys ovat samassa tehtaassa. Nyt ei edes PBF noudata tätä aluksi.
3. Päällysteestä on yli 70 % kalliita, öljypohjaisia sideaineita. Päällystettyä kartonkia on vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta käyttää uudelleen prosessissa.
4. Päällyste on joka tapauksessa öljypohjaista kemikaalia. Jatkossa vaaditaan viljelykasvien jätteisiin perustuvia sideaineita, jotta ollaan ympäristöystävällisiä. Kehitys on näissä jo pitkällä.
5. Paras barrier saavutetaan verhopäällystyksellä, jota Juankoskella ei ole.

Tiedetään, että Tectan pohjakartongin laatu ei ole kaksinen, parempi tosin alussa, jos saadaan hyvältä toimittajalta. Toisaalta jalostusarvo nousee vain vähän. Kun raaka-ainekustannusten ja myyntihinnan erotus on pieni, voi tulos heittää voimakkaasti miinukselle, etenkin jos myydään huonoon hintaan tai tulee hiukankaan ylimääräistä hylkyä. Prosessin lopussa on hylky arvokkainta ja siitä on nyt juuri kysymys. Opetteluun mennee pitempi aika kuin saneerauksen näytön antamiseen on annettu.

Alan miehenä ihmettelen, miksi Juankosken kaupunki lähtee tällaiseen leikkiin. Onko jotakin mahdollisuutta saada rahoja takaisin? Taas kai ajatellaan, että saadaan verotuloja. No ei ainakaan yhtiöltä, kun sen kotipaikka on Helsinki.

Tectan patentti alla:

http://www.faqs.org/patents/app/20110262745
Kunnasta ei ole pahvitehtailijaksiRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 15.32
Nyt Juankosken päättäjät pysykää kaukana pahvitehtaan toiminnasta se jos mikä on viisautta.
Kaupungin tehtävä ei ole olla sellaisessa toiminnassa mukana mikä ei sille kuulu.
Tämän toteamuksen toi esille edellisessä hallituksessa istunut kaveri.
Olisi pitänyt kuunnella kaverin neuvoa.
Juankoski olisi nyt paljon paremmilla pohjilla jos ei olisi lähtenyt pikapäätösten siivittämänä pahvitehtailu seikailuun mukaan ja tupeloimaan noin kuuta miljoonaa euroa ulkomaalaisen yrittäjän taskuun.
Nyt tuosta poskettomasta kuntatakauksesta on tullut sen verran surua ja murhetta joka puolelle kuntaa. Väki vähene ja kaikki pakenee ken voi.
Jos vielä menette mukaan, niin tulee koko kunnan tuho.

Joten älkää hyvät päättäjät enää syventäkö niiden juankoskelaisten tuska joiden on pakko vielä täällä olla.
Paikkakunnalle jäävät joutuvat kantamassa tätä valtavaa vahinkoa mitä pikapäätösten vuoksi takauksesta ym. menetyksistä tuli vuosikymmenet.

Samoin nyt pitäisi olla työntekijöiden niin viisaita, että vaatia palkkasaatavat ennen kuin mitään töitä rupeatte tekemään ja tämänkin jälkeen palkat ennakkoon.
Työntekijät, eikö yksi pissiminen silmään riittä?.

Tavaran toimittajat eivät kyllä ota kusta silmään toista kertaa, eka kerta on varmaan riittävästi opettanut siinä suhteessa noita rahojaan menettäneitä yrittäjiä.
kyrsiintynyt veronamaksajaRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 17.12
kuskusille pieni kommentti "markkinaraosta".

Tietojeni mukaan Tectan markkinarakoa on taottu jo yli kymmen vuotta, mutta faktahan on se, että Tratta PBF:n tehdas on seissyt jo lähes yhtä kyytiä vuoden 2008 joulukuusta lähtien, siis viisi pitkää vuotta.

Silloin oli saatu avattua hienoisesti tuota Tectan markkinarakoa monen vuoden työn tuloksena muistaakseni vaivaisen 4 000 tonnin edestä. Yhtään ainutta tonnia siinä ei ollut Ristefrin mainitsemaa ja himoitsemaa nestepakkaustectaa.

Kuten AB tuossa ylempänä kertoo, niin Tratta PBF:n oman pahvitehtaan raakakartongissa on pahoja laatuongelmia, eikä kartonkikoneella pystytä valmistamaan koskaan kilpailukykyisesti yhä ohuemmiksi käyviä pahvilaatuja, joka koskee myös nestepakkauskartonkeja.
A
altopahvipakkauksissakin on menty jo mini- ja mikrolainerilinjoille, joten eihän kukaan enää osta sellaista nestepakkauskartonkiakaan, jonka pintapaino ylittää 300 gsm tai on sitä lähellä.

Ehkä "tyytyväinen asiakas" voi nyt suorittaa taas ns. "pitkän tilauksen" ja ostaa pikarikartonkia kaupungin hallituksen ja - valtuuston kokouksissa käytettäviin pahvisiin kertakäyttöisiin kahvikuppeihin ja tietysti myös Tratta PBF:n kolmioleipäpaketteihin ja pizzalaatikoihin. Yhden pysähdyksen taktiikalla voidaan sitten yhdessä sopia ja miettiä, kuinka massiivisin kaupungin tuin tällä kertaa lähdetään Tratta PBF:n kivistä taivalta tukemaan.

Ilman kaupungin vahvaa tukeahan Tratta PBF:n pahvitehdas ei titenkään koskaan käynnisty, koska juankoskisten veronmaksajien tulee huolehtia mm. siitä, että kaupungin omistamassa viimeistelyhallissa ei ilmaiseksi mikään pahvitehtailija voi toimintaa harjoittaa kaupungin veronmaksajien piikkiin.

Tästäkin on olemassa ihan omat EU-ssäänöt. Jokahan lupa tähän avustukseen on haettu EU:n kilpailuvirastolta?
kuskusRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 18.26
Niin, mutta on lisäksi huippuominaisuuksia, vaikka Tectan markkinarako on äärimmäisen kapea ja tiukka.
Tecta-päällyste pitää kosteuden ja tuoksut siellä tuotteen puolella.
ABRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 19.03
Mistäs kuskus tietää, että tuoksut ja kosteus jää sisälle? Minä luulin, että Tecta pitää kepuloisten hajun pakkauksen ulkopuolella.
kuskusRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 19.12
Täytyy tietää.
Luulo ei ole tiedon väärti, sanoihan niin jo vanha kansa.
ABRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 19.31
Kuten kyrsiintynyt tuossa ylempänä sanoo, niin PBF:n yksi ongelma on se, että kartongin jäykkyys ja sileys ovat tietyllä neliömassalla huonommat kuin kilpailijoilla. Tämä on haitta myös Tectalla eli joudutaan myymään paksumpaa ja painavampaa tavaraa kuin kilpailijat. Mutta ei se taida PBF siihen asti elää, että omaa kartonkia käyttäisi päällystykseen.

Tarkennus noihin mikroaaltohommiin eli laineri on se suora osa pinnoilla ja aallotuskartonki eli fluting on siellä sisällä aalloilla. Ei siis voida puhua mini- ja mikrolainerilinjoista, mutta mini- ja mikrolaineriaaltopahvista tai flutingista. Tosin onhan se lainerinkin neliömassa pienentynyt.

Saa nähdä miten käy, kun Varkauden paperikone alkaa suoltaa "mikrolaineria" oikein ennätystuotannolla. Siinä sitä tulee kunnon kilpailua Tectan alueelle. Heinolasta vain aaltopahvi sisään tai vaikkapa Puolasta, jos käy kiertokuitu. Stora Enson projekteissa on sentään järkeä. Hyvä Karvinen.

Nyt muuten pitäisi kaupungin ottaa sitten PBF:ltä indeksikorjattua samaa vuokraa Faroconista kuin aiemmin on maksettu.
TaavettiRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 20.07
Kus kus voisi olla marokon kielellä kuspää. Sen verran vähän löytyy tositietoa.
Takaisin saharaan kamelinkiveksiä pureskelemaan.
juuRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 20.27
voi noista kommenteista sanoa että ei ole pojilla hajuakaan kartongin teosta.!
-30% poisRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 20.44
voi noista kommenteista sanoa että ei ole pojilla hajuakaan kartongin teosta.!


no, onkos Juankoskella ollut hajua kartonginteosta? vastaus ei ole, vai miten on, ei ole rahaa kirstuun tullut, kustannukset aivan liian korkeat. Alentakaa niitä älyttömiä palkkoja ensin, niin katellaan myöhemmin uudestaan.
kuskusRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 21.25
Tiedoksi peräkamaripojille, että kuskus on vanha berberikansojen juhlaruoka.
Sitä voi ostaa edistyksellisissä ja laadukkaissa Tecta-pakkauksissa ameriikan lentoasemalta ja berberikansojen torilta.
Tulee myyntiin myös laitakaupungin kauppaan ja keppana-hostelliin.
PaperityöläinenRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 22.39
Koska täällä Juantehtaalla alkaa taas tapahtua, ovat kaikki "alan miehet" ja muut jostain muka tietävätkin, negatiivisesti ajattelevat aktivoituneet, mutta kuntalaiset, ei kannata kaikkea uskoa! Ensimmäinen virhe on, kun puhutaan pahvitehtaasta. Pahvi on paksua, yksikerroksista, yksinkertaista tuotetta, kuten puupahvi. Sitä tehdään Pankakoskella. Ns. Taivekartonki (folding boxboard) on edistyksellisempi, monikerroksinen tuote. Sellaista Römssyssäkin tehtiin, ja todennäköisesti tehdään jatkossakin, kolmiviirakoneella. Toinen virhe on sekoittaa miroflutet, kierrätyskuitulaadut ja nestepakkaus. Varkauden mikroliner -suunnitelmillakaan ei ole mitään tekemistä nestepakkauksen eikä rasvan- tai vesihöyryn tiiviiden antavien kartonkilaatujen kanssa. Kierrätyskuitua eivät Valiot tai Arlat koskaan hyväksyisi maitotölkkien raaka-aineeksi epäpuhtauksien ja migraatio-ongelmien takia. Eikä sen puoleen me kuluttajatkaan.

Se, että Premium Boardin johdosta on puuttunut kartonkibisnekseen asiantuntemus ei pitäisi antaa oikeutta itse kirjoittaa kaikkea sitä potaskaa, mitä täällä taas näkee!
kyrsiintynyt veronamaksajaRe: Tecta on riskibisnes14.1.2014 23.03
Arvasin, että AB puuttuu asiaan, kun vähän huolimattomasti mainitsin "mini-ja microlainerilinjan". Kyse on juuri noista AB:n mainitsemista ohuista lainereista sekä micro ja nano fluuteita, jotka ovat alkaneet haastaa perinteisen taivekartongin monissa käyttökohteissa. Siis itse asiassa Tratta PBF:n kotikentällä.

Lainerien ja flutingin pintapainot ovat käsittääkseni pudonneet noissa kohteissa tasolle 75-80 gms. Metsäboardkin muutti juuri äskettäin yhden Husumin hienopaperikoneensa ohuelle päällystämättömälle lainerille ja AB:n mainitsema Stora Enso taitaa puuhastella samaa Varkaudessa.

Kaikissa paperi- ja kartonkilajeissa pintapainot pyritään minimoimaan ja samalla laatu maksimoimaan. Tratta PBF ui tässäkin vastavirtaan.

Joten muualla maailma muuttuu, mutta Juankosken kunnallinen pahvitehdas pitää sitkeästi kiinni perinteistä ja jauhaa veronmaksajien piikkiin 10-12 milj. euroa tappiota vuodesta toiseen. Kunta on lahjoittanut pahvitehtaalle vielä viimeistelyhallin, jotta siellä voidaan harjoitella oikein 30-40 ammattimiehen voimin tuota tappion tekemistä, kun off-koutteri kohta pärähtää käyntiin.

Onhan se mahtavaa päällystää Tectalla muutama tonni Pankaboardin lahjoittamaa trimmiltään puoli metriä liian kapeata hylkypohjaa ja kertoa hollantilaisen pankin johtajille, että tehtiin muuten taas uusi tuotantoennätys. Seisottiin koko viime vuosi, mutta nyt ensimmäinen koerulla Tectaa lähetettiin Hangossa olevan "kaupungin omistaman logistiikkakeskuksen" kautta maailman markkinoille.
ABRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 0.28
Paperityöläinen on ollut työssä vain Juankoskella niin ei ole nähnyt, mitä muualla tehdään. Yhä ohuemmiksi muuttuvat aaltopahvit todella kilpailevat suoraan taivekartongin kanssa. Niihin on helppo saada barrier-ominaisuuksia käyttämällä tarvittavaa laineria toisella puolella. Kun se on tehty puhtaasta sellusta ja esimerkiksi fluting NSSC-massasta, ei ole mitään vaikeuksia elintarvikekosketuksen kanssa. Sitä paitsi ulkopuolelle tuleva painoväri jää kauas elintarvikkeesta eikä imeydy siihen niin helposti kuin taivekartongilla.

Toinen pakkaus, joka yleistyy, on munakennon tapaan tehty pakkaus ja sekin kilpailee taivekartongin kanssa tietyllä alueella.

Vielä kerran korostaisin Tectan heikkoutta siinä, että sen dispersioaineet ovat öjypohjaisia. Nykyisin vaaditaan ruokapakkauksissa yhä enemmän treefree-ratkaisuja eli koko pakkaus on tehtävä muista kasveista kuin puista mukaan lukien dispersioaineet. Pikaruokaketjuissa tämä on tullut yhä tärkeämmäksi.

Verhopäällystys on parantanut päällysteiden barrier-ominaisuuksia niin paljon, että yhä enemmän voidaan käyttää kiertokuitua ruokapakkauksissa. Kuivamuonissahan se on ollutkin yleistä, katsokaapa vaikka mm. muropakkauksiin, joissa on sen takia muovipussi sisällä. Halvempi on tuo barrier erillisellä muovipussilla kuin kallis päällystys. Mitä tulee maitotölkkeihin, niin Tectaa ei tulla koskaan näkemään niissä. Eikä kai kukaan ole väittänyt, että niissä käytettäisiin kiertokuitua.

Pahvista puheen ollen se on aika monimutkainen tuote, koska se on paljon paksumpi kuin kartonki. Se ei missään nimessä ole yksikerroksinen tuote, vaikka onkin usein yhdestä materiaalista. On tainnut paperityöläinen repiä kolpakon alustoja kapakassa, mutta on ollut niin pimeää tai tarkkavaisuus kadoksissa, ettei ole huomannut pahvin sisäistä rakennetta. Pahvissa nimenomaan on enemmänkin kuin kolme kerrosta, jotka on liitetty yhteen joko viiraosalla tai jopa kuivana valmistuksen jälkeen. Taitaa paperityöläinen olla niin nuori, ettei ole nähnyt nostosylinterikoneita, joissa pahvin teossa liitetään jopa kymmenen rainaa päällekkäin eli on kymmenen viiraa, joilla kehuskella.

Pahvitehdashan täällä on ollut vain haukkumanimi PBF:n kartongille, koska tuotteen ominaisuudet ovat yhtä huonot kuin nostosylinterikoneella tehdyn pahvin, jossa formaatio ei ole tärkeä ja saa siis olla huono. Kolmiviirakone on kehitetty TAKOlla aikoinaan korvaamaan näitä nostosylintereitä eikä siinä ole mitään Juankosken omaa innovaatiota. Kannattaa nuoren lukea juttuja Papermakerswikistä. Ne on suomen kielellä.
PaperityöläinenRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 0.42
AB syyllistyy nyt samaan kuin mistä itse syyttää Pekkaa: henkilökohtaisiin hyökkäyksiin. Jos puhutaan kartongin valmistuksesta, pysytään sitten aiheessa. Jollei tietämys riitä, kannattaa miettiä muita keskustelunavauksia.
PaperityöläinenRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 0.46
BTW AB, jos sinä olet ollut 700 pv Singaporessa, niin minä olen ollut vuosikymmeniä sitten Takolla töissä, josta sinulla ei näemmä liene kokemusta.
kyrsiintynyt veronamaksajaRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 1.41
Miksi ihmeellä "paperityöläinen" on hermostunut, kun puhutaan kunnallisesta pahvitehtaasta.

AB on kyllä ihan oikeassa, että kysymyksessä täytyy olla Tratta PBF:n pitkän koulutus- ja rekrytointiprojektin tuloksena palkattu ja pitkään lomautettujen paperityöläisten joukkoon kuuluva nuori "paperityöläinen".

Kaikella kunnioituksella, mutta ei sinun tarvitse "alan miehille" kirjoittaa oikein englannin kielellä, että kunnallisessa pahvitehtaassa valmistetaan kolmikerroksista Folding Boxboardia eli taivekartonkia.

Kaikki "alan miehet" tietää sen ennestään. Eikä tuotteessa käytetä jätepaperia raaka-aineena. Vaikka aika paljon tulee noita tappiota, kun kaikki hylky joudutaan kuskaamaan kaatopaikalla, kun pahvitehdasta ei meinata käynnistää alkuvaiheessa lainkaan.

Kilpailijat kuitenkin kierrättää arvokkaan hylyn kartongin raaka-aineeksi sen keskikerrokseen. Sehän se vasta kallista raaka-ainetta onkin, jos joudutaan korvaamaan ostomassoilla.

"Paperityöläinen" mainitsee myös sen, että Pankaboardin tuotteet on "puupahvia", jota nyt kuitenkin Tratta PBF alkaa sitten kohta puoliin päällystämään käsittääkseni ölypohjaisilla aineilla. Ei kuulosta hyvältä, kun vertaa suunnitelmia laatujohtajan esim. Iggesundin toimintoihin ja kilpaileviin tuotteisiin. Iggesund on jo pitkään myynyt noita biotuotteita, mutta Tratta PBF ei ole onnistunut siinä kymmeneen vuoteen.

"Paperityöläinen" pitää yllä myös luentoja "alan miehille" kolmiviirakoneista, eikä kuitenkaan ole vieraillut edes Pariisin liepeillä olevassa Corbey Essonnesin tehtaalla, missä tuo Fourdrinier viira aikoinaan keksittiin muistaaksein vuonna 1807 tai jotain sinne päin. Juankosken pahvitehtaan viiraosa muistuttaa hämmästyttävästi noita alan vanhimpia moniviirakoneiden viiraosia. Vaatii todella paljon taitoa saada bulkit ja lujuudet kohdalleen. Tecta päällystyksellä ei siihen voi vaikuttaa mitään.

Nythän noita entisajan nostosylenteritäkin on vaikka minkälaisia ja perälaatikkko- ja märkäpääkonstruktioita sekä päällystyskonsepteja sitten vissiin vielä enemmän.

Muistelen niin, että paperin - ja kartongintekijät, jotka ovat olleet hieman pitempään alalla ovat aina sanoneet, että paperi- ja kartonki tehdään itse asiassa kuivauskoneiden märässäpäässä. Ja tässä se juuri onkin sen Tratta PBF:n tulevien toimintojen kannalta yksi suurimmista ongelmista ja haasteista, jos Mersu meinataan vielä käynnistää. Mersu ei tässä tule paljon auttamaan, koska jo heti kohta ennen Mersua Tratta PBF:llä on vakava pullonkaula myös PGW-hiomossa. Eikä PGW-massa sovi kaikkiin kartonkeihin. On siinä "paperimiehelle" ja Risteferille miettimistä.

Kun nyt koutteria tässä ruvetaan kohta käynnistelemään, niin kehotan nuorta "paperityöläistä" tepastelemaan koko Tratta PBF:n prosessin läpi ja samalla miettimään, että miten tehtaasta saadaan kannattava tuotantolaitos Tecta-päällystyksen avulla.

Minä väittäisin, että ei mitenkään enää.
juuRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 17.30
ei pikaruokaan tarvitse minun mielestäni elintarvike kartonkia kun se muutenkin on jo syömäkelvotonta!
Abdul kebabRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 17.44
Tiedoksi kus kuspäälle. Kus kus on arabiruokaa, jota varsinkin Marokossa, Tunisiassa ja Libyassa syödään . Ja vit...t sitä mistään kartonkipakkaksista syödään, vaan paikallisilta lautasilta sormilla ja sormenpäillä.
Jos haluaa pikaruokaa sitä saa macdonaldista hja Heseltä ja silloin se syödään jenkkikartongilta.
Että terveiset perseeseen peräkammariisi.
Ikkunapöydän raatiRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 21.37
Nyt on taas "työläiset" lähteneet liikkeelle, kun kaupunginjohtaja käynnistelee teollisuuslaitoksia tunnetulla taidollaan ja veronmaksajien rahoilla.
Tarvetta ei kuitenkaan ole Petestä tai Veijosta, vaan pelottomasta pankkiirista ja tosiasioiden lyömisestä pöytään.
Meille ei riitä Peten salattu tieto asianajajien puuhailusta lainvastaisesti Juankosken kaupunginhallituksen puolesta. Riski on liian suuri.
ABRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 23.43
Anteeksi vaan paperityöläinen. Ei ollut tarkoitus mitenkään loukata. Tein vain tiettyjä oletuksia ihan keskustan virallisen äänen tapaan, kun tuo pahvin syvin olemus oli hiukan hakusessa. Ja onnea vaan, jos pääset koutterille töihin. Positiivista on, että toteat PBF:n johdosta puuttuneen kartonkibisneksen asiantuntemuksen. Näyttää puuttuvan vieläkin.

Pankakoskella kyllä tehdään puupahvia, mutta enemmän paljon muuta ja nimenomaan hyvää taivekartonkia. Pahvitehdas se on Strömsdalkin aikoinaan ollut ja Ähtärissä oli Suomen viimeisin oikea pahvitehdas eli Vääräkosken Pahvi. Pahvin ja kartongin ero havainnollistuu, kun katsoo Pyrollin nettisivua. Siellä oli aikoinaan myös Premium Board, mutta eipä ole ollut pitkään aikaan. Miksihän?

Tuo mainintani Singaporesta liittyi amerikkalaisen talousgurun Jim Rogersin nykyiseen asuinpaikkaan ja siihen, että olisi Singaporestakin jotain opittavaa. Olen asunut ulkomailla Singaporea suuremmissa kaupungeissa paljon kauemmin ja katsastanut ainakin 500 paperikonetta. Se näyttää vain olevan niin, että ihminen haluaa matkustaa maailmalla tiettyyn määrään saakka ja kun on tarpeeksi matkustanut, niin se tuntuu jo rasittavalta eikä sitä koe kehuskelun aiheeksi, vaan toteamukseksi.

Paperityöläisistä puheen ollen toteaisin vielä kerran, että PBF:n toiminta tyssää viime kädessä paperityöläisten ryöstöpalkkoihin. Puhutaan kartelleista, mutta paperiliitto se vasta kartelli on. Paperityöläinen myy työtänsä ja tehtailija ostaa sitä. Kyllä siinä pitäisi olla useampi porukka tarjoamassa työtä kuin vain paperiliitto. Tästä on puhunut Nalle, mutta erittäin hyvän blokin kirjoitti myös Kalle:

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2014/01/15/vallattomat-kansanedustajat/
ABRe: Tecta on riskibisnes15.1.2014 23.47
Anteeksi vaan paperityöläinen. Ei ollut tarkoitus mitenkään loukata. Tein vain tiettyjä oletuksia ihan keskustan virallisen äänen tapaan, kun tuo pahvin syvin olemus oli hiukan hakusessa. Ja onnea vaan, jos pääset koutterille töihin. Positiivista on, että toteat PBF:n johdosta puuttuneen kartonkibisneksen asiantuntemuksen. Näyttää puuttuvan vieläkin.

Pankakoskella kyllä tehdään puupahvia, mutta enemmän paljon muuta ja nimenomaan hyvää taivekartonkia. Pahvitehdas se on Strömsdalkin aikoinaan ollut ja Ähtärissä oli Suomen viimeisin oikea pahvitehdas eli Vääräkosken Pahvi. Pahvin ja kartongin ero havainnollistuu, kun katsoo Pyrollin nettisivua. Siellä oli aikoinaan myös Premium Board, mutta eipä ole ollut pitkään aikaan. Miksihän?

Tuo mainintani Singaporesta liittyi amerikkalaisen talousgurun Jim Rogersin nykyiseen asuinpaikkaan ja siihen, että olisi Singaporestakin jotain opittavaa. Olen asunut ulkomailla Singaporea suuremmissa kaupungeissa paljon kauemmin ja katsastanut ainakin 500 paperikonetta. Se näyttää vain olevan niin, että ihminen haluaa matkustaa maailmalla tiettyyn määrään saakka ja kun on tarpeeksi matkustanut, niin se tuntuu jo rasittavalta eikä sitä koe kehuskelun aiheeksi, vaan toteamukseksi.

Paperityöläisistä puheen ollen toteaisin vielä kerran, että PBF:n toiminta tyssää viime kädessä paperityöläisten ryöstöpalkkoihin. Puhutaan kartelleista, mutta paperiliitto se vasta kartelli on. Paperityöläinen myy työtänsä ja tehtailija ostaa sitä. Kyllä siinä pitäisi olla useampi porukka tarjoamassa työtä kuin vain paperiliitto. Tästä on puhunut Nalle, mutta erittäin hyvän blokin kirjoitti myös Kalle Isokallio Iltalehdessä.

Minä olen nähnyt maailmalla, että paperitehtaan koko porukka kiinnitetään kolmeksi vuodeksi töihin. Sen jälkeen otetaan uudet tarjoukset kolmen vuoden työstä ja niistä valitaan paras ja annetaan entiselle porukalle potkut. Olen myös nähnyt, että jenkeissä unioniin kuuluva porukka ei suostunut Juankosken kokoisella paikkakunnalla kohtuullisiin palkkoihin, niin maailman suurin paperiyritys sanoi irti koko porukan ja palkkasi kokonaan uuden. Siinä olivat perheet omakotitaloineen ja lainoineen pulassa. Tällaista on todellinen kysynnän ja tarjonnan laki. Paperimafian suurin päällikkö ja syypää nykyisiin kustannuksiin on ollut Jouko Ahonen. Hänet sitten hyllytettiin marraskuussa 2010 Paperiliiton johdosta, kun hän puolusti julkisuudessa eläkevakuutusyhtiö Varman Matti Vuorian saamaa 700 000 euron silloista palkkaa, kun paperialalla oli edessä lomautuksia.
sivusta seurailijaRe: Tecta on riskibisnes16.1.2014 2.15
Minulla on kyllä Jouko Ahosesta ihan positiivisiakin henkilökohtaisia kokemuksia, kun oltiin yhdessä juonimassa miten konkka Römssy saadaan uudelleen käyntiin.

Kyllä Jouko hyvin ymmärsi, että työnantajan ja työtekijän on soudettava samaan suuntaan ja oltava yhdessä venessä.

Valitettavasti vain "änkyrät" liitossa olivat toista mieltä. Jouko joutui tuossa Vuorian tapauksessa vähän sijaiskärsijäksi, kun ei ketään muuta saatu haastattelluun. Kyllähän nuo entisen kansliapäällikön palkat on ihan sikamaisia olleet, mutta ei se varmaan Joukon syy ole ollut.

Yksi Suomen keskeisiä ongelmia valitettavasti on ammattiyhdistysliikkeiden jopa eduskuntaa suurempi valta. Nalle lausui tästä varsin viisaita ajatuksia, eikä ole ajatuksineen mitenkään yksin. Aika outo juttu muuten nuo valtasuhteet.

Eläkkeissäkin täytyy ensinnä kysyä ammattiyhdistysliikkeeltä, että saameko me hallituksessa kysyä teiltä, että voitasiinko eläkkeissä tehdä jotain korjauksia ja vaikka nostaa eläke ikää? Vai ollaanko jo kaikki niin uupuneita, että joudutaan vielä eläkeikää laskemaan??
eskimoRe: Tecta on riskibisnes16.1.2014 11.02
ei nykyaikainen paperitehdas kaadu työmiesten palkkoihin. palkat on aika kapea siivu kaikista kuluista.reemium ei kyllä ole ihan uusinta huutoa,joten siellä yksi ukko ei tuota kovinkaan monta tonnia vaikka koneet joskus kävisivätkin täysillä
kuskusRe: Tecta on riskibisnes16.1.2014 13.45
Kateus on tämän kapulakeron sana.
Ruikuttajat, teot ei ruikutus, myös säääneeeeseennnn
Menkää sossukerho töihin. Jos osaatte?
juuRe: Tecta on riskibisnes16.1.2014 15.09
opettelehhan ensin kirjoittamaan ja puhu sitte töistä!
Pena T.Re: Tecta on riskibisnes16.1.2014 15.47
Miksi saneerausohjelmaa ja PBF:n uutta liiketoimintasuunnitelmaa ei esitelty hallitukselle? Päätättekö kaiken aina ilman perusteluja ja asiaan tutustumista? Riittääkö Peten hymy ja vakuuttelu?
Kerro, Veijo, mikä on metodisi hallituksen työn johtamisessa. Ota samalla kantaa kuntamme talouteen ja sen kehitykseen. Kuntalaisilla on maksajina oikeus tietää.
ABRe: Tecta on riskibisnes16.1.2014 21.15
Miksi Tecta ei tule menestymään johtuu ensinnäkin siitä, että jo taivekartonkina StromPack on huonoa. Vertasin juuri tänään samaa neliömassaa Inkeroisten kartonkiin ja totuus on se, että Tambriten poikkisuunnan jäykkyys on noin 30 % parempi ja silti sileyskin on hyvä eli PPS 1.0, kun se StromPackilla on vain 1.2. Molemmat käyttävät painehioketta keskikerroksessa, mutta Inkeroisissa on mm. iso jenkki.

Juankoskella vaadittaisiin aikamoiset investoinnit, jotta päästäisiin lähellekään Inkeroisten laatua. Ja vanhaan kapeaan koneeseen ei kannata investoida. Yksi etu kilpailijoilla on se, että tuotanto per työntekijä on yleensä yli 1000 tonnia vuodessa. PBF ei pääse edes puoleen siitä, jolloin työkustannusten osuus on noin tupla kilpailijoihin verrattuna.

Tectassa on erittelyn mukaan ymmärtääkseni 15 gsm tuo erikoispäällyste, joka on tosi kallista, kun se on pääasiassa lateksia. Tecta-patentin antamat lateksimäärät ovat aivan liian suuria, voisi olla kunnon levymäistä täyteainetta paljon enemmän. Kilpailijat pystyvät paljon pienempään päällystemäärään ja silti saavat paremmat barrier-ominaisuudet ilman neulareikiä.

PBF:n pohjakartonki on huokoinen ja karhea. Kallis päällyste painuu kartongin sisään, kun pintaan yritetään saada tasainen peittävä kalvo. Sauvapäällystys lisää paineellaan tätä tunkeumaa ja tekee muutenkin epätasaisen päällystemäärän. Siksi päällystettä tarvitaan kilpailijoita enemmän. Alan miehet tuntevat release-paperin ja kuinka tärkeä siellä on hyvä sileys, ettei kallista silikonia kuluisi liikaa. Se on aivan sama juttu Tectassa.

Uusin verhopäällystys-menetelmä ei synnytä mitään painetta paperia vasten ja tuottaa täydellisen tasaisen päällystekerroksen, jolloin kallis lateksimateriaali voidaan vähentää jopa puoleen. Tällaisia prosesseja tulee kiihtyvällä vauhdilla.

Tectan ideat ja prosessilaitteet ovat auttamattoman vanhentuneita. Kenenkään ei pitäisi uskoa, että tällaisesta ideasta voi tehdä bisnestä. Sinänsä idea on oikean suuntainen, koska kuljetuskustannukset Juankoskelta asiakkaalle ovat suuret, niin on hyvä, että tuotteen tonnihinta olisi suuri. Mutta ongelma on siinä, ettei tuotetta saada myytyä tai ainakaan myytyä tarpeeksi hyvään hintaan.

Olivatko edellä kuvatut asiat kaikkien niiden tiedossa, jotka päättivät saneerauksesta. Uskoisin, ettei kukaan tiennyt höykäsen pöläystä ? ei ainakaan Juankosken kaupunki.
inssiRe: Tecta on riskibisnes16.1.2014 22.27
AB on aivan oikeassa, että Juankosken Tectassa aika on jo ajanut idean ohi. Jonkinlainen markkinarako olisi ollut ehkä noin 5 vuotta sitten, mutta tuotetta ei saatu markkinoille tarpeeksi nopeasti silloinkaan. Ja mikä oli myös oleellista, jouduttiin käyttämään silloinkin kalliita ostopohjia.

En sitä kuitenkaan kiistä, että eräissä Tecta-tuotteissa oli todella kova hinta, mutta se ei paljon auta, jos maailmassa ei ole riittävästi tuollaisille tuotteille asiakkaita. Muutaman tuhannen tonnin markkinointiin ei voida kytkeä 100 markkinamiehen armeijaa. Kyllä kaupunginjohtajankin pitäisi tämä ymmärtää, kun lähtee kaupungin rahoilla pahvitehdasta pyörittämään.

Totuus on kuitenkin se, että esim. vuonna 2008 Tectan myyntimäärä jäi vain 4500-5000 tonniin eli korkeintaan 10%:iin tehtaan kapasiteetista. Tuolloin keskimääräinen tuotteiden tehdashinta vaihteli välillä 690-1 000 ?/t.

Strompackin hinta oli alhaisin ja Tectalla karvan verran korkeampi kuin GraphiArtille. Tuolloinkaan Tecta ei siis ollut keskimäärin mikään ihmetuote. Eikä se ole nytkään.

AB:n mainitsema lujuus- ja sileysvertailu Tambriten ja StromPackin osalta paljastaa Mersun tekniset heikkoudet perustaivekartongeissa kylmästi.

Koska taannoisessa koneen rebuildissä Mersusta poistettiin jenkksylinteri muistomerkiksi sinne Juankosken pelolle, niin on selvää, että yhtä sileätä kartonkia Mersusta ei tule kuin Inksassa. Mersun kohdalla tavoitteena oli kuitenkin myös homogeenisen kartongin tekeminen (GraphiArt), mutta siinäkin on tuota kilpailua tullut jo markkinoille monelta taholta.

Erikoistumisen tie on vaikea ja pitkä. Tiimiltä se edellyttää ennen kaikkea kovaa teknistä osaamista ja markkinoiden syvällistä tuntemusta. Tratta PBF ja Mersu ovat pyörittäneet toimintaansa agenttien kautta, eikä agenteilla voi olla oikeasti kykyä osallistua erikoistuotteiden kehitykseen. Tästä syystä Tratta PBF onkin nähtävästi tuottanut koko toimintansa ajan pääasiassa StromPackin kaltaisia halpahintaisia päällystettyjä taivekartonkeja ja sitten vielä kaiken kukkuraksi myös kokonaan päällystämättömiä lajeja.

Tratta PBF:n näytöt on annettu ja tulokset on nähty. Lähes kolmen vuoden sähellys on aiheuttanut noin 25 milj. euron tappiot. Yritys menetti arvokiinteistönsä, biovoimalan ja ajautui konkurssitilaan, josta ei ilmeisesti nouse enää edes yrityssaneerauksen kautta.
ABRe: Tecta on riskibisnes16.1.2014 23.18
Voi olla, että kun joku propellipää esittää kunnanisille vakuuttavasti jotain uutta mullistavaa ideaa, niin ne lähtevät mukaan. Esittäjä sanoo vain, että nämä ovat sitten liikesalaisuuksia ja niistä ei hiiskuta kenellekään.

Kyllä minäkin osaisin esittää todella vakuuttavan tarinan esimerkiksi vaahtopäällystyksestä, vaahtorainauksesta ja nanotekniikasta, niin että kukaan ei pystyisi väittämään vastaan. Mutta metsäteollisuudessa on yksi kysymys ylitse muiden. Pitää aina kysyä kaikilta toimittajilta ja muilta innokkailta, että missä on vastaava referennsi ja sitten käydä katsomassa sitä. Silloinkin pitää olla varovainen, sillä jos joku on jo pettänyt jotakin niin se jokin panee ihan armeijan tapaan vahingon kiertämään eikä kehtaa kertoa, että on tehnyt virheinvestoinnin tai virhesuunnitelman.
ABRe: Tecta on riskibisnes24.1.2014 10.18
Stora Enso sulkee Veitsiluodon ykköskoneen, tuon minullekin niin rakkaan masiinan. Ei sano muuttavansa kartongille, mikä on huomion arvoista. Olisi hyvä neliasemainen koutteri ja melkein tuplalevyinen Juankoskeen verrattuna. Hiomo, integroitu sellu ja päällystysosaaminen. On Valmetin ensimmäisiä koneita alun perin.

Paperikoneen voisi muuttaa kartongille, mutta ei näytä olevan aikomuksia. Sen sijaan Varkaudessa edelleen suunnitellaan muuttamista kartongille. Konehan on paljon isompi siellä. Kuten olen sanonut, näitä on Euroopassa monia, mutta asioita tuntevat eivät tee kuten Juankoskella on tehty.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/stora+enso+sulkee+paallystettya+aikakauslehtipaperia+valmistavan+koneen+suomessa/a962204?s=u&wtm=ap-24012014
alan kolmas miesRe: Tecta on riskibisnes24.1.2014 13.36
AB:n yllä olevasta Stora Enson Veitsiluodon LWC-konetta koskevasta päätöksestä tuli mieleeni Kaukaan ensimmäinen LWC-kone ja sen aikainen ajattelu metsäteollisuudessa.

Olin silloin vasta harjoittelemassa metsäteollisuusalaa, joten jouduin turvautumaan itseäni viisaampien ja kokeneempien "alan miesten" neuvoihin. Tuli sitten kysymys kaikkia alan asiantuntijoita askarruttavasta asiasta eli kilpailukyvystä. "Alan miehethän" tietää, että tuotantolinjan koko vaikuttaa ratkaisevasti pääomavaltaisen linjan kannattavuuteen tuotteesta riippumatta.

Suurena kysymysmerkkinä oli silloin nopeasti kasvavan LWC-markkinan rinnalla vastaavaksi buumiksi kehittyvä päällystämättömän hienopaperin eli A-nelkun tilanne. ATK-alaa tunteva AB varmaan hyvin muistaa, miten tietokoneet alkoi sylkeä printtereistään aluksi sitä jatkolomakkeeksi mainittua tuotetta ja myöhemmin sitten vielä tuota A-nelkkua. Olihan siinä sivussa Rank Xeroxin kopiointikin räjähtämässä käsistä ja monet muut pienet in-plant offset painot tuli yleisiksi.

Nuorelle alan harjoittelijalle annettiin tehtäväksi selvittää, mikä on ns. optimaalinen hionopaperilinjan koko Suomessa ja siis myös kilpailukyky tulevaisuutta ajatellen. Melko pian asia sitten selvisikin, kun silloinen hienopaperialan johtava insinööri opasti alan harjoittelijaa, että hienopaperi on muuten sellainen erikoistuote, että linjakoko ei tule koskaan kasvamaan suuremmaksi kuin noin 60 000 t/a. Mainittakoon, että siihen aikaan uusien SC-ja sanomalehtipaperikoneiden optimaalinen koko oli luokassa 90-130 000 t/a.

Esim. AB tietää nyt alan konkarina, että aika paljon on ajatukset metsäteollisuudessa muuttuneet sitten 1970-luvun alusta. Juankosken päättäjät näyttävät kuitenkin lähes 50 vuoden päästä noista ajoista ja ajatuksista yhä edelleen elelevän noiden vanhojen nuottien mukaan, kun lähtivät kunnalliseen pahvitehtailuun sellaisten tahojen kanssa, joilla ei ole sellaista tietämystä ja kokemusta, mitä "alan miehilltä" vaaditaan.

On harmillista, että myös Suomen johtavat konsulttitahot unohtivat sen, että Suomen metsäteollisuutta ei voi rakentaa pelkästään mediateollisuuden tarvitsemien tuotteiden varaan. Nyt tämä monoliittinen ajattelu on kokenut täydellisen haaksirikon ja koko Suomi on valtavissa taloudellisissa ongelmissa. Vastavirtaan uineita on meillä ollut harmillisen vähän.

Risteferin vetämässä Tecta-hankkeessa ei ole päätä eikä häntää. Hävettää, että kunniakas Römssy on saanut osakseen tällaisen kohtalon vanhoilla päivillään.

Kunnan entinen sosiaalijohtaja ei ymmärrä metsäteollisuudesta yhtikäs mitään. Siksi kaupunginjohtajan ja hänen luottokonsulttiensa kehittämä Tratta PBF-hanke ajautui kiville jo kuukauden päästä Römssyn käynnistyttyä.
ABRe: Tecta on riskibisnes24.1.2014 14.14
Olisi noissa 1970-luvun käsityksissä paljon muisteltavaa ihan henkilökohtaisesti mukana olleena. Vielä 1970-luvun loppupuolella Ahlströmin paperikonemyyjät todistelivat samaa, ettei hienopaperikone voi olla iso. Enpä vain uskonut ja rupesin Valmetin kanssa yhteistyöhön. Siihen loppui hiljalleen Karhulan konepajan paperikonevalmistus ja myöhemmin myös Ahlströmin omistustukset Varkaudessa sekä paperitehtaassa että automaatiossa. Olisi ne suvun rahat voinut paremminkin käyttää, jos olisi ollut tietoa tulevasta. No sukuhan on vieläkin rikas, mutta Juankosken kaupunki ei ole.

Kymmene oli hiukan viisaampi jo 1980-luvun alussa ja niinpä PK 8 on tänäkin päivänä toiminnassa ja kapasiteetti on 430 000 t/a. Riittävä leveys on se, joka pitää paperikoneen pystyssä pitempään. Sitä ei Juankoskella tajuta. Varkaudessa sen sijaan on aika mielenkiintoinen suunnitelma muuttaa kopiopaperikone kartongille ja siitä tulisikin sitten Euroopan suurin.

Monet vannovat Pankakosken nimeen, mutta jos otetaan viiden viimeisen julkistetun vuoden voitot ja tappiot, niin vielä on hiukan miinuksella.
alan kolmas miesRe: Tecta on riskibisnes24.1.2014 15.26
AB:lle voin todeta, että Enson miehet oli väkisin tekemässä LWC-konetta myös Varkauteen vielä 1990-luvun puolivälissä, mutta kohta sen jälkeen Stora Enson Karvinen totesikin, että laitetaan ristit päälle koko Varkauden kanattamattomalle tehtaalle. Onneksi ei pantu vielä.

Kun pöly on sitten Varkauden kohdallakin vähän laskeutunut, niin insinöörit ovat taas keksineet uusia ajatuksia, joita voi luonnehtia virkistäviksi. On vaikea kuvitella, että pakkaaminen maailmassa vähenisi. Se on kuitenkin varmaa, että tuotteet muuttuu ja materiaalikäyttö pakkauksissa vähenee. On varauduttava mm. entistä ohuempiin materiaaleihin.

Insinöörit ja tutkijat löytää kuitenkin nähinkin haasteisiin ratkaisut.
Läheltä seurannutRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 9.01
Tectaa tuotti tehdas 2008 n 8000 tonnia,ja piti tuottaa 2009 12000 t,joten eihän tuo ole niin "erittäin"pieni markkinarako.Ja jos McDonalds on kiinnostunut ko laadusta,niin ajettavaa riittää',
valetoimitusjohtajaRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 9.26
On toinen asia tehdä voittoa. McDonald's ei ole yhtä anteeksiantavainen ja välinpitämätön kuin Juankosken kaupunginhallitus. Kuka ottaa riskin? Onko yhtiön johto kykenevä mihinkään suuren luokan operaatioon? Väitän, että pojilta puuttuu eväät ja osaava johto. Ihan kuin Juankoskellakin.
Eiköhän sitä ole vain uusi veivaus mielessä, kuten esim. edellisen peittely...
kuskusRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 9.48
Tectan markkinarako on äärimmäisen kapea ja tiukka, mutta sehän venyy ja sopeutuu tarpeen mukaan McDonald'sille sopivan tiukaksi.
ABRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 11.18
Tässä on kaunis aaltopahvipakkaus, johon Tecta ei koskaan pysty:

Havi developed the M-Burger N-Flute Clamshell to replace barrier-coated SBS while maintaining excellent product protection and providing an outstanding print surface. They took an already sustainable package and looked for a way to improve it even further by reducing its material usage by nearly 20%.

http://www2.dupont.com/Packaging_Resins/en_US/assets/images/awards/2009/HAVI_McD_hi-res.jpg
kuskusRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 11.54
Hopialle jää tämä SIMPLY, siitähän tulee kosteus läpi ja tuoksut myös. Katso kuvaa tarkkaan, niin näet miten tiputtaa.

Tecta-päällyste pitää kosteuden ja tuoksut siellä tuotteen puolella.
valejournalistiRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 13.35
Jos konsultit ja lööperivillet olisivat oikeilla jäljillä, Stora Enso tai joku muu olisi ostanut Stromsdalin jo vuosia sitten, mutta ei.... New Stromsille ei haluttu myydä, koska silloin eivät "puuhamiehet" olisi päässeet tekemään miljoonatiliä, ja meillä olisi toimiva, työllistävä kartonkitehdas.
On ne huuliakrobaatit tälläkin palstalla panneet parastaan ja kehuneet markkinarakoa. Teekkaritkin julkaisevat Äpyä vitsimielessä.
Irvokkainta on se, että Paikallis-Pravda on tukenut otsa rypyssä vahvasti Valehtelijoiden Klubin hanketta ja toistellut Peten ja Kristerin ynnä muiden mielikuvitustarinoita. Vastuu on siinäkin suuri.
ABRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 14.25
Markkinaraosta puheen ollen oikea verbi sen yhteydessä on takoa. Ainakin Frederik on sitä mieltä. Olisi ollut parempaa jättää tuo Tecta-bisnes tuohon äpy-asteelle. Eiköhän siellä vanhoissa Ävyissä ole markkinaraot keksitty jo 1960-luvulla. Äpy on kulttuuria ja vanhoja voi muistella oheisesta linkistä:

https://kauppa.apy.fi/tuotteet
ABRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 15.09
Minä menin Helsingin Sokoksen S-marketiin ja katselin mielenkiinnolla, millaisiin pakkauksiin kolmioleivät oli pakattu. En syö moisia, joten oli tyydyttävä katseluun ulkopuolelta.

Kolmea lajia oli tarjolla. Rainbow tuote oli täysin läpinäkyvässä muovipakkauksessa. Saattoi olla biomuovia, mutta minusta se oli paras pakkaus, koska voi katsella leipää joka puolelta ja on taatusti tiivis eli kepuloisten haju pysyy ulkopuolella.

Toiseksi paras oli selkeä ruskeasta kartongista (ei valkaisua, ei klooriyhdisteitä) tehty pakkaus, jossa oli läpinäkyvä ikkuna.

Huonoimmalta näytti Tecta-mainen pakkaus, jossa oli sekavaa moniväripainatusta valkoisella pohjalla. Heti tuli mieleen, että mitenkähän nuo painovärien myrkyt vaeltavat leipään. Näytti myös liian perinteiseltä eli ei ollut myyvä.

Kehitys on kyllä menossa siihen suuntaan, että yhä enemmän suositaan pakkauksia, joihin ei ole käytetty puukuituja lainkaan. Kun on kasviperäistä, kompostoituvaa pakkausta, se on peräisin viljelykasvien jätteistä, usein sokeriruo'osta. Ja muovin näköiset materiaalit ovat myös kasvisperäistä muovia (PLA). Kuskusille suosittelen käyntiä paikallisessa marketissa. Kuskus voi tutustua pakkauksiin, joihin Tecta ei kelpaa tästä linkistä:

http://www.biodegradablestore.com/food_containers.html
faktojen ystäväRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 15.36
Nim. läheltä seurannut puhuu yllä Römssyn Tecta saavutuksista vuonna 2008, suurista suunnitelmista vuodelle 2009 ja tietysti mahtavasta markkinaraosta. Sehän on selvää, jos Kiinassa Macien kysyntä alkaa levitä maaseudulle, niin Tratta PBF:n kartonkikone ja koutteri on kohta täynnä Aasian tilauksia.

Läheltä seuranneen tiedot eivät ole kuitenkaan valitettavasti faktaa vaan fiktiota. Jos 8000 tonnia tuotettiin Tectaa vuonna 2008, niin noin 30% tuotannosta oli hylkyä faktojen mukaan.

Faktahan on se, että Tectaa myytiin kolmen kvartaalin aikana enintään vain noin 5000 tonnia. Sen jälkeen tuli sitten isohko koutteriremontti. 13.11.2008 alkoivat YT:eet ja 27.11.2008 yhtiö lähetti konkurssianomuksen käräjäoikeuteen.

Vuoden 2009 ja pitemmänkin aikavälin Tecta-haaveet oli syötetty vakaville investoreille jo loppukesästä 2008. Nyt Risteferi on kaupunginjohtajan säestyksellä syöttänyt samaa pajunköyttä jo parin kolmen vuoden ajan eri investoreille ja Tratta PBF on ajettu taas yhteisvoimin konkurssitilaan. On huomattava, että kaupunginjohtaja oli Tecta-löylyä lyömässä jo Stromsdal OyJ:n hallituksessa vuosikaudet ennen yhtiön konkurssia.

Mm. Alexsander Ehrnroothin ja muiden vakavien rahoittajaehdokkaiden kanssa loppukesällä ja alkusyksyllä 2008 käydyt rahoitusneuvottelut kuitenkin kariutuivat ja kassa oli tyhjentynyt mm. raskaan koutteri-investoinnin vuoksi. Koutteri-investointi oli viimeinen toteutettu kohde ylimitoitetussa investointiohjelmassa, joka sitten katkaisi lopulta kamelin selän.

Investointihan tehtiin nimen omaan Tectan valmistusta silmällä pitäen. Tuntuu oudolta, että tehtaan vakavia kannattavuusongelmia pyrittiin ratkaisemaan suurilla investoinneilla, kun panostuksien olisi pitänyt jo kauan ennen konkurssia suuntautua vakavasti markkinoinnin kehittämiseen ja liiketoiminnan hallintaan.

Lokakuussa 2008 Stromsdal Oy ulkoisti kartonkitehtaan viimeistelyn Pyroll Oy:lle erittäin epäedullisen sopimuksen pohjalta ja 3.11.2008 Pyroll nimitti ins. Olli-Pekka Hartikaisen Juankosken tehdaspäälliköksi.

Läheltä seuranneen on turha höpöttää julkisesti mistään McDonaldseista, jos Römssy möi muutamia tonneja Tecta-päällystettyä kallista kartonkia joihinkin pizzapaketteihin. Toistaiseksi kaikki pakastepizzat olen itse ostanut hyvin pakattuina muiden kartonginvalmistajien tuotteisiin. Pizzeriat taas toimittelee pizzat noissa aaltopahvilaatikoissa. Tecta paketti on siihen tarkoitukseen aivan liian kallis tuote.

Jos Tecta on niin erinomainen tuote, niin herää kysymys, miksi Pyroll ei ole ostanut esim. vuonna 2008 pakkaustehtaisiinsa Römssyn tuotteita muuta kuin vain lähes koemielessä? Onkohan konkurssitilassa oleva Tratta PBF parempi Tecta-toimittaja kuin konkkaan ajautunut Römssy?
epätosiRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 16.12
Faktojen ystävä kirjoittelee epäfaktoja eli täyttä puppua, kiva niitä on lueskella ja naureksia. Mutta tälle palstalle täysin uskottavia tarinoita.
kuhanRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 16.45
olen samaa mieltä,että tietämättömät kirjoittavat potaskaa tehtaasta,kun eivät ymmärrä,ja eivätkä tiedä hevon p......ä! kartongin tekemisestä.
ABRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 17.00
Minä en oikein ymmärrä parin edellisen kirjoittajan motiiveja, kun väittävät vastaan, mutta eivät perustele. Olisi meille tietämättömille kohteliasta kertoa, mistä syystä mielipiteemme ovat vääriä. Kuskus on sentään hyvä, kun puolustaa Tecta-pakkausta noilla vaoilla, nimittäin hajuraolla ja markkinaraolla.
reviisoriRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 17.03
Kertokaa te kuhan ja epätosi, miksi Premium Board Finland Oy:n johto ei keksinyt niitä itsestään selviä liiketoimintaideoita jo aiemmin? Miksi Tectaa ei alettu takoa sinne markkinarakoon heti alusta? Tehdas teki pelkkää tappiota standardituotteillaan. Rahat hävisivät epäilyttävän nopeasti.
Panka Board on osoitus tekemisen ja johtamisen osaamisesta.
Miten sitä kartonkia siis pitäisi tehdä ja myydä? Mistä löytyy 20 milj. euroa uuteen alkuun, jotta nähtäisiin joko onnistuminen tai epäonnistuminen?
Onko tarkoitus panna koneita käyntiin ja sitten kysyä Juankoskelta, josko pysäytetään koneet vai löytyisikö riskirahaa?
Kyllä me Juankoskella tunnemme jo huijauksen tunnusmerkit.
ABRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 17.06
Nyt minä ymmärrän Kristerin ja Petrin ajatuksen juoksua. Kun aikoinaan Pyroll menestyi hallitsemalla prosessin loppupäätä ja Strömsdal teki tappiota, niin ajattelivat nyt viimein, että tekevät Tectaa ja käyttävät vain prosessin kannattavaa loppupäätä. Antavat jollekin muulle sen alkupään ja tappion tekemisen. Erittäin yksinkertaista. Suorastaan lastentarhatasoa huomata ja toteuttaa tämä loistava idea. Onhan siellä Juankoskella ideoita.
kuhanRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 17.26
eikö mene perille,jos ei raha mene sinne minne pitäs. aika helppo yhtälö jos vähänkään osaa laskea ja kirjoittaa.
faktojen ystäväRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 21.02
epätosi ja kuhan näyttää olevan niitä patuja, jotka elättelee toiveita siitä, että päästään taas pyörittämään Tecta-nimistä tahkoa kaupungin tai mahdollisesti jopa valtiollisen Finnveran verorahoin.

Mersun käynnistyttyä kesäkuussa konkurssiretkelleen kahden ja puolen vuoden uinumisen jälkeen kuvattiin muistaakseni joitakin rekrytoituja entisiä paperimiehiä oikein lehteen ja peräti jalat pöydälle nostettuina, kun Mersu pörähtikin yllättäen kuulema heti täyteen käyntiin.

Vastaava ylimielinen asenne vallitsi nähtävästi koko organisaatiosssa, kun tehdas käynnistyi ja sitä asennetta kaupunginjohtaja lausunnoillaan ja Koillis-Pravda valheellisella kiihotuskirjoituksillaan vielä lisäsi.

Siksi ei olekaan mikään ihme, että niillä asenteilla Tratta PBF ajettiin konkkaan muutamassa viikossa. Peräti Kuunkuiskaajat kutsuttiin laulaa lurittamaan tämän konkurssimenon kunniaksi. Meno on ollut samaa kuin Soneran "liikemiesten" taannoisissa Saksan ja Italian umts-kaupoissa, joissa menetettiin miljardikaupalla euroja, kun ostettiin ilmaa.

Kännykkäalaakin kokeilleen Risteferin ja kaupunginjohtajankin olisi Tecta-haaveissa vain hyvä uskoa sitä, kun Seppo Rätykin totesi aikoinaan, että Saksa on "paska maa". Sieltä on suomalaisille tullut aina turpiin ja käsitykseni mukaan Tecta-kauppoja ei ole Saksaankaan liiemmälti tehty. Ei Römssyn aikana ja varmasti vielä vähemmän Tratta PBF:n toimesta.

Kun epätosi epäilee mainitsemiani Tecta-faktoja, niin kerronpa epätosi kiusaksi senkin, että Römssy möi kolmen kvartaalin aikana vuonna 2008 tuonne "paskaan" Saksaan vain noin 230 tonnia erilaisia Tectoja ja samana aikana Tectaa myytiin eniten UK:hon eli noin 2 700 tonnia. Minä epäilen sitä, että Reetukaan ei pysty myymään Tectaa noiden nirsojen saksalaisten "markkinarakoon" enempää kuin vain noin 200 tonnia vuoden 2014 aikana.

Saksan laajaa "markkinarakoa" varten Risteferi voi käynnistää Tecta-koutterinsa korkeintaan yhdeksi päiväksi. UK:n "markkinarako" täyttyy Tecta-koutterilla jo kymmenessä päivässä. Tietysti on kuitenkin otettava huomioon, että tuo Tectan laatu joudutaan aina viilaamaa kohdalleen, jolloin voi arvioda, että Saksan "markkinarakoa" varten joudutaan ajamaan koe-eriä ainakin pari vikkoa ellei sitten enemmän ja samahan se koskee tietysti myös muitakin Tectan "markkinarakoja".

Muistan hyvin vielä, kun käytiin aikoinaan kovaa taistelua suurissa vaikeuksissa olleen Kemi Oy:n ympärillä. Eräässä vaiheessa Metsäliiton Ebbe Sommar tarjosi Kemiin lääkkeeksi: "Kemissä on tehtävä töitä nyrkit savessa, niin kyllä se tilanne siitä korjautuu". Täytyy todeta, että Kemin tilanne kyllä korjaantui ja nyt Kemi todella suoltaa ensiluokkaista päällystettyä WTOP-laineria Metsäboardin piikkiin. Kemissä on aina ollut tekemisen meininki, mutta Juankoskelta se on valitettavasti puuttunut jo ainakin 10 vuotta.

Tratta PBF:n porukka näyttääkin hoitaneen kartonginvalmistuksen jalat pöydällä ja sohvassa mukavasti istuen. Uskon kuitenkin, että joukossa on ollut myös ihan oikeata yrittämistäkin, mutta ainakin johto näyttää olleen täysin pihalla kartonginteosta ja siitä, miten joukkoja johdetaan.

Ei ole ihme, että Akonvesikin pilattiin ja tappiota tehtiin parissa vuodessa ainakin 22 milj. euroa. Samaa hurlum hei meninkiä ei ole syytä jatkaa kenenkään piikkiin Tratta PBF:n toimesta.
ABRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 22.11
Täytyy tässä vanhoilla päivillä yrittää tutustua paremmin pakkausteollisuuteen ja kartonkeihin paperin lisäksi. Aika moisen rupeaman vietin netissä ja totesin, että ruskea pitkäkuituinen sulfaattisellu on todella suosiossa nykyisin. Sehän on ollut aina Amerikoissa esim. kauppapusseissa tosi yleinen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että elintarvikekartongeissa se todella jyrää.

Tämä on Suomelle tosi huono juttu. Ruotsissahan nuo ruskeat kartongit lähinnä tehdään niin ruokapakkauksiin kuin nestepakkauksiinkin. Tämä on ollut kohtalokas strategiavalinta Suomessa, että on menty täysin valkoiseen. Jopa voisin väittää nyt, että hallitseva asema FBB:ssäkin on väärä valinta ja tällä perusteella ei Tectalla ole tulevaisuutta, mutta vaikeuksia tullee myös Metsä Boardille. Tulevaisuus on lyhenteellä UKB eli Unbleached Kraft Board ja siitä jalostetulla CKB eli Coated Kraft Board ja tietysti myös kiertokuidusta päällystetyllä huippuvalkealla tuotteella.

Tällä palstalla oli aikoinaan mm. nimimerkki alan parempi mies, jota ei kumma kyllä ole enää näkynyt. Hän väitti aikoinaan esimerkiksi, että hioke siellä sisäkerroksessa on siksikin hyvä, että sen hiilijalanjälki on tosi pieni. Eipä tainnut tietää ruskean kraft-massan teosta ja hiomon sähkönkulutuksesta mitään.

Esimerkkinä tällaisesta pakkauksesta ottaisin viime vuoden koko maailman kilpailuvoittajan tässä ruokapakkaussarjassa, josta tietoa seuraavassa. McDonaldsilla on maailmanlaajuiset standardit näissä ja sinne on Tectan mahdoton päästä toimittajaksi.

http://www.vangenechten.com/company/awards/271-worldstar-packaging-award-2013-category-food-mcdonald-s-share-box

Toivoisin, että Stora Enso menee Varkaudessa tähän suuntaan ja käyttää vanhaa pientä sellutehdastaan vain ruskean sellun tuotantoon. Sehän menisi sitten kokonaan kartonkikoneelle ja mielellään ruskean, päällystetyn lainerin raaka-aineeksi.
ABRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 22.19
Hyvä faktojen ystävä. Kirjoituksesi on mielestäni viikon paras.

Ei kai kukaan ymmärtänyt mun huumoria tuossa yllä, kun sanoin, että puuhamiehillä on hyvä idea, kun jättävät alkuprosessin pois. Siinä on nimittäin se huonous, että niin ennen kuin jatkossa koutteri on PBF:n vastuulla ja siinä se syntyy se tekninen tappio.
yksi maksajistaRe: Tecta on riskibisnes25.1.2014 22.47
Joko investoijat ovat maksaneet panoksensa yhtiön tilille? Milloin työntekijät saavat palkkansa?
Nyt ei kannata Parviaisen eikä muidenkaan salailla tehtaan asioita. PBF:lle tietty tuotannon faktojen kertominen olisi ollut hyväksi -- sekä työntekijöiden että kuntalaisten kannalta ajateltuna.
Pahasti tuntuu siltä, että velkasaneerauksen tutkiminen on vain yksi keino lykätä "totuuden hetkeä". Kangasperko ja Björkqvist tunnetaan jo liiankin hyvin.
Yleinen veikkaus on, että yllätyksiä on tulossa kaikille, kaupunginjohtajaa myöten.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: