Keskustelu

Pena T.Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 7.56
Kun lapset värjöttelevät 1/2 h jatkokyytiä odotellessa, ei tunnu hyvältä esim. tänään - 22,5 C pakkasilla. Kova tuuli ja sade eivät nekään pysähdy pieneen pysäkkikatokseen.
Kuka on vastuussa lasten terveydestä ja ajoreittien suunnittelusta? Tämä on aika härskiä toimintaa. Kartonkitehtaalle ilmaiseksi tehdyillä palveluksilla voisi korkorahoilla jo kustantaa lapsille limusiinikyydit.
Tämä ei pääty tähän... Oma tytär on yksi palelijoista.
Tehtaallakin on lämpimämpää kuin Muuruveden bussipysäkillä -- ja sielläkin on helkkarin kylmä.

pakkasukkoRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 8.38
Sanos muuta, kunnan perustehtävien hoidon pitäisi olla ykkösprioriteetti eikä rahan tuhlaus tuottamattomaan pahvitehtaaseen.

Väkkärä, ainoa oikea.Re: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 8.51
Uusin kauhistuksen aihe itselläni oli, ettei kaikille riittänyt harppeja. Opettaja oli käynyt kaivamassa jostain vintiltä niitä ikivanhoja ja epätarkkoja harppeja, että jokaiselle saatiin edes jonkinmoinen. Voiko todella olla näin kurjasti asiat? Ei ole varaa edes kunnon harppeihin, eikä edes lyijykyniä saa kuin kaksi pers lukukausi.

kyrsä kyöstiRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 11.49
Väkkärä, ainoa oikea on huolissaan harpeista. Siis peruspalveluista. Toivottavasti helmitaulut on kuitenkin vielä jäljellä ja lukiolaisten ahkerassa käytössä.

Yllä PenaT ihmettelee, miksi lasten täytyy värjötellä pakkasessa ja odottaa kallista koulukyytiä lapselle, vaikka nykypäivänä tieto kulkee lähes ilmaiseksi netissä.

Katselin ja kuuntelin juuri TV:stä Kangasalan lukion tilannetta. Siellä on siirrytty iPad tabletti-maailmaan. Porukka vaikuttaa innostuneelta, eikä näytä palelevan lokosissa lepuoleissa. Rehtorikin totoaa, että tulee paljon perinteisiä tapoja halvemmaksi.

Aika monta tablettia olisi saanut sillä 10 milj. eurolla, joka on nyt jo tuhlattu Pete Herran pahviprojektiin. Nykyään tabletin saa helposti 15-20 eurolla kuussa. Sehän tekee max 240 euroa vuodessa.

10 milj. eurolla olisi saanut 41 666 onnellista tablettivuotta ja Juankosken lukiolaiset olisivat osaamisellaan valtakunnan kärjessä. Halutessaan Juankosken kaupunki olisi voinut helpoosti sponsoroida kaikki Savon lukiot tableteilla Kuopiota myöten kepeesti.

Herätkää talviunesta Pete, Veijo ja Heimo!!!! Kannattamaton pahvitehtailu ei kuulu kunnan peruspalveluihin. Salme Harjunen ja Moro Pekka ovat myös kertoneet kuntamme peruspalveluiden rapakunnosta ihan julkisesti.

Yrittäkää Pete, Veijo ja Heimo etes jotain moternia!!!!

ABRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 11.59
Väkkärä, olitko harpeista ihan tosissaan. Minä kauheesti ihmettelen mitä koululainen harpilla tekee tänä päivänä. Kai siellä Juankoskella käytetään vielä laskutikkua ja logaritmitaulujakin. Annetaanko siellä erikseen vielä numero geometriasta ja algebrasta?

PVRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 12.14
Moro,
älykkyyttä ei mitata tai nokkeluutta ja muistia harjoitella eikä kuvioita ja treenata tietokoneilla tai laskukoneilla, vaan aivan normaalisti hyvin perinteisesti .
Kun itse opettelin navigointia upseerikurssilla Merisotakoulussa, ihmettelin, miksi ei käytetä satelliittinavigointia vaan harjoitellaan kaavoilla ja tähdistä ja muista taivaankappalaleiden sijainnista ja asketaan käsin ja vastaus oli: koska sateelliitit eivät ole käytössä silloin, kun niitä todellisuudessa tarvitaan, eli kriisin hetkillä. Silloin tarvitaan miehiä ja naisia, jotka muistavat ja käyttävät oppimiansa taitoja. Silloin ei ipadilla tee muuta, kuin kaivaa lunta poteronsa edestä tai laivalla heittää leipää.
Sama koskee oppilaita: ei tekniikkaa ja peruskuvioita opi ilman harppeja, geometrisiä kuvioita ja taulukkoja ja kynää ja paperia.

ABRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 12.29
Pitäisi olla sen verran luovuutta, että tekee narusta lenkin ja panee toiseen päähän vaikka neulan ja toiseen päähän kynän ja pyöräyttää. Siinä olisi paljon luovempi ja yksinkertainen harppi joka tilanteeseen. Ei harppia ole yleensä saatavilla.

Yksi syy Juankosken töppäilyihin on se, että valtuustossa on lähinnä maanviljeliä-kepuloisia ja opetus- ja sosiaalipuolen henkilökuntaa. Ei pitäisi tällaisilla resursseilla lähteä vientiteollisuuteen. Olen minäkin ollut opettajana riittävän kauan huomatakseni, kuinka käytännöstä vieraantuneita opettajat ovat peruskoulusta professoreihin asti.

Väkkärä, ainoa oikea.Re: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 12.59
Lapset opettelevat juuri ns. harpin käyttöä -> tee ympyrä, jonka halkaisija on 5cm, kyseessä alakoululaiset. Ja minusta nuo kuuluu opetella harpilla eikä tietokoneella. Opettelevat myös muita kuvioita. Mutta toisaalta emme tarvitse opettajia kun ostetaan tabletit, voihan kaikki tarkistaa googlesta ja wikipediasta.

ynpyräRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 13.01
Kaljapurkillä voi piirustaa ympyräisiä saunamajuri kurssilla ja tupakkiaskilla suorakulmioita, neliön piirustaminen on sitten jo toinen juttu ja vaatii tosi luovuutta.

yhden koonRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 13.14
Hae kirpparilta talvivaatteita lapsukaisillesi, niin et tarvitse urputtaa.
Pipo, takki, rukkasen, kaulaliina ja yhden koon sukahousut.
Pakkanen ei haittaa, se on vain pukeutumiskysymys.

kyrsä kyöstiRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 15.52
Sorry, että menin ehdottamaan jotain moternia Juankoskelle.

Polkupyörä on jo keksitty, joten ei kannata enää puuhastella sellaisissa projekteissa.

On hyvä osata kyllä suunnistaa tähdistä ja muista maamerkistä, mutta ei taida tähdistä suunnistaminen enää kaikilta juontua.

Tykistön miehenä kyllä kannantan kaikkia vempaimia, joilla tuli saadaan suunnattua suoraan maaliin. Kyllä sitä harppia niissäkin hommissa aikoinaan tarvittiin. Nenosen hyvä opit. Ja hyvähän se on, jos menee sähköt poikki vaikka maksamattoman laskun vuoksi, niin sitten sitä ollaankin aika "k..ssa", jos ei osata muuta kuin iPadiä käyttää.

PVRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 16.20
Moro,
tykistön kenraali V. P. Nenosella oli muistitikku , elikkä muistilappu lippansa alapuolella, jossa oli taulukko ja ajoitukset.
Kekseliäisyyttä. Ja tulosta syntyi jopa niin paljon, että hänen taulukkojaan käytettiin ja käytetään edelleen Yhdysvaltain sotilasakatemiassa West Pointissa ja myös itäisen naapurin Frunzen akatemiassa.
Nythän nämäkin taulukot löytyvät käyttämällä vaikka ipadia.

vastuuta eikä herjailuaRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 16.50
Kun joillain oppilailla on jatkuvasti pientä yskää ja kurkkukipua ym., se ei ole hyväksi heille eikä koko luokallekaan. Niin ne infektiot pääsevät iskemään ja tulee poissaoloja.

kyrsä kyöstiRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 17.56
Kun nyt päästiin puhumaan opettamisesta ja opetusvälineistä, niin minäkin entisenä opettajana ja geometrian vanhana ystävänä ehdotan, että Juankosken ylimitoitetussa hallintohenkilökunnassa (muistaakseni 33 henkilöä) suoritetaan ns. kultainen leikkaus eli sectio aurea.

Kultaisessa leikkauksessa jana jaetaan kahteen osaan suhteessa n. 1:0,618. Tarpeellisessa organisaatioleikkauksessa janan lyhempi osa eli 0.618 vastaa siis 13 henkilöä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä pienen kaupungin peruspalveluiden hoitamiseen.

Keskushallinto-organisaation isompi osa eli 20 henkilöä edustavat taas sellaisia hallintoviranomaisia, joita välttämättömien perusplaveluiden hoitamisessa ei tarvita.

Kun tällainen keskushallinnon kultainen leikkaus suoritetaan, niin aletaan hallinnon tehokkuudessa lähestyä esim. Kuopion kaupungin yleishallinnon tehokkuutta.

Koska Kuopioon tässä taitaa olla meillä matka ennen pitkää, niin parasta olisi aloittaa valmistelevat toimet nyt välittömästi ja todellakin suorittaa
ensiksi yleishallinnon osalta tuo kultainen leikkaus.

Yritysmaailmassa kultasiiin leikkauksiin kuuluu melkein säännön mukaisesti vielä ns. "kultainen kädenpuristus". Kyllä näitäkin voisi minusta kunnassakin harkita. Kunnassahan vallitsee vielä ainakin toistaiseksi autonomia.

Vastaavia kultaisia leikkauksia voidaan joutua suorittamaan myös monissa muissa Juankosken korkeissa kustannuksissa. Kun olemme yhdessä oppineet nämä geometrian jalot taidot, niin parin kolmen vuoden päästä voidaankin todeta, että Juankoski on täysin omilla jaloillaan seisova itsenäinen kunta, jossa palvelut pelaa, kunnan asukasluku kasvaa ja veroprosentti painetaan tasolle 18%.

Kalliiksi tulleiden pahviseikkailujen jälkeen voidaan siis jälleen palata lähtöruutuun.

ulkomuistiRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 18.47
Jo 60-luvulla oli ulkomuistitikut käytössä täällä sivistyksen kehdossa, syrjäkylillä piirtelivät talvella lumeen ja sulan maan aikana hiekkaan.
Eikä paleltanut, vaikka kävelemällä mentiin kouluun ja koulumatka kesti YLI PUOLI tuntia, ei oltu uusavuttomia.

KarJPRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 22.09
Kun kävin Kontiorannassa toiseksi viimeisessä kotiväkipäivässä, niin siellä kersantti esitteli miten nykyään kranaatinheittimen tulen suunnat saadaaan laskettua nopesti tietokoneen avulla. Kysellessäni, että miten nämä pelit toimivat 30 asteen pakkasessa, niin kersantti sanoi, että kun nämä lakkoilevat, niin sitten siirrytään käsipeliin, joka on hitaampaa. Ja näytti miten suuntiminen tapahtuu. Joten kyllä lapsoset harppia, laskutikkuja, lyijykyniä, papereita ja laskentoa vielä tarvitsevat. Ei kaikkea voi tietokoneen varaan laskea.

ABRe: Koulukuljetusten toimivuus22.1.2014 22.44
Ei kaikki miehet ja naiset ole armeijassa eikä edes siellä tykistössä ja sielläkin on erikseen tuliasemamiehet, tulenjohtajat ja viestimiehet. Ei kaikkien tarvitse osata kaikkea. Juankosken ongelma on se, että tiedetään yhä enemmästä yhä vähemmän, kun ainakin joidenkin pitäisi tietää yhä vähemmästä yhä enemmän. Asiantuntijoita tarvitaan.

Kun minä olin 1960-luvun alussa tykistössä kannoin marssilla täyspakkausta rinnan päällä ja TYKO-radiota kahden akun kera selässä. Kukaan ei varmaan tunne tänä päivänä, paljonko ne painoi. Kiväärikin oli hiukan painavampi kuin nykyään. Siinä sitten hölkättiin pakkasessa jalkarätit jalassa. En yhtään kaipaa noita vehkeitä, vaan kanniskelisin mieluummin nykyaikaisia ja keveämpiä vehkeitä kunnon sukat jalassa.


Minä taistelin aikoinaan tietojenkäsittelyn opettajan kanssa, joka opetti kaikille insinööreille fortran-ohjelmointia, että opeta vain koodaajille. Silloin tulivat tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat markkinoille. Ei vain ruvennut opettamaan, mutta huomasin, ettei osannut itse. Näitä on opettajia, jotka opettavat samoilla prujuilla kuin omat proffansa. Maon tapaan sanoisin, että opettajien pitäisi olla puolet ajastaan oikeissa töissä. Ei se auta, jos pärjää PISA-tutkimuksessa, pitää pärjätä vientiteollisuudessa.

ABRe: Koulukuljetusten toimivuus23.1.2014 0.02
Toivottavasti siellä Juankoskella on harpin ja laskutikun lisäksi käytössä GeoGebra-ohjelmisto matematiikan opettajilla. Nimensä mukaisesti siinä on yhdistetty algebra ja geometria. Siinä on sitten vähän paremmat harpit ja laskutikut. Jos joku ei satu tuntemaan tätä kaikille tasoille sopivaa ilmaista ohjelmistoa, niin kannattaa tuolla nimellä hakea netsitä esim:

http://www.geogebra.fi/

Kumma ettei siellä voi ostaa harppeja, astelevyjä ja lyijykyniä oppilaille, kun harppienkin hinta on vain pari euroa ja muut vielä halvempia. Voisi panna vaikka vanhemmille sanan kiertämään, niin löytyisi jokaisen kaapista käyttämättöminä.

kyrsä kyöstiRe: Koulukuljetusten toimivuus23.1.2014 0.06
Tulihan se TYKO-radio lyijyakkuineen esille keskusteluun. AB:lla näyttää olevan hyvin samanlaiset kokemukset kuin itselläni. Heikoimmat näänty jotoksella helposti tuon hirvittävän kuorman kanssa.

Minulla ei tietojenkäsittely alkanut Fortanilla vaan Elliott Algolilla. Sukkapuikolla lävistettiin alkuun reikäkortit ja siitä sitten ajettiin reikänauha Servin Maijan mökillä ja niin pois päin. Fortranit, Gobolit ja muut ihanat viritykset tuli sitten kuvaan myöhemmin.

Ajat on muuttuneet, mutta niin on miehet ja naisetkin.

Reikäkortti oli muuten aikoinaan loistava erikoiskartonki, mutta valitettavasti reikäkortti on hävinnyt maailmasta, eikä sitäkään voi enää ehdottaa kunnallisen pahvitehtaan pelastajaksi.

ABRe: Koulukuljetusten toimivuus23.1.2014 0.36
Algolinhan minäkin opiskelin ensimmäisenä ja hyvä kieli olikin. Käytin myös siellä Servin Maijan mökillä niitä reikänauharullia ja liimailin väliin pätkiä, kun muutin ohjelmaa. Walpurina sitten vaalean punaiset nauhat serpentiineiksi.

Viittasin vain 1980-lukuun parkymmentä vuotta myöhemmin, kun olin opetushommissa ja alaisina oli mm. noita tekun opettajia, jotka opetti sitkeesti prosessi-insinööreille fortran-ohjelmointia, mutta eivät sanojenkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja PowerPointin tapaisia käytännön juttuja, jotka olivat niin uusia, etteivät itse osanneet.

Armeijassa oli muuten hyvät lyhenteet. TYKOkin taisi olla tykistön kone. Radioyhteydet varmistettiin kaapelilla ja piruuttaan käyttivät sodanaikaista yksipiuhaista, jota sai siis vetää kaksi kappaletta, että sai yhteyden. Vain erikoistapauksessa sai käyttää parikaapelia. Mutta kyllä se uudempi parikaapeli oli siinäkin tapauksessa parempi. Nostalgia on ihan hyvää ja historia vielä parempaa, mutta niiden muistelemiseen riittää luokassa yksi harppi.

InkkuRe: Koulukuljetusten toimivuus23.1.2014 8.24
Koulukyydeistä käytiin kovaa kädenvääntöä useiden vanhempien ja Jari Karttusen kanssa myös n. 8 vuotta sitten. Silloinkin lapset värjöttelivät 1/2 h - 45 min. odotellen linja-autoa. Kun sitten eivät kylmissään muuta keksineet alkoivat kisata kuka uskaltaa olla keskellä tietä kauiten auton tullessa kohti. Koulutoimi on todennut risteyksen vaaralliseksi koska näkyväisyyttä kumpaankaan suuntaan ei ole. Koska taksi ei saa lain mukaan kilpailla reittiään kulkevan linja-auton kanssa, joutuu taksi jättämään lapset tien varteen. Esim. meiltä taksikuljetus on tien varressa n. 7:50 ja linja-auto tulee n. 8:30. Eräs vanhemmista ehdotti, että eikö linja-auto voisi poiketa reitiltä sen verran että keräisi lapset meidän tien varresta, sopiva kääntöpaikkakin olisi ollut. Totesi vielä että jos 20 aikuista tonottaisi pakkasessa tuon aikaa siitä tulisi äkkiä loppu mutta lapset ovat byrokratian pelinappuloita. Karttusen mukaan linja-auton reitille pitäisi pyytää lääninhallituksen lupa ja se tuntui olevan ylivoimainen tehtävä eli tilanne jatkuu edelleen...

exel voitti sinikantisen vihonRe: Koulukuljetusten toimivuus23.1.2014 8.27
Sinikantisten vihkojen käyttö loppui, kun exel-taulukkolaskenta tuli markkinoille.
Exel-ruudukko oli niin helppo tulostaa ja laske siihen lyijykynällä ynnä ja vähennyslaskuja ja kyllä oli helppo tehdä myös jakokulma, jolla voi jakaa toisten rahoja niin kuin vain itse osasi.

kysyväRe: Koulukuljetusten toimivuus23.1.2014 17.22
Välitunnitkin (10-15 min.) vietetään sisällä. Miksi?

vastaavaRe: Koulukuljetusten toimivuus25.1.2014 13.34
Uusavuttomat paleltuisi, kun vanhemmat eivät ole laittamassa pipoa päähän.

Tulevaisuus on valoisaRe: Koulukuljetusten toimivuus1.2.2014 8.53
Koulukyytiongelmiin tulee ratkaisu lähitulevaisuudessa.
Kylätoimikunnat rakentavat metron EU-rahoituksella.
- päätepysäkki tulee Kesämäen vanhalle kansakoululle
- välipysäkki keppana-hostellin läheisyyteen, vaatii tietysti kaavamuutoksen
- päätepysäkki tulee pallohallille, tällä säästetään kustannuksia kun hyödynnetään jo olemassa olevaa infraa ja on sos.tilatkin valmiina
- vaunuina käytetään vanhoja härkävaunuja, nehän todettiin hyväksi jo sota-aikana ja taas tulee kustannussäästöjä

Samalla tehdään rattikelkkareitti metron päälle ja säästetään rakennuskustannuksissa isot rahat, ikään kuin kaksi kärpästä samalla iskulla



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: