Keskustelu
| kahdesti kusetettu | Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 11.22 |
| Yle Savo kertoi uutisena, että Premium Board käynnistää päällystyksen maaliskuun lopulla, eli heti tuli 4 viikon lykkäys edellisiin lupauksiin. Biolämpökin käynnistyy, ja se maksaa... Herää kysymys siitäkin, mistä laadultaan hyväksyttävää "ostopohjaa" saadaan täyteen bookatuilta kilpailevilta kartonkitehtailta. Sekin kiinnostaa, miten velkoja ja maksamattomia palkkoja hoidetaan 1-1,5 milj. eurolla, ennen kuin toimittajat suostuvat myymään käteisellä lisää? Voisiko kaupunginhallitus saada todisteita n. 10 milj. euron riskirahasta, jotta voisimme uskoa, että jotain tehdään? Miten suurta uutta takausta on jo pyydetty Juankoskelta? Miten jäävi kaupunginjohtaja saadaan pois kuvioista sotkemasta lisää? Paljonko häviämme saneerauksessa n. 5 milj. euron saamisistamme? Onko taas menossa uusi kusetus? Vastaa Veijo pian ja rehellisesti. Jos et osaa vastata, ehdotan rivivaltuutetun vakanssia. |
||
| Eiköhän se siitä | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 11.46 |
| Putkistot jäässä. Odotellaan kevättä. |
||
| Adam | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 13.35 |
| Toivottavasti Parviaisessa on enemmän miestä kuin Veijossa. Katsotaan nyt, maksetaanko vanhat palkat ennen minkään töiden aloittamista. Nyt mitataan mies... ei kai riitä, että itse saa hyvät palkat? Kai siellä tiedetään, että Premium Boardissa tulkitaan kaikki velaksi myyty tai tehty lahjoitukseksi? |
||
| työmies | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 14.01 |
| Kyllä se on näin työntekijän näkökulmasta huono juttu kun palkat on jäänyt saamatta. Ei mieli tee kyllä enää töihin lähteä firmaan josta entisetkin palkat ovat maksamatta. |
||
| Kamreein alku | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 14.24 |
| Ei käynnisty olenkaan. Ei päällystyskone eikä kartonkikone. Ei löydy sellaista pankkia, joka antaa lainaa ilman vakuuksia. Turha kuvitellakaan. Saneerauksen valvojan piti raportoida tilanteesta maaliskuun alkupuolella. Ei mitään myönteistä raportoitavaa. Ei myöskään toukokuussa. Konkurssi siirtyi tällä saneerausmenettelyllä muutamalla kuukaudella, mutta loppua ei voi enää siirtää millään. |
||
| Korot raksuttaa | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 14.36 |
| Kyllä nimimerkki "Kamreerinalku" on oikeassa. Ilman konkkaa tosiaan tämä tehdas ei käynnisty koskaan. Käynnistyykö konkankaan jälkeen, sitäkin voi tietysti arvailla ja pelätä pahinta. Pahemmaksi vaan menne mitä pitemmälle konkka siirtyy. Riittävästi mielestäni on siirtynyt joten voi olla, että Juankoskelta pahvinteko loppuu kokonaan. Harmillista on ollut tämä ajan peluu juankoskelaisia ajatellen, koska korot juoksevat joka päivä ja ne ei ole mitään pienet, miljoona takauksien menneistä maksuista ja kaikki on kuitenkin kalliilla korolla olevia menoeriä. Voi, voi noita meidän hummeripoikia. Ei olisi pitänyt äkkipoikia laskea valtaan. |
||
| Kamreerin alku | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 14.53 |
| Juankosken kaupunki maksaa 4 miljoonan takauslainasta n.100000 euroa korkoa/ vuosi. Tämän summan hankkimiseksi on potkittava palkkalistoilta kaksi hyväpalkkaista työntekijää. Jos pois potkittavia ei ole kuten näyttää, korko lisätään pääomaan ja velka kasvaa joka vuosi tuon reilut 100000 euroa näilläkin alhaisilla koroilla. Kolmen vuoden päästä Kuopiolle siirtyvä takaustappio on jo 4,4 miljoonaa. Todennäköistä on, että korko on tulevina vuosina nousussa, joten Kuopiolle siirtyvä lainamäärä on likempänä täyttä 5 miljoonaa eli alkuperistä takaussummaa. |
||
| AB | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 15.25 |
| Työmiehen kommentista voi päätellä, ettei PBF:llä tai Tecta Oyj:llä ole tulevaisuutta. Kaikkihan tietävät, että asiakas on kuningas, mutta kaikki tietämäni viisaat yritysjohtajat sanovat, että asiakastyytyväisyys tulee vasta henkilöstötyytyväisyyden jälkeen. Jos työmies ei ole tyytyväinen ja motivoitunut, niin on parempi heittää Kristerinkin rukkaset naulaan. |
||
| toivotaan, toivotaan | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 17.14 |
| Finnvera ja Handelsbanken eivät puoltaneet saneerausmenettelyä, vaan ottivat neutraalin kannan. Juankoski (Kangasperko) puolsi. Puuhaporukkaan kuuluvat muut puolsivat myös. Heikot on eväät, koska mitään avointa tiedottamista ei ole nähty. Vähän vihjailua ja toivotaan, toivotaan -osaston juttuja. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 27.1.2014 20.18 |
| Tämä on Juankosken talouden ja Kuopio-kelpoisuuden avainkysymys. Lopetetaan turha leikkiminen, pannaan yhtiöt konkurssiin ja vaihdetaan Juankosken johto. Vain harvat uskaltavat lähteä linjalle, joka pelastaa kuntamme ja tulevaisuutemme. Menneeseen takertunut kepumafia on toimintakyvytön. Muutoksia vastustetaan valheilla toistensa perään. Totuus tulee esiin vääjäämättä, ja onneksi melko pian. Nyt näyteltävä irvokas näytelmä on tehty vastuullisten pelastamiseksi korvausvastuilta. |
||
| Itse kuseva | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 28.1.2014 0.52 |
| Kepu on kyvytön Juankoskella, se on nyt tunnustettava. Sillä ei ole voimaa. Muilla olisi voimaa, mutta ei halua. |
||
| AB | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 28.1.2014 2.11 |
| Miten pannaan yhtiöt konkurssiin ja vaihdetaan Juankosken johto. Mikä totuus tulee esiin vääjäämättä, ja miksi melko pian. Kuinka pian on melko pian. |
||
| AB | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 28.1.2014 11.17 |
| Minusta Ruotsissa oleva Cascades Djupafors on hyvin samanlainen tehdas kuin Juankosken kartonkitehdas ja hyvä esimerkki siitä, miten voi tulla toimeen pienenä FBB-tuottajana. Ruotsissa asiat ovat paremmin julkiset kuin Suomessa ja oheisesta linkistä voi katsoa tuon tehtaan räpellystä vuosien saatossa. http://www.allabolag.se/5563448710/bokslut Tehdas on jo ajat sitten panostanut vihreisiin arvoihin. Nyt on erikoistumassa Tectan tapaisiin tuotteisiin. Sataman läheisyys Itämeren rannalla ja edut suuren konsernin osana ovat ylivoimaisia mahdollisuuksia Juankoskeen nähden. Lisäksi kunta on suuri ja vireä, joka on täynnä mahdollisuuksia. Tecta-idea olisi pitänyt kunnolla toteuttaa jo ajat sitten. Silloin kun se on kaikkien tiedossa, tulee aina ylikapasiteettia ja on jo myöhäistä. Lisäksi se vaatii jatkuvaa tuotekehitystä ja organisaation osaamista sekä asiakaskontakteja. Juankoskella ne on aloitettava jälleen aika alusta, ellei ole sitten sitä Kristerin pitkää tilausta, joka lienee hinnaltaan jopa alle pohjakartongin ostohinnan. |
||
| alan kolmas mies | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 28.1.2014 15.03 |
| Ruotsi on todellakin avoimuuden ja kaiken muunkin osalta aivan toinen maa harjoittaa teollisuutta kuin Suomi. Myös yritysten johto ja rahoitusmahdollisuudet ovat aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Tästä syystä ruotsalaiset yrikykset menestyy. Ruotsalaisten apuna on vielä oma valuutta, jota meillä Suomessa ei valitettavasti politikkojen lyhytnäköisyyden vuoksi enää ole. Myös Ruotsissa LO:lla on ollut toiset tavoitteet kuin Suomen ammattiliitoilla. Malliksi menestyksestä voi nostaa Ruotsista monta yritystä. Ehkäpä parhaaksi nostaisin metsäteillisuudessa SCA:n. Vasta kun Rautaruukki menetettiin taas ruotsalaisille, niin ministeri Lauri Ihalainen ottaa esille, että ainakin valtionyhtiössä olisi hyvä, jos työtekijöiden edustus olisi mukana yritysten hallituksissa. Esitin tämän saman periaatteen myös AB:n taannoin morkkaamalle ja nyttemmin elämäntapamuutoskonsultiksi ryhtyneelle Jouko Ahoselle Römssyn pelastustalkoissa ja Jouko oli kanssani täysin samaa mieltä. Ruotsin medbestämmandelagenissa olisikin meille hyvää mallia taas. Management by perkele ei toimi enää. Potkuja pelkäävä työtekijä ei voi olla motivoitunut ja tehokas, kuten AB:kin toteaa yllä. AB mainitsema pieni Djupafors on hyvä esimerkki viisaasta ja sitkeästä ruotsalaisten taistelusta. Ei ole kapasiteetiltaan Tratta PBF:ää kummempi, mutta silti vielä elossa. Tilinpäätöstietojen osalta näkee, että tappiota on sielläkin tullut taivekartongissa joka vuosi aikavälillä 2010-2012. Ei kuitenkaan läheskään sellaista rökäletappiota, jota Risteferi ja Samovaari-yhtiöt ovat saaneet aikaiseksi vuosina 2011-2013. Djupafors on elossa siksi, että on osattu tehdä aikoinaan oikeita asioita, eikä ole otettu liian suuria riskejä. Djupaforsin asema osana Careo-konsernia (Cascades) on jo monen vuoden aikana antanut yhtiölle sellaista tukea, jota Tratta PBF:llä ei voi olla kartonkialaa täysin tuntemattoman Risteferin ohjauksessa. Myöskään Moosebergilla ja Samorizilla ei ole kartonkialan osaamista ja edes yhdessä Nemea Bankin rahojen kanssa ei viisasten kivi löydy tulevan maaliskuun loppuun mennessä tai puhumattakaan edes vuoden 2015 maaliskuun lopusta. Jos koutteri käynnistyy tulevan maaliskuun lopussa, niin edessä on taas isojen tappioiden kausi, koska kysymyksessä tulee jälleen olemaan AB:n mainitsema "Kristerin pitkä tilaus alle ostopohjan hinnan". Römssyn käynnistyshän tapahtui myös "Kristerin pitkän tilauksen avulla". Tuloksista päätellen se tehtiin silloin päällystämättömällä halvalla Heritage täyte-kartongilla. Nyt tulee sitten startti kokeiltua pelkästään päällystyskoneella ja Tectalla suoraan Saksassa ummessa olevaan "markkinarakoon". Olympialaisissa juoksija hylätään nykyään jo yhden vilppilähdön jälkeen, mutta Tratta PBF:n rahoittajat ovat armollisempia. Vielä voidaan tietysti starttia kokeilla jämä-arkituksen avulla, jolloin tarvitaan vieläkin vähemmän työvoimaa tai sitten ihan vihon viimeisenä keinona käynnistys pelkästään biovoimalan kautta. Biovoimalassahan ei tarvita sitten enää yhtään vakinaista työntekijää, kun laitos toimii Savon Voiman automaattiohjauksessa. Tectan ikuisesti lupaava "markkinarako" on vuosien haaveilujen jälkeen rämettynyt umpeen. Reetu olisi pitänyt kutsua jo vuonna 2007 takomaan "markkinarakoa", niin ehkä sitten olisi vielä jotan Djupaforsin tapaista hienoista toivoa. Itsepäinen ja ylimielinen Tratta PBF on valitettavasti jäänyt marginaaliin ja yksin. Vääjäämätön kohtalo tulee olemaan sama kuin Norjan Renalla, eli konkurssi. Viikatemies on niittänyt satoja yksittäisiä paperi- ja kartinkitehtaita, jotka ovat jääneet nukkumaan syystä tai toisesta vanhaan. Vika on yleensä aina ollut johdosssa, ei tekniikassa, koska tekniikkaa aina saa ostamalla. Hyvät johtajat ovat harvemmassa. |
||
| Martti Pohjolainen | Re: Käynnistyykö se Premium Board | 28.1.2014 15.33 |
| VETOOMUS RUUKIN LUOTTAMUSMIEHILLE JA AY-JOHDOLLE Suunnitelma Ruukin myymisestä ruotsalaisyritykselle vaikuttaa yllättäneen työntekijät, vaikka sinällään valtion eli meidän yhteisen omaisuuden myyminen tai joissakin tapauksissa likipitäen pois lahjoittaminen ei ole uusi asia. Eri värisillä maan hallituksilla on jo pitemmän aikaa ollut tavoitteenaan ajaa kaikki julkinen omistus ja hallinto alas. Poliittisen vallan ohella näin on annettu ulkomaille myös suuri osa taloudellisesta vallasta. Suomi on muuttumassa siirtomaaksi. Ruukin tapauksessa erityistä huomiota herättää, että SSAB ei aio antaa Ruukin osakkeenomistajille äänivaltaa saamansa omaisuuden arvon suhteessa. Terästeollisuus on perusteollisuutta. Oikeastaan lähes samanlaista maan infrastruktuuria kuin tiet, kadut, satamat, oppilaitokset, tietotaito, puolustusvoimat, poliisi, energiahuolto. Näiden ei ole välttämätöntä itse tuottaa voittoa, sillä ne mahdollistavat yhteiskunnan muun toiminnan ja tuotannon. Valtion velvollisuus on huolehtia, että infrastruktuuri on kunnossa ja toimii. Niinpä valtion on huolehdittava myös, että terästeollisuus säilyy sen ohjausvallassa, on kunnossa ja uudistuu. Suomalainen yhteiskunta on investoinut määrätietoisesti Ruukin lukuisiin tuotantolaitoksiin, satamaan ja syväväylään. Mukana oli myös aluepolitiikka, työn tarjoaminen pohjoisen Suomen ihmisille. Nytkö lähtisimme seikkailupolitiikan tielle ja vaarantaisimme pitkällä tähtäyksellä kaiken tämän? Kokemukset aikaisemmista valtion yritysten fuusioista panevat pelkäämään pahaa. Yhdistymistä perustellaan suuruuden ekonomialla. Todellisuudessa suuruus ei ole tälläkään alalla merkinnyt aina tehokkuutta. Yhdistymisen jälkeenkin kyseessä on vain keskisuuri yritys, eikä fuusio yhtään suurenna esimerkiksi masuunin kokoa. Loogista onkin ihmetellä, miksei yhdistetty Outokumpua ja Ruukkia, jos suuruus olisi niin tärkeää? Nythän päinvastoin tapahtui, että valtion omistama Outokumpu viipaloitiin pienempiin paloihin, ja palat myytiin yksityisille. Yhtiö on kyllä ostanut alan yrityksiä muualta ja fuusioitunut lopulta siten, että suurin omistaja on nyt Saksasta. Myös Kemira viipaloitiin ja lannoitepuoli kaivoksineen ja malmiesiintymisineen likimain lahjoitettiin Norjaan. On myös huomattava, että kilpailijan kanssa on mahdollista harjoittaa muunkinlaista yhteistyötä kuin fuusioitua. Yhdistyminen ei ole ainut mahdollisuus. Kaikki tämä on osoituksena siitä, että valtionyhtiöiden kaupoissa ovat viime vuosikymmeninä määränneet paljolti muut kuin kannattavuustekijät. Ihmiset kautta Suomen alkavatkin olla sitä mieltä, että jo riittää yhteisen omaisuutemme hävittäminen, mikä näyttää tapahtuvan pelkästään ideologisista syistä! Eivät kai kaikki nykyiset johtajat voi olla paljon huonompia kuin ne, jotka yritykset perustivat ja käyntiin saattoivat, pyörittivätkin kymmeniä vuosia? Myönnämme toki, että tuotantoa Suomessa ja euroalueella haittaa euron yliarvostus valuuttana ja toisaalta kansainvälinen lama, ylituotanto. Aikaisemman historian valossa lamatkin loppuvat joskus, samoin ylituotanto. Kehitettäköön yritystä nyt tulevaisuutta varten. Jos ei haluta erota euroalueesta eikä EU:sta, niin on huomattava, että myös EU:lla on yksityistämiseen ohjatessaan perälauta, jonka mukaan maalle elintärkeää tuotannonalaa on lupa tukea. Tätä mahdollisuutta pitää nyt käyttää hyväksi. Maan hallituksen pitää vain ilmoittaa, että se ei hyväksykään suunniteltua kauppaa ja että se ottaa vastuun Ruukin tulevaisuudesta ja yrityksen kehittämisestä. Kun maan hallitusherrat ja -naiset selittävät, että eivät he voi mitään valtion omistuksia hoitelevan Solidiumin päätöksille, niin sellainen puhe on täyttä kuulijan aliarviointia, niin sanotusti muunneltua totuutta. Tietenkin omistaja voi vaihtaa nopeastikin yhtiön johdon, jos entinen ei toimi omistajansa tahdon mukaisesti. On myös huomattava, että yhdistyminen on vielä aikomuksen asteella. On turha uskoa, että Suomen hallitus tekisi edellä mainitun päätöksen ilman minkäänlaista kentältä ja ihmisiltä tulevaa painostusta. Vetoammekin Ruukin henkilökunnan edusmiehiin eli luottamusmiehiin ja ay-liikkeeseen, että nämä ryhtyisivät laillisiin painostustoimiin. Ottavat yhteyttä maakuntien liittoihin ja kansanedustajiin, mediaan sekä järjestävät lähetystöjä ja niitä tukevia mielenosoituksia. Uskomme, että saatte tukea monilta muiltakin tahoilta ja suuren joukon väkeä Eduskuntatalolle. Itsenäisyyspuolue omasta puolestaan tarjoaa tukeaan pyytämällä maan muut puolueet ja niiden alaorganisaatiot mukaan pelastamaan valtion viimeisiä omaisuuden rippeitä, mikäli Ruukin oma väki ryhtyy puolustamaan suomalaista perusteollisuutta ja estämään maan muuttumista kokonaan siirtomaaksi. Ilmoittanette mahdollisimman pian, milloin haluatte väkeä Eduskuntatalolle. Yhteistyöterveisin 26.1.2014 ITSENÄISYYSPUOLUE rp Antti Pesonen Martti Pohjolainen Puheenjohtaja Puoluesihteeri antti.pesonen@ipu.fi puoluesihteeri@ipu.fi 0400-565366 0400-570011 |
||