Keskustelu
| Martti Pohjolainen | Löytyy sitä vielä jämäkyyttä | 29.1.2014 12.31 |
| Kansanedustaja Seppo Kääriäinen näkee hallituksen ajautuneen umpikujaan. Kuntajyräystä eivät tue hänen mukaansa enää omatkaan, eikä talouspolitiikassa löydy ratkaisuja Suomen ongelmiin. Kehysriihen alla päähallituspuolueet ottavat yhteen leikkauksista ja veroista. Vihreiden ja vasemmistoliiton irtiotot ja niillä uhkailu lamaannuttavat osaltaan hallituksen toimintakykyä, Kääriäinen ryöpyttää kannanotossaan. Hän näkee Kataisen hallituksen olevan "umpikujassa". Maan asiat eivät ole hallituksen hallinnassa. Se on surkeaa. Maa tarvitsee hallituksen. Keskusta pohtii kokouksessaan välikysymyksen jättämistä kuntien pakkoliitoksista. |
||
| Pena T. | Re: Löytyy sitä vielä jämäkyyttä | 29.1.2014 18.35 |
| Perustuslain noudattaminen on pieni toimintaohje Kesämäestä. Tarkoitus ei pyhitä keinoja Juankoskella eikä Etu-Töölössä. Kuntauudistus haisee vahvasti tiettyjen piirien aikeena kaapata lisää valtaa itselleen ja puolueille. Päätösvallan kasaantuminen tietää korruption pahenemista automaattisesti, jos nykyinen puuhamiesten linja pysyy vallassa, ja moraali pysyy entisenä. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Löytyy sitä vielä jämäkyyttä | 29.1.2014 19.05 |
| Eikö se korruptio vähene, jos korruption harjoittajat vähenevät. Jos 400 kuntaa muuttuu 100 kunnaksi, vähenee rötosherrojen määrä huomattavasti. Eiköhän vain, Pena, puolleta kuntien vähentämistä ja pakkoliitoksia. Ainakin minä puollan. |
||
| AB | Re: Löytyy sitä vielä jämäkyyttä | 29.1.2014 20.49 |
| Kyllähän se on selvää, että mitä kauemmin poliitikot harjoittavat korruptiota, sitä räikeämmäksi ja syvemmäksi se muuttuu. Pitäisi saada valtuustoihin vaihduntaa. Parhaiten sitä saadaan, kun vähennetään radikaalisti kuntia. Tuskin Juankoskeltakaan mahtuisi yhtään korruptoitunutta Kuopion valtuustoon. Katsokaapa vaikka Suomen puoluevärikarttaa. Melkein koko Suomen pinta-ala on kepuloisten vallassa ja yhä enemmän seuraavissa kuntavaaleissa, jos kuntakokoa ei kasvateta ja Sipilän keuhkot pysyy kunnossa. Mitä isommaksi kunta muuttuu, sitä pienempi merkitys on kepuloisilla. Kepuloiset ovat maalaisten liitto, joka on naamioitunut kaupunkilaisten keskustaksi. Helsingissäkin lukee Pellervon talon seinässä Maalaisten Talo. http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kartat/suurin_valtuustoryhma_kunnittain.html |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Löytyy sitä vielä jämäkyyttä | 30.1.2014 8.16 |
| Kun uusi kuntalaki rajoittaa viranhaltijoiden pääsyä luottamustehtäviin ajamaan omia etujaan ja polkemaan kuntalaisten etuja, saadaan suuri korjaus. Ajatelkaa vaikkapa Juankosken taloutta, jota rasittaa epäpätevä johto ja ainakin 40 hengen ylikuorma. |
||
| kyrsiintynyt veronamaksaja | Re: Löytyy sitä vielä jämäkyyttä | 30.1.2014 12.43 |
| Juankosken rappiolle löytyy kaksi selvää syytä: Karhulan Hovista Juankoskelle muuttanut "Ceausescu-vainaan" oppeihin tykästynyt "Juankosken Nero" ja kepuloisiksi naamioitunut entinen Maalaisliitto. Siinä on sellainen rautanyrkki, joka pahimmillaan voi tuhota koko pienen kunnan. Valtakunnallisella tasolle samalla yhdistelmällä rappeutuminen ja laajamittainen korruptio rehotti Suomessa Urkin aikana. Pahimmassa vaiheessa Eino Uusitalokin meni jopa ehdottamaan itsenäysyyspäivänkin siirtoa Moskovan välirauhan solmimispäiväksi syyskuun 9:ksi, mutta joutui sitten piiloutumaan muistaakseni oikeissa itsenäisyyspäiväjuhlissa suurine silmälaseineen kynnysmaton alle. Kepuloiset eli maalaisliitto on tyypillen rahan lypsy- ja jako-organisaatio, joka ei voi kehittää uutta liiketoimintaa. Järjestön ainoa tavoite on lypsää veronmaksajien, valtion tai EU:n rahoja ja jakaa niitä tehokkaasti vaikka hampun jalostukseen tai lampaanviulutehtailuun, kuten esim. Juankoskella on tehty. Juankosken korruptoituneeseen päätöksentekoon ei tehoa mikään muu kuin pakko. Tästä syystä pakkoliitos Kuopion kanssa laittaa väkisin pisteen Juankosken paikalliselle kähminnälle. Varmaa on myös se, että liitoksen jälkeen kylä muutuu Aavekaupungiksi, jossa ei ole enää mitään palveluja. Kuntakoon kasvattaminen ei kuitenkaan ole vastaus kuntatalouden paranemiseen. Kysymys on johtajuudesta ja tässä suhteessa Juankosken Neroksi noussut kaupunginjohtaja on kyntensä näyttänyt. Hänestä ei tule kunnallisneuvosta, kuten on käynyt pienen velattoman Valtimon kunnan Pentti Kemppiselle. Vaatimattoman Kemppisen viisaus perustui johtajuuteen ja palveluiden ulkoistukseen (kts alla): " Valtimo on ollut velaton yli 10 vuotta Valtimon kunnanjohtajan Pentti Kemppisen mukaan talouden tasapainon salaisuus on ollut ulkoistaminen. Valtimo on sekä velaton että ylijäämäinen kunta. Velkaa ei ole otettu sitten 80-luvun. - Mitä pystytään ostamaan ulkoa, siitä kertyy taloudellisia säästöjä. Valtimon nuorisotoimen palvelut tuottaa 4H-yhdistys ja kulttuuripalvelut ostetaan järjestöiltä, Kemppinen antaa esimerkkejä palvelujen ulkoistamisesta. Kemppinen kertoo, talouskuurille ruvettiin 80-luvun lopulla, kun kunnan tilanne oli kestämätön. Kunnan johto pantiin luottamusmiehiä myöden johtamiskoulutukseen. - Siellä koulutuksessa saatiin eväät, että saatiin kovat päätökset menemään läpi. Yksinkertaisimmillaan tingittiin kunnantalon siivouksesta. - Normien mukaan meillä oli kunnantalolla kaksi-kolme siivoojaa. Muutettiin sitä niin, että jokainen huolehtii itse roskakorit roskikseen. Pärjäsimme sen jälkeen puolella siivoojalla, Kemppinen muistelee." Juankosken Nerolla on ollut täysin toisenlaiset lääkkeet: koska kunta voi saada lähes rajattomasti velkaa, niin sitä on syytä ottaa huoletta ja reilusti. Kuntatakauksen Heikki Niemeläinenkin on äskettäin kertonut, miten tämä rahoitusautomaatti on johtanut Suomessa kuntasektorin velkaisuuden räjähdysmäiseen kasvuun. Valitettavasti "syömävelalla" ei ole syntynyt tuottavaa toimintaa, joten ainoa seuraus on kuntien veroprosentin kasvu. Odotan mielenkinnolla, kun korot vähitellen nousevat normaalille tasolla. Pitääkö silloin veroprosentin olla tasolla 40%? |
||