Keskustelu

poliittinen tarkkailijaVihervassarien Teräväpäinen Krista11.8.2019 1:09
Vihervassarien Teräväpäinen Krista Mikkonen hurahti jo lukiolaisena viherpiperrykseen, kun Krista koki lukioikäisenä ympäristöherätyksen luettuaan Pentti Linkolan teoksen Johdatus 1990-luvun ajatteluun. Kristan mukaan se oli voimakas kokemus.

Krista tajusi siis jo lukiolaisena, että kulutamme enemmän kuin tämä maapallo kestää. Silloin Teräväpäinen Krista ymmärsi heti, että emme voi jatkaa elämää näin.

Niinpä Teräväpäinen Krista ryhtyi vihervassariksi ja ryhtyi opiskelemaan Joensuun yliopistossa biologiaa, josta Teräväpäinen Krista valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003.

Opiskeluaikoina ympärisöherätyksen saanuyt Teräväpäinen Krista toimi aktiivisesti ylioppilaskunnan ympäristöryhmässä ja teki muun muassa vanhojen metsien inventaarioita vapaaehtoistyönä.

Gradussaan Teräväpäinen Krista tutki tuolloin ajankohtaista vesipuitedirektiiviä ja sitä, voivatko vesikasvit toimia indikaattoreina vedenlaadun arvioinnissa.

Vesipuitedirektiivihän on hyvin laaja-alainen direktiivi, joten Teräväpäisen Kristan eduskunnan CV-tiedosta ei aivan tarkoin käy ilmi, mitä vesiä Teräväpäinen Krista on aikoinaan tutkinut.

Alle olen kuitenkin kopioinut vesidirektiivin laajan tutkimusalueen määritelmineen suoraan direktiivistä ja siitä näkee, että kyllä vesissä yhdelle teräväpäiselle filosofian maisterille tutkimista riittää.

1) "Pintavedellä" tarkoitetaan sisämaan vesiä pohjavesiä lukuun ottamatta sekä jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä, kuitenkin niin, että kemiallisen tilan osalta käsitteeseen sisältyvät myös aluevedet.

2) "Pohjavedellä" tarkoitetaan kaikkia niitä vesiä, jotka ovat maan pinnan alla kyllästyneessä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään.

3) "Sisämaan vedellä" tarkoitetaan kaikkea maanpinnalla altaassa olevaa tai virtaavaa vettä ja kaikkea pohjavettä, joka on aluevesien määrittelyyn käytetyn perusviivan sisämaan puolella.

4) "Joella" tarkoitetaan virtaavaa sisämaan vesimuodostumaa, joka suurimmalta osin virtaa maan pinnalla, mutta joka voi osan matkaa virrata maan alla.

5) "Järvellä" tarkoitetaan altaassa olevaa sisämaan pintavesimuodostumaa.

6) "Jokisuiden vaihettumisalueilla" tarkoitetaan pintavesimuodostumia, jotka jokisuiden lähistöllä ovat osittain suolaisia johtuen niiden läheisyydestä rannikkovesiin, mutta joihin merkittävästi vaikuttavat suolattoman veden virtaukset.

7) "Rannikkovesillä" tarkoitetaan sellaisen viivan maanpuoleisia pintavesiä, jonka jokainen piste on yhden meripeninkulman etäisyydellä meren puolella lähimmästä sen perusviivan pisteestä, josta aluevesien leveys mitataan, ja jotka joissakin kohdissa rajoittuvat jokisuun vaihettumisalueen ulkorajaan.

8) "Keinotekoisella vesimuodostumalla" tarkoitetaan ihmisen rakentamaa pintavesimuodostumaa.

9) "Voimakkaasti muutetulla vesimuodostumalla" tarkoitetaan pintavesimuodostumaa, jota ihmisen toiminta on merkittävästi muuttanut fyysisesti kuten jäsenvaltio on määritellyt liitteen II vaatimusten mukaisesti.

10) "Pintavesimuodostumalla" tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa.

11) "Akviferilla" tarkoitetaan riittävän huokoista ja läpäisevää maa- tai kallioperämuodostumaa tai kerrosta, joka mahdollistaa joko merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton.

12) "Pohjavesimuodostumalla" tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä.

13) "Vesistöalueella" tarkoitetaan aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta mereen yksittäisen jokisuun, joen suualueen tai suistoalueen kautta.

14) "Vesistöalueen osalla" tarkoitetaan aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta tiettyyn vesistön kohtaan (yleensä järvi tai jokien yhtymäkohta).

15) "Vesipiirillä" tarkoitetaan maa- ja merialuetta, joka koostuu yhdestä tai useasta läheisestä vesistöalueesta yhdessä niihin yhteydessä olevien pohjavesien ja rannikkovesien kanssa ja joka on määritelty 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perusyksiköksi vesistöalueiden hoitoa varten.

16) "Toimivaltaisella viranomaisella" tarkoitetaan 3 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista tai nimettyjä viranomaisia.

17) "Pintaveden tilalla" tarkoitetaan pintavesimuodostuman tilan yleisilmausta, joka on määritelty pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi näistä on huonompi.

18) "Pintaveden hyvällä tilalla" tarkoitetaan pintavesimuodostuman tilaa silloin, kun sen ekologinen ja kemiallinen tila ovat vähintään hyviä.

19) "Pohjaveden tilalla" tarkoitetaan pohjavesimuodostuman tilan yleisilmausta, joka on määritelty pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi näistä on huonompi.

20) "Pohjaveden hyvällä tilalla" tarkoitetaan pohjavesimuodostuman tilaa silloin, kun sen määrällinen ja kemiallinen tila ovat vähintään hyviä.

21) "Ekologisella tilalla" tarkoitetaan pintavesiekosysteemien rakenteen ja toiminnan kuvaamista liitteen V mukaisesti luokiteltuna.

22) "Hyvällä ekologisella tilalla" tarkoitetaan liitteen V mukaisesti sellaiseksi luokiteltua pintavesimuodostuman ekologista tilaa.

23) "Hyvällä ekologisella potentiaalilla" tarkoitetaan liitteen V mukaisesti sellaiseksi luokiteltua voimakkaasti muutetun tai keinotekoisen vesimuodostuman tilaa.

24) "Pintaveden hyvällä kemiallisella tilalla" tarkoitetaan kemiallista tilaa, jota edellytetään 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, eli sellaista pintavesimuodostuman kemiallista tilaa, jossa pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä liitteessä IX eivätkä 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja eivätkä yhteisön muun lainsäädännön mukaisia ympäristönlaatunormeja.

25) "Pohjaveden hyvällä kemiallisella tilalla" tarkoitetaan pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa, joka täyttää kaikki liitteen V taulukossa 2.3.2 säädetyt ehdot.

26) "Määrällisellä tilalla" ilmaistaan, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan.

27) "Käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla" tarkoitetaan pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja, vähennettynä sillä vuotuisella virtaamalla, joka tarvitaan, jotta pohjavesiin yhteydessä olevien pintavesien 4 artiklan mukaiset ekologiset laatutavoitteet saavutetaan, ja jotta näiden pintavesien ekologisen tilan merkittävä huononeminen ehkäistään sekä vältetään merkittävät haitat pohjavesiin yhteydessä oleville maaekosysteemeille.

28) "Hyvällä määrällisellä tilalla" tarkoitetaan liitteen V taulukossa 2.1.2 määriteltyä tilaa.

29) "Vaarallisilla aineilla" tarkoitetaan aineita tai aineryhmiä, jotka ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja jotka mahdollisesti kertyvät eliöstöön, sekä muita aineita tai aineryhmiä, jotka antavat vastaavaa aihetta huoleen.

30) "Prioriteettiaineilla" tarkoitetaan 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksilöityjä ja liitteessä X lueteltuja aineita. Näihin aineisiin kuuluvat vaaralliset prioriteettiaineet, eli 16 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti yksilöidyt aineet, joita koskevia toimenpiteitä on toteutettava 16 artiklan 1 ja 8 kohdan mukaisesti.

31) "Pilaavalla aineella" tarkoitetaan ainetta, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, erityisesti liitteessä VIII lueteltuja aineita.

32) "Suoralla päästöllä pohjaveteen" tarkoitetaan pilaavien aineiden päästöjä pohjaveteen niiden suotautumatta maa- tai kallioperän kautta.

33) "Pilaantumisella" tarkoitetaan ihmisen toiminnasta suoraan tai välillisesti aiheutuvaa aineiden tai lämmön päästämistä ilmaan, veteen tai maaperään niin, että siitä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai vesiekosysteemien laadulle tai vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien laadulle tai että se vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä.

34) "Ympäristötavoitteilla" tarkoitetaan 4 artiklassa asetettuja tavoitteita.

35) "Ympäristönlaatunormilla" tarkoitetaan sellaisia tiettyjen pilaavien aineiden pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, joita ei saa ylittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi.

36) "Yhdistetyllä lähestymistavalla" tarkoitetaan pintavesiin tapahtuvien päästöjen hallintaa 10 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

37) "Ihmisen käyttöön tarkoitetulla vedellä" tarkoitetaan samaa kuin direktiivissä 80/778/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/83/EY.

38) "Vesipalveluilla" tarkoitetaan kaikkia palveluja, jotka tarjoavat kotitalouksille, julkisille laitoksille tai jotakin taloudellista toimintaa varten:
a) pinta- tai pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua;
b) jätevesien keräämistä ja käsittelyä harjoittavia laitoksia, jotka johtavat vettä edelleen pintavesiin.

39) "Vedenkäytöllä" tarkoitetaan vesipalveluja ja kaikkia 5 artiklan ja liitteen II mukaisesti määriteltyjä muita toimintoja, joilla voi olla merkittävä vaikutus vesien tilaan.
Tätä käsitettä sovelletaan 1 artiklaa sovellettaessa sekä 5 artiklan ja liitteessä III olevan b kohdan mukaisiin taloudellisiin analyyseihin.

40) "Päästöraja-arvoilla" tarkoitetaan erityisillä muuttujilla ilmaistua päästön määrää, pitoisuutta ja/tai tasoa, jota tietyn ajanjakson tai tiettyjen ajanjaksojen kuluessa ei saa ylittää. Päästöraja-arvot voidaan määritellä myös aineryhmittäin tai aineluokittain, erityisesti 16 artiklan mukaisesti määriteltyjen aineiden osalta.

Aineiden päästöraja-arvoja sovelletaan yleensä kohdassa, jossa päästö johdetaan laitoksesta, jolloin laimentumista ei oteta huomioon raja-arvoja määrättäessä. Epäsuorien päästöjen osalta jätevedenpuhdistamon vaikutus voidaan ottaa huomioon kyseisten laitosten päästöraja-arvoja määrättäessä edellyttäen, että taataan ympäristön suojelun vastaava taso kokonaisuutena eikä tämä lisää ympäristön pilaantumista.

41) "Päästöjen hallinnalla" tarkoitetaan tiettyjä päästöjen rajoittamistoimia, esimerkiksi päästöjen raja-arvojen määrittelemistä, tai päästöjen vaikutuksille, laadulle tai muille ominaisuuksille tai päästöihin vaikuttaville toimintaolosuhteille määriteltyjä rajoja tai ehtoja. Käsitteen "päästöjen hallinta" käyttämistä tässä direktiivissä ei voida miltään osin pitää muiden direktiivien säännösten uudelleentulkintana.

Koska tuo vesidirektiivi on siis erittäin laaja ja moniulotteinelaaja, niin olisi tietysti hyvin tärkeätä, että Teräväpäinen ministeri Krista vähän valottaisi meitä ympäristö- ja vesiasioista kiinnostuneita, mitä vesiä hän mahdollisesti gradussaan oli tutkinut ja mitä vesikasveja hän oli valinnut veden laadun indikaattoreiksi.

Kristan CV:n mukaan hän oli viherpipertämisen lisäksi toiminut myös Joensuun Puhas Oy:n jätehuoltolaitoksella projektitehtävissä lyhyen aikaa.

Tultuaan valituksi vihervassarien Ilmasto- ja Ympäristöministeriksi Sammakko Antin ja Terra Sipilän luomaan Ilmiöhallitukseen Teräväpäinen Krista on nyt jättänyt vesidirektiivin ja vesikasvien tutkinnan sikseen ja hän ryhtyi heti paneutumaan akuutimpiin ilmastoasiohin ja metsänhoitokysymyksiin.

Kirjoittamatta mitään gradua tai väitöskirjaa metsätaloudesta tai metsätieteestä Terräväpäinen Krista veti nähtävästi omasta vesigradustaan selkeät johtopäätökset myös metsätalouteen ja metsiinkin liityviin hiilinieluihin.

Teräväpäiseltä Kristalta ei mennyt ministeriksi tultuaan kuin kuukauden päivät, niin Teräväpäinen Krista pystyi kepittämään metsähoidollisissa ja metsien käyttöön liittyvissä asioissa kaikki Suomen metsäteollisuusyhtiöiden ja metsätalouden asiantuntijatkin metsätiedemiehiä myöten.

Teräväpäiselle Kristalle on tietysti ollut heti selvää, että ns. jatkuva kasvatus on kaikkein paras metsähoitotapa, eikä Sammakko Antin Ilmiöhallitus missään tapauksessa suosittelekaan enää avohakkuita.

Ennen kuin Teräväpäinen ja äänekäs Krista esittää Ilmiöhallituksen lopullisen kannan Suomen hetsähoidosta ja hakkuista, niin kehottaisin Teräväpäistä Kristaa suorittamaan kuitenkin ekologisen telttaretken vaikka Ähtäriin. Siellä on nimittäin maankuulu Panda puisto ja myös Toumarniemen metsäopisto.

Metsäopiston mailla minutkin vietiin taannoin tarkistamaan ns. Muistutusleimikkoa, jossa oli sovellettu Teräväpäisen Kristan metsän jatkuvan kasvatuksen periaatteita.

Silmämääräisestikin tarkastellen kysymyksessä oli lähes läpipääsemätön ryteikkö laihoja näreitä ja kuolleita puita. Panin myös merkille myös valtavat määrät kaikenlaisia pörriäisiä ja metsäntuholaisia. Kysymyksessä oli monimuotoinen tuottamaton metsälö.

Vieressä oli myös pieni avohakkuualue, jossa metsä oli uudistettu. Täytyypä sanoa, että kahden samanikäisen leimikon välillä ero oli valtava.

Ähtärissä Teräväpäinen Krista voi tietysti ottaa itsestään vaikka selfien ja asettautua siten, että Muistusleimikko jää Teräväpäisen ministerin taustaksi. Kuvasta voitaisiin sitten ottaa vielä suurennos ja ripustaa kuva Teräväpäisen ministerin työhuoneen seinälle.

En ollenkaan ihmettele, kun Samakko Antin Ilmiöhallituksessa vihervassareiden Teräväpäisen Kristan ja kepuloisten ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskosen ja Katri Kulmuninkin välille näkyy jo syntyneen ammottava railo, kun puhutaan Suomen metsien hakkuupotentiaalistakin.

Torstaina tuli taas uutta tietoa Ilmastopanelista.

Nyt Teräväpäisen Kristan mielestä viesti on selvä: "Nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö täytyy nyt muuttaa nykyistä kestävämmäksi koko maailmassa, myös Suomessa.

IPCC:n tuoreessa raportissa esitettyjä keinoja on otettava pikaisesti käyttöön, metsäkatoa on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava ja ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä, unohtamatta luonnon monimuotoisuuden turvaamista", Teräväpäinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoo.

Teräväpäinen Krista onkin heti nyt ryhtynyt myös ravintoterapeutuksi.

Teräväpäinen Krista on nyt saanut jostain päähänsä, että meillä Suomessa lihan syöntikin on riistäytynyt täysin käsistä ja suomalaiset syövätkin jo itsensä hengiltä lihaa napostellessaan.

Teräväpäisen Kristan mukaan suomalaiset syövät lihaakin vuodessa keskimäärin peräti noin 80 kg/capita. Tietenkään Teräväpäinen populistiministeri Krista ei tässäkään ole ehtinyt perehtymään edes kansainvälisiin lihansyöntitilastoihin.

Näyttääkin siltä, että Teräväpäinen Krista näköjään lihasta puhuttessa puhuukin kokonaisten ruhojen perusteella lasketusta lihan kulutuksesta.

Kansainvälisten tilastojen mukaan Suomessahan syödään kuitenkin lihaa selvästi vähemmän kuin esim. EU-maissa keskimäärin.

Teräväpäiselle Kristalle olisi hyvä jonkun myös käydä kertomassa, että harvempi suomalainen lihansyöjä kuitenkaan nykypäivänä enää pistää poskeensa kokonaisia ruhoja luineen päivineen.

Jos Teräväpäinen Krista ei tätä usko, niin hänen kannattaa tehdä tutkimusmatka jollekiin teurastamolle, jotta voi tarkistaa sen, että ruhoista jää nettona ihmisten syötäväksi karkeasti vain noin 50%.

Kaloja ostessani minäkin olen myös pannut merkille, että noin kilon lohesta ei oikein millään tahdo jäädä enemmän kuin 70% fileisiin. Minä olen kuitenkin sen verran säästelis, että mielelläni keitän vielä lohenkin perkeistä lohisopan.

Ryhdyttyään ravintoterapeutiksi Teräväpäisellä Kristalla on käsitteet seoneet.

Teräväpäinen Krista luulee, että ihmiset syövät lihaa ilmaa lämmittääkseen.

Olisi hyvä, jos joku Teräväpäisen Kristan puoluetovereista kävisi kertomassa Teräväpäiselle Kristalle ennen kuin ehtii tapahtumaan suurempaa vahinkoa metsien hoidossa tai elintarviketeollisuudessa ja maataloudessa, että lihaa, kalaa, leipää, hedelmiä ja marjoja syödään siksi, että ihmiset saavat niistä tarvittavat ravintoaineet kuten proteiinit, kuidut, vitamiinit ja hivenaineet elääkseen terveellistä elämää.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: