Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
Velka ei ole vaikea hoitaaVaikea velanmaksu?1.2.2014 13.02
Hollantilainen pankkiiri saapui velkaisen pikkukaupungin paikalliseen hotelliin ja laittoi vastaanoton tiskille 6-miljoonaa ja lähtee katsomaan huoneita.

Hotellinjohtaja nappaa rahat ja lähtee maksamaan lihakauppiaalle velkansa.

Lihakauppias menee karjankasvattajalle ja maksaa samoilla rahoilla velkansa.

Karjankasvattaja menee paikalliselle Sulo Vilenin huoltamolle ja maksaa samalla rahalla velkansa.

Huoltamoyrittäjä menee paikallisen hyvämaineisen naisen luokse ja maksaa samalla rahalla velkansa.

Hyvämaineinen nainen menee hotelliin ja maksaa samalla rahalla velkansa.
Hotellinjohtaja laittaa 6-miljoonaa takaisin tiskille.

Pankkiiri palaa takaisin vastaanottoon ja sanoo ettei pidä huoneista ja laittaa setelit asiapullosalkkuunsa.

Näin se raha kiertää, kun osataan.

Soveltakaa samaa pikkukaupungin päättäjät.

TÄMÄ NEUVO ON ILMAINEN ELI EI MAKSA MITÄÄN.
Juankoskella opittavaaRe: Vaikea velanmaksu?1.2.2014 13.14
Juankoskella kävi juuri noin kun kierrätettiin alkupääomaa pahvitehtailussa. Raha kiersi ja kierrettyään lähti takaisin. Joten tästä pitää ottaa oppia. Kierrätys on poikaa. Jotkut osaa tämän ja sitten taas toiset ei.
HKRe: Vaikea velanmaksu?1.2.2014 13.15
Keskusrikospolisi tuntee pelin ja varmasti ajallaan puuttuu peliin.
ABRe: Vaikea velanmaksu?1.2.2014 15.39
Jotkut väittävät, että Juankosken pahvitehtaalla on toimittu lakien vastaisesti. Jatkossa Suomen poliisi tutkii asiaa ja huomaa, että Juankoskella kiertänyt raha, joka alun perin oli Ukrainan Hryvnioina, on kiertäessään muuttunut samaksi määräksi hyväuskoisten suomalaisten euroja. Poliisia kiinnostaa, mistä raha on alun perin tullut ja mihin se on palannut. Hiukan tutkittuaan, poliisi saa selville, että raha on kiertänyt Venäjän, Ukrainan, Kyproksen, Maltan ja Hollannin kautta, mutta ei saa selville, mihin se on palannut. Huomataan, että näitä kaikkia maita yhdistää venäläinen pankki, jolla on lonkeronsa ympäri maailmaa, mutta erityisesti näissä maissa.

Myöhemmin poliisi saa selville, että tämän pankin omistajat ovat Venäjän päämiehen hyviä kavereita ja maailman rikkaimpia miehiä. Poliisin housut alkaa tutista ja se lopettaa tutkimukset, vaikka päämies onkin poliisin mustalla listalla. Lopputuloksena poliisi toteaa, että esitutkinta ei anna aihetta jatkotutkimuksiin ja että Juankoskella on toimittu Suomen lakien mukaan, vaikka teot olisivatkin rangaistavia monissa muissa EU-maissa kuten Itävallassa, Sloveniassa ja jopa Kroatiassa. Samalla poliisi vetoaa tuoreisiin ennakkotapauksiin.

Kirjoittaessani katselen Suomen ulkoministeriön katolle ja siellä olevaa erikoisantennia ja luen lehdestä, että ulkoministeriön EU-raportteja on hakkeroinut usean vuoden ajan kaksi maata: Kiina ja Venäjä. Ulkoministerimme, jonka suurin rakkaus on löytynyt eduskunnasta, sanoo, ettei mitään arkaluontoista ole päässyt eetteriin ja että nyttemmin hakkerointi on loppunut. Suomessahan on hyvä tietoturva ja maailman paras tietoturvayhtiökin.

Jotkut väittävät, että tällaiset tarinat eivät ole tosia. Niin minäkin väitän nyt ja ihmettelen kuka lie keksinyt. Syynä on se, että katselin viime viikolla ulkoministeriön ympäristössä tapahtuvaa sotaharjoitusta ja vaimoni kyseli kauhistuneena, onko noilla sotilailla kovat piipussa. Olisihan se ollut kiva, jos olisivat hiukan paukutelleet Kiinalaisen ja Suomalaisen Uuden Vuoden välissä. Terveisiä vaan Hevoselta. Etupäästä ei takapäästä.
Nasse-setäRe: Vaikea velanmaksu?1.2.2014 17.10
On iltasadun aika
nyt siis oletetaan ja kyseessä on fiktio:
Ukrainalainen Vallu S. "löydetään" sopivaksi "alan mieheksi", josta ei löydy mitään mistään rekistereistä. Keksitään vallun kautta rahoittapankki, joka sijoittaa 6 miljoonaa euroa pariksi päiväksi kassakaappiyrityksen tilille, joka voidaan näyttäämuille rahoittajille uskottavasti. Rahat nostetaan muutaman päivän kuluttua pois, mutta tilimerkintä on jo löytynyt ja sillä on käyttöä. Nyt on jo rahat pestu kerran. Yritys on ollut kassakaapissa piilossa muutamat vuodet ja odottanut Vallun toimintaa. Nyt yritykselle keksitään sopiva nimi, ja aluksi pistettiin Finnboard, mutta nimi oli jo vanha ja se oli suojattu, joten piti keksiä uusi nimi ja siten löytyi oikea Premium nimi, eli mahtipahvi. Sitä ennen piti keksiä jo käytössä oleva yritys, joka olikin Vallun takataskussa ollut aikaisemminkin pikku ostosparatiisi keikoilla, joten se sopi, kuin nenä päähän ja se oli tietenkin rekisterissä Hollannissa, jossa rekisteritiedot ovat jokseenkin salaisia eikä veroja kysellä turhaan.
Nyt oli jo sopiva konsernin emoyhtiö, jolle piti löytää suomalainen tytäryhtiö, joka välittäisi varojahollantilaiselle emoyhtiölle ja siten veromaksu voitaisiin poistaa. Myös oli keksittävä pankkilainan takauksen vastavakuus, johon sopi Vallun omistama (rahoittajien), joka oli ostettu n. miljoonalla eurolla pari vuotta aikaisemmin transitoliikennettä varten, mutta nyt oli jäänyt myymättä, koska sijainti oli perseestä eikä käyttöä eollut lainkaan transitoliikenteen hiljennettyä Hangossa.
Nyt keksittiin "markkinavoimainen pankkitakaus, jossa yrityskiinnityksenä sovellettiin aivan mielettömän yksinkertainen lähes pilantapainen vastavakuus: keksittiin että voidaan maksaa omasta yrityksestä ylisuurta vuokraa vuodessa n. 800 000 euroa , siksi että pitkätukkia voidaan kusettaa kertomalla, että siellä jumalan selän takana voidaan varastoida kartonkia, siis kosteassa vanhassa varastorakennuksessa, ennen suurta vientiryntäystä ympäri maailmaa Hangosta rekoilla. Nyt kun oma yritys maksaa omalle yritykselle 800000 euroa vuodessa, on se kaikki verotonta liiketoimintaa tytäryhtiölle, toiselle veronalaista menoa emoyhtiölle ja samalla kierretään rahat omille yhtiöille ja lopuksi Hollannin kautta Maltalle. Ja kusetuksella kunnan päättäjille kassavirta, 10 vuodessa n. 8 miljoonaa euroa tekee saman konsernin sisaryhtiöiden kiinteistöarviointiyritys arvion, että tällä jatkuvalla kassavirralla saadaan arvoton varastorakennus konservatiivisesti arvioitettua kunnalle n. 7 miljoonan euron arvoiseksi ja yhtäkkiä siitä tulikin turvaava vastavakuus, joka on laissa säädetty, kuntalaisten riemuksi ja nyt saadaan kunnan vaurastuminen aloittaa ja satojen suoraan ja välillisesti työllistettyjen duunareiden verotulot kunnan hyödyksi.

Ylläoleva on satua ja siis gfiktiota. Mutta ajatelkaa, jos joskus näin kävisi, että jossain suomen pikkukunnassa tietämättömiä jymäytetään tämän esimerkin mukaisesti. Mutta kun tämä on satua, ei tälläistä tapahdu, eihän-
PVRe: Vaikea velanmaksu?1.2.2014 17.42
Moro,
ylläoleva "satu" täyttäisi seuraavat rikosnimikkeet: rahanpesu. petos ainakin alkupääoman huijauksen takia, kavallus, jos omia varoja on poistettu tileiltä verottajaa ja tilintarkastusta huiputtaen ja siirtäen ne toisille tileille. Lisäksi jälkipuinneissa velallisen rikoksia ja epärehellisyyttä. Lisäksi verorikoksia eri muodoissa. Jos avustuksia on haettu esim. palkamaksuja ja palkkalisäkuluja varten ja ne on jäänyt maksmatta, voi kyseessä olla myös esim. avustusrikos. Mutta ylläoleva satu olikin vain satu.
sinipartaRe: Vaikea velanmaksu?1.2.2014 22.31
Jos jotain tuosta iltasadusta voisi päätellä, niin olisi hyvä, jos Juankosken Nero, kylän kiltein mies Jokke, Vexi ja Hemppa panisivat vuoden Venäjän viisumianomuksen vetämään...Passit olisi hyvä olla myös voimassa.

Snowdenikin pääsi turvaan Venäjälle, kun ainakin aluksi lupasi pitää turpansa kiinni kaiken maailman sählingeistä.

Tietysti Nasse-setä on meille kertonut vain iltasadun, mutta eihän sitä nykyään koskaan tiedä, mikä on totta ja mikä vähemmän totta.

Kekkosen hyvä ystävä KGB:n Vladimirovkin näkyy viimeisimmän tiedon mukaan olleen varsinainen lahtari.
probleemaRe: Vaikea velanmaksu?2.2.2014 3.12
Snowden on kuitenkin tehnyt järkeviä asioista. Pikku kommentti vain.
reviisoriRe: Vaikea velanmaksu?2.2.2014 11.01
Jos jatkaa yrityksen toimintaa, kun ei enää pysty hoitamaan laskuja eikä maksamaan velkoja, ja tietenkin on menettänyt sidotusta omasta pääomasta yli puolet, toimii hallituksen vastuulla.
Jos näin aiheuttaa velkojille tappioita, tekee konkurssirikosta, jonka yksi tuntomerkki on toiminnan jatkaminen, vaikka ei kykene suoriutumaan velvotteistaan.
Juankosken johtoa varoitettiin tästä jo 2012 alkupuolella ja monesti myöhemminkin, mutta saataviamme ei suojattu mitenkään. Ainoa turva oli konsulttien ja puuhamiesten lupaukset.
Auttoiko Juankosken johto ilmeisen konkurssirikoksen teossa? Entä tilanteen pitkittämisessä ja velkojien tappioiden kasvattamisessa? Entä todellisen tilanteen peittelyssä? Entä avustuspetoksessa?
Olisiko nimenomaan Juankosken pitänyt tehdä tutkintapyyntö ja kerrankin käyttää asianajajan apua, kun olisi ollut syytä?
Ketkä vastaavat meidän n. 500.000,- asianajokuluista, joilla autettiin puuhamiehiä ja peiteltiin lainvastaista toimintaa?
seriffiRe: Vaikea velanmaksu?2.2.2014 11.54
Reviisori toi esille erittäin mielenkiintoisen pointin: kaupunginhallitus on ollut tietoinen yrityksen heikosta tilanteesta siten, että Handelsbanken,pankkilainan antaja, on kertonut PB:n vaikeuksista ja myöhästymisistä lainan takaisinmaksamisissa. Onko kyseessä törkeä huolimattomuus vai vaan huolimattomuus, on hallitukselle tärkeä asia. Kuitenkin kaupunginjohtaja on tiennyt pankista saamiensa tietojen perusteella PB:n vaikeudet ja miksi silloin ei ryhdytty takauskovenantin mukaisiin takaisinperintöihin, on se peruste, jonka mukaan voi joutua vielä korvaamaan 4 miljoonan euron takausta.
Myöskin paskalta haisee se tosiseikka, että kaikki on pidetty salassa, jopa hallituksen kokousasiat, vaikka kyseessä on ollut perustuslain mukainen julkinen pöytäkirjapäätös. Myös 4 miljoonan euron takauksen maksaminen on vielä ilman virallista päätöstä ja sekin on siten lainvastainen. Jokainen isompi taloudellinen päätös on käsiteltävä valtuustossa ja hallituksessa virallisena päätöksenä. Valtuustolle kuuluu lainojen ja takausten hyväksyminen ja siten myös niiden takaisinmaksu.
Kyseessä on selkeitä toimivallan ylittämisiä ja laittomia päätöksiä. Joutuuko niistä korvauksiin, jää vielä nähtäväksi. Jokainen kuntalainen voi puuttua kunnan toimintaan ja lainvastaisuuksiin esim. valituksin ja tutkintapynnöillä. Kyseessähän on, mahdollinen virkarikos.
ABRe: Vaikea velanmaksu?2.2.2014 12.38
Faroconin yrityskiinnityksen arvo riippuu siitä, kuinka hyvin Faroconilla menee. Siitä pitäisi kuntalaisten saada tarkempaa tietoa. Viimeinen virallinen tieto on 5/2013 päättyneen tilikauden luvut. Ilmainen tieto on oheisessa linkissä:


http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/tulostiedote/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20140101/13905738531850


Liikevaihto on romahtanut kuin Imatran Antskun mieli. Tuloskin oli puolisen miljoonaa negatiivinen. Ilmeisesti PBF:n kuppaus on pääosin päättynyt jo ennen toukokuuta 2012. Mitä nyt on PBF niitä vuokria sitten maksellut edelleen vuonna 2013. Tämäkin on laitonta, kun on muille jätetty maksamatta. Virallisten tietojen mukaan omavaraisuus on hyvä, mutta paljonko lie ilmaa taseessa. Onko joku katsellut noita ostettavia tietoja?
otsaluulla sen jo näkeeRe: Vaikea velanmaksu?2.2.2014 15.29
AB:n kiihottamana katsastin noita Farocon Oy:n ostettavia tietoja, vaikka otsaluullakin jokainen laskutaitoinen on sen jo nähnyt alusta alkaen, mikä tässä on ollut pelin henki.

Juankosken Neron on enää turha valehdella Juankosken veronmaksajille, että ikivanhalla tyhjällä varastohallilla olisi joku turvaava vakuusarvo Juankosken kaupungille. Vakuusarvostuksistaja yrityskiinnityksistä täysin ymmärtämättömien Vexin ja Hempankin on turha enää lymytä puskien suojassa muka asiasta tietämättöminä. Juankosken Neron käärmekeitto on palanut pohjaan ja Faroconin arvo on korkeintan nolla, ellei jopa sitä huomattavasti pienempi.

Kuten AB tuossa jo näytti, Faroconi teki tappiota viimeisellä tilikaudella 450 000 euroa. Ei ihan niin paljon kuin Tratta PBF:llä, joka sentään joka vuosi on tikittänyt 11-12 milj. euron suuruisia tappiota. Tästä huolimatta Juankosken Nero on ohjeistanut kamreeriraukkaa rahoittamaan Samovaari-yhtiöiden toimintaa jatkuvalla syötöllä.

Virren tiedoista voidaan nyt lukea, että Faroconin kassassa oli rahaa 693 euroa ja epämääräisiä saatavia 1.8 milj. euroa. Saatavathan on tietysti konkassa olevasta Tratta PBF:stä tai jostain muusta konkassa olevasta Samovaari-yhtiöstä.

Kun epävarmat saatavat vähennetään omasta pääomasta, niin jäljelle jää 597 000 euroa. Jos sitten suoritetaan tyhjän varstohallin alaskirjaus esim. 50%:n mukaan eli 396 631 euroa ja vähennetään vielä lyhytaikaiset velat 196 222 euroa, niin jäljelle jää 4 236 euroa. Jos vielä tästä vähennetään varastohalliyhtiön kiinteistövälittäjän 4%:n normaali palkkio, niin jäljelle jää -11 629 euroa. Kun tästä vielä vähennetään asianajokuluja minimissään 80 000 euoa, niin jäljelle jää -91 629 euroa.

Kun vielä otamme huomioon, että Faroconin 17.1.2014 laadittu tilinpäätös koskee aikaväliä 01.06.2012-31.05.2013, niin voidaan todeta, että nyt on tappiota kertynyt tyhjään varastohalliyhtiöön jo kohta taas lisää lähes 500 000 euroa. Tällä hetkellä Farocon Oy:n oma pääomakin on jo suunnilleen nolla tai sitä pienempi luku.

Heitänkin nyt Juankosken Nerolle, Vexille ja Hempalle ikävän kysymyksen: Miten aiotte selvittää tämän turvaavana pitämänne vastavakuuden arvon täydellisen huijauksen Juankosken vilpittömille veronmaksajille, ettekä ole aikanaan valvoneet kaupungin antaman pantin arvon kehitystä? Asiassahan oli vielä olemassa ns. turvaavat kovenantit, vai mitä?

Jotta Lassi Nyyssönenkin tiedostaisi kähminnän koko laajuuden, on vielä todettava, että Faroconin kahdesta viimeisestä tuloslaskelmasta ei löydy lainkaan vuokratuottoja, joita Tratta PBF:n piti maksaa halliyhtiölle suunnilleen 800 000 euron vuosivauhtia.

Noissa vuokratuottojen kirjauksissa on ihan omat säännöksensä ja näyttääkin siltä, että näitäkään säännöksiä ei ole Faroconissa noudatettu (kts. alla):

"KTM:n Kirjanpitolautakunnan kannanotto. Hakemuksen tarkoittamat vuokratulot eivät kuulu luonteeltaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan eli ravintola- ja kahvilapalvelujen myyntituottoihin. Tämän vuoksi niitä ei saa lukea kirjanpitolain 4:1 §:ssä tarkoitettuun liikevaihtoon. Vuokratulot ovat kuitenkin hakijan liiketoimintaan liittyviä tuloja, joten ne merkitään tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot."

Yllä esittämäni lainaus koskee erään pienen ravintoloitsijan kirjanpitoa, kun hän oli toivonut, että vähäiset vuokratuotot liitetään liikevaihtoon. Kirjanpitolautakunta ei tätä hyväksynyt.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: