Keskustelu
| Alan Bankrupt | Peräkammaripojat | 8.2.2014 10.35 |
| Uusi Iltalehti on selvittänyt peräkämmaripoikien kunnat. Juankoski on sijoittunut aika hyvin eli huonosti. Juankoskella oli 20-29 ?vuotiaita miehiä 210 ja naisia 149 eli miehiä on 41 % enemmän kuin nuoria naisia vuonna 2012. Arvattavasti tilanne huononee aika nopeasti. Tunnetusti naiset muuttavat herkemmin kotipaikkaa ja pääsevät helpommin jatkokoulutukseen. Juankoskelle siis jäävät nimenomaan nuoret miehet ja ne miehet, joilla on vähiten koulutusta tai yleensä potentiaalia. Eläinkunnastakin tunnetaan tosiasia, että nisäkkäillä lisääntymiseen tarvitaan nimenomaan naaraita eikä niinkään koiraita. Juankosken tulevaisuus on siis aika toivoton ja tuskin siellä sitten jatkossa koululaisiakaan kovin paljon on. Kannattaa kyllä lopettaa pieniä kouluja hiukan ennemmin kuin myöhemmin. Tilanne ei näytä muuttuvan ainakaan niin kauan kuin kepuloiset ovat ohjaksissa. |
||
| eskimo | Re: Peräkammaripojat | 8.2.2014 14.20 |
| onneksi juankosken naiset ovat niin vikkeliä,että kerkiivät käydä kahdessakin kamarissa päivässä |
||
| ravimies | Re: Peräkammaripojat | 8.2.2014 15.21 |
| Valveutunut Alan Bankrupt on havainnut Juankosken sosiaalisesta mittarista huolestuttavan piirteen, jolla on ollut ja tulee olemaan entistä merkittävämpi vaikutus pienen kuntamme päätöksentekoon ja muuhunkin kehitykseen. Bankrupt aivan oikein on ottanut myös eläintieteen avuksi, kun esittää synkän skenaarionsa Juankosken tulevaisuudesta. Bankrupt on ottannut kommentissaan esille lähinnä asian geneettisen puolen, jolla on tietysti erittäin suuri merkitys. Itse haluaisin kuitenkin vielä laajentaa Bankruptin hyvää avausta ja pureutua asian varsinaiseen ytimeen, jossa on ihminen itse ja ihmisen käytttäytyminen sekä itse että ryhmässä. Ihminenhän on apioiden ja ihmisapinoiden tapaan pohjimmiltaan laumaeläin, ja oppii toimimaan lapsesta asti lauman jäsenenä, ensin oman perheensä, sittemmin ystäväpiirin, koululuokan ja aikuisena esim. työyhteisön jne. Ihmisapinoille heimojen muodostuminen oli elintärkeää jo noin neljä miljoonaa vuotta sitten. Ihmisapinat eivät olleet vielä silloin älykkäitä. Heimojen muodostuminen oli geneettisen mukauman tulos. Laumojen muodostuminen oli ja on edelleenkin tahdosta riippumatonta eli vaistonvaraista. Laumakäyttäytyminen on ollut heimojen keskeinen elinehto. Laumoilla on yleensä aina johtaja. Norsuille se on vanhin ja ilmeisesti myös viisain naaras. Laumojen päätöksenteko voi kuitenkin olla myös kollektiivista. Pienillä kalaryhmillä on havaittu, että yksilöt ensin odottavat muiden tekevän päätöksen ja tekevät oman päätöksensä vasta tämän jälkeen. Kollektiivinen päätöksenteko on kollektiivisen älykkyyden yksi muoto. Kollektiivisesta älykkyydestä voidaan todeta, että se on yhteisöllisen viestinnän tuloksena muodostuva yhteinen tietämys. Vanha kansa tietää, että "joukossa tyhmyys tiivistyy". Ryhmäkäyttäytymistä tutkittaessa on myös havaittu, että ryhmässä päätökseksi tulee yleensä äänekkäimmän jäsenen esittämä kanta. Aika usein tämä äänekkäimmän kannan esittäjä on ensimmäisen puheenvuoron pitäjä. Jos otamme esimerkin kaupungin hallituksen kokouksesta, niin tämän ensimmäisen kannan esittäjä on esittelijä eli siis useimmiten kaupunginjohtaja. Tästä tullaankin nyt sitten joustavasti Juankosken "kepuloisten" luomaan kepuhegemoniaan ja enemmistön diktatuuriin, joka näyttää nyt sosiaalisten mittareidenkin mukaan vievät koko Juankosken heimon tuhoon. Elävissä heimoissa ja laumoissa on tapana vaihtaa lauman johtajaa, jos lauman johtajan kyvyt eivät riitä tai voimat ehtyvät ja lauman eloonjäänti on uhattuna. Juankoskella näin ei ole tapahtunut ja siksi Juankosken heimo on tuhoon tuomittu, kuten Bankrupt on yllä ennakoinut. |
||