Keskustelu
| Tilanne karkasi päättäjiltä | Juankosken ruukkialue: | 2.3.2014 9.53 |
| Patruunanmäeltä avautuu maisema, jossa on kerroksittain juankoskelaista teollisuutta ja elämää, historiaa ja hiipuvaa toivoa elannosta. Piipuista ei nouse höyryä. Ei biovoimalasta, ei hiomosta eikä kartonkitehtaasta. Vanhan ruukkialueen pysähtynyt tunnelma on vallannut koskentakaisen rannan. Vanhan masuunirakennuksen jäisellä puusillalla varovasti asteleva Marja-Sisko Pihl on juuri esitelmöinyt alueesta Juankosken lukiolaisille ja heidän saksalaisille vierailleen. Masuunissa olevassa museossa luento ei olisi onnistunut lämmitysongelmien takia. Kulttuurihistoriallinen seura on tehtaan vuokralaisena. Puheenjohtaja Pihl ymmärtää hankalan tilanteen. Olemme osa isompaa kompleksia. Yritämme pärjätä jotenkin sähkölämmittimillä. Premium Boardin vuodet kartonkitehtaan ja myös virran toisen puolen historiallisen ruukkialueen omistajana ovat olleet sekavia. Omistajanvaihdoksen jälkeen koko vuokranperintä on unohtunut. Se ei ole kyllä haitannut yhtään, Pihl sanoo. Vajaa vuosi sitten yhdistyksestä tuli alivuokralainen, mutta asia selvisi Pihlille vasta kuukausien kuluttua paikallislehdestä. Kartonkitehtaaseen jo aiemmin sijoittanut pankkiiri Mika Lehto osti vanhan ruukkialueen maat ja rakennukset miljoonalla eurolla. Kaupassa Lehdolle siirtyi 10,7 hehtaarin alue, jolla sijaitsevat lähes kaikki suojellut rakennukset vanhalta teollisuusalueelta. Premium Board käytti rahan melkein kokonaan lainojen takaisinmaksuun pankille, jolla oli kiinnitys kaupan kohteeseen. Toinen velkoja eli kaupunki sai pienemmän siivun rahoista. Hiljaisuudessa tehty kauppa kävi tiedoksiantona kaupunginhallituksessa, joka ei käyttänyt etuosto-oikeuttaan. Kaupunginjohtaja Petri Kangasperkon mukaan kauppahinta oli todella hyvä. Kun Stromsdahlille etsittiin aikanaan jatkajaa, kaupunki oli valmis ostamaan kartanon 370 000 eurolla yhdessä vaihtoehdossa. Intoa siihen ei ollut silloinkaan. Se on kaupungin hienoimpia ja vanhimpia rakennuksia, mutta ei meillä olisi sille käyttöä. Olisi tullut vain kuluja. Valtakunnallisesti merkittävän ruukkialueen uusi omistaja on sekä kaupungin että kulttuurihistoriallisen seuran näkökulmasta suuri mahdollisuus. Pankkiiri Lehto on kunnostanut Hollolassa sijaitsevan Pyhäniemen kartanon ja tuonut sinne kuvataidenäyttelyitä ja konserttisarjoja. Lehto ei vastannut Savon Sanomien haastattelupyyntöön. Tällä hetkellä keskitymme vuokraamaan kiinteistöjä Premium Boardille. Ikävä kyllä Juankosken kiinteistöjen tulevaisuuden suunnitelmia en voi kommentoida, Revestor Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Lemola sanoo. Revestor on Lehdon kiinteistönomistusyhtiö, jolle kuuluvat myös Juankoskelta hankitut määräalat. Lemola johtaa Pyhäniemen Kiinteistöt Oy:tä, joka pitää yllä Pyhäniemen kartanon kiinteistöä ja historiallista ympäristöä. Lehdon Maltalle rekisteröity Nemea-pankki on sijoittanut yritysaneerauksessa olevaan kartonkitehtaaseen 1,5 miljoonaa euroa. Mutta mitä hän tekee ruukkialueella? Ehkä siellä jotain matkailullista kehittämisajatusta on, mikä olisi tietysti meidän kannalta toivottavaa, Pihl sanoo arvailuistaan. Hän myöntää, että omistuskuvioiden epäselvyys ja tehtaan vaikeudet ovat pitäneet tilanteen jumissa jo pitkään. Rohkeutta on puuttunut Pihlin mukaan myös kuntapäättäjiltä. Olemme saaneet museon aikaiseksi ja onnistuneet pelastamaan soittokunnan talon, mutta ei yhdistyksellä ole varaa mihinkään. Pihl näkisi alueella mielellään museota tukevia toimintoja. Entisessä konepajassa voisi olla näytelmätoimintaa. Käsityöläisyys ja pienyrittäjyys olisi myös aika hienoa. Vaikka kyse on kulttuurihistoriallisesta kokonaisuudesta, Pihl ei sulje pois lisärakentamista. Alueella on aiemmin enemmänkin rakennuksia, jotka on purettu pois. Lisärakentaminen voitaisiin tehdä fiksusti ottamalla huomioon vanhojen rakennusten sijainnit. Voi olla, että alueen elvyttäminen ilman lisärakentamista ei edes onnistu. Kartanon viereistä harjumaista Pyykkiniemeä ei kuitenkaan esimerkiksi kaavoiteta rantatonteiksi. Kaupunginjohtaja Kangasperkon mukaan suuret rakennussuunnitelmat eivät saisi hyväksyntää museovirastossa tai elyssä. Kangasperko on ymmärtänyt, että kiinteistön suunnitelmat odottelevat tehtaan tilanteen selkiintymistä. Kaupungin kannalta hän pitää erittäin mieluisana, jos ruukin alueella tapahtuu jotain samantyyppistä kuin Pyhäniemessä. Ruukkiin on liittynyt paljon kehittämishankkeita vuosien aikana, mutta ideointi on jäänyt kesken. Jotta matkailulliset hankkeet olisivat lähteneet eteenpäin, olisi tarvittu yrittäjiä mukaan. Kun saadaan yrittäjä, järjestö- ja vapaaehtoistoimijat lähtisivät varmasti tukemaan kokonaisuutta. |
||
| savsan | Re: Juankosken ruukkialue: | 2.3.2014 10.05 |
| Sama juttu oli tämän päivän Savon Sanomissakin |
||
| Mullikaton | Re: Juankosken ruukkialue: | 2.3.2014 10.21 |
| Tosi hyvä on, että on täälläkin koska ei kaikille tule mullikkaa. |
||
| Ykä | Re: Juankosken ruukkialue: | 2.3.2014 12.50 |
| M. Lehto ei tule sijoittamaan Juankoskelle maltalaista dollariakaan. Juankoski hiljaisuudessa ilman virallista päätöstä antoi osuutensa alueeseen ja historiallisiin rakennuksiin. Nyt sitten myös historiallinen seura ja torvensoittajat jäivät ilman osoitetta. Ja kaupunki pääsi huoltovelvollisuudestaan. PB oli velkaa sijoittajilleen , Nemea pankille ja nyt Nemea pankki omistaa kiinteistöt. Eikös juuri Samoritsin pitänyt olla hyväntekijä kultaisella hevosellaan ja haarniskallaan, ja nytkö Nemea pankki, jonka omistajat hoitivat aikaisemmin Sofia pankin konkurssiin ja islantilaisen pankin Kauftingin, joka sai melkein koko Islannin konkurssiin, ovatkin hyväntekijöitä. Kangasperko on yhtä ja samaa koplaa. Mutta jossain vaiheessa kaikki asiat tutkitaan. |
||
| AB | Re: Juankosken ruukkialue: | 2.3.2014 13.13 |
| Maltan valuutta on Euro vuodesta 2008 alkaen. Sitä ennen se oli Liira. Maltalla toinen virallinen kieli on englanti. Verotus on pientä ja maksimiprosentti on 35%. Ei ole ihme, että jotkut ovat tykästyneet Maltaan, jossa työttömyyskin on aika pientä ja töitä on etenkin palveluammateissa. Voisi Juankoski ottaa hiukan oppia. |
||