Keskustelu
| Eino | Vaalilupauksia: koulut säilyy | 5.3.2014 21.00 |
| Keskustapuolueen isossa vaalimainoksessa paikallislehdeessä oli seuraavaa:" tulevalla vaalikaudella haluamme varmistaa Juankosken lähipalvelujen saatavuuden. Opiskelu ja sivistys ovat jokaisen etuoikeuksia ja haluamme olla mukana kehittämässä turvallista ja viihtyisää oppimisympäristöä Juankoskella ja sen taajamissa." Siis koko valtuustoehdokasryhmä kannatti ja lupasi Säyneisen ja muuruveden koulujen jatkamista. Tämä mainos ja vaalilupausteesi oli 15.10.2013 paikallislehdessä. Ari ja Markku Antikaisen mainoksessa ja lupausmainoksessa:" hyvin hoidetut lähipalvelut , terveyskeskus, koulut ja hoitopaikat vaikuttavat myös kotipaikkaa etsivän yrityksen ratkaisuihin." Hyvä Antikainen, pidä lupauksesi. Yllämainittu mainos ja vaalilupaus löytyi paikallislehdestä 23.10.2013- Veijo Tirkkonen paikallislehden mainoksessa ja vaalilupauksessa:" lähipalvelujen ja hyvinvoinnin puolesta, SDP." Hyvä Veijo, sillä lähikoulut kuuluvat nykysuomen sanakirjan mukaan lähipalveluihin. Pidä lupauksesi. Heimo Konttinen lupasi Vapaa Juankoski-sivuilla monta kertaa kyläkoulujen säilymisestä. Hyvä Heimo, pidä lupauksesi. Pekka Vartiainen ja KD kirjoitti ja lupasi lähikoulujen säilyvän vaalikauden ajan, jos se on KD:stä kiinni. Pidä Pekka lupauksesi. Myös vasemmistoliiton ehdokkaat lupasivat lähikoulujen säilyvän, joten pitäkää lupauksenne. Vain ja ainoastaan Kokoomus ei luvannut koulujen säilyvän. |
||
| Einari | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 5.3.2014 21.46 |
| Ja jos vielä osattaisiin pitää lupaukset ja osattaisiin katsoa tulevaan niin sitä suuremmalla syyllä säyneisessä ensi syksynä opetus jatkuisi kolmella opettajalla, vanhemmat eivät siirtäisi lapsiaan pois,uusia oppilaita saataisiin jatkossa kuntarajojen yli, kylä saisi kehittää tulevaisuuttaan rauhassa. Kyse on nyt vain tahdosta ja oikeudenmukaisuudesta. |
||
| Pekka V | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 5.3.2014 22.59 |
| Moro, ja kiitos Einarille. Kyse on tosiaan tahtotilasta. Minä pidän lupaukseni, kuten puoluetoverini Samuel Niskanenkin. Kun olen katsonut tilastoja, niin siinä voidaan huomata, että ruokahuolto on aivan käsittämättömän kallista. Laskujen mukaan jokainen lapsi maksaa ruoka-annoksestaan n. 30 euroa, ja siitä maksaa jokainen kuntalainen subventiota lähes 25 euroa annosta kohden. Säyneisen koulun ruokahuolto maksaa kokonaisuudessaan lähes 170000 euroa vuodessa. Paljonko se maksoi, kun Säyneisen ruoka tehtiin omassa keittiössä. Ja on huomattava, että keittiö on kokonaisuudessaan vielä käytössä. Myös kiinteistöyhtiö, joka on kunnan oma laitos, aksattaa koulua erityisen raskaasti, kuten siivouslaitos. On myös kummallista, että Säyneisen koulun talousarvio on mitoitettu siten, että lisäkustannuksia tulisi n. 100000 euroa, vaikka siihen pitäisi olla laskettuna alennettu kuljetuskustannus rualle ja ei kiertävää opettajaa erityisoppilaille ja yksi opettaja vähemmän. Kulujen pitäisi siis laskea lähes satatuhatta. Onko niin, että nyt ylibudjetoidaan muille Juankosken kouluille. Laskelmat saavat minun niskakarvani nousemaan ja on vähintäinkin selvää, että nyt on vaadittava oikeat laskelmat Säyneisen koululle. |
||
| säästöjä löytyy | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 0.18 |
| jos vain halutaan etsiä. Oikeat laskelmat ja ehdottomasti oma keittiö. Kun keskuskeittiön "pääarkkitehtikin" on jo häippäissyt, niin nyt päättäjät järkeilkää ja palauttakaa Säyneiseen oma keittiö. Ne muutamat kymmenet ateriat, jotka Säyneisessä valmistettaisiin, eivät keskuskeittiölle rahallisesti kesää tee. |
||
| kyllä voi säästää jos tahtoo | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 9.10 |
| Ja lämmityksessä puunkäyttö! On taatusti halvempaa kuin öljy! |
||
| AB | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 9.31 |
| Kuopion väkiluku kasvaa yli tuhannella joka vuosi ja silti siellä on suunnitelma lakkauttaa kolme koulua per vuosi lähimmän kahden vuoden aikana. Miten Juankoskella kuvitellaan, ettei kouluja lakkauteta, kun väki vähenee. Se on täyttä utopiaa. Kuopiossakin tämä koulujen lakkautus on puhuttanut ja se on ymmärrettävää, mutta Suomi ei yksinkertaisesti kestä tätä verotusta ja julkisten menojen tasoa. http://yle.fi/uutiset/pitka_vaanto_kouluista_kuopiossa_jatkuu_ensi_syksyna_ollaan_lakkauttamassa_kaksi_koulua/7098578 Ruokahuolto on täysin erillinen kysymys ja on hyvä, jos siellä löydetään lisäsäästöjä. Kuopiossa tiedotetaan hiukan paremmin lakkautusten taustoista: https://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=0d811e27-92b0-4ca3-8cf8-3ad67c56a674&groupId=12147 |
||
| Martti Pohjolainen | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 10.02 |
| Kun haetaan säästöjä, niin kannattaa käyttää esim. lämmityksessä kotimainen energiaa eli koivuhalkoa. Sitä kyllä Säyneisessä löytyy ja on tosiaan kolme kertaa halvempaa kuin öljyn käyttö. Tiedän kokemuksesta kun ostin Muuruvedeltä Osulan kiinteistön, jossa on lämmitettäviä kuutioita n. 4000. Öljyä oli kulutettu vuosi tasolla ennen ostoani edeltävillä vuosilla noin 20-25000 litraa, rahassa se on noin 22-25.000 euroa. Ikkunoiden/ovien uusimisen ja niiden kunnostuksen jälkeen kulutus laski 14000 öljylitraan eli noin 11000 tuhannella litralla selvää rahassa säästyi noin 12000 euroa. Nyt lämmitämme kiinteistöä koivuhalolla ja tänä talvena halkoja on kulunut noin 50 m3 rahassa se on noin 2250 euroa ja tämän lisäksi öljyä 1800 litraa, rahassa öljyä on mennyt noin 2000 euron edestä. Lämmitys kulut 06.03.2013-06.03.2014 kulut on ollut 4250 euroa, eli melko halpaa eikös vain. Olihan öljyllä aiemmin lämmityksessä kulut vuositasolla noin 21-25.000 euroa. Joten ei ne suuret tulot vaan pienet menot on se juju, jolla voi pärjätä. Pelkästään näillä toimilla kiinteistössä kulut saadaan noin 16-20.000 euroa pienemmäksi se vaatii vaan pikkusen viihteryyttä ja puuhastelua, että saa kulut kuriin. Näin leikillisesti voi sanoa, että ei kannata oikein muuta enää tehdä, kuin lämmittää kiinteistöä haloilla ja vehnästellä uunin pankolla ja kyllä siinä palkoille pääsee. Mikä parasta tässä vielä on se, että paikalliset maanviljelijät / metsänomistajat pääsevät vielä hieman tienaamaan lisäansioita ja näin alueen toimeliaisuus ja liikenne lisääntyy. Joten suosittelen, että käyttäkää lähialueen energiaa hyväksi näin minä teen. Sama asia on myös jos kouluilla valmistettaisiin lähituottajien elintarvikkeista ateriat, kylläpä säästyisi ja virkistäisi aleen toimintaa. |
||
| näin on | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 10.51 |
| Säyneisen koulua lämmitettiin Jussin aikaan pääasiallisesti puulla,siellä on 2 kattilaa,toinen puulle toinen öljylle ja viime vuosina tohottanut jostain syystä vain öljyllä. |
||
| Pena T. | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 11.17 |
| Millään koulukikkailuilla ei säästetä lähellekään sellaisia summia kuin Keskustan Keittiön sulkemisella ja siirtymisellä normaaliin hyvän ruoan valmistamiseen paikan päällä (n. 0,5 milj. euroa / v). Eläkeläisille ja päiväkotilaisille saataisiin hyvää, tuoretta ruokaa samalla. Jos laaturuokaa jää yli, ei ostajista ole puutetta. Tällaisen järjen käytön päättäminen ei ole vaikeata, ja muutokset voi tehdä jo ensi kesän aikana. Ne on aihetta tehdä järkevästi ja taloudellisesti. Ei tarvitse edes harkita koulujen lopettamisia tämän "tempun" toteuduttua. Seuraavana olisi Kysteristä ja Savon Kuituverkosta lähtö yhdessä Kaavin kanssa (säästö 1 milj. euroa / v). Palvelusetelikäytännöt voisi kehitellä Kaavin, Rautavaaran ja muiden lähikuntien kanssa yhdessä, kuitenkin ensisijaisesti lähinaapurien kanssa (enemmän palveluja samalla rahalla). Kyllä yrittäjät osaavat itsekin markkinoida palvelujaan ja neuvotella asiakkaiden kanssa menestyä ilman kunnan paapomista. Kokonaiskuvaa katsellessa huomataan, että 2 milj. euron säästäminen vuosikustannuksissa ei olekaan vaikeaa... Niinhän olemme aina esittäneet ja vieläpä moneen kertaan. Ei sitten unohdeta johdon saneeraamista vielä tänä vuonna. Kriisikunta-status häviää meiltä 2016. |
||
| näinpä | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 11.32 |
| Säyneisen koululla myös ajanmukainen keittiö ja ruokala,voisi hoitaa koulun ruokahuollon,siivouksen,vanhusten ateriapalvelun Ym. |
||
| Pajuvitsamiehelle töitä | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 11.58 |
| Eikä pidä unohtaa vaalilupauksena puhuttua puuterminaalin tuloa Juankoskelle. Eikös tämä ollut pikapäättäjä Joken hanke. Jotenkin muistelen. Taisi siitä puhua demaritkin sauna juttuina. Mutta kuten aina nämä ovat vain niitä vaalijuttuja ja teot kyllä kertovat aivan muuta. On niitä näillä poijilla ollut tekojakin, siitä ei voi kiistää. Heidän toimet ovat vienee Juankosken täydelliseen kaaokseen. |
||
| niinpä | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 12.09 |
| näinpä unohti mainita kiinteistönhoidon, senkin voisi sama henkilö hoitaa. |
||
| PV | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 6.3.2014 12.41 |
| Moro, olen nyt hieman laskenut virallisia tilikirjoja ja pieni ote tässä: - henkilömenot (opettajat, avustajat ym.) Juantehtaalla /oppilas n. 4900; Muuruvedellä 4330/oppilas ja Säyneisessä 6620 euroa/oppilas. Näin ollen on huomioitava, että Muuruvedellä ja Juantehtaalla on selkeästi pienemmät kulut opetuksessa ja se tarkoittaa, että luokat ovat oleellisesti suuremmat oppilasmääriltään. Tällä perusteltiin Säyneisen koulun 2 opettajuisuutta. Nimittäin siirtymällä kaksiopettajaiseksi oppilaskulut jakautuvat tasaisesti/oppilas--yhdenvertaisen opetuksen järjestelmä. Ja voidaan siis todeta, että siirtyvät lapset joutuisivat oleellisesti suurempiin luokkiin, kuin Säyneisessä on. Nyt mielestäni se oleellisin: palvelujen ostot/oppilas: Juantehtaan koululla oppilaskohtainen palvelujen ostomäärä on 1850 euroa; Muuruvedellä 2660 euroa ja Säyneisessä 4200 euroa/oppilas. Joten miksi palvelut maksavat lähes kolme kertaa enemmän Säyneisessä, kuin Juantehtaalla. Olisko ruokahuolto kallista, sillä vaikka Säyneisessä sama henkilö hoitaa ruokahuollon ja siivouksen, on kulumäärä hirvittävä. Myös materiaalitarvikkeiden hankinta/oppilas on mielenkiintoinen sillä Säyneisessä kulut ja ostot ovat Juantehtaalla selkeästi pienemmät, kuin esim. Säyneisessä, jossa tarvikkeita ostetaan eniten /oppilas ja summa on selkeästi korkeampi kuin Muuruvedelläkin. Tarkoittaa, että Säyneisessä lapset saavat parhaimmat tarvikkeet, tai ainakin kalleimmat. Säyneisen kokonaiskustannukset henkilöstömenoissa oli n. 224000 euroa. Ja pitää kysyä, paljonko on opettajan palkka, sillä siivous- keittiö ja kiinteistöhuoltohenkilöstö kuuluu palvelujen osto-listalle, koska he työskentelevät kaupungin siivous ja ruokahuollossa ja kiinteistöpalveluissa. Palvelut, ruoka ja kuljetus maksoivat yhteensä Säyneisessä n. 166000 euroa. Muuten Säyneisen koulun oppilasmääräksi saatiin 33.5 ja esikoululaisia lisäksi 5. Yllämainittuihin määriin ei oltu laskettu eskarilaisia. Joten kun perustellaan lasten siirtämistä Juankoskelle, ei sitä voida ainakaan perustella lasten parhaaksi. Kyllä Säyneinen pysyy hyvänä ja turvallisena koulupaikkana, jos valtuusto niin haluaa. On selvää, että menoja on karsittava, mutta mielestäni karsiminen voi tapahtua järkeistämällä ruokahuoltoa ja kiinteistöhuoltoa. |
||
| mitenkä? | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 7.3.2014 6.24 |
| Millä perusteella materiaalitarvikkeiden hankinta on eri kouluissa eri hintaista? Luulisi hankintojen olevan kouluille yhteisostojs ja hinta näin tasan tarkkaan sama? Onko asiat niin tyhmästi että eri koulut muka erikseen tekisivät materiaalihankinnat ? Kumma on meidän koululaitos jos näin on. Eihän voi olla erihintaista eri kouluiillä saman rahapussin alla? Vai ymmärsinkö jotain väärin? |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 7.3.2014 11.44 |
| Moro Pekka on ansiokkaasti esittänyt yllä alustavia laskelmia koulujen kustannuksista, joita on tietysti hyvä seurata. Oleellinen asia on kuitenkin se, ovatko esim.lähikoulujenn koulutuskustannukset kohtuulliset ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökannat? Sellaisesta ajatuskulusta ei voida lähteä, että koulutuskustannusten täytyisi olla jokaisessa koulussa yhtä suuret. Jokainen taas ymmärtää sen, että oppimateriaalikustannukset oppilasta kohden eri kouluissa ja saman tasoisessa opetuksessa täytyy olla yhteishankintojen johdosta samat. Jostakin syystä Juankoskella näin ei ole. Koulutukseen pätee samat säännöt kuin kaikkeen muuhunkin taloudelliseen toimintaan. Pienessä yksikössä kustannukset ovat aina korkeammat kuin isossa yksikössä, joka toteuttaa samaa tehtävää. Tästä syystä pieniä koulutusyksiköitä kannattaa ohjata mahdollisuuksien mukaan erikoistumisen suuntaan. Jos luokassa on 15 oppilasta ja toisessa on 30 oppilasta, niin laskemattakin on selvää, että isosssa luokassa opettaminen tulee periaatteesssa huomattavasti halvemmaksi. Kustannusvertailuja tehtäessä on kuitenkin oleellista huomata myös palvelun laatu. Sekin tiedetään monista tutkimuksista ja selvityksistä, että opetus menee perille paremmin pienryhmässä kuin suuressa luokassa. Pienryhmissä kurikin on parempi. Opettajan persoonalla on myös oleellinen vaikutus opetuksen onnistumiseen. Kun koulutuksen kustannuksia vertaillaan vaakakuppiin on siten asetettava myös opetuksen laatukysymykset. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, kuinka paljon esim. syrjäkylinen oppilaat menettävät valveillaoloajastaan, kun reissaavat edestakaisin syrjäkylistä keskustan kouluihin? Voidaan esittää myös kysymys, johtaako tällainen oppilaiden koulukuskaustapa esim. heikompaan koulumenestykseen? Itselläni on sellaisia kokomuksia, että näin voi käydä. Opiskelumotivaatio nuorella saattaa kokonaan lopahtaa pitkien koulumatkojen vuoksi. Vielä on kysyttävä sitä, johtaako syrjäkylien oppilaiden eriarvoinen kohtelu opetustoimessa lisääntyneisiin sosiaalisiin ongelmiin sekä oppilaiden että myös oppilaiden huoltajien taholla? Oppilaskohtainen koulutuskustannusten vertailu on siis täysin hyödytöntä touhua, koska ne luvut edustavat vain jäävuoren huippua, eikä niistä luvuista saada minkäänlaista informaatiota siitä, onko esim. Juankoskella koulutustoimi kokonaisuutena onnistunut tehtävässään. Jonkunlaisen käsityksen saa asiasta, kun tutkii, miten Juankosken oppilasmäärältään hiipuva lukio on menestynyt valtakunnallisessa vertailussa. Viimeksi valtakunnallisessa vertailussa tuli komea 370. sija 391 suomalaisen lukion joukossa. Johtaja Kärttynen ja Juankosken Nero; ei hyvältä näytä, vai mitä? Listan kärjessä oli Hangon Gymnasium ja kakkosena velattoman pienen Valtimon kunnan lukio. Valtimo on myös sanonut kuntaliitoksille: Kiitos ei! Kymmenen kärjessä listasta löytyy myös seuraavia lukioita: 3. Karstulan lukio 4. Savukosken lukio 5. Teuvan lukio 6. Punkaharjun lukio ja jatkoa 17. Enontekiön lukio 23. Puolangan lukio 26. Ilomantsin lukio 78. Rautalammin lukio 100. Leppävirran lukio Rehtori Rosvall Hangö Gymnasiumista selitti koulun hyvää menestystä sillä, että pienessä lukiossa pystymme keskittymään enemmän opiskelijoihin kiun isoissa lukioissa. Jokainen saa henkilökohtaista ohjausta eri aineenopettajilta. Rehtori Rosvallin puheet ovat täysin toisenlaisia kuin Juankosken koulutoimen rehtorilla Johtaja Kärttysellä, joka voivottelee laskevia oppiskelijamääriä lukiossa ja etenkin Säyneisten kyläkoulussa. Koulutustoimen johtajan ei pidä innostua kirjanpitäjäksi, koska hänellä ei ole kirjanpitäjän koulutusta. Hänen tehtävänsä on hoitaa sitä, että kaikki Juankosken oppilaat saavat laadultaan parhaan mahdollisen koulutuksen koulutusta koskevien lakipykälien ja säännösten puitteissa. Nykyinen lainsäädäntö antaa tähän jo nyt kaikki tarvittavat eväät. Koulutusasioissa kannattaa kysyä neuvoa myös muilta kuin Juankosken Nerolta, jonka ominta alaa ei ole koulutus vaan energiala. |
||
| viisas | Re: Vaalilupauksia: koulut säilyy | 9.3.2014 20.26 |
| tyhmät äänesti antikaista! |
||