JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

Antti Pesonen	Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 10.33
Ei riitä, että Kataisen umpikujahallitus on ajanut maan taloudelliseen kriisiin, nyt myös ulkopolitiikka - pienen valtion elämän ja kuoleman kysymys ? on umpisolmussa. Sitä on toki solmittu pitkän ajan kuluessa. EU-jäsenyyden myötä olemme osallisina suurvaltojen eturistiriidoissa Ukrainassa. EU:n mahdollisesti toteuttamat talouspakotteet puraisevat ensimmäisinä ja kipeimmin Suomea, jolla ei ole Ukrainan tilanteen syntyyn osaa eikä arpaa. Lääkkeeksi tarjotaan Natoon liittymistä, joka pahentaisi tilannetta entisestään. Pääministeri Katainen ilmoitti saksalaislehden haastattelussa, että Suomi ei ole puolueeton maa. Todella suuria poliittisen linjan muutoksia on siis tehty kansalta kysymättä. Kataisen lausunnosta voi olla sikäli tyytyväinen, että sen pohjalta asioista on mahdollista puhua niiden oikeilla nimillä. Itsenäisyyspuolue on koko olemassaolonsa ajan todennut, että EU:n jäsenenä Suomi ei ole sen enempää puolueeton kuin itsenäinenkään. Kummankin asiantilan palauttaminen on IPU:n tavoitelistalla. Kun Suomen menneen puolueettomuuspolitiikan hyvät ja huonot puolet asetetaan vastakkain, vaaka kellahtaa voimakkaasti hyvän puolelle. Vaikeissa oloissa syntynyt ja koeteltu puolueettomuus piti Suomen suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Noissa ristiriidoissa pienillä mailla on tunnetusti vähän voitettavaa ja paljon hävittävää. Huonojakin puolia puolueettomuudesta varmasti löytyy, mutta niiden suuruusluokka on toinen kysymys. Varmaankin sotilaallista voimaa ihailevat mielensäpahoittajat kärsivät henkisesti menneistä puolueettomuuden vuosikymmenistä. Maan ulkopoliittisen linjan muutokseen nuo kärsimykset eivät kuitenkaan anna syytä tai oikeutusta. Puolustusministeri Haglund on pääministerin kanssa samoilla linjoilla Ylelle antamassaan haastattelussa: ? On hyvä muistaa, että me olemme EU:n jäsen ja hyvin tiiviissä kumppanuudessa Naton kanssa. Ei siis ihan neutraaleja enää tänä päivänä, jos ihan rehellisesti puhutaan.? Ilmeisesti Haglundinkaan mielestä hivuttamalla toteutetusta puolueettomuuden hylkäämisestä ja Naton lähentymisestä ei ole aikaisemmin puhuttu ?ihan rehellisesti?. Tästä asiasta on helppo olla hänen kanssaan yhtä mieltä. Katainen ja Haglund kuuluvat siihen vähemmistöön, joka haluaa tehdä Suomesta Naton jäsenen. Menneisyydestä ei ole opittu, että Suomen saattaminen lännen eteen työnnetyksi tukikohdaksi Venäjää vastaan on maallemme kohtalokasta. Pääministeriä ja puolustusministeriä vaikutusvaltaisempaa väkeä tuo vähemmistö ei tietenkään voi joukkoonsa toivoa, mutta erityisen äänekkään ja näkyvän natomielisten kerhosta tekee sen hallitsema media. Niinpä Naton tärkein suomalainen äänitorvi Helsingin Sanomat opetti meille 16.3.2014 Jussi Konttisen suulla, että ?Suomen on uhattava Venäjää pakotteilla vaikka se tulee kalliiksi?. Miksi? Konttisen mukaan siksi, että ? Jos Putinia ei pysäytetä nyt, mitä tapahtuu seuraavaksi?? Kysymys on läheistä sukua kokoomuksen Zyskowiczin Putinista esittämiin Hitler-vertauksiin. Naapurissa olevan suurvallan johtajan mielenterveys kyseenalaistetaan. Tämä on kevytmielistä politiikkaa raskaan sarjan kysymyksessä. Ei ole kyse Venäjän toimien oikeutuksesta, tai siitä, etteikö Venäjällä osa kansasta kyseenalaistaisi Putinin politiikkaa. Kyse on ? Paasikiveä lainaten ? siitä, että ?Kreml ei ole mikään käräjäoikeus?. Suurvallat tekevät politiikkaa omista intresseistään lähtien, ja tekevät politiikassaan usein myös virheitä - joiden seuraukset maksatetaan pienillä valtioilla. USA rikkoi kansainvälistä oikeutta George W. Bushin aikana hyökätessään Irakiin. Vaatimus Bushin ?pysäyttämisestä nyt? tai hänen vertaamisensa Hitleriin eduskuntapuheenvuorossa olisi tuolloin tuntunut poliittisesti kovin lapselliselta Suomen vaikutusvaltaan nähden. Puolueettomia me emme siis tällä hetkellä ole, mutta mahdollisuudet puolueettomuuspolitiikkaan ovat olemassa politiikan suunnanmuutoksen myötä, ja sen avaimet löytyvät vaaliuurnilta. Antti Pesonen Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

AB	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 10.41
Miten edellinen puheenvuoro liittyy Juankoskeen? Minä kyllä tiedän, mutta olisi kirjoittajankin hyvä tuoda se esille.

Ei EU:lle	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 11.11
Ei juttujen tarvitse liittyä aina Juankosken. Mutta edellisessäkin tärkeä viesti ohjattu myös vahvasti juankoskelaisille ,joten käy AB äänestämässä Itsenäisyyden puolesta. On hienoa, että myös puolueiden politiikot kirjoittelevat myös JuanKoskinen sivustolle, eikä ihme koska sivua luetaan koko Suomessa ja rajojen ulkopuolella.

Apina	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 11.35
Oliko se viesti sitten, että Putin saa tehdä Ukrainassa mitä lystää? Ja, joskus täällä muuten linjattiin, että viestien on liityttävä Juankoskeen.

Jore	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 12.01
Jos apinatkin kirjoittavat, on hyvä asia, että myös puoluejohtajat kirjoittavat sivuille. Ei ole pakko vastata Pesosen poliittiseen kirjoitukseen. Ja AB:lle, jos kartongin tekeminen ja tehtailu on juankoskelainen asia, niin varmasti Pesosen kirjoituskin on. Turha vollotus pois ja kirjoitelkaa muista asioista sitten.

Pena T.	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 12.16
Tilanne on aika paskamainen siksi, että Suomen poliittinen johto on unohtanut realiteetit. Aito puolueettomuus ja Venäjän intressien huomioiminen on sitä Paasikiven viisautta. EU:n intressit eivät ole niin lähellä todellisia etujamme. Valtakunnallinen poliittinen johtomme on samanlainen narussa kulkeva pässi kuin Juankosken demarit kepumafian narussa. Tietysti voisimme vielä vaatia Karjalaan kansanäänestystä siitä, haluavatko Karjalan ihmiset kuulua Suomeen vai Venäjään. Apinan aivoilla. Järjen käyttö on Juankosken johdossa vierasta. Kysteristä ja Savon Kuituverkosta pitäisi päästä eroon, kuten EU:stakin valtakunnan tasolla. Siitä analogia. Hyvä Antti!

kristallipallon tuijottelija	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 15.57
Antti Pesonen on kirjoittanut ajankohtaisen kirjoituksen yllä. Pitkässä vuodatuksessa oli kuitenkin paljon turhaa sälää, joten varsinainen viesti löytyi vasta aivan kirjoituksen lopusta. Antti totesi, että meidän itsenäisyys on menetetty. Siinä Antti on oikeassa. Suomen senaatti julisti Suomen itsenäiseksi 4.6.1917 ja eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyyden 6.6.1917. Sitä ennen Suomi oli ollut suuriruhtinaskunta Aleksanteri II myönnettyä Suomelle sen aseman Porvoon maapäivillä 1809. Aleksanteri II oli vapaamielinen Suomea kohtaan ja itsenäisyyden tavoittelu tuli meillä aiheelliseksi, kun Venäjällä bolseviikit nousivat valtaan Leninin johdolla 1917. Aleksanteri II tuli Venäjän keisariksi isänsä Nikolai I jälkeen, Nikolai oli puolestaan sotkeutunut Krimin niemimaalla uskonnollisiin riitoihin Osmanien (Turkin sulttanikunta) kanssa ja Krimin kohtaloista käytiin kuuluisa Krimin sota vuosina 1853-56. Sodassa ei varsinaisia voittajia ollut, muutta se johti myös Suomessa Oolannin sotaan, joka oli "kauhia". Vastakkainhan tässä sodassa oli lähinnä Venäjä ja Englanti. Vaikka Suomi julistauikin itsenäiseksi 1917, niin realiteettihan on, että Suomi ei koskaan ole oikeasti ollut itsenäinen. Itsenäiseksi tulon jälkeen meillä käytiin kaksi sotaa, joiden seurauksena laadittiin sitten YYA-sopimus ja kun kommunistinen komento Venäjällä loppui, Suomi päätti liittyä EU:iin. Hyvässä muistissa meillä kaikilla on Suomen taaperrus EFTA- ja NORDEK neuvotteluissa, noottikriisit 1960-luvulla ja Kekkosen aikana harjoitettu suomettumispolitiikka, jossa Eino Uusitalokin piiloutui rähmälleen Hesarissa Karin kuvassa maton alle. Paasikivi oli siitä viisas valtion päämies, että hän osasi tunnistaa realiteetit: "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". Tämä periaate on meillä Suomessa valitettavasti ollut vuosikymmeniä hukassa. NATO keskustelukin on meillä mennyt hiekkalaatikkoleikiksi, josta poliittiset päättäjät eivät uskalla lausua ääneen sanaakaan, koska naapuri saattaa hermostua. Veikkaukseni on, että Suomi liittyy NATOon vasta Venäjän jälkeen. SOTE on vähän sama asia kuin NATO. Kun asiassa pitäisi tehdä jotain, niin vuosikymmeniä meillä saatetaan jauhaa poliittisten broilerien toimesta asiaan huonosti liittyvää jargonia, jossa kukaan ei sano varsinaiseat asiasta mitään. Suomen poliittiset hankkeet ovatkin ns. savolaisia projekteja eli aloittamista vaille valmiita. Tässä se aasinsilta on nyt myös Juankosken kaupingin tuhoon johtaneeseen mielettömään päätöksentekoon. Nykyinen Krimin kriisi saattaa äityä nytkin tosi vakavaksi kansainväliseksi ongelmaksi ja näillä ongelmilla on valitettavasti taipumus levitä eri puolille. YK tuntuu olevan täysin voimaton toimissaan, koska turvallisuusneuvostossa pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus. Tästä syystä kansainvälisellä oikeudella voidaan pyyhkiä huoletta "persettä", kuten niin monta kertaa on nähty. Syyriassakin on jo tapettu erään diktaattorin toimesta lähes 200 000 omaa kansalaista ja yli pari miljoonaa ihmistä on ajettu maanpakoon, kun vallasta on niin vaikeata luopua. Sosiaalinen media on kuitenkin tuonut areenalle aivan uuden voiman. "Tieto on valtaa". Melko nopeasti muutokset alkoivat vyöryä Afrikassa ja nyt voi olla kehittymässä sellainen tilanne, että myös Venäjällä alkaa tyytymättömyys lisääntyä. Jo yli 50 000 ihmistä kävi marssilla kertomassa Putinille, että Ukrainasta on hyvä pitää näpit irti. Kun liikkeelle lähdetään asiat saattaa eskaloitua hyvinkin nopeasti. Venäjän talous on hyvin huonossa hapessa. Eikä sotiminen sitä paranna. Suomella olisi hyvä mahdollisuus ottaa mallia Sveitsistä tai Singaporesta. Raha ratkaisee. Suomessa pitäisi tajuta se, että meidän pitäisi hyväksyä erilaisuus ja avoimuus. Tiettävästi kukaan ei suunnittele Sveitsin pankkien valloitusta. Suomen maantieteellinen asema tarjoaisi myös meille oivan mahdollisuuden kehittyä vaikka eräänlaiseksi EU:n ja Venäjän väliseksi pankkiveroparatiisiksi, niin silloin meillä pääomia riittäisi, eikä kukaan haluaisi sellaista kassakaappia tuhota. Amerikkalaisetkin varmaan sijoittaisivat mielellään rahoja Suomen pankkiin, koska Suomi on aina maksanut velkansa. Suomen vahva kallioperä takaisi myös hyvän turvapaikan maailman kultavarantojen säilitykseen. Tyhjiä kaivoksiakin meillä on pilvin pimein.

Alan Bankrupt	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 20.06
IPU on vaarallisella tiellä. Vaikka se on monissa menneissä asioissa oikeassa, niin ongelma on sama kuin Juankoskella eli ne ratkaisut on tehty eikä paluuta ole. Onneksi IPU:lla ei ole käytännössä mitään merkitystä. IPU:n ajama ero eurosta olisi tänä päivänä katastrofi. Lähes 60 % Suomen ulkomaankaupasta suuntautuu EU-maihin kun taas Venäjälle alle 20 % ja sekin on tuontivoittoista. Suomen talous on niin pieni tekijä, että spekulantit heiluttelisivat markan vaihtokurssia miten tahtoo ja korot heittelisivät kuin SKOP:in aikoina. Konkurssit lisääntyisivät ja vienti pienenisi. Kansa rupeaisi siinä ahdingossa katsomaan, että Suomi jopa Venäjän osana saattaisi pärjätä vakaammin ja paremmin. Tämä näyttäisikin olevan IPU:n ratkaisujen tulos, joskaan ei päämäärä. Nykyinen Venäjän ja EU:n välinen tilanne vaikuttaa Juankoskeen siten, ettei Kristerin kaavailema vienti Venäjälle tule vetämään ja saneerausmenettely pitäisi lopettaa alkuunsa. Tämä on toisaalta hyvä asia, mutta tapahtuu jälkijättöisesti kuten kaikki Juankoskella. Tehdas ja lumeyritykset konkurssiin vain ja rosvot kiinni!

IRTI EU:sta	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 20.46
Itsenäisyyspuolueen eurovaaliohjelma 2014 Omalla rahalla tulevaisuuteen Oman rahan ja päätösvallan palauttaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Uusi itsenäistyminen avaa toivon näköalan. Eurossa olo perustuu suurelta osin harhakuviin ja pelotteluun Euroa on väitetty vakaaksi valuutaksi. Vakaaksi väitetyn euron arvo on kuitenkin heilunut rajusti nousten pahimmillaan yli 90 prosenttia suhteessa USA:n dollariin. Kallis euro on vaikeuttanut vientiä ja helpottanut tuontia. Euron takia työttömyys on lisääntynyt ja tuotantoa on siirretty pois Suomesta. Euron kerrotaan tuoneen alhaiset korot. Tosiasiassa todellinen korkotaso oli Suomessa vv. 1960-86, siis ennen EU-politiikkaan valmistautumista, keskimäärin samalla tasolla kuin se on ollut euroaikana. 1990-luvun alun laman keskeinen syy oli valmistautuminen EU-jäsenyyteen. Suomi noudatti EY:n määräyksiä vuodesta 1989, siis jo vuosia ennen v. 1995 alkanutta EU-jäsenyyttä. Epävakaan valuutan euroalue ei ole vieläkään päässyt eroon vuonna 2008 alkaneesta lamasta, vaikka euro onkin devalvoitunut korkeimmasta arvostaan. EU-kriittisyys ei riitä ? Vaihtoehdot pöytään Mikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei ole tehnyt aloitteita eurosta tai EU:sta eroamisesta. Päinvastoin ne kaikki ovat ilmoittaneet, että eivät vaadi eroa kummastakaan. EU-kritiikki, joka tyytyy Suomen jäsenyyteen EU:ssa ja eurossa, toimii nykyisen politiikan jatkamisen puolesta. Jotkut esittävät EU-kritiikkiä ja samalla kannattavat Suomen pysymistä EU:ssa. Vetoaminen siihen, että enemmistö kannattaa EU-jäsenyyttä, on vastuun pakoilua tai poliittista peliä. Jos kaikissa asioissa tyydytään vallitsevaan asiaintilaan, ei mitään muutoksia tule. Kun kansalaisille kerrotaan perustellen euron ja EU-jäsenyyden vaihtoehdoista, on todennäköistä, että enemmistö kannattaa oman rahan ja itsenäisyyden palauttamista. Mitä merkitsee irtautuminen eurosta? Eurosta irtautuva Suomi saa itsenäisen keskuspankin, oman rahan ja mahdollisuuden itsenäiseen talouspolitiikkaan. Oma raha on itsenäisyyden välttämätön edellytys. Euro-Suomi on eurokriisin maksaja. Omaan rahaan siirtyvä Suomi pääsee eroon mielettömyydestä, jossa kansalaiset laitetaan vastuuseen keinottelijoiden tappioista. Eurokriisin takausvastuita ei pidä maksaa Suomen kokonaisvastuita ja riskejä eurokriisissä ei ole uskottavasti kerrottu. Kaikkiaan ne ovat kuitenkin kymmeniä miljardeja euroja. Jos käy niin, että Suomen takausvastuut eurokriisiin lankeavat maksettaviksi, niitä ei pidä maksaa. Vastuu kriisituista kuuluu päättäjille, jotka ovat tehneet sitoumukset kansalaisilta kysymättä ja vastoin kansalaisten selkeän enemmistön tahtoa. Jos kriisituet lankeavat maksettaviksi on järjestettävä kansanäänestys siitä, maksetaanko vaiko ei. Islantilaiset tyrmäsivät keinotelleiden pankkien tappioiden maksattamisen veronmaksajilla omassa kansanäänestyksessään. Omalla rahalla saa paljon aikaan Oma raha, itsenäinen keskuspankki ja päätösvalta mahdollistavat, että valtio ei enää velkaannu yksityisille pankeille ja sijoittajille, toisin sanoen velkaannu ulos. Valtion pitää itse luoda rahaa oman keskuspankkinsa kautta ja tarvittaessa velkaantua näin sisäisesti itse itselleen. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Rahaa ei siis keskuspankin kautta pidä lainata tai painaa liikaa. Luomansa rahan valtio käyttää maan talouden elvyttämiseen, hyvinvoinnin turvaamiseen ja sen lisäämiseen. Itsenäinen Suomi voi omilla päätöksillään rahoittaa mm. energiajärjestelmän uudistamisen. Yrityksille ja kotitalouksille voidaan myöntää avustuksia tai korottomia tai halpakorkoisia lainoja uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Näin voidaan luoda uutta työtä ja omavaraisuutta ottamalla käyttöön mm. puuenergiaa, biokaasua, maalämpöä, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. Miten Suomi voi itsenäistyä uudelleen - siis erota EU:sta? Suomi voi erota EU:sta hyvin yksinkertaisella tavalla. Siihen tarvitaan eduskunnan enemmistön päätös. Eduskunta voi tehdä päätöksensä lakialoitteen perusteella. Lakialoite voidaan tehdä kansalaisaloitteena keräämällä 50 000 allekirjoittajaa. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen. Eduskunnan päätöstä voi edeltää neuvoa-antava kansanäänestys. Sitovaa kansanäänestystä ei Suomen nykyisten lakien mukaan voida järjestää. Millä perusteella EU:sta voi erota? EU:n omissa sopimuksissa on määrätty menettely, jolla jäsenmaa voi erota unionista. Niiden mukaan eroaminen voi tapahtua kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta. Suomi voi erota unionista riippumatta siitä, mitä EU:n lait siitä sanovat. Riittää, että eduskunta tekee asiasta päätöksen. Suomen perustuslain mukaan maamme on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. EU-jäsenyys on merkinnyt sitä, että Suomi on menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ja kansa ylimmän vallan maassamme. Näin ollen eduskunnalla on jopa velvollisuus tehdä päätös maamme eroamisesta EU:sta. Äskettäin tehtiin perustuslain muutos, jossa siihen lisättiin lause ?Suomi on Euroopan unionin jäsen?. Tämä muutos toi ristiriidan maamme perustuslain sisälle. Suomen itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät voi käytännössä toteutua yhtä aikaa. Lisäksi voidaan mainita, että YK:n poliittisia oikeuksia koskeva sopimus sisältää määräyksen, jonka mukaan kullakin valtiolla on oikeus määrätä poliittisesta tulevaisuudestaan. Mitä ero EU:sta merkitsee? Ja mitä se ei merkitse? EU-jäsenyys on umpikuja, josta on päästävä pois. Tie ulos kulkee Eta-sopimuksen kautta. Euroopan talousaluesopimus (Eta) takaa samat olosuhteet ihmisten vapaalle liikkumiselle ja kaupankäynnille ? elintarvikekauppaa lukuun ottamatta - kuin EU-jäsenyys. Myös osallistuminen opiskeluohjelmiin toimii Etan kautta. Eta-sopimus on Suomen osalta voimassa. Suomi voi siis siirtyä EU-jäsenyydestä Eta-sopimukseen. Eta-sopimustakaan ei välttämättä tarvita, sillä Sveitsin mallin mukaan on mahdollista solmia erillisiä sopimuksia EU:n kanssa. EU:sta eroamisesta ei tarvitse maksaa mitään sakkomaksuja. Koska EU määrää jäsenmaidensa kauppapolitiikasta, on EU:n ulkopuolella mahdollista tehdä kahdenvälisiä tai laajempia kauppasopimuksia niiden yli 160 valtion kanssa, jotka eivät kuulu EU:hun. Suomi maksaa EU:lle nyt vuosittain tullitulot huomioiden lähes tuhat miljoonaa euroa enemmän kuin siltä saa. Nämä maksut säästyvät kun Suomi eroaa unionista. Suomi voi EU:n ulkopuolella toteuttaa sellaista politiikkaa jota haluaa. Päätösvalta lainsäädäntöön siirtyy Brysselistä Suomen eduskunnalle. Jos täällä halutaan tehdä EU:n mallin mukaisia päätöksiä, siihen on mahdollisuus, mutta ei enää pakkoa. Valta omiin päätöksiin tarkoittaa myös vastuuta. Itsenäisen valtion päätöksentekijöiltä vaaditaan näkemystä siitä, mikä on maalle ja sen kansalaisille parhaaksi ja miten tehdään kansainvälistä yhteistyötä omat lähtökohdat ja edut huomioiden. EU:sta eronnut Suomi on jälleen itsenäinen valtio, jossa ylin valta on kansalla. Perustuslakia on syytä uudistaa niin, että sitovat kansanäänestykset tulevat mahdollisiksi. Itsenäinen Suomi harjoittaa itsenäistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Emme ole enää sidottuja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka määrää jäsenvaltioita lisäämään asemenojaan ja sitoo ne käytännössä sotilasliitto Natoon. Itsenäistyminen tekee mahdolliseksi puolueettomuuspolitiikan. Se on paras turva Suomelle. Suomi voi kehittää puolustusvoimia, eikä se ole enää sidottu EU:n eri puolilla maailmaa toimivien joukkojen rahoittamiseen. Liittoutumaton ja puolueeton Suomi voi myös toimia uskottavasti maailman kriiseissä rauhanvälittäjänä ja ? rakentajana. EU:n päätöksentekoa ohjaavat suuret jäsenmaat ja suuryritysten lobbarit. Tämän takia unionin politiikka synnyttää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. EU:sta eronnut Suomi toteuttaa sellaista politiikkaa, mitä kansalaiset haluavat. Ja ellei toteuta, vika on korjattavissa Suomessa päättäjiä vaaleissa vaihtamalla. EU:n päätöksentekoon ei suomalaisilla ole mitään todellista mahdollisuutta vaikuttaa. Kuntien rahoituskriisin ja peruspalvelujen ongelmien taustalla on EU Suomessa toteutettu EU:n ohjaama politiikka on merkinnyt suuria ongelmia kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin. Vanhustenhoidon ja terveydenhoidon ongelmat ovat tahallaan synnytettyjä. EU-direktiivien pakottamana Suomen EU-kauden eduskunnat ja hallitukset ovat edistäneet kaiken julkisen yksityistämistä. Valtapuolueiden mielestä kaikki julkinen on vihattavaa, niin myös verotus. Rikkaitten verotusta on leikattu rajusti, minkä johdosta valtion tulot eivät enää kata menoja. Niinpä valtio on vähentänyt kunnille jaettavia valtionosuuksia sekä lisännyt samalla kuntien tehtäviä ja vastuita. Tästä kuntien ongelmat ja hyvinvointivaltion alasajo johtuvat. Kyseessä on nykyisten valtapuolueiden tietoinen valinta. Valtionosuuksien vähentäminen on pakottanut kunnat korottamaan omia verojaan ja maksujaan, mikä tarkoittaa verotuksen tietoista siirtämistä yhä enemmän tasaverotuksen suuntaan. Valtion kulutusverot merkitsevät samaa. Kaikki tämä kurittaa eniten pieni- ja keskituloisia. Tähän suuntaan on tehtävä täyskäännös. EU:hun mentäessä siirryttiin kiinteään ja alhaiseen pääomaverotukseen. Tämä räikeää eriarvoisuutta synnyttävä epäkohta on korjattava tuomalla pääomatulot progressiivisen verotuksen piiriin, eli suurista tuloista pitää maksaa suhteellisesti suurempi osuus veroina. Myös ansiotulojen verotuksessa on palattava aikaisempaan progression asteeseen. Eduskuntapuolueet ajavat kuntia yhteen kuntien taloutta kurjistamalla kuin käärmettä pyssyyn, vaikka yhdistymisistä saatava taloudellinen hyöty jää täysin kyseenalaiseksi menetyksiin nähden. Yhdistämisvimman takana on valtiovallan halu suurempiin palvelualojen kokonaisuuksiin, mitkä palveluja yksityistettäessä kiinnostavat myös suuria kansainvälisiä yrityksiä. Erityisesti kokemukset näiden veronmaksusta Suomeen ovat huonoja. Julkisen terveydenhoidon ongelmat koetaan mm. lääkäripulana ja hoitohenkilökunnan vähyytenä. Tästä ovat myös pitkät jonotusajat ovat seurausta. Tähän on kaksi pääsyytä: 1. Lääkärien tarve on lisääntynyt, eikä lääkäreitä ole koulutettu tarvetta vastaavasti. 2. Maahan on luotu omat sairaanhoitojärjestelmänsä hyvätuloisille (yksityisvastaanotot ja sairaalat), työssäkäyville (työterveyshuolto) ja julkinen terveydenhoito vähempiosaisille (työttömille, sairaille, eläkeläisille). Yksityisbisnes ja voitontavoittelu sairauksien avulla on saanut kasvaa valtion, siis Kelan hoitokorvausten ja valtion kouluttamien ja usein julkisen terveydenhoidon osaksi työllistämien lääkärien avulla. Lääkäripula julkisella puolella on edistänyt sairaanhoidon yksityistämistä, ja alalla toimii myös ulkomaisia työvoiman vuokrausfirmoja. Itsenäisyyspuolueen mielestä edellä kuvattu terveydenhoidon kolmikaistainen järjestelmä on tullut elinkaarensa päähän, ja nyt on siirryttävä kestävään ja inhimillisempään järjestelmään. Vaihtoehdoksi esitetty yksityistämistä lisäävä palvelusetelijärjestelmä ei ole ainut ratkaisu, sillä aikoinaan tultiin hyvin toimeen julkisella terveydenhoidolla ja pienellä yksityislääkärien osuudella. Tärkeintä on, että lääkäreitä koulutetaan riittävästi ja eriarvoisuutta ylläpitävät rakenteet korjataan. Kela-korvauksen määrä yksityisestä terveydenhoidosta olisi syytä alentaa tässä vaiheessa noin puoleen nykyisestä Maakunnat ja kunnat pelastettava Aikoinaan EU:ta markkinoitiin sillä, että vaikka valtion rooli EU-jäsenyydessä heikkeneekin, niin maakuntien vastaavasti kasvaa. Kansanvaltaista maakuntahallintoa oltiin puuhattu liki sata vuotta, ja nyt se sitten kiitos EU:n näytti toteutuvan. Toisin kuitenkin on käynyt tässäkin asiassa. Valtion sote- ja kuntauudistukset ovat päinvastoin tähdänneet maakuntien ja maalaiskuntien merkityksen hävittämiseen. Taustalla on kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien pitkäaikainen halu kerätä valta niiden hallitsemiin kaupunkikeskuksiin. Jopa sairaanhoidon toimivin osa eli sairaanhoitopiirit on haluttu lopettaa ja hallintoon on ajettu isäntäkuntamallia. Tässä on merkittävä syy monen mielestä turhalta vaikuttavaan sote- ja kuntauudistustouhuun. Valtion kannalta kyse on hajoita ja hallitse politiikasta. Itsenäisyyspuolue puolustaa maakuntia ja pieniäkin kuntia, kansanvallan ydinyksiköitä. Haluamme maakuntiin löysän maakuntaitsehallinnon, jossa on tilaa myös pienille kunnille ja niiden yhteistyöorganisaatioille. Eriarvoistamisesta oikeudenmukaisuuteen Hätäpäissään valtapuolueet ovat olleet edistämässä palkkasopimusta, mikä merkitsee käytännössä todellisen palkkatason alenemista. Tästä kärsivät niin ihmiset kuin koko kansantalous. Prosentin luokkaa oleva ansiotason lasku ei korvaa euron rajua yliarvostusta eikä suoraan tästä johtuvaa kansainvälisen kilpailukykymme heikkoutta. Kohtuuton ihmisten eriarvoistaminen palkkaeroilla ja bonuksilla tulee lopettaa. Valtapuolueiden siunauksella pienituloisia kannustetaan palkanalennuksilla ja suurituloisia perusteettomilla bonuksilla. Tahallinen eriarvoistaminen näkyy mm. elinikäerojen voimakkaassa kasvussa. Nuorimpina kuolevat köyhimmät joutuvat nyt osin maksamaan rikkaitten eläkkeitä, kun itse eivät juuri pääse eläkkeistä nauttimaan. Rikkain kymmenys miehistä elää jo 16 vuotta köyhimpiä pitempään. Oikeudenmukaisempi politiikka tarkoittaa pitempää elämää monille. Itsenäisellä Suomella ei voi missään tapauksessa mennä huonommin kuin EU:n jäsenenä. Häpeällisesti EU-Suomella ei ole varaa edes reumasairaalan ylläpitoon tai uuden lastensairaalan rakentamiseen. Työ on määriteltävä uudelleen, nuoria ja vanhoja ei saa syyllistää Automaatio ja muu tuotannon tehostaminen vähentää ihmistyötä. Tuotannon ja ihmistyön yhteys on siis katkeamassa yhä enemmän. On toki hyvä, jos koneilla voidaan tehdä raskaita ja yksitoikkoisia töitä. Meneillään olevasta työn merkityksen muutoksesta pitää vetää oikeat johtopäätökset. Oikeita johtopäätöksiä eivät ole eläkeiän nosto tai opiskeluaikojen lyhentäminen. Kun tuotanto tarvitsee yhä vähemmän ihmistyötä, pitää hyväksyä se, että ihmisen toimeentulon täytyy olla turvattu vaikka hän ei voi osallistua yhä harvempien ulottuvilla olevaan perinteiseen palkkatyöhön. Valtiovallan vastuulla on luoda olosuhteet, joissa jokainen työkykyinen voi mielekkäällä tavalla osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. On sairasta itkeä työvoimapulaa korkean työttömyyden kaudella, kun EU ja käytännössä koko maapallo ovat työvoimareservinämme. Vanhemmassa väestössä on runsaasti työhaluisia ihmisiä, mutta työnantajilla ei ole töitä tai halua palkata arvokasta vanhempaa työvoimaa. Eläkeikä nousee automaattisesti, jos työnantajilla on mahdollisuus tarjota työtä. On tyhmyyttä kuristaa opiskelu äärimmäisen lyhyisiin koulutusputkiin. Näin tuotetaan vain työelämän muutoksiin heikosti sopeutuvia nuoria, joista suuri osa valmistuu pitkäksi aikaa, ja osa lopullisesti, työttömiksi. Hallituksemme on uskonut naiiviin teoriaan, että talous kasvaa ja työttömyys poistuu luomalla lisää työvoimaa ja työttömiä. Tämä teoria ei ole toiminut missään, ei edes kehitysmaissa. Perustuslakituomioistuin Parasta EU-jäsenyydessä on, että siitä voi erota. Eroamista helpottaa, että Suomen jäsenyys toteutettiin perustuslakiamme törkeästi ja tietoisesti rikkoen. Poliittisen johdon tekemät laittomuudet osoittavat myös kiistatta, että maahan tarvitaan puolueista riippumaton perustuslakituomioistuin. Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon vieminen on aikanaan syytä selvittää jonkinlaisen totuuskomission työnä, jotta vastaavilta perustuslakimme räikeiltä loukkauksilta jatkossa vältytään. Kultavaranto EU:lta takaisin Suomen pankille Suomen päästessä eroon EU:n jäsenmaksuista ja muiden maitten pakollisesta tukemisesta saadaan huomattava rahasumma omaan käyttöön. Erottaessa on myös Suomen Pankin kultavaranto ja muut euroon liityttäessä luovutetut varat vaadittava takaisin. Aitoa yhteistyötä vaan ei USA-sopimusta Itsenäisyyspuolue haluaa lisätä aitoa kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyötä voi tehdä vain sellainen maa, jolla on päätösvalta omista asioistaan. EU ja USA ovat laatimassa kumppanuussopimusta (ns. transatlanttinen vapaakauppasopimus, jossa Kanadakin on mukana). Se tarkoittaa vapaakaupan lisäksi ylimmän byrokratian ja ylimmän taloudellisen vallan yhdistämistä. Askelta yhä enemmän ison rahan ja suuryritysten johtamaa maailmaa. Suomen pitää vastustaa jyrkästi tätä suuntausta, sillä onhan jo EU:kin liian suuri yksikkö, jotta kansanvalta voisi siellä toimia, vaikka haluttaisiin. EU:ssa ei halutakaan. USA-sopimuksen luonnos sisältää yrityksille paljon puhutun ja aiemminkin yritetyn investointisuojan. Tavoitteena on päästä eroon kansallisvaltioiden määräysvallasta, valtion lainsäädäntö- ja tuomiovallasta. Yrityksille ollaan antamassa valta riitauttaa mikä tahansa poliittinen, demokraattisesti tehty päätös, jos se loukkaa yritysten ?oikeutta? voittoihin. Tämän kaltainen ristiriita voisi syntyä Suomessa, jos nykyinen järjetön kaivoslaki päivitettäisiin Suomen kansan etuja ajavaksi. Kumppanuus- ja taloussopimus tarkoittaa myös yhdysvaltalaisten heikosti tutkittujen tuotteiden vyörymistä Suomeen. Geenimuunnellut elintarvikkeet kuuluvat tähän ryhmään. Lupaukset USA-sopimuksesta saatavasta suuresta hyödystä ovat samalla tapaa humpuukia, kuin olivat lupaukset EU-jäsenyydestä. Täydelliselle vapaakaupalle ei ole olemassa mitään tieteellistä perustetta. Parempaa kansanvaltaa Sveitsin malliin Itsenäisyyspuolueen ehdoton vaatimus on kansanvallan palauttaminen, mikä on mahdollista vain EU:sta eroamalla. IPU kannattaa suoraa demokratiaa. Päätökset suurista kysymyksistä alistetaan sitoviin kansanäänestyksiin Sveitsin mallin mukaisesti. Kansan tahto on pelastanut Sveitsin EU-jäsenyydeltä. Kansan tahdon toteutuessa Nato-jäsenyys voidaan torjua ja Suomi vapauttaa velvollisuudesta tukea EU:n Nato-mielistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Eroon siirtomaasodista Suomi on virallisesti mukana EU:n siirtomaasodassa Malissa. Ranska aloitti sodan omalla hyökkäyksellään, mutta siirsi hyökkäyksen pian EU:n nimiin. Suomi on sotimassa myös Natojoukoissa Afganistanissa. Kun Suomesta tulee puolueeton ja liittoutumaton maa, niin se mahdollistaa pysymisen tulevien sotien ja kaupankäyntiä haittaavien kiistojen ulkopuolella. Suomi on sidottu EU:n suurimpien jäsenmaiden keskenään sopimiin kannanottoihin. EU:sta irtautuneena itsenäisenä valtiona maamme voi luoda hyvät suhteet kaikkiin maihin sekä toimia välittäjänä ja sovittelijana kansainvälisissä yhteyksissä. Oma rajavalvonta tarvitaan Kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi on välttämätöntä, että EU:n kieltämä rajavalvonta palautetaan maamme rajoille. Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ei pidä vähätellä eikä liioitella. Täysin vapaa maahanmuutto sekä siihen liittyvä palkkojen ja työehtojen polkeminen hyödyttävät vain harvoja. Työperäiseen maahanmuuttoon on sovellettava kiintiöitä. Jokaisella valtiolla itsellään tulee olla ensisijainen vastuu omista kansalaisistaan. Laaja maastamuutto tuhoaa yhteiskuntien tulevaisuutta, jos nuoret ja koulutetut muuttavat pois. Moraalinen velvollisuutemme on osallistua kansainväliseen yhteistyöhön kehitysmaissa vallitsevan köyhyyden ja hädän poistamiseksi ja pakolaisongelman ratkaisemiseksi. Kaikkia ei voida auttaa omassa maassaan tai lähialueellakaan, minkä vuoksi maahamme on myös vastaanotettava kohtuullinen määrä hätääkärsiviä ns. kiintiöpakolaisina. Maahanmuuttajien sopeutumisen helpottamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi heille on järjestettävä riittävästi suomen kielen ja suomalaisen tapa- ja muun kulttuurin opetusta. Markkinataloutta, työllisyys-, alue-, maatalous- ja ympäristöpolitiikkaa Terveeseen yrittäjyyteen perustuva suomalainen yritystoiminta ja markkinatalous voidaan pelastaa, kun saadaan oma päätösvalta takaisin. Tämä tarkoittaa tasapainoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Valtio on vahva toimija huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa sekä suuria pääomia ja investointeja vaativilla aloilla. Itsenäisen Suomen täytyy ottaa työttömyyden hoitaminen talouspolitiikkansa keskiöön. Itsenäisinä voidaan harjoittaa itsenäistä ja tehokasta aluepolitiikkaa, mikä ei ole EU:hun kuuluville maille sallittua. Oman keskuspankin avulla valtio voi rahoittaa normaalin aluepoliittisen tukitoiminnan ulkopuolella myös suuria investointeja. Näidenkin yhteydessä rahaa voidaan kanavoida myös yksityiselle puolelle esimerkiksi korottomina lainoina kansakunnalle tärkeissä projekteissa. Suomalainen puhtaita ja terveellisiä elintarvikkeita tuottava maatalous ja elintarvikevalvonta pitää säilyttää ja vahvistaa itsenäisessä Suomessa. Ruuan omavaraisuusastetta ja todellista huoltovarmuutta tulee nostaa huomattavasti korkeammalle tasolle nykyisestä. Geenimuunneltujen tuotteiden maahantuonti pitää kieltää. Suomen ei pidä viljellä eikä tuottaa geenimuunneltuja elintarvikkeita. EU:n määräyksistä vapaana Suomi suojelee omaa ympäristöään ja tuottaa kaiken tarvitsemansa energian kotimaisesta uusiutuvasta energiasta. Suomi satsaa energiatehokkuuteen ja luopuu ydinvoimasta. 10 syytä järjestää EU-kansanäänestys - ja erota EU:sta 1. Suomen valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen. Valtio on silloin itsenäinen kun se ei ole minkään muun valtion alainen. EU:n perustuslailla (Lissabonin sopimuksella) unionista tuli liittovaltio ja Suomesta sen osavaltio. 2. Suomen kansan palauttaminen ylimmän vallan haltijaksi. EU-Suomessa ylin valta on EU:n elimillä eikä Suomen kansalla. Eduskunnalla ei ole ollut oikeutta luovuttaa kansalle kuuluvaa valtiovaltaa kenellekään ? ei myöskään EU:lle. 3. Aidon demokratian palauttaminen. Demokratiassa eli kansanvallassa kansalaiset voivat päättää tulevaisuudestaan ja valita lainsäätäjät. EU-Suomen laeista säädetään valtaosa Brysselissä ja ne ovat Suomen omien lakien yläpuolella. EU ei ole demokratia vaan harvainvalta, jota ohjaavat suuryritysten ja suurten jäsenmaiden edut. 4. Sotien ja sotilasliittojen ulkopuolella pysyminen. EU-Suomi on mukana Unionin tulevissa sodissa ja myös sen ristiriidoissa muiden suurvaltojen kanssa. Puolueettomuuspolitiikka on paras turva Suomelle, sillä tosipaikan tullen suomalaiset joutuvat kuitenkin vastaamaan itse itsestään. 5. Oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan pyrkiminen. EU:ssa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Toisinkin voisi olla. Oikeudenmukaisempi yhteiskuntakehitys on mahdollinen, mutta ei EU:ssa. Kasvavat EU:n nettojäsenmaksut vievät niitä miljardeja, joilla voitaisiin parantaa peruspalveluita Suomessa. 6. Siirtyminen kiihkokapitalismista kohti tervettä markkinataloutta. Pääomien, yritysten ja työpaikkojen rajoittamaton siirtely maasta toiseen lisää työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Keinottelua on hillittävä ja markkinoiden on palveltava kansalaisia eikä päinvastoin. 7. Oman talous- ja työllisyyspolitiikan palauttaminen. Osana eurotaloutta Suomi imetään kuiviin pääomista kun ulkomaiseen omistukseen siirtyneiden yritysten voitot viedään pois maasta. Samalla putoaa pohja hyvinvointipalveluilta. Voimme rakentaa taloutta ja tulevaisuutta kestävälle pohjalle kun meillä on oma talouspolitiikka ja oma raha. 8. Oman ruuantuotannon turvaaminen. Puhdas kotimainen ruoka on perusihmisoikeus. Oma maataloustuotanto voidaan turvata vain itsenäisessä Suomessa EU:n ulkopuolella. 9. Kansainvälinen yhteistyö. Vain sellainen voi tehdä aitoa yhteistyötä, joka hallitsee itseään. EU-Suomi on sidottu EU:n politiikkaan, joka riistää köyhimpiä maita ja hyödyttää harvoja. Itsenäinen Suomi voisi olla edelläkävijä YK:ssa ympäristöasioissa ja rauhan rakentamisessa. EU on kansainvälisessäkin politiikassa ongelma ? ei ratkaisu. 10. Tulevien sukupolvien takia. Emme saa pettää tulevia suomalaisia sukupolvia ja sitoa heitä EU-valtioon. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, jota emme olisi saaneet EU:n ulkopuolella. Jos Itsenäisyyspuolueen edustajia valitaan EU-parlamenttiin, puolue käyttää saamansa voimavarat työhön Suomen eurosta ja EU:sta eroamisen puolesta.

AB	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 22.39
Kyllä tuohon IPU:n litaniaan olisi pelkkä linkkikin riittänyt. Kaikki lukijat osaavat klikata. Tuntuu vähän pakkosyötöltä. Mitä itse asiaan tulee, niin siinä on kyllä paljon epäkohtia, mutta ei ole realistisia ratkaisumalleja. Ei yhtään lukua tai mitään rahamääriä. Tekstissä korostuu kansallisuus ja sosiaalinen eriarvoisuus. Puolueen nimi voisikin olla kansallissosialistinen puolue...

kristallipallon tuijottelija	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	17.3.2014 23.33
IPUlla on hengästyttävä Eurovaaliohjelma 2014, mutta miksi se on niin pitkä. Tuota vaaliohjelmaa ei ehdi millään esittelemään tunnin mittaisen TV-tentin aikana, jossa IPUn edustajalle annetaan puheaikaa korkeintaan pari minuuttia. On syytä tiivistää tekstiä. Alan Bankrupt on siinä oikeassa, että Juankoskella saattaa jo peli olla pelattu, koska ratkaisut on jo tehty. Tietenkin on muistettava, että vuoteen 2017 on vielä aika paljon aikaa ja rötösherrat on saatettu jo sitä ennen panna vastuuseen tekosistaan. Jos Juankosken Neron pää keikahtaa noihin rötöksiin, niin en ihmeenä pitäisi sitäkään, että kurssi voisi Juankoskellakin kääntyä äkkiä. Juankoskella ollaan oltu aina herkkiä seuraamaan johtajaa aivan samalla tavalla kuin Krimin venäjänkieliset vaatimattoman koulutuksen saaneet vanhukset lähtivät sokeina uuden aluejohtaja Aksjonovin perässä marssimaan nyt kohti Moskovan valoja. Tämän vastalauseen syy oli tietysti Ukrainan läpeensä korruptoitunut yhteiskunta. Kasanliikettä ei hidastanut yhtään se, että Putinin avulla uudeksi aluejohtajaksi valittu Aksjonov on tunnettu mustanpörssin kauppias ja se, että äänestyksen jälkeen Sevastopolin kaduille päristeli Putinin "liivikaveri" Zaldostanov chopper-pyöräparaatissa. Varmuuden vuoksi Zaldostanovin henkivartija vielä huusi paraatissa "Suomikin on osa Venäjää" ja aplodit vain raikui. Krimilläkin kurssimuutos tuli parissa viikossa. 24-26.2. alkoi iivanoita tulemaan sotilasautoilla Krimille huput päässään. Spetsnatzeja kaikki. 16.3. oli sitten kansanäänestys Venäjään liittymisestä ja 17.3. asia olikin jo valmis. Huomenna kuuluu Venäjän duumassa huraa ja taputetaan seisaaltaan, kun Krim on siirtynyt Äiti Venäjän huomaan. Alan Bankrupt toteaa, että itsenäisen Suomen valuutta olisi heikko, koska Suomi on pieni valtio. Perustelu on heikko. Sveitsi on pieni maa, mutta frangi on liian vahva. Ruotsi on Sveitsiä pienempi maa, ei edes kahta kertaa Suomea suurempi, mutta ei Svea mamman kruunulla ole ollut mitään hätää ja vientikin vetää. Ruotsin kruunu elää markkinatilanteen mukaan. Ruotsissa on vähemmistöhallitus ja täyspäiset politiikot huolehtii siitä, että vaihtotase pidetään jatkuvasti plussalla. Huonosti ei ole mennyt Norjallakaan, vaikka kooltaan se on Ruotsin ja Suomen välissä. Norjan kruunukin on ihan vahva valuutta ja maahan vain pursuaa rahaa. Suomessa on se ero muihin sivistysmaihin, että meillä maata johtaa ammattiyhdistysliike ja hallituksessa istuvien enemmistöllä on vain peruskouluopettajan tasoinen akateeminen sivistys. Suomen hallitukseenhan mielellään otetaan vaikka kaikki puolueet mukaan, että kaikki saaadaan mukaan yhteisiin päätöksiin kuten kommunistisen Venäjän duumassa tai Pohjois-Korean puoluekokouksessa. Eriäviä mielipiteitä ei Suomessa sallita. Hallitusohjelmatkin meillä kirjoitetaan satojen sivujen mittaisiksi, jotta kukaan ei niitä ehtisi vaalikauden aikana edes läpi lukemaan, saati sitten toteuttamaan. Hallitusohjelmia noudatetaan meillä samalla pieteetillä kuin aikoinaan Venäjän 5-vuotisuunnitelmia. Kun on jotain paperille pantu, niin se tehdään, vaikka tehtäisiin kuinka suuria virheitä tahansa. Ei osata/haluta reagoida ympäristön muutoksiin ajoissa. Pienen Suomen hallitukselle riittäisi hallitusohjelmaksi aivan hyvin pari A4:sta, joissa todetaan, että tällä vaalikaudella keskimäääräistä verotusastetta pudotetaan 20%:lla, työlliisyyttä lisätään 200 000 henkilöllä ja uusia pienyrityksiä perustetaan 50 000 kappaletta. Aloitteleville yrityksille turvataan pääomahuolto 5 vuoden ajaksi. Pienyritysten kohdalla ALV-pakon alaraja nostetaan 50 000 euroon. Enempää ei tarvita. Ai niin, hyvä olisi selvittää myös se, miten Eurosta erotaan, jos se osoittautuu taloudellisesti viisaaksi. Eurohan oli poliittinen päätös ja se politiikka ei ole toiminut, eikä toimi valitettavasti muiden kuin saksalaisten hyväksi. Eurossa haettiin valuuttavakautta, mutta ei sellainen valuutta ole vakaa, joka on kallistunut esim. maailman johtavaan kauppavaluuttaan eli USA:n taalaan verrattuna pahimmillaan yli 60%:ia. Eikä meillä hintavakauttakaan ole ollut, kun ruokakin on kallistunut viimeisen 5 vuoden aikana lähes 40%:lla. Jutta Unelma-Höttö voisi antaa Martti Hetemäen tehtäväksi selvittää, nousisiko Suomen BKT yllä mainitulla lyhyellä ohjelmalla 20% tai 30%:a viiden tulevan vuoden aikana. Sote-solmut ja kestävyysvajekin olisi silloin ratkaistu kuin itsestään, kun Suomella olisi taas "jakovaraa".

AB	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	18.3.2014 0.09
Kristallipalloon tuijottelija ei nyt ymmärtänyt pointtiani lainkaan. Ei väkiluvulla sinänsä ole kansantalouksissa merkitystä, vaan bruttokansantuotteella ja kansallisvarallisuudella. Ohessa taulukko bruttokansantuotteista maittain: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan_%28PPP%29 Eikä tämäkään vielä paljon merkitse, vaan se, kuinka suuret valuuttareservit, kultavarannot ja muu omaisuus maalla on. Norjalla, Sveitsillä ja Ruotsilla se on varmasti kullakin moninkertainen Suomeen nähden (en nyt viitsi kaivaa lukuja). Ja toisaalta kyllä Ruotsin valuutta on aika lailla heilunut sinä aikana, kun Suomi on ollut eurossa. Muistamme hyvin ajan, kun Suomen paperiteollisuus sanoi, että Suomesta on pakko sulkea tehtaita, kun Ruotsin kruunu on niin halpa. Ja halpahan se oli ja sillä Ruotsi sai viennin hyvään vetoon. Sen takia kruunu on nyt sitten vahvistunut voimakkaasti euroon nähden. Sinänsä Ruotsista pitäisi ottaa edelleen mallia monissa asioissa. Tuosta IPU:n ohjelmasta sanoisin vielä, että se teksti vaikuttaa niin omahyväiseltä ja besserwissermäiseltä, että tulee mieleen Jari Sarasvuo, joka kai juuri sen takia joutui lopettamaan ohjelmansa. Ei kukaan katsele kauan besserwissereitä eikä myöskään äänestä. No sellainenhan minäkin olen, mutta olenkin epäpoliittinen henkilö.

AB	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	18.3.2014 0.49
Jäi vaivaamaan tuo valuuttavaranto maittain. Tässäpä yksi tilasto: http://fi.wikipedia.org/wiki/Valuuttavaranto Kun Sveitsin valuuttavaranto on 530 miljardia dollaria ja Suomen 11, niin on typerää puhua Sveitsin ja Suomen valuuttapolitiikasta samana päivänä. Verrokkimaissa, joilla on oma valuutta, se on vastaavasti Ruotsi 52, Tanska 90, Norja 56 jne. En tiedä, miten näihin lasketaan muut sijoitukset, kuten Norjan suuret öljyrahastot. Ilmeisesti eivät ole mukana. IPU:n perustelut omasta Suomen markasta käyttäen Sveitsiä esimerkkinä ovat alakoululaisen matematiikkaa. Pitäisi toisaalta jo Juankoskellakin oppia kartonkitehtaan tilinpäätöksen lukeminen, että siinä on tuloslaskelma (bruttokansantuote) ja tase (valuuttavaranto). Edellinen on koko vuoden aikana ansaittu ja jälkimmäinen on läpileikkaus pääomista vuoden viimeisenä päivänä.

Pena T.	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	18.3.2014 7.55
Pohjoismaisella yhteisellä kruunulla olisi riittävästi pohjaa.

AB	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	18.3.2014 8.12
Pena T:lle sanoisin, että olet oikeassa. Pohjoismaiden yhteinen kruunu oli aikoinaan hyvä vaihtoehto, mutta tuskin siihen päästäisiin enää. Siinä olisi näiden muiden maiden rikkaus turvana, vaikka ei Sveitsin tasolle päästäisikään. Sveitsin valuuttavaranto on sentään yli puolet koko EU:n valuuttavarannosta. Kansallisomaisuuksissa näkyy selvästi, miten nuo kruunumaat ovat perinteisesti rikkaita ja ovat kärsineet sodasta vähiten. Kyllä minua potutti aikoinaan, kun jouduttiin sotakorvauksina toimittamaan koneita Neuvostoliittoon ja tarkastajat simputtivat suomalaisia. Ei siinä paljon kansallisomaisuutta kerätty, vaikka oppia saatiinkin. Siinä oli suomalaisen paperikoneteollisuuden alku, josta on jäjellä vain valju Valmet.

kristallipallon tuijottelija	Re: Umpikujahallituksen ulkopolitiikkaa	18.3.2014 21.56
AB:lle kiitos kommenteista. Arvasin, että AB tarttuu syöttiin, kun puhuin Sveitsistä, Ruotsista ja Norjasta ja omasta rahasta pintapuolisesti. Olen kyllä melko hyvin perillä eri maiden varallisuustilastoista, eikä Suomella ole sellaisia öljyvaroja kuin esimerkiksi Norjalla, mutta tietääkseni nämä eivät näy tuossa valuuttavarantovertailussa, jossa Kiina on ehdoton kunkku nykyään. Huomiota herättää noissa varantokeskusteluissa tietysti se, että mm. jenkkien koko varanto kultavaroineen in WB:n tilastojen mukaan vain noin 574 miljardia taalaa, kun Venäjälläkin luku on nykyään tasolla 443 miljardia taalaa. Kiinassa kokonaisvaranto on mahtava 3 387 miljardia taalaa. Omassa vuodatuksessani toin esille myös Singaporen hyvänä esimerkkinä siitä, että oikealla tavalla toimien pienikin tasavalta, jos sattuu olemaan hyvässä kauppapaikassa, kuten Suomikin on EU:n ja Venäjän kainalossa, voi menestyä mainiosti. Singaporessa on asukkaita 4.7 milj. ja pinta-ala on vain 697 km2. Uudenmaan läänissäkin on pinta-alaa peräti 10 400 km2. Suurempia luonnonrikkauksiahan ei Singaporessa tiettävästi ole, mutta järkeä tuntuu olevan sitäkin enemmän. Valuuttavarantokin on muhkea eli 256 miljardia taalaa. Palautin mieleeni nämä valuuttavarannot sun muut, kun tuo itäinen karhu heräsi talviunestaan ja aloitti ärhentelyt Krimillä. Mielestäni karhu näyttää puraisseen nyt pahasti omaa jalkaansa, kun muutamassa viikossa maan valuuttavaranto on huventunut noin 50 miljardilla taalalla. Samaan aikaan maa on syöksynyt taantumaan ja investoinnit on saatu jäihin. Valtion budjetissakin on yli 10%:n alijäämä ja ruplakin on devalvoitunut vasta noin 20%:lla. Ripeän ja omapäisen Putinin toiminnan johdosta talouspakoitteita näyttää olevan tulossa ja länsivalloilla on varsin vahva ote kaikista kansainvälisistä rahoituslaitoksista kuten esim. IMF jne. On mahdollista, että puolessa vuodessa Karhun valuuttavaranto on huvennut jo puoleen nykyvauhdilla. Varmaan satoja miljardeja taaloja oligarkit ovat jo siirtäneet hyvissä ajoin länteen, joten nekin saattaa joutua jähin. Hankala tapaus. Valuuttavaranto ei välttämättä heijastele vielä eri maiden mahdollisuuksia toimia maailman taloudessa. Varmasti kansallisvarallisuudessa on siinä merkitystä, mutta ainakin minä olen havainnut, että tuo kansallisvarallisuus näyttää olevan hyvin heikosti tilastoitu. Muistaakseni noin vuosi sitten pohdin tätä asiaa ja järkytyksekseni havaitsin, että ylivoimainen enemmistö eli yli 70% Suomen kansallisvarallisuudesta koostuu rakennuksista ja noin 10% metsistä. Huolestetuttavaa tässä on se, että tyhjillään olevilla homerakennuksilla ja vajaakäytössä olevilla metsillä on vain enitään 2%:n vuotuinen tuotto. Norjan öljyvarat tuottaa vähän toisella tavalla. Miksi ei meillä oteta esim. turvetta käyttöön, kun sillä voidaan kattaa varmaan melkein koko fossiilisten polttoaineiden tuonti? Ei kai vihreiden Ville Niinistö voi panna koko Suomea kontalleen oman idealisminsa vuoksi? Ei olisi kovin kumma juttu puuttua tuhon turpeenkin verottamiseen, jos vaan eduskunnan päättäjiltä löytyisi rohkeutta itsenäiseen ajatteluun. Ehkä järki löytyy sitten, kun Venäjän kaasuhana suljetaan? Raha ratkaisee ja silloin muskelit mitataan bruttokansantuotteella, kuten AB yllä toteaa. Jenkit johtaa tätä kisaa selvästi ja vuotuinen BKT on luokkaa 16.2 miljardia taalaa ja BKT kasvaa nykyään noin 3%:n vuosivauhdilla. Vertailun vuoksi todettakoon, että Venäjän BKT on vain 2.1 miljardia taalaa eli se on vain noin 12% USA kansantaloudesta. Eikä Venäjän kansantalous hevin kasva. Voimavaroissa on siis massiivinen ero ja kansantalouksien kokoero siis kasvaa kovaa vauhtia, vaikka Putin seisoisi päällään. Perinteisesti vaihtotaseen kehitys ratkaisee maan valuuttavarannon kehityksen. Jos vaihtotase on miinuksella niin varanto laskee ja päin vastoin. Vaihtotaseessa ja maan kilapailukyvyssä on siis avaimet maan valuutan arvoon. Jos vienti/tuonti ovat tasapainossa, niin valuuttakurssi on teorian mukaan kohtalaisen vakaa. Tästä tullaan siihen, että pienellä maalla voi aivan hyvin olla oma valuuttansa, jos maassa hoidetaan talouspolitiikkaa siten, että maan kilapilukyky säilyy tai jopa paranee. Meidän ei tarvitse hakea tässä suhteessa kenekään muun apua, ei edes Ruotsin. Riittää, kun maan talouspolitiikkaa hoidetaan ammattitaidolla eikä jatkuvasti ammattiyhdistysliikkeiden aamuyöllä käytävissä erilaisissa "perälauta" tai tupo-neuvotteluissa. Johdossa on tässäkin meillä vika aivan samoin kuin Juankoskella. Ei ole aikanaan pantu suuta säkkiä myöten. Valitettavasti Suomessa markkaa hoidettiin aikoinaan huonosti siinä mielessä, että ammattiliittojen talutusnuorassa olleet poliitikot sallivat käsittämättömät yli tuottavuuden kehityksen moneen kertaan menneet palkankorotukset, jotka sitten söivät kilpailukyvyn ja asia jouduttiin vuodesta toiseen korjaamaan isoilla devalvaatioilla. Ennen euroon siirtymistä tehtiin sitten se vihon viimeinen virhe, kun Mauno Koiviston ajaman vahvan markan politiikan jatkoksi hirtettiin Suomi euroon noin 30% liian korkealla markan arvolla. Siinä se synti valitettavasti tehtiin ja nyt on maksettu siitä järkyttävä kansantaloudellinen hinta. Nykyään Nalle Wahlrooskaan ei taannoin tuntunut TV-haastattalussa oikein tietävän, mitä nyt pitäisi tehdä. Edessä on pitkä musta tunneli.

Vastaa viestiketjuun