Keskustelu
| wasperi | Sisäinen valvonta | 20.3.2014 12.59 |
| Mutulla arvioituna uskaltaa väittää, ettei kyseistä ohjeistusta on noudatettu jonkin verran venyttämällä. Kaupunginvaltuustoon: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet ja tarkoitus Sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää sekä kaupungin johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää kaupungin tehokasta johtamista, riskienhallintaa, toiminnan kehittämistä sekä tuloksellisuuden arviointia. Sisäinen valvonta on johdon omaa tai johdon lukuun tehtyä toiminnan valvontaa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että organisaatio toimii halutulla tavalla ja johto saa riittävästi luotettavaa tietoa organisaation toiminnasta, tilasta ja toiminnan tuloksista. Kysymys on itsearvioinnista ja tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. Sisäisen valvonnan ohella kaupungin ja kaupunkikonsernin valvontajärjestelmään kuulu ulkoinen valvonta, joka on toimielimistä ja johtohenkilöistä riippumatonta toimintaa. Ulkoista valvontaa toteuttaa joko lakisääteisesti kaupungin ja tytäryhteisöjen tilin-tarkastukset tai kaupunkikonsernin ulkopuoliset toimijat (kaupungin asukkaat ja valti-on valvontaorganisaatio). Hyvin toimiva sisäinen valvonta vähentää tahallisia tai tahattomia toimintavirheitä, epäjohdonmukaista ja epäasiallista toimintaa sekä taloudellisia menetyksiä. Tavoitteena on huomata kaupungin toimintaan liittyvät riskit ja varmistaa, että ne pysyvät hyväksytyllä tasolla. Sisäinen valvonta on riittävää, kun johto on suunnitellut ja järjestänyt toiminnat tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että riskit ovat hallittu tarkoituksenmukaisesti ja että organisaation päämäärät ja tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa ja analysoida, hallita ja raportoida toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Riskienhallinta käsittää kaupungin pitkän ja lyhyen aikavälin strategiset, taloudelliset, toiminnalliset ja vahinkoriskit. Ne voivat olla ulkoisia tai sisäisiä. Riskienhallinnan tulee kohdistua koko kaupunkiorganisaatioon sekä kaupungin ulkoistamiin palveluihin. Riskienhallintaprosessi perustuu riskien tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskien toteutumisen vaikutusten arviointiin (riskin merkittävyys) ja todennäköisyyteen sekä mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä. Näin pyritään varmistamaan, että kaupunkikonsernin johdolla ja keskeisillä toimijoilla on riittävästi ajantasaista tietoa merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja menetelmät mahdollisten vahinkojen hoitamiseksi. Päätettäessä riskienhallinnasta otetaan kantaa siihen, miten suuria riskejä ollaan valmiit ottamaan ja miten suuria esim. taloudellisia menetyksiä organisaatio pystyy kestämään. Tämä edellyttää organisaation riskirajojen, riskinottohalukkuuden ja riskinottokyvyn arviointia ja määrittelyä. |
||