Keskustelu
| eero | ei poliittinen viesti | 6.6.2020 8.07 |
| Nyt ko viimmeaikoina tän palstan keskustellut aikapaikoin on kohdistunna lähinnä jopa mielenahdistuksen partaalla olevien alankolmannennpoliittisentarkkailijan ja muuruveen moukarimörssärin väliseksi keskusteluksi, pelekästään poliittisekseksikeskusteluksi, heitämpä välliin kevennykseksestiseksi ihan aidon, näin kevvään, minulle tärkeen jutun. Kevät on koittanna ja kalastuskausi on alakanunna. Sitä on syötynnä vaikka minksorttista nimmee ommaavaa kallaa. Ahvennaa, haukee, särkee lahnaanparkkia ja varsikin säynettä. Nyt huom. aikuiset kalastajat !!! Ootteko pannu merkille, et meijän nuoruuvessa, sillon ns. vanhaan hyvvään aikaan, ei ainakkaan minun kotikylillä ollu missää vesissä säynettä. Säyne on riittävän kokosena suola ja savustettuna ihan ok. verrattuna lahnaan, mut eipäjuurikaan muutoin. Nyt tämä säynävä alakaa olla joka purossa ja veessä. Mistähän moinen lajin runsastuminen johtunnee ??? Jotkuthan on nimenny säynävän jopa roskakalaksi. Poisluettuna minun rakkaan Nataliavimoni kalamieltymys. Meijjän perhessä ei tunneta sannaa roskakala. Errään keskustelun, jo aikoja sitten, päätteeksi rakas / kaunis.vaimoni sai suostuteltua minut ostamaan sähkökäyttöisen myllyn. Senjälkeen, ei meijän perheessä oo heitetty onkisärkeekään takas järveen. Rouva perkaa kaikki ja myllyttää, Ai kuinka makoisia kalapihvejä niistä hän värkkää. Suosittelen lämpimästi kaikille. Hankkikaa sähkömylly, niitä saapi reilusti alle satasen. Ja sitte..eiku onkelle ja syömään. |
||
| alan kolmas mies | Re: ei poliittinen viesti | 6.6.2020 21.06 |
| Ystäväni Eero kaatoi kylmää vettä sankollisen niskaani, kun kevensi poliittisen tarkkailijan ja keskustan virallisen äänen kesken käymän vakavan keskustelun keskusteluksi kalastuksesta. Muutama vuosi sitten tästä kalastusasiasta tuli kyllä keskusteltua, mutta mitään muutosta tässäkään asiassa ei ole tapahtunut. Aiemmin olin jo kiinnittänyt tähän asiaan huomiota, kun olin suurella hartaudella seurannut emerituskalastaja Pentti Linkolan epätoivoista taistelua perinteisen kalastuksen ja luonnon puolesta. Penttihän poistui keskuudestamme 87 vuotiaana vain pari kuukautta sitten. Kaikki kunnia Pentille, vaikka kalastuksen osalta Pentin esimerkki ei ole suomalaisia kummemmin innostanut. Pentti oli ehdoton, mikä saattoi myös johtaa siihen, että Pentin sanoma ei niin sanotusti mennyt perille. Väittäisin, että monet viherpipertäjät itse asiassa käyttivät täysin väärin hyväkseen ehdottoman Pentin ajatuksia, kun ns. vihreästä ajattelusta on nyttemmin muodostunut Suomessa jo uskonnon kaltaista kiihkomielistä liikehdintää. Samaa liikehdintää, mitä ns. pimeällä keskiajalla latinaa puhuva katolinen papisto harrasti ympäri Eurooppaa. Kuitenkin Pentti oli minusta kalastuksessa kiinnittänyt huomiota ihan oikeisiin asiohin. Hänhän oli ottanut voimakkasti kantaa siihen, että Suomessa ei riittävästi hyödynnetä sisäsävesinen runsasta kalakantaa. Sama asia, josta Eero puhuu nyt syvällä rintaäänelle myös. Tämä on täysin totta. Kuten Eerokin yllä toteaa, Suomessä järvikaloja pidetään lähinnä roskakaloina ja kaupan tiskillä suomalainen ei nykyään tunnista juuri mitään muuta kalaa kuin norjalaisen merilohen ja kirjolohen. Silloin tällöin itse olen kuitenkin ostanut Vietnamista asti meille tuotuja pangasius-fileitäkin. Minusta ihan hyvä ja edullinen kala sekin. Tästä ei tietenkään pidä syyttää viisaita norjalaisia vaan ihan meitä suomalaisia juntteja, jotka maksaa karmeita hintoja norjalaisten liikemiesten ja öljypohattojen meille järjestämistä kaloista. Kun aiemmin keskusteltiin VAPAAssa kalastuksesta toin esille pari asiaa. Ensinnäkin jossain ip-lehdessä silmään pisti muistaakseni Keski-Suomessa jonkun kalastajan katiskaan tunkeutunut särkiparvi. Silmin nähden katiska oli täynnä särkiä. Luultavasti ainakin 100 kg ellei enemmän. Sitten havaitsin, että 4.5.2016 Sitran innovaatiokilpailussa jaettu 1. palkinto meni Särkifood Oy:lle. Teekkariopiskelijat olivat havainneet sen, että Suomessa järvet ovat täynnä särkiä, jota Suomessa on tututtu pitämää roskakalana. Heidän havaintonsa oli se, että särjestä tehty pihvi sopii erinomaisesti myös perinteisen hampurilaisen väliin. Minä innostuin asiasta ja menin jopa niin pitkälle, että aloin kehitellä ajatusta, jotta Muuruvedellä olevasta Osuuskaupan vanhasta rantamakasiinista voitaisiin tehdä ensimmäinen särkihampurilais kitska. Tämä ajatus kuivui kuitenkin kasaan siksi, ettei riittävää paikallista tukea rantamakasiinin todellisen potentiaalin hyödyntämiseen vuonna 2016 löytynyt. Paikallisten poliitikkojen mielestä oli parempi vuokrata makasiini lahjahintaan paikalliselle yhdistykselle kuin hyödyntää makasiini monipuolisesti turistikäytössä ympärivuotisesti. Vesa Keskisen Tuurin kaupallakin on järjestetty kaiken maailman miljoonapilkkeja vuosikymmenet, mutta Juankoskella ei saada ongittua kalaa edes akvaariosta. Rantamakasiiniin liittynyt ajatukseni oli vähän sama, joka on aikoinaan ollut myös Heikki Salmelalla, kun hän oli käynnistänyt Naantaliin vaimonsa kanssa ensimmäisen grillinsä vuonna 1966. Nykyäänhän Hesburger työllistää Suomessa jo 5 400 ihmistä ja ulkomaiset yritykset mukaan lukien peräti 7 900. Hesburger ryhmän nykyinen liikevaihto on jo 236 milj. EUR:a. Teekkareiden Sitran palkitsema Särkifood ei näytä myöskään lähteneen lentoon. Vuonna 2018 Särkifood Oy:n liikevaihto oli vain 11 000 EUR:a ja tulos nolla. Tuntuu oudolta, että palkittu Särkifood ei ole saanut ilmaa siipiensä alle, kun suomalaisia on kuitenkin noin 5.5 milj. kappaletta ja jokainen tiettävästi syö ainakin yhden aterian päivässä. Jos ei ihan pieniä lapsia huomioda, niin päivittäin menee ainakin 4 milj. ateriaa kuitenkin suomalaisista suista sisään. Jos särkihampurilaista ei saada edes terassimyyntiin korona-aikana Suomen hampurilaiskitskohin, niin silloin erittäin terveellinen ja ekologinen tapa hyödyntää ns. roskakalat on Eeron mainitsema sähkökäyttöinen kalamylly. Tällaista voi hyvällä sydämella suositella joka kotiin. Minulla on hyvässä muistissa vielä sekin aika, että meillä kotona oli myös ihan oikea lihamylly, millä jauheliha tehtiin. Silloinhan myös kahvitkin jauhettiin kotona kahvimyllyillä. Minusta ei mikään ollut niin mukavaa, kuin kahvimyllyn pyöritys. Aivan ihana tuoksu. Se oli myös paljon kevyempää kuin tahkon pyöritys. Noin pari kymmentä vuotta sitten leipäkoneet olivat kovassa huudossa ja minäkin sellaisen ostin, mutta kyllä täytyy todeta, että kotileipuria minusta ei tullut, eikä leivätkään oikein maistuneet. Leipurissa oli varmaan vika. Kesämökillähän meillä oli jauhinkivetkin aikoinaan vintillä, jossa pystyi ennen vanhaan salassa jauhoja tekemään. Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että me olemme pikku hiljaa taas siirtymässä kaiken kattavasta globalisaatiosta ja keskittämisestä hajautettuihin järjestelmiin. Joka kodissa voidaan jo kohta valmistaa erilaisia lähiruokia ja juomia, kun nykyään on jo kehitetty printterit jo ruokienkin valmistukseen. Pontikankin keitto kotitarpeisiin saattaa jo olla sallittua. Lopuksi on syytä ottaa tarkasteluun vielä tuo Eeron esille ottama hyvä kalastusharrastus. Omakohtaisesti voin todeta, että minusta mikään ei voita onkikalastusta ja sitä, jos kala on syönnillään. Eero mainitsee yllä Säynävän, jota monet pitää roskakalana samoin kuin myös lahnaa. Molemmista näistä minulla on erittäin lämpimiä muistoja nimenomaan onkikalana. Suurin ongella koskaan saamani kala onkin juuri säyne, joka tarttui onkeeni 1950-luvun alussa. Luulin, että onkeni oli juuttunut kiinni vedessä olleeseen risuaidan tolpaan ja pyysin isääni apuun. Koukussa oli noin 2.5 kilon säyne. Muutama vuosi myöhemmin samassa lahdessa keskellä päivää yht´äkkiä onkeen sattui lähes 10 noin 1-1.5 kg:n suuruista lahnaa. Vuosikymmeniin en ole vastaavaa kokenut. Syytä en tiedä, mutta sen tiedän, että Savonlinnassa keskellä kaupunkia Haapasalmessa vanhan sillan aikaan uiskenteli sillan alla mahtavia silminnähden noin 4 kiloisia säyneitä, joita sitten syötettiin ja katseltiin. Kun vanha silta korvattiin nykyisellä, niin säyneet katosivat, mutta nyt niitä on alkanut tulla jo takaisin ja kalastustakin on jo käynnistetty. Alla hieman tilastoa sisävesikalastuksesta. Kuten havaitaan, niin kaupallinen sisävesikalstus on lähes olematonta vapaa-ajan kalastukseen verrattuna. Saaliit X 1000 kg 1990 Saalis yhteensä 34931 Kaupallinen yht. 3294 Vapaa-aika yht. 31637 Vapaa-aika lajit: Ahven 9654 Harjus 0 Hauki 7894 Kirjolohi 279 Kuha 484 Lahna 1760 Lohi 145 Made 1391 Muikku 1876 Siika 1952 Särki 4107 Säyne 247 Taimen 429 Muut kalat 1362 2018 Saalis yhteensä 23296 Kaupallinen yht. 5174 Vapaa-aika yht. 18122 Vapaa-aika lajit: Ahven 5054 Harjus 165 Hauki 5249 Kirjolohi 348 Kuha 2773 Lahna 883 Lohi 270 Made 229 Muikku 717 Siika 709 Särki 1156 Säyne 104 Taimen 311 Muut kalat 155 Muutos 2018/1990 Saalis yhteensä -33,30 % Kaupallinen yht. 57,10 % Vapaa-aika yht. -42,70 % Vapaa-aika lajit: Ahven -47,60 % Harjus 100,00 % Hauki -33,50 % Kirjolohi 24,70 % Kuha 472,90 % Lahna -49,80 % Lohi 86,20 % Made -83,50 % Muikku -61,80 % Siika -63,70 % Särki -71,90 % Säyne -57,90 % Taimen -27,50 % Muut kalat -88,60 % Kalastus ei siis nykyään kiinnosta suomalaisia enää. Todella outo asia, kun Suomea kuitenkin mainostetaan "tuhansien järvien maana". Vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat taas lähteneet merta etemmäksi kalaan. Tämäkin osoittaa vain sen, että suomalaiset eivät aidosti välitä kauniista kotimaastaan ja sen suomista hienoista luonnon rikkauksista. Poliitikotkin vain syytää satoja miljoonia euroja esim. Terrafamen tapaisiin katastrofaalisiin kaivoshankkeisiin, joiden ainoa tulos tulee olemaan Oulujoen ja koko Saimaan altaa ekologinen tuho. "Kainuun ihmeen" löytäjät voisivat tehdä ekskursion Venäjälle Aral-järven rantamille ja koittaa, miten siellä sampi ottaa nykyään onkeen tai sitten Siperiaan Norilskin Punaiselle joelle perhokalaan. Minun tietääkseni samat kaivosalan asiantuntijat ovat nyt louhintatöissä myös Kainuun korvessa. Minun tietääkseni myös Punatulkkuparven 18.8 miljardin euron lisäbudjetista peräti 450 milj.EUR:n on päätetty upottaa Terrafamen Molokin kitaan Kainuun korvessa. Tuolla rahallahan olisi kevyesti saanyt jokaikiseen suomalaiseen matalaan majaan Eeron mainitseman sähköisen kalamyllyn ja vielä lisäksi kovakantisena jonkun huippukokin laatiman kalaruokien valmistusoppaan suositeltavimpien menujen kera. |
||