JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

Pekka V	Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	15.4.2014 14.48
Moro, YLE uutisoi tänään:" Yhdistymisselvitys: Juankosken ja Tuusniemen peruspalvelut säilyvät kuntaliitoksessa Kuopion ja Juankosken sekä Kuopion ja Tuusniemen yhdistymisselvitys ei tarjoa suuria yllätyksiä. Peruspalveluista suuri osa säilyisi lähipalveluina. Juankoskella on odotettavissa kouluverkkojärjestelyjä. Juankosken keskusta. Kuva: YLE / Mika Hirvonen Mistä on kyse? ?Juankosken ja Tuusniemen peruspalvelut säilyisivät valtaosin ennallaan kuntaliitoksessa Kuopioon ?Terveyskeskuksen palvelut pysyisivät liki ennallaan ?Lukion toiminta säilyisi Tuusniemellä jonkin Kuopion lukion alaisuudessa Suurin osa tuusniemeläisten ja juankoskelaisten peruspalveluista pysyisi ennallaan kuntaliitoksessa Kuopion kanssa. Esimerkiksi terveyskeskuksen lähipalvelut säilyisivät pääosin entisellään. Tuusniemen vuodeosastosta tulisi lyhytaikaisen kuntouttavan sairaalan tai asumisen yksikkö. Akuutteja tuusniemeläisiä potilaita hoidettaisiin myös Harjulan tai Juankosken sairaalassa. Hallinto, asiakaspalvelu, suunnittelu ja rakennuttaminen keskitettäisiin palveluina Kuopioon. Esimerkiksi ympäristö- ja rakennusvalvonnan vastaanottopäiviä järjestettäisiin Juankoskelle ja Tuusniemelle perustettaviin yhteispalvelupisteisiin. Juankosken kouluverkkoon muutoksia Tuusniemellä kuntaliitos Kuopion kanssa ei toisi perusopetukseen suuria muutoksia. Juankoskella on kuitenkin odotettavissa kouluverkon järjestelyjä, koska koulujen koon lähtökohdaksi esitetään Kuopion nykyisiä minimi- ja tavoitekokoja. Lisäksi Juankoskella hajallaan toimiva päivähoito halutaan keskittää samoihin toimitiloihin. Juankosken yläkoululle kuntaliitosta suurempi merkitys on Kaavin yläkoulusopimuksella. Jos kaavilaiset nuoret eivät jatka koulunkäyntiä Juankoskella, oppilasmäärä ja rinnakkaisluokkien määrä laskee. Ryhmien väheneminen vaikuttaa muun muassa valinnaisaineiden määrään. Liitosselvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, että Juankosken koulussa voi opiskella A-kielenä vain englantia, ja oppilailla pitäisi olla yhdenvertainen mahdollisuus myös jonkin toisen A-kielen opiskeluun. Koulukuljetuksissa 3. - 6. -luokkalaisten osalta Tuusniemellä palattaisiin koululainsäädännön mukaisiin rajoihin, jossa ilmaisen kuljetuksen kilometriraja on viisi kilometriä. Lukio-opetus säilyy Tuusniemellä, jonkin Kuopion lukion alaisena. Lukion toiminta kytkeytyy osaksi koko Kuopion koillisen alueen lukiotarjontaa. Selvityksessä todetaan, että mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen Kuopion maaseutualueen lukioverkostoa pitää tarkastella kokonaisuutena. Siihen vaikuttaa kuitenkin valtion rahoituksen muuttuminen, näillä näkymin toisen asteen opetuksen luvat pitää hakea vuoden 2015 aikana ja koulutuksen rahoituksen perusteet määrätään uudelleen. Kuntaliitoksen toteutuessa kuntavaalit vuoden 2016 syksyllä järjestettäisiin uuden kuntajaon mukaisesti. Kuopion kaupunginvaltuuston valtuutettujen määrä säilyy mahdollisessa kuntaliitoksessa nykyisessä 59 valtuutetussa, jolloin kukin ehdokasasettaja voi asettaa enintään 88 ehdokasta. Yhdistymisselvitysten yhteenveto on julkaistu aamulla Kuopion kaupungin internetsivuilla. Kuntaliitosten on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2017 alusta. Keijo Salokangas Keijo Salokangas Yle Savo " Muuten taitaa olla Juankosken lukion loppulaskenta. Ja se sitten siitä paskanjauhamisesta, että terveyskeskus lakkaisi toimimasta.

AB	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	15.4.2014 17.12
Raportin yhteenvedosta voidaan todeta, että Kuopion kumulatiivinen ylijäämä on yhtä paljon kuin Juankosken vastaava alijäämä. Asukasta kohti ei ole tahallaan laskettu eli on hiukan tarkoitushakuinen raportti: Vuoden 2013 tilinpäätös oli Kuopiossa ylijäämäinen noin 1 milj. euroa, lainat asukasta kohti olivat 2.339 euroa. Nettoinvestoinnit olivat noin 60 milj. euroa. Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä on 7,8 milj. euroa. Juankosken vuoden 2013 tilinpäätös oli alijäämäinen, alijäämä oli reilut 5 milj. euroa. Lainat asukasta kohti olivat 4.400 euroa ja taseessa oleva kumulatiivinen alijämä nousi 7,6 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat noin 0,8 milj. euroa. http://juankoski.kuopio.fi/raportit?_20_folderId=123356&_20_displayStyle=list&_20_viewEntries=1&_20_viewFolders=1&_20_struts_action=%2Fdocument_library%2Fview&_20_action=browseFolder&_20_entryEnd=20&_20_folderEnd=20&_20_expandFolder=0&_20_entryStart=0&_20_folderStart=0&p_p_id=20&p_p_lifecycle=0

JJ	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	15.4.2014 17.20
Ei tulwe olemaan helppoa liitoksessa:"Rajuja leikkauksia henkilöstökuluissa Kuopiossa ? näin säästöt vaikuttavat palveluihin Kuopion kaupunki aikoo säästää pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon palkkakuluissa noin 1,9 miljoonaa euroa. Säästöt heijastuvat sulkujen ja aukioloaikojen ja palvelujen heikennysten kautta kaikkien kuntalaisten arkeen. " Uutinen on YLE:n tänä päivänä

kyrsiintynyt veronmaksaja	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	15.4.2014 19.20
Kas, AB:kin on palannut linjoille. Hyvä. AB ei ole kuitenkaan syventynyt ilmeisesti selaamaan muuta kuin yhteenvetoraporttia, joka näyttää Aleksis Kiven kirjoittamalta esseeltä. Esseessä ei ole ainuttakaan lukua, jonka perusteella voi tehdä mitään johtopäätöksiä mahdollisen kuntaliitoksen vaikutuksista tai yhdistymismahdollisuuksista. Hämmentävä suoritus kerrassaan. Yhdistymistä tavoitellaan näköjään sillä, että kaupunki ajoi tahallaan vuoden alijäämänkin 5.2 milj. euroon, kun meni "hölmöyttään" (= tietenkin Neon tarkkaan suunnittelema juoni) maksamaan lähes 5 milj. eurolla ulkomaalaisen huijariyrittäjän lainoja ja muita velvoitteita. Ei valtion kuntaliitoksiin tarjomat avustusporkkanat ole tarkoitettu rikollisen toiminnan rahoitukseen. Juankosken ja Kuopion liitokseen kaavailtu 1 milj. euroa ei riitä lähellekään kattamaan Neron tahallaan tekemiä "hölmöyksiä". On erittäin arveluttavaa, että vertailuun on laitettu rinnakkain mm. Juankosken ja Kuopion talousluvut vuodelta 2013. Ilman mitään selityksiä, todetaan, että Juankosken alijäämä oli reilut 5 milj. euroa ja Kuopion ylijäämä taas noin milj. euroa. Jokainen järkevä lukija olisi kaivannut selityksen sille, miksi tähän on tultu. Tällaisilla luvuilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mihin kunnat itsenäisinä voivat päästä, kun asioita hoidetaan kunnolla. Selvitysraportissa on sinänsä puututtu moniin tärkeisiin asioihin, mutta mitään ratkaisumalleja taloudellisiin kysymyksiin ei ole lukujen kautta edes yritetty hakea. Yksinomaan IT-järjestelmien yhdenmukaistaminen näyttää johtavan miljoonien eurojen investointeihin. Yhdistymisselvityksen osaraportista, Kuntatalous, Henkilöstö, Hallinto ja Päätöksenteko sekä Tukipalvelut, kuitenkin näkee, että yhdistelemällä kuntapalveluja voidaan varmasti saavuttaa säästöjä ilman, että kuntia sinänsä liitetään toisiinsa. Kysymyksessähän on vain peruspalvelujen tekemisestä yhdessä mahdollisimman tehokkaasti. Monissa kohtaa, kuten esim. sote-asioissa ja koulutuskysymyksissä, tehokkuus ja palvelutaso eivät lisäänny keskittämällä vaan hajautetuissa ja kilpalutetussa lähipalveluissa. Kuten olen jo aiemmin todennut, alkaa olla kiire suunnitella ja toteuttaa Junakosken kalliin terveyskeskuksen tulevaa toimintastrategiaa. Asiakkaista ei tule olemaan puutetta, jos laitos tehdään atraktiiviseksi hoitolaitokseksi. Koska organisaatioissa liitostapauksessa malliksi otetaan Kuopion malli, niin Juankoskella kannattaa siivota Neron ylimiehitetty tehoton organisaatio jo välittömästi samaan malliin tulevaisuutta silmällä pitäen. Yhdistymisselvityksessä ei ole korvaa lotkautettu esim. Juankosken raskaasti tappiollisen Keskustan keittiöön. On vain todettu, että moderni keittiö on nyt saatu käyttöön. Sanallakaan ei ole mainittu, millaisia tappiota keittiö tekee vuosittain koko elinkaarensa ajan. Sama koskee Kysteriä, jota ilmeisesti pidetään ikiaikaisena järjestelynä. Myös Juankosken vesihuollossa ei ole myöskään oletettu lähes minkäänlaisia tehostamistoimia, vaikka veden hinnan todetaan olevan jo nyt huippu korkea. Raportissa vain kuvaillaan, millainen vesihuoltosyteemi Juankoskella nykyään on. Sama kuvaileva ote koskee lähes kaikkia Juankosken nykyisiä muitakin palveluja. Minkäänlaisesta toiminta-analyysistä ei selvitysmiehillä ole ollut tietoakaan. Tulee mielikuva, että Juankoskella on peruspalvelujen osalta kaikki tehty ja mitään ei ole enää tehtävissä. Jokainen joka osaa vähänkään laskea, kuitenkin näkee jo ostaluulla, että Neron luoma organisaatio on läpeensä mätä ja kyvytön tekemään mitään uudistuksia. Juankosken koulujärjestelyhinkin yhdistymisselvityksessä viitataan, mutta samalla todetaan, että koulukysymykset joudutaan ratkaisemaan koko liitosalueiden näkökulmasta. Eikä mitään sellaista näkökulmaa ole vielä edes olemassa. Juankosken kohdallakin ollaan yhdistymisraportissa sikälikin vielä täysin hakoteillä, koska raportissa mainitaan, että kartonkitehdaskin vain seisoo toistaiseksi. Ei ole mikään ihme, että tällaistakin toiveikkuutta raportissa esiintyy, koska raporttihan näyttää olevan hyvin pitkälle kaupungin talouden tuhonneiden Neron ja hallintojohtajan käsialaa.

Kalle	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	15.4.2014 19.44
Jos lukee tarkkaan mitä selvityksessä kerrotaan, niin voidaan päätellä, että Juankosken yläkoulu on vaarassa kouluverkkosuunnitelmissa. Jos sopimusta Kaavin kanssa ei saavuteta, voi käydä niin, että yläastekoulutus tuotetaan Kaavilla ja Tuusniemellä. Lukekaa Kuopion sivuilta.

alakoulun rehtori	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	15.4.2014 21.17
Kallelle sanoisin, että Juankoskella Säyneisten koulu ja muutkin Juankosken koulut näyttävät olevan "liipasimella". Syyt tähän tiedetään ja ne löytyvät Juankosken kyvyttömästä ja ylimielisestä koulutoimen johtajasta ja Juankosken Neron kyvyttömyydestä neuvotella yhteistyöstä koulutusasioista naapurikuntien kanssa. Juankosken Nerolle on tärkeätä, että koulutuksen taso on Juankoskella mahdollisimman heikko. Ammattikoulusta ei ole tietoakaan ja lukion oppilasmäärät ovat laskussa. On täysin selvää, että Kuopiossa täyspäiset kouluasiantuntijat osaavat vetää tästäkin oikeat johtopäätökset. Juankoskella ei edes haluta, että kunnassa olisi hyvät koulutuspalvelut. Hyvä esimerkki tästä on mm. opetustarjonta vieraissa kielissä. Suomen kaltaiseen pieneen maahan ei sovellu se, että tarjolla on vain yksi A-kieli. Englannin lisäksi Suomessa tulee opiskella nykyään enenevästi Saksaa ja/tai Venäjää. Mutta Juankoskellapa on ihan ihkaoma kunnallinen pahvitehdas, jonka pyörittämiseen vuodesta 2010-2011 lähtien on tarvinnut käyttää veronamaksajien rahoja ainakin 7 milj. euroa. On selvää, että tällöin ei rahat yksinkertaisesti riitä korkealuokkaisen opetustyön järjestämiseen, joka sisältää pätevän ja riittävän henkilöstön, modernit menetelmät sekä oppimateriaalin. Yhdistymisselvityksen koulutusta koskevasta osaraporetista voidaan lukea monia mielenkiintoisia lausuntoja ja havaintoja Juankosken koulutoimen osalta. Alla pari näytettä Säyneisistä: "Säyneisten koulun rakennus on tiloiltaan mitoitettu isommallekin oppilasmäärälle. Käytössä on erillinen englanninluokka, tietokoneluokka, tekstiililuokka ja teknisentyönluokka sekä tilavahko liikuntasali. Koulun "tekninen elinikä" alkaa lähestyä loppua, vaikka aikoinaan remontteja on tehtykin. Muutamassa luokassa on käytettävissä videoprojektori. Oppilaiden käytössä olevat tietokoneet ovat hitaita ja teknisentyön työvälineet kaipaisivat päivitystä. Säyneisten koulu on pieni, erittäin mukavan ja rauhallisen ilmapiirin omaava kyläkoulu. Koulun tilat ovat päivittäisessa käytössä eri yhdistysten ja muiden toimijoiden osalta." ja ?Säyneisten osalta oppilasmäärän ja kustannustason kehitys todennäköisesti johtaa koulun lakkauttamisen.? Yleishavaintona Juankosken kolutustointa koskevasta selvityksestä voidaan todeta, että mm. tietotekniikan taso koulutuksessa on raportin laatijoiden mukaan täysin ala-arvoista ja vanhentunutta. Ei olekaan ihme, että oppilaat eivät menesty ja hakeutuvat mielellään muihin kouluihin. Tappiolllisen kunnallisen pahvitehtaan ja Keskustan Keittiön pöyrittämisillä on ollut arvaamattomat vaikutukset myös Juankosken sivistys- ja koulutoimeen. Kaikki kiitos tästäkin kuuluu Nerolle ja hän klaanilleen, jotka "pakottivat" veronmaksajat epämääräisen ukrainalaisen lankkuagentin huijarihankkeisiin ja täysin tarpeettomaan Keskustan Keittiön investointiin.

alakoulun rehtori	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	15.4.2014 21.30
Kallelle sanoisin, että Juankoskella Säyneisten koulu ja muutkin Juankosken koulut näyttävät olevan "liipasimella". Syyt tähän tiedetään ja ne löytyvät Juankosken kyvyttömästä ja ylimielisestä koulutoimen johtajasta ja Juankosken Neron kyvyttömyydestä neuvotella yhteistyöstä koulutusasioista naapurikuntien kanssa. Juankosken Nerolle on tärkeätä, että koulutuksen taso on Juankoskella mahdollisimman heikko. Ammattikoulusta ei ole tietoakaan ja lukion oppilasmäärät ovat laskussa. On täysin selvää, että Kuopiossa täyspäiset kouluasiantuntijat osaavat vetää tästäkin oikeat johtopäätökset. Juankoskella ei edes haluta, että kunnassa olisi hyvät koulutuspalvelut. Hyvä esimerkki tästä on mm. opetustarjonta vieraissa kielissä. Suomen kaltaiseen pieneen maahan ei sovellu se, että tarjolla on vain yksi A-kieli. Englannin lisäksi Suomessa tulee opiskella nykyään enenevästi Saksaa ja/tai Venäjää. Mutta Juankoskellapa on ihan ihkaoma kunnallinen pahvitehdas, jonka pyörittämiseen vuodesta 2010-2011 lähtien on tarvinnut käyttää veronamaksajien rahoja ainakin 7 milj. euroa. On selvää, että tällöin ei rahat yksinkertaisesti riitä korkealuokkaisen opetustyön järjestämiseen, joka sisältää pätevän ja riittävän henkilöstön, modernit menetelmät sekä oppimateriaalin. Yhdistymisselvityksen koulutusta koskevasta osaraporetista voidaan lukea monia mielenkiintoisia lausuntoja ja havaintoja Juankosken koulutoimen osalta. Alla pari näytettä Säyneisistä: "Säyneisten koulun rakennus on tiloiltaan mitoitettu isommallekin oppilasmäärälle. Käytössä on erillinen englanninluokka, tietokoneluokka, tekstiililuokka ja teknisentyönluokka sekä tilavahko liikuntasali. Koulun "tekninen elinikä" alkaa lähestyä loppua, vaikka aikoinaan remontteja on tehtykin. Muutamassa luokassa on käytettävissä videoprojektori. Oppilaiden käytössä olevat tietokoneet ovat hitaita ja teknisentyön työvälineet kaipaisivat päivitystä. Säyneisten koulu on pieni, erittäin mukavan ja rauhallisen ilmapiirin omaava kyläkoulu. Koulun tilat ovat päivittäisessa käytössä eri yhdistysten ja muiden toimijoiden osalta." ja ?Säyneisten osalta oppilasmäärän ja kustannustason kehitys todennäköisesti johtaa koulun lakkauttamisen.? Yleishavaintona Juankosken kolutustointa koskevasta selvityksestä voidaan todeta, että mm. tietotekniikan taso koulutuksessa on raportin laatijoiden mukaan täysin ala-arvoista ja vanhentunutta. Ei olekaan ihme, että oppilaat eivät menesty ja hakeutuvat mielellään muihin kouluihin. Tappiolllisen kunnallisen pahvitehtaan ja Keskustan Keittiön pöyrittämisillä on ollut arvaamattomat vaikutukset myös Juankosken sivistys- ja koulutoimeen. Kaikki kiitos tästäkin kuuluu Nerolle ja hän klaanilleen, jotka "pakottivat" veronmaksajat epämääräisen ukrainalaisen lankkuagentin huijarihankkeisiin ja täysin tarpeettomaan Keskustan Keittiön investointiin.

AB	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	15.4.2014 22.41
Kuntaliitoksista on mielenkiintoinen vanha tutkimus, jossa asiaa on tarkasteltu liitetyn pienemmän kunnan näkökulmasta: http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=499 Yhteenvedosta yksi oleellinen kohta: Onnistunutta kuntaliitosta leimaa eri osapuolten keskinäinen arvostus ja yhteistyön toimivuus, kun taas epäonnistunutta yhdistymistä hallitsevat pitkäaikaiset ristiriidat ja asukkaiden katkeruus. Toisin sanoen ruvetkaahan sopeutumaan kuntaliitokseen ja jättäkää haaveet itsenäisestä Juankoskesta sikseen. Kun olen ollut teollisuudessa kokemassa pienemmän yrityksen liittämistä toiseen, niin tuo virke pätee täysin ja nopealla sopeutumisella saadaan paljon hyvää aikaan.

kristallipallon tuijottelija	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	16.4.2014 2.10
AB:lle sen verran tietoa yritysmaailmasta, että esim. yrityskaupoissa ja fuusioissa jopa puolet ovat turhia ja tappiollisia toimia. Ei ole monta päivää siitä, kun muistaakseni Hesari kertoi suomalaisten katastrofaalisista yrityskaupoista maailmalla. Niissä tavoiteltiin taivaita, mutta tehtiinkin miljardien eurojen mokat. Ainakin minusta selvitysmiesten tekemä liitossuunnitelma on pelkkää potaskaa. Kuinka Suomessa kuntasektorilla liitokset voisivat onnistua paremmin kuin yritysmaailmassa, jossa luulisi olevan enemmän liiketaloudellistakin osaamista. Kertoisitko AB konkreettisesti, miten kuntaliitos Juankoski-Kuopio on parempi, kuin hyvin johdettu itsenäinen Juankoski ympärillä olevine kumppanuuskuntineen? Onko veroprosentti hyvin johdetulla Juankoskella isompi vai pienempi kuin Kuopiossa, joka mahdollisesti joutuisi sulattamaan itseensä kolme neljä pikku kuntaa vuoona 2017 ja joista ainakin Juankoski ja Suonenjoki ovat ainakin nyt huonossa hapessa? Liitostoive tietysti johtaa siihen, että mihinkään todellisiin muutoksiin ei liitoskunnissa ryhdytä, koska odotetaan, mitä "isoveli" päättää sitten asioista joskus vuonna 2017 tai 2020. Yrityskauppa ja kuntaliitos ei mitenkään poikkea toisistaan taloudellisessa eikä myöskään organisatoorisessa mielessä. Molemmilla on omat tuloslaskelmat, taseet, rahoituslaskelmat ja tietyt tehtävät organisaatioineen. Niiden yhteensaattaminen on aina haasteellista. Minun käsittääkseni Säyneisten, Muuruveden ja Juankosken liittäminen on myös ollut täydellinen katastroofi tuloksellisesti. En lähde nyt enemmälti filosofioimaan, miten nuo liitokset tulee tehdä, vaikka olen kyllä ollut organisaatioissa, joissa tällaisia toimia on harrastettu ja voin todeta, että hyvin huonolla menestyksellä. Mikäli kysymyksessä on jonkun tehtaan tai yrityksen ostamisesta tai fuusiosta, on hyvä tietysti toimia nopeasti. Krimillä Putin on juuri näyttänyt meille muutama viikko sitten, miten pieni maanosa otetaan nopeasti ja tehokkaasti "haltuun". Haltuunotto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haltuun otettu alue (ihmisryhmä) tai vaikkapa kunta tulee todellisuudessa haltuun otetuksi eli alkaa toimia haltuunottajan haluamalla tai odottamalla tavalla. Tunnettu tosiasia on, että otettaessa joitakin organisaatioita ns. haltuun, alkaa eri tyyppinen haltuunoton vastustaminen. Kysymys on muutosvastarinnasta, joka on kaikkien organisaatioiden perusongelma ellei johto sitten ole luonut sellaista oraganisaatiota ja ilmapiiriä, että valmiudet muutokseen ovat olemassa. Kuntauudistusta on käsittääkseni nyt jauhettu jo vuosikymmeniä, eikä valmista ole tullut. Henna Virkkusen kysyessä kuntien miljardisäästöistä vastaus oli, että säästettävää ei ole. Kunnissa talouden hallinta on yleensä hyvin heikoissa käsissä. Toki Kuntaliitto on nyt valmisteilla olevan uuden kuntalain myötä tuomassa mukaan omistajaohjauksen sääntöjä yritysmaailmasta, joten joskus tilanne paranee, toivottavasti. Juankoskella ei ole tällaista muutosilmapiiriä ja 5 vuoden suojapykälä takaa sen, että viideksi vuodeksi tilanne voi itse asiassa jäätyä entistä huonommaksi. Juankoskella on tässä kohtaa erityinen vaara, koska Juankoskeen liittyy Tratta PBF:iin liittyvä aikapommi, jonka sytyslanka palaa jo kovaa vauhtia. Juankosken johdollahan on kädet täysin sidottuja. Olen jonkun verran seurannut noita metsäteollisuuden yrityskauppoja ja todellakin sääntö tuntuu olevan, että investointipankkien kertomat ns. synergiahyödyt jäävät useimmissa tapauksissa toteutumatta. Ruotsissa nämä yrityskaupatkin hallitaan yleensä selvästi Suomea paremmin. Mielestäni yksi parhaimpia menestyjiä siellä ja globaalistikin on ollut SCA, joka on käsittämättömän hienosti kasvanut tavallisesta metsäyhtiöstä yhdeksi maailman johtavista kuluttajatuotteiden (vaipat & tissue) tuottajaksi. Kun on seurannut heidän etenemistään kärkituottajien joukkoon, olen pannut merkille, että heillä on yleensä näissä yrityskaupoissa ollut mukana ns. tunnusteluvaihe, jossa on ostettavasta kohteesta hankittu alkuun vain pieni minoriteettiosuus. Jos hommat ovat sitten näyttäneet menevän oikeaan suuntaan, on sitten yrityskauppa viety ihan loppuun asti. Minusta SCA:n malli sopii mainiosta myös kuntakentttään. Lainsäädäntö sallii jo nyt monenlaisia kuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia ja tuleva sote-ratkaisu tulee niitä entisestään lisäämään. Tästä syystä ei ole mitään syytä hötkyillä kuntaliitostenkaan kanssa. Parempi on laittaa oma pesä vaan nöyrästi kuntoon ja tehdä se hyvässä yhteistyössä naapurikuntien kanssa samalla kuitenkin säilyttäen kunnallinen autonomia siihen mittaan kuin se on mahdollista.

YÖK	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	16.4.2014 6.11
Ja kuka pienessä kierossa päässään teki nuo mielikuvat esim Säyneisen koulun osalta tuohon liitosraporttiin? Kenellä riitti mielikuvitus,pokka ja alhaisuus moiseen valehteluun??? Ja näiden tyyppien annetaan tuolla rellestää ja luoda muka uutta ja ihmeellistä. PTHYI! Hävetkää!! Ja niin monessa asiassa valehdellaan. Ennen se kuului jo peruskasvatukseen, että valehdella ei saa, kaveria autetaan,ei saa ajatella vain omaa parastaan. Mutta Juankoskella ? Oi aikoja oi tapoja!! Uskomatonta!!

AB	Re: Kuopion ja Juankosken, Tuusniemen liitosselvitys	16.4.2014 8.09
Kristallipallomiehelle voisin todeta, että maailmanlaajuisesti kyllä yli puolet paperialan yritysfuusioista on kannattavia. Monet kannattavat, fuusioituneet yritykset ovat suuria maailmassa. Väärä vaikutelma syntyy siitä, että suomalaiset ja norjalaiset ovat pääsääntöisesti töpeksineet. Mainittakoon onnistuneista kaupoista ja fuusioista esimerkkeinä SCA:n lisäksi, IP, Smurfitin veljekset, Glatfelter, Kimberly-Clark, Mondi, Chenming ja osin UPM. On myös muistettava, että yrityskaupoissa on kaksi osapuolta eli jos toinen töpeksii niin toinen on onnistunut hyvin. Hesarin artikkelissa oli mainittu Härmälän Amerikan seikkailu yhtenä suurimmista mokista (taisi olla toiseksi suurin Soneran jälkeen), mutta kyllä Metsäliiton töppäilyt Euroopassa olivat kokoon suhteutettuna vähintään yhtä surkeat. Oman surkean strategiansa ovat suomalaisista osoittaneet myös Myllykoski ja osin Ahlström, vaikka vielä sinnitteleekin. Kuopion ja Juankosken liitos on ainoa mahdollisuus päästä pikaisesti eroon Juankosken enemmistödiktatuurista. Heti kun liitossopimus on tehty, ei näillä töpeksijöillä ole käytännössä asiaa itsenäiseen päätöksentekoon. Ja vaikka jotkin virkamiehet jatkaisivatkin palkan nauttimista, ei heillä silti ole valtaa Kuopion päätöksenteossa. Tämä Juankosken enemmistödiktatuurin murtuminen on se suuri positiivinen asia, jonka takia pelkästään liitos on perusteltavissa.

Vastaa viestiketjuun