Keskustelu
| Ällitälli | Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 29.4.2014 21.54 |
| Miten hiljaista voi olla tehtaalla, jonka pitäisi nyt olla täydessä toiminnassa, kuten saneeraushankeselvityksessä saimme lukea viime Joulukuussa. Nyt Tectaa pitäisi tuottaa ennätystahtia ja nyt pitäisi olla jo osa veloista maksettu. Myös biolämpölaitoksen höyryt olisivat täydessä käytössä. Kuten paikallispravda kirjoitti, tuotantoennätyskahveja ja kakkuja pitäisi nyt mennä ennätysvauhtia , paitsi Vehnänen on jo mennyt konkkaan ja muutenkin tuhansien eurojen laskut on jäänyt tehtaan johdolta maksamatta Vehnäselle. Mutta faktaasia on se, että pihalla kuulee hiiren pierun tai tehtaan sisällä on niin kylmä, että todella huopakenkiä tarvitaan. Ei tule höyryä, ei ole liikennettä, ei ole puuta läänissä eikä todellakaan mersun vanhasta rungosta muuta jäljellä, kuin märkä pläntti. Gui ny nii juankoskelaissii kusetettiin. Tai sanotaan ny kuopiolaissii. |
||
| kehitysoptimisti | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 30.4.2014 0.10 |
| Minä en ole koskaan kuullut, että "märällä pläntillä" voi tehdä edes pahvia kunnallisessa tehtaassa. Ällitällin viestistä tulee mieleen, kun 1950-luvun lopulla tein vierailun kotipaikkakunnallani siihen aikaan vielä toimineeseen pieneen huopatossutehtaaseen. Olin silloin huopikkaita vaille. Kovin hiljaista siellä oli. Pahempaa kiirettä en huomannut. Sen muistan myös hämärästi, että tehtaassa näytti vähän samanlaiselta kuin turkkilaisessa saunassa. Höyryä oli joka puolella. Koska nyt näköjään Mersu on jo purettu "märäksi pläntiksi", niin sisään voidaan kantaakin sitten huopikkaiden valmistuslinja. Laatuhuopikkaillahan on aina kysyntää ja valmistukseen tarvittava höyryhän saadaan puoli-ilmaisiksi konkurssiin ajautuneesta biolämmöstä. Suutari Aaltosen säätiökin varmasti mielellään lisää panostuksiaan Samovaari-yhtiöhin, kun vihdoin on saatu tuotantosuunta muutettua päärahoittajallekin mieleiseksi. Mitähän Kuopion Paronen mahtaa tuumata tästä Juankoksen tulevasta huopatossutehtaasta. |
||
| yläkoulun tytöt | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 30.4.2014 7.32 |
| Ei kuulu hallituksen jäsenten kenkien kopinaa tehtaan lattialla. Ei kiinnosta ikävän asian paneminen kuntoon kepumafiaa. Kävisivät edes tarkastamassa tilannetta ja pohtimassa vaihtoehtoja. Tehtaalle pääsee pyytämällä. Eivät kai Veijo ja Heimo ole niin surkeita, etteivät edes yritä valvoa kuntalaisten etua??? Haloo, hallitus! Onko siellä ketään? Meidänkin on tehtävä työmme joka päivä, tai tulee tupen rapinat. Osoittavatko hallituksen jäsenet näin aikuisten mallia? |
||
| Kakkukahveja odotellessa | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 30.4.2014 8.15 |
| Heimo ja Veijo odottelevat vaan koska puuterminaali tulee Juankoskelle tämä Juankosken kiltin miehen hanke. Mekin odottelemme koska koillispaperin tuottaja Erika Suominen tuo kepun ex hallituksen puheenjohtaja nykyinen paperin tuottaja ilmoittaa koska Mersu röpsähtää käyntiin. Ja koska kunnallista pahvia aletaan saada lampaanvilupakkauksiksi ja hamppu tuotteiden pakkausmateriaaliksi. Keskustan virallisen äänen kehittämälle kullalle se lienee liian vaatimaton pakkausmateriaaliksi tuo kunnallinen pahvi. Tulipa kuitenkin mielen, että kyllä se Valtsu kusetti sitten viimeisen päälle päättäjiä. Ei ihme , että koillispaperin tuottaja totesi mullikassa, että ?Säyneisen koulu olisi pitänyt lopettaa jo aikojapäiviä sitten? en ihmettele sillä jostakin nuo pahvin tekemisestä tulleet tappiot pitää koittaa ottaa takaisin ja ehkä tuottaja ajatteli, että aloitetaan Säyneisen koulun sulkemisella. |
||
| Väkkärä, se ainoa oikea. | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 30.4.2014 8.48 |
| Juankoskelaiset yritykset olisivat voimissaan jos tehtaan takauksen sijaan kaupunki oli maksanut tehtaan velat paikallisille yrittäjille ja summa ei ollut miljoonia. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 30.4.2014 12.20 |
| Pelkästään 5 milj. euron takauksen hinnalla Juankoskelle olisi voitu perutaa 2000 uutta pientä uutta yritystä, joiden oma pääoma olisi ollut vaadittava 2500 euroa. Samalla olisi syntynyt mahdollisesti jopa 2000 uutta työpaikkaa Pohjois-Savoon. Todennäköisesti ainakin puolet näistä yryksistä olisi vielä tänäänkin elossa ja voisi hyvin. Nyt Samovaari-tehdas on muuttumassa huopatossutehtaaksi. Vexikin on olevinaan teollisuusmiehiä, niin eikö herra pysty tehtaalle kävelemään ja tarkistamaan tilanne, kuten yläkoulussa tytötkin jo ehdottaa. Ovatkohan Vexi ja Hemppa ihan oikein ymmärtäneet, mtä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien tehtaviin kuuluu. |
||
| kehitysoptimisti | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 30.4.2014 15.57 |
| Huopatossujen valmistaminen Samovaari-yhtiöiden toimesta on tulemassa yhä varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi. Ainoa asia on taas see, että Kristerillä ei ole tästäkään alasta laajempaa kokemusta, mutta ainahan apua voi pytää itseään viisaammilta. Alla pieni pikakurssi huopikkaiden valmistukseen. On kyllä kumma, että elinkeinoasiamies ei ole tätäkään huomannut, vaikka on niin suurella ponnella ajanut Sillikuukissa sesonki riippuvaista lampaanviulutehtailua. "Alhon Huopatehdas Oy on toiminut vuodesta 1927, eli tänä vuonna tehdas on 87 vuotias. Perustaja Jalmari Alhon aloittaessa toimintansa, on yrityksemme taukoamatta, aina tähän päivään asti toiminut huopatossujen valmistajana. Alusta asti meillä on valmistettu aamutossuja sisäkäyttöön, joissa on aina ollut jonkinlaiset koristeet. Koristeet ovatkin meillä jo monelle ns. tavaramerkki "punaiset aamutossut valkoisilla pampuloilla" Varrellista huopatossua valmistettiin myös, paljonkin 1950 luvulla. Taukoa varrellisen huopasen tuotannossa pidimme muutaman vuosikymmenen, jolloin palautimme sen tuotantoomme 2011. Talvella 2013-14 pääsemme tuomaan markkinoille Huopasen uudenlaisella erityisellä ulkopohjalla. Huopatossut valmistetaan lampaanvillasta perinteisin menetelmin huovuttamalla. Valmistus on pitkälti käsityötä, vaikka nykyään voidaankin käyttää myös koneita raskaimmissa työvaiheissa apuna. Nykyään tuotannossamme tuotteet ovatkin lisääntyneet ja valikoimasta löytyy mm. saunahattuja, pöytätabletteja, huopakulhoja jne.. Kotimaisuus on yrityksellemme erityisen tärkeä osa, sillä pyrimmekin käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia yhteistyökumppaneita. Valtaosa tuotteistamme myydään kotimaassa. Tuotteitamme saat mm. Sokoksen ja Halosen myymälöistä, sekä hyvin varustetuista kenkäkaupoista. Sekä myös tilaamalla verkkokaupastamme tai poikkeamalla Jämsässä tehtaanmyymälässämme." Kaikki eläköityneet ovat jo huomanneet mm. Reino-merkkisten aamutohveleiden suosion ja Reinoja tehdään ja myydään jo ihan pikkulapsia myöten. Tutkimattakin tiedetään, että esim. Kiinassa hyville huopikkaille on loppumattomat markkinat, joten jääkäämme odottamaan selvitysmies Nyyssösen ilmotusta uuden huopatossutehtaan käynnistymisestä jo tulevana syksynä. |
||
| eskimo | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 30.4.2014 18.28 |
| taispa huovittua reiska-tossujen uusi tehdas oliko se nyt vesannolle rakennettu pulju. mutta huipputuote muuten |
||
| kehitysoptimisti | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 30.4.2014 20.24 |
| Hitautta näyttää olevan noissa Kristerin liiketoiminnoissa, kun rahaa ei meinaa löytyä millään edes Samovaari-yhtiöiden tilinpäätöstietojen toimittamiseen selvitysmies Nyyssöselle. ällitällikin on jo tehnyt tehdasvierailun Samovaari-yhtöiden tehtaaseen ja todennut, että vanhasta kunnon Mersusta ei ole jäljellä enää muuta kuin raamit ja "märkä pläntti". Tehtaalla on ällitällin mukaan hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Olen tarjonnut yllä Kristerille ja kiireiselle elinkeinoasiamiehelle ilmaisen neuvon, että Samovaari-tehdas täytyy muuttaa oikeaksi huopatossutehtaaksi, jolloin samalla ratkaistaan myös Sillikuukin vaikea ongelma. Yhdistämällä lampaanviulutehtailuun keskittynyt Sillikuuk ja huopatossutehtaaksi muutettu entinen pahvitehdas saadaan aikaan merkittävät synergiaedut. Varmuuden vuoksi tarkistin vielä Jämsän Partalan kylästä tuon huopatossuteollisuuden sitkeän historian ja sen, miten entisaikaan ja vielä nykyäänkin huopatossuja valmistetaan. Koska Kriteriltä ja elinkeinoasiamieheltä puuttuu täysin prosessiteollinen koulutus ja osaaminen, niin kerron alla päätöksenteon nopeuttamiseksi lyhyesti, mitkä ovat huopikkaitten valmistuvaiheet: - lampaan villojen vastaanotto ja punnitus (yhdestä hyvästä lampaasta saadaan villoja suunnilleen kilo) - villojen pesu (jos villat on keritty likaisesta lampaasta) - villojen repiminen - villojen karstotus - villojen huovitus (ennen tämä tapahtui hellalla, nykyään on huovituskoneet) - huovitusaihioiden vanutus (tapahtuu rikkihappopitoisen veden avulla, vanutusvaiheita voi olla 4-5 kpl) - huovitusaihioiden leikkaus - huovitusaihioiden lestitys - valmiiden huopikkaiden kuivaus (kuivausaika yksi yö) - valmiiden huopikkaiden varastointi ja myynti. Nykypäivänä myynti tapahtuu jopa netin avulla Partalan huopatossutehtaan videokuvista nähdään, että modernin huopatossutehtaan prosessi muistuttaa suurelta osin Samovaari-yhtiöiden pahvitehdasta. Samovaari-tehtaallahan pahvikoneen ns. märkäpää on se kaikkein problemaattisin prosessialue. Huopikkaiden valmistukseen hidas Mersu on taas mitä mainioin tuotantolaite. Mersullahan on kolme viiraosaakin, jotka huonosti sopii nykyaikaiseen taivekartongin valmistukseen. En tätä ideaa nyt ihan tyhjästä vetäise, sillä aikoinaan Belgiassa Intermills-niminen firma oli innostunut valmistamaan jotakin kirjojen kansissa käytettävää nahkatuotetta yhdellä huonosti kannattavalla paperikoneella, joten siitäkin voidaan päätellä, että paperikone on monikäyttöinen laite, jos vain laitteen käyttäjillä riittää mielikuvitusta. Eloperäinen jätevesi muodostui kuitenkin Intermillsin tapauksessa tehtaan kohtaloksi, kun jätevesi laskettiin suoraan ojaan ilman mitään puhdistusta. Ojasta nousi karmea haju ja näki, että asiat eivät olleet ihan kohdallaan. Samovaari-yhtiöillä sen sijaan on jo mahtava jätevesilaitoskin käytössään. Huopikkaiden valmistukseen viirat kuitenkin sopivat kuin suutarin sormi sian sellaiseen. Saadaan valmistettua yhdessä prosessivaiheessa kolmikerroksista huopaa, joten ei tarvitse erikseen ruveta huopikkaiden pohjia vahvistelemaankaan. Kolmikerroksinen huopikkaan rakenne tuo mukanaan myös monipuoliset värivalikoimat, joita nykyaikaisissa huopikkaissa kuulema täytyy olla saatavilla. Merkittävät synergiedut Sillikuukin kautta tulevat siitä, että lampaat voidaan ostaa suoraan villoineen päivineen Juankosken lampaan luomujalostuslaitokseen, jossa lampaat hyödynnetään sorkkia myöten. Tässä yhteydessä tulee mieleeni, kun satuin kerran ostamaan kokonaisen porsaan joulukinkuksi. Kun en varsinaisesti ole liha-alan erikoisasiantuntija, niin pyysin paikallisen K-kaupan lihamestaria hyödyntämään porsaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lihamestarin taidot kuitenkin yllätti minut, sillä hän olikin pakannut minulle laatikkoon lajitellusti kaiken maailman sisä- ja ulkofileet sun muut elimiä myöten ja tietysti myös kinkut ja muut herkulliset rullat. Tottakai vastaava toimintatapa Sillikuukissa ja tulevalla huopatehtaalla jos mikä olisi erittäin hyvin linjassa myös kestävän kehityksen kanssa, kun mitään osaa lampaistakaan ei heitetä roskiin, vaan hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla ? kaikki integroidusti luomuna. Kun aikanaan huopatossutehdas Juankoskella käynnistyy, niin tehtaan vihkiäisiin voidaan sitten kutsua Anja ja Timo Tyrväisen Taljanka-yhtye esittämään Huopikkaat laulun. Timo Tyrväinen on eri maata kuin Neron aikoinaan käyttämä valtakunnan virallinen saattohoitaja, joka Neron kanssa uskoi Kuunkuiskaajien lurituksiin. Luritukset on nyt nähty ja kuultu. Kaikki meni "kuutamolle". Timohan tunnetaan Aktia-Pankin räväkkänä pääekonomistina ja Taloustieteellisen Yhdistyksen puheenjohtajana, Isäkin oli kuuluisa opperalaulaja Veikko Tyrväinen. Joten ei muuta kuin huopatossutehdasta rakentamaan. Riehakasta Vapun Aattoa kaikille ideanikkareille!! |
||
| loma loppuu | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 17.48 |
| Maanantaina on tiedotustilaisuus työntekijöille. Kutsu tuli tekstiviestinä. Tuskinpa lopetuspäätöstä olisi pyydetty paikalle kuulemaan. |
||
| vapa | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 18.15 |
| Infoa irtisanoutumisesta yli 200pv kestäneen lomautuksen jälkeen ehkä? Ensi viikolla viimeistään 7.5 jälkeen tehdas haetaan konkurssiin, ei käräjäoikeus ja velkojat usko saneerauspapereihin. |
||
| huba | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 18.38 |
| Onkohan siellä muuta ohjelmaa kuin Val-setän juoksupoikien perustaman orkesterin nimeltä: TOIVOTON KIPINÄ:n esittämää ukrainalaista pulalaikka-soitantaa. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 18.52 |
| Miksikähän tällaiset asiat Tratta PBF hoitaa tekstiviestien avulla? Kepuloinen Matti Vanhanen jätti Ruususen kylmästi tekstiviestillä ja Ike Kanerva innostui lähettelemään enemmänkin tekstiviestejä Tuksulle. Ike menetti Suomen parhaan ulkoministerin paikkansa tekstiviestittelyllä. Saa nähdä, miten käy Kristerille. Nokialla suoritettiin aikoinaan irtisanomisia kylmästi tekstiviestein. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo kuulleensa muutamista tekstiviesti-irtisanomisista ja pitää tällaista "hyvin kylmänä tapana irtisanoa". Tekstarilla on kerrottu irtisanomisten lisäksi myös lomautuksista. Mediassa kerrottiin muutama vuosi sitten myös, että Nokian työntekijät saivat esimiehiltään tiedon lomautuksista tekstiviestillä. Suomen työsopimuslain mukaan irtisanomisilmoitus pitäisi toimittaa ensisijassa henkilökohtaisesti paikanpäällä tai puhelimitse. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin irtisanoa voi myös kirjeitse ja sähköisesti". Täytyy vain toivoa, että PB:n tekstiviestillä ei vain nyt kutsuta työntekijöitä "henkilökohtaiseen irtisanomistilaisuuteen". Tekstiviestien lähettäminen vaikuttaa jotenkin oudolta, kun selvitysmiehen mukaan PB:n pitää antaa väliraportti taloudestaan 7.5.2014 ja tuolloin myös saneerausohjelman pitäisi olla valmis. Luulisi, että työtekijöille tiedotetaan oikeuden päätöksestä. Jos päätös on positiivinen, niin miksi asiaa ei ole kerrottu jo julkisuuteen? Kysymyshän olisi mahdollisimman iloisesta asiasta. Miksi iloista asiaa pantataan maanantaihin? Tällaisessa tekstiviestittelyssä on jälleen salaamisen maku. Miksi työtekijöitä pidetään viikonlopunkin yli taas "löysässä hirressä" ja luodaan toiveita positiivisesta tulevaisuudesta, jos sellaista ei ole? Kuulostaa vähän erikoiselta, että PB:n talouden väliraportti annetaan samaan aikaan kuin päätetään saneerausohjelmasta. Odotamme Juankosken virallisen äänen vahvistusta tekstiviestillä, mistä tässä PB:n tekstiviestittelyssä oikein on kysymys? |
||
| PV | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 18.58 |
| Moro, tekstiviestin kautta ei voi irtisanoa, vaan menettely on lain vastainen. Sähköinen muoto on email, tai faksi,muttei tekstiviesti, jollei asiasta ole sovittu erikseen liiton kanssa tai työsopimuksilla. Epävirallisesti se kyllä käy tietenkin. |
||
| ubaba | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 19.01 |
| On siellä varmaankin paljonkin ohjelmaa ja monenlaista totuutta tarjolla. Alkuperäissanoitusta Kumpulaisen, ehkä vähän muutettu. Armootoonta menoaa jo 3-vuotta Juankosken kaupungin, Handelsbankenin, Finnveran ja muiden rahoilla jo tehty uskottavasti kartonkiaaa ja palkkoja makselee palkkaturvaaaaja. |
||
| valekonsultti | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 19.07 |
| Viesti on luultavasti konsulttikieltä, ja se pitää sisällään seuraavan totuuden: "Tehtaan joillekin työntekijöille saattaa olla positiivista kerrottavaa, jos rahoittajilta saadaan positiivista viestiä. Ainakin 26 työntekijää pyritään työllistämään vuoden 2015 aikana, jos kaikki menee jätte fint ja joku toinen yhtiö jatkaa tehtaalla." Selkokielellä: Paskat täällä enää mitään töitä ole. Lähtekää minne haluatte. Kysymyksiin vastaa rahoituskonsulttimme, Pete, joka on epäonnistunut rahoituksen hankkimisessa. Johto odottelee haastemiehen yhteydenottoa tuntemattomassa paikassa. |
||
| lain kirjainta unohtamatta | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 19.22 |
| Tehtaan päätöksentekijöiltä on ehkä unohtunut, joko vahingossa tai sitten muusta syystä Suomen laki tai ainakin sen noudattaminen , kutsuessaan töihin toistaiseksi lomautetut kolme itäisen maan . . . . . . . Eihän se synti ole jos unohtaa tai ei tiedä asioita, mutta ei se ainakaan suurta viisautta osoita, jos vielä jää kiinni. Ensimmäisenä toistaiseksi lomautetuista töihin kutsutaan pääluottamusmies, LUOTTAMUSHENKILÖT ao. ammattiryhmästä ja työsuojeluvaltuutettuja tietenkään unohtamatta. Moni ammattiliitto tämän tietää ja Paperiliitto tietää varmasti. Että silleen |
||
| päättelijä | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 19.33 |
| Kun ällitälli on yllä jo raportoinut, että "hiiren pieru" kuuluu huopatossutehtaassa ja Juankosken virallinen äänikin on purkanut tietokoneensa, jotta saisi kootuksi riittävän määrän "siemenkultaa", niin näitä voi pitää jossain määrin luotettavimpina merkkeinä pahvitehtaan tulevaisuudesta kuin nim. merkki "loma loppuu":n saamaa tekstaria Tratta PBF:n maanantain tiedotustilaisuudesta.. Biovoimala on ja pysyy suljettuna, joten pahvinteko ei Juankoskella Tratta PBF:n toimesta jatku. Valekonsultti voi olla oikeassa, kun kertoo, että vuonna 2015 voi olla noin 20 henkilölle osapäivähommia, jos TECTA-koutteri saadaan hetkeksi "mäkilähdöllä" käynnistettyä. Peteltä voidaan kysyä tiedossa olevan rahoituksen yksityiskohdat. Sen verran on jo vuotanut salaista tietoa, että Kuopio ei lähde rahoittamaan minkäänlaista pahvitehtailua Juankoskella. Kuopio ei myöskään tule ostamaan seisovaa biovoimalaa. |
||
| laki niin kuin luetaan | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 20.51 |
| Eiväthän Val-setä tai hänen juoksupoikansa suinkaan ole pahaa tarkoittaneet eikä loukanneet kenenkään oikeuksia, jos olisivat muka vetäneet nenästä (ihan huhupuhetta) Juankosken kaupungin johtoa, Handelsbankenia, Finnveraa ja vielä ammattiliittoja, niin ja vielä muka Paperiliittoakin sitä vahvaa liitoa. Kyllähän pitää ymmärtää, että tekevälle voi sattua vahingossa kaikenlaista. Vai ymmärtääkö ammattiliitot, jos luottamushenkilöitä ei vahingossa "muistettukaan" kutsua töihin, tuskinpa vain. |
||
| Vihreän joen rannalta | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 21.52 |
| Mikäs vika tekstiviestissä on? Se tavoittaa nopeasti ja lähes yhtäaikaisesti ison joukon ihmisiä. Maksaa noin 6snt kappaleelta kun postimerkin hinta on ykkösluokassa euron luokkaa. |
||
| päättelijä | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 3.5.2014 23.00 |
| Ei tekstarissa mitään vikaa sinänsä ole, mutta jenkeissä se taitaa olla jo vanhentunutta teknologiaa. Ei tunnu menevän aina perillekään. Vihreän joen rannalla on siinä oikeassa, että tekstari tulee kyllä postimerkkiä huomattavasti halvemmaksi ja se onkin varmaan syynä siihen, että varaton Tratta PBF on turvautunut tähän tylyyn ja ainakin osittain puutteelliseen tiedottamiseen lomautetuille työtekijöilleen. PIkakirjekin on nykyään Itellan käsissä todella kallis ja äärettömän hidas. Nykyisin voi pikakirjeellä mennä helposti kolmekin päivää 150 km:n matkalla. Toivotaan kuitenkin vaan, että mahdollisimman monen Tratta PBF:n lomautus loppuisi lähetetyn tekstarin johdosta ihan oikeasti töiden merkeissä. Jos maanantaina kuitenkin kerrotaan, että joudutaan rahoituksen ja viivästyneiden lupaavien ja pitkien TECTA-tilausten johdosta kaikesta huolimatta sanomaan suurin osa porukasta irti, niin päättyyhän se loma silläkin tavalla, mutta perin ikävästi ja odotetusti. Keväällä 2012 ajettiin kovaa vauhtia pitkää tilausta ja sitten jäätiin kaikki lomalle. Nyt on toiveita siitä, että tilanne meneekin päivastoin, että mahdolisesti menetetään kesälomat, kun ennusteiden mukaan lomailmatkin tuntusivat suosivan tulevana kesänä. |
||
| tietoa klo 16 | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 5.5.2014 10.18 |
| Tänään on tiedostustilaisuus tehtaalla klo 16. Kaikki joukolla mukaan tietoa kuulemaan suunnitelmista. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 5.5.2014 15.09 |
| Selvitysmies Lassi Nyyssönen sanaili 7.4.2014 Savon Sanomien toimittajalla seuraavasti: "Lykkäystä haettiin ja saatiin tänään kuukausi. Silloin pitäisi myös saneerausohjelman olla valmiina. Kartonkitehtaan rahoitusneuvottelut jatkuvat nyt siten, että ensisijaisena tavoitteena on saneerausohjelman rahoitus sekä koneiden ja kiinteistöjen ylläpito. Rahaa niihin tarvitaan Nyyssösen mukaan muutamia satoja tuhansia euroja, joita haetaan ensisjaisesti ulkomaisista rahoituslähteistä. Myös Juankosken Biolämpö Oy:n yrityssaneeraus on aikataulutettu Premium Boardin saneerausohjelman toteutumisen varaan. Omaa biovoimalaa Juankoskelle puuhaavan Savon Voiman kanssa ei ole käyty neuvotteluja voimalan myynnistä. Savon Voima on tehnyt omat ratkaisunsa. Juankosken Biolämmön voimalaa ei kannata käynnistää pelkästään taajaman kaukolämmön tuotantoon. Riittävä kuormitusaste on saavutettavissa vain käynnistämällä kartonkikone." Millä tavalla "huopatossutehtaan" tilanne on muuttunut kuukauden kuluessa? Onkohan saneerausohjelman ja kiinteistöjen ylläpidon edellyttämä muutaman sadan tuhannen euron rahoitus löytynyt ensisijaisesti ulkomaisista lähteistä (Maltalta?). Miten mahtaa olla saneerausohjelman edellyttämän käyttöpääomahuollon laita? Krister on kehuskellut Lassi Nyyssöselle, että jo vuonna 2014 liikevaihto nousee noin 39 milj. euroon, kun ostopohjasta ajetaan täyttä vauhtia TECTA-elintarvikekartonkia päällystykoneelle. Käyttökatetta tuosta tulee komeat 7.8 milj. euroa eli 20% liikevaihdosta laskien. Kristerin ilmoittamaan ensimmäisen vuoden liikevaihtoon Tratta PBF tarvitsee käyttöpääomaa ainakin 5 milj. euroa. Vuonna 2015 Tratta PBF:n käyttöpääoman tarve nousee sitten hurjien liiketoimintasuunnitelmien perusteella jo lähes 14 milj. euroon. Kristerin esittämän saneerausohjelman mukaanhan vuonna 2015 liikevaihto nousee jo noin 92 milj. euroon ja käyttökatettakin kertyy mahtavasti lähes 16 milj. euroa eli yli 17% liikevaihdosta laskien. Käyttökateprosentti näkyy vähän notkahtavan vuonna 2015 edellisestä vuodesta, mutta kyllähän se selvästi vieläkin jää korkeammalle tasolle kuin esimerkiksi Tratta PBF:n kovimmilla kilpailijoilla kuten Stora Ensolla ja Metsä Boardilla. Tratta PBF:llähän ei taida olla enää yhtään myyntimiestäkään hommissa, mutta ainahan voi agenteille soitella, että taatusti sertifioitua laatutavaraa olisi taas tulossa lähiaikoina ns. pitkinä tilauksina. Stora Enson Renewable Packaging sektorilla esim. 4. kvartaalin myynti vuonna 2013 oli 788 milj. euroa ja käyttökatettakin kertyi mukavasti 122 milj. euroa. Käyttökateprosentti tosin jäi vain noin 15%:iin ja kartonkeja yhtiö myi peräti 831 000 tonnia eri puolille maailmaa. En kyllä lainkaan ihmettele sitä, että Karvinen haluaakin lähteä muihin hommiin SE:ltä, kun yrityssaneerauksen pieni Tratta PBF pystyy jo ensimmäisenä toimintavuotenaan selvästi parempiin tuloksiin, vaikka ei ole vielä myynyt edes koe-eriä TECTA-päällystettyä elintarvikekartonkia. Tratta PBF:han pystyy tuottamaan TECTA-pahvia yhden kvartaalin aikana enintään noin 15 000 tonnia. Kaikesta näkee, että yrityksen johdon ammattitaito se ratkaisee tulokset myös metsäteollisuudessa. Onneksi Kristeri on harjoitellut pahvintekoa jo pari vuotta. SE:n eroava Karvinenhan tuli alalle muistaakseni ABB:ltä kovana talousmiehenä ja SE:n omistajien luottohenkilönä. En kyllä lainkaan iihmettele, että Krister on saavuttanut sekä Juankosken Neron, Tratta PBF:n omistajien että myös selvitysmies Nyyssösen vahvan luottamuksen. |
||
| alan mies | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 5.5.2014 15.53 |
| Mitä olet alan kolmas mies mieltä viimeisistä käänteistä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11390640 |
||
| valejournalisti | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 5.5.2014 16.31 |
| Eihän siitä paljon meteliä synny, jos 15 miestä koekäyttää koutteria kesä-lokakuussa viikon, pari. Liikevaihto- ja tuottotavoitteet pitänee panna uusiksi. Kuten kartongin teossakin, pienimmät tappiot syntyvät silloin, kun koneita ei nyitä ja duunarit pysyvät kotona. Paljonko on rahaa käytössä, vai tuleeko se eteen hallituksessa 12.5.? Krister on nyt toiminnanjohtaja. Mihin Moosberg hävisi? Juankosken kaupunginhallituksen jäsenet taitavat saada tiedot viimeisenä. Tosin on niin, että heidän tehtävänsä on vain siunata menetystemme maksimointi. Pääjäävillämme saattaa olla uusia ideoita. Nyt tarvitaan toimittaja Terävä uutisoimaan tehtaalta. |
||
| Adam | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 5.5.2014 17.52 |
| Jos pääluottamusmiehessä on miestä enemmän kuin Veijossa, kukaan ei mene tehtaalle, ennen kuin rästissä olevat palkat on maksettu. Tässä vedätellään saneeraushommaa näyttämällä, että pieni porukka osaa pyörittää koutteria. Sitten puuttuu enää rahat, asiakkaat ja palkkaa saavat työntekijät. Entä velat ja kaikki muut palkkarästit? Entä lainat? Unohtakaa jo Premium Board. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankosken kartonkitehtaalla kuulee hiiren pieraisun | 5.5.2014 18.12 |
| alan miehelle toteaisin, että Samovaari-yhtiöiden ympärillä mikään asia ei minua enää ihmetytä. Mutta minä satun tietämäänkin syyn tähän venkoiluun. AB Original on keskustelu.suomi24 palstalla tehnyt arvokasta tiedonkaivelua kunnallisesta päätöksenteosta ja Sirkka Ylitervon Naturopolis - gradu vuodelta 2002 on mielenkiintoista luettavaa. Nykyinen kuntalakihan on sellaiseksi kirjoitettu, että oikeastaan kukaan ei ole vastuussa mistään. Tietysti on olemassa joku olematon poliittinen vastuu, joka sekin parhaimmissakin tapauksissa toteutuu viiveellä. Kuntalain mukaan valtuusto voi kyllä milloin vain erottaa hallituksenkin, jos luottamus on mennyt. Juankoskella tällainen ei tietenkään voi tulla kysymykseen, koska kunnassa toimii vahva ns. valtaeliitti, johon kuuluu Juankosken Nero, hänen käsikassaransa hallintojohtaja sekä "lampaat" Vexi ja Hemppa. Nerohan johtaa aina puhetta, kun valtaeliitti kokoontuu salaisiin neuvotteluihinsa, joista ei tietenkään kirjoiteta mitään pöytäkirjoja. En ollenkaan ihmettele, että esim "juristin alku" tai "kyrsiintynyt veronmaksaja" haluaa pitää yllä keskustelua jo vähän historiallisestakin 5 milj. euron takauksesta, joka näyttää olevan ainoa mutta hidas tapa saada Tratta PBF:n puuhamiehet tilille esim. Samovaari-yhtiöiden välisestä epämääräisestä rahojen siirtelystä, joka tietysti tulee aikanaan kunnollisen eritysitilintarkastuksen piiriinkin vasta Tratta PBF:n ilmeisessä tulevassa konkurssissa. Ylitervon gradussa lueskelin mielenkiinnolla erityisesti kohtaa 5.2, jossa puhutaan luottamushenkilön juridisesta vastuusta. Siinähän jo heti ensimmäisessä kappaleessa todetaan, että Suomen perustuslain 2§ 3 momentti jo velvoittaa viranomaiset noudattamaan kaikessa julkisessa toiminnassa tarkoin lakia. Lisäksi siinä todetaan myös, että oikeuden vastaisesta toiminnasta voi olla myös rikosoikeudellisia seuraamuksia. Juankoskellahan valtaeliitti on todennut, että Suomen perustulaki ei kuitenkaan koske Juankosken valtaeliitin päätöksentekoa. Moro Pekkahan oli tehnyt kunnallisvalituksenkin luvattomasta yksityisen asianajotoimiston käytöstä ja jopa Kuopion HAO:kin totesi, että tällaiset päätökset on perustuslain vastaisia ja päätökset pitää purkaa. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut ja valtaeliitti on syytänyt näihin luvattomiin asianajopalveluihin jatkuvasti vain lisää rahaa ja lasku taitaa nykyään jo olla ainakin 400 000 euroa. Näin kalliit kuluthan johtaa automaattisesti mm. Säyneisten koulun sulkemiseen. Luottamushenkilön korvausvastuusta on taas säädöksiä vahingonkorvauslaissa, jossa todetaan, että kunta joutuu korvaamaan sellaisen ulkopuoliselle aiheutetun vahingon, jonka luottamushenkilö on virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttanut ulkopuoliselle. Luottamushenkilö voi myös joutua henkilökohtaiseen vastuuseen sitten vahingon johdosta kunnan suuntaan. Nyt ei ole tarpeen spekuloida vielä, millaiset seuraamukset mahdollisesti voivat tulla esiin, jos esim. Faroconin tapauksessa eritysitilintarkastuksessa syntyy epäilys esim. veronkierrosta, valeoikeustoimista ja jopa joidenkin tahojen epäilemästä rahanpesusta. Viimeaikaiset Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet sen, että Ukrainassa ei tehdä oikeastaan mitään muuta kuin pestään rahaa ja kupataan valtiota. Val-setäkin lienee oppinut näille taidoille jo äidinmaidossa. Juankosken valtaeliitti on myös näissä Samovaari-asioissa mennen tullen vienyt ilman mitään taloudellista ymmärtämystä olleita valtuuston jäseniä teuraalle kuin pässiä sarvista. |
||