Keskustelu
| ¤4¤ | Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 30.4.2014 20.18 |
| YLE uutisoi tänään: " Kuva: Tommi Parkkinen / Yle Mistä on kyse? ?Talousluvut vaihtelevat Pohjois-Savon kunnissa ?Alueen kuntien viime tilikauden tulos jäi 15 miljoonaa euroa miinukselle ?Puolet kunnista teki positiivisen tuloksen Pohjois-Savon kuntien tilikauden tulos oli viime vuonna 15 miljoonaa euroa negatiivinen. Tulos oli positiivinen kymmenessä kunnassa ja kymmenen kuntaa teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Heikoin tulos oli Juankoskella, -1 000 euroa/asukas ja paras Maaningalla, 525 euroa/asukas. Omavaraisuus oli hyvä Leppävirralla ja Tuusniemellä. Omavaraisuus oli alle 50 Kiuruvedellä, Siilinjärvellä, Sonkajärvellä, Rautalammilla, Suonenjoella ja Juankoskella. Tiukat ajat jatkuvat kuntataloudessa edelleen. Pohjois-Savon kunnilla ei ole takataskussaan kertynyttä ylijäämää käytettävissä. Eniten ylijäämää on Rautavaaralla, 2500 euroa/asukas ja Tuusniemellä 1800 euroa/asukas. Eniten alijäämää on puolestaan Juankoskella, - 1 500 euroa/asukas ja Suonenjoella -685 euroa/asukas. Pohjois-Savon kuntien toimintakulut nousivat vuonna 2013 pari prosenttia. Henkilöstökulut nousivat 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstömenot vähenivät viime vuonna Iisalmessa, Kaavilla, Leppävirralla, Siilinjärvellä, Sonkajärvellä ja Tuusniemellä. Tuloverotustaan korottivat viime vuonna Kaavi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Sonkajärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi. Korkeimmat verotulot olivat Kuopiolla ja Siilinjärvellä, 3 616 euroa/asukas sekä Varkaudella 3 369 euroa/asukas. Alhaisimmat verotulot olivat vuonna 2013 Pohjois-Savossa Vesannolla, 2 490 euroa/asukas ja Tervolla 2 525 euroa/asukas. Jukka Eskanen Jukka Eskanen " Juankoski nousuun. |
||
| Kamreerin alku | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 30.4.2014 22.26 |
| Asukasluku laski ja henkilöstön määrä kasvoi. Kuka vielä pyytää jatkoaikaa tällaiselle touhulle. Nyt, kun perussuomalaisetkin ovat saaneet näyttää taitonsa, luulisi kuntaliitoksen esteiden poistuneen. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 30.4.2014 22.29 |
| YLE-SAVO:n uutisointi Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä on täysin harhainen. Uutinen on ostikoitu, että kuntien tulos heikkeni vuonna 2013 ja oli tappiolla -15 milj. euroa, Tapetille on nostettu lähinnä kuntien tilinpäätösten tulokset ja alijäämät, jota on esitelty sitten asukasta kohden laskettuna. Juankoski on aiheetta nostettu tikun nokkaan, kun viitataan mm. kunnan tappioon per asukas. Tällainen luku on kokonaisuudessaan epärelevantti arvioitaessa kunnan suorituskykyä nyt tai tulevaisuudessa. Tällainen esitystapa ei ole analyyttinen, eikä se anna oikeata kuvaa kuntien taloudellisesta tilanteesta tai perusteita kuntien tulevan taloudellisen kehityksen ennustamiseen. YLE- Savon toimittajan on syytä korjata tällainen virheellinen uutisointi. Jukka Eskasen olisi ollut parempi puhua kuntien vuosikatteesta ja puhua vielä erikseen vuosikatteesta varsinaisten kuntien ja kuntakonsernien osalta. Kaikissa kunnissa vuosikatteen jälkeen tuloslaskelmassa vähennetään poistot ja arvonalennukset sekä muut tuotot ja kulut (myös ns. satunnaiset erät), jotka ovat enemmän tai vähemman epämääräisiä asioita eli ns. tilinpäätöseriä tai -siirtoja, myös ns. verokikkailua. YLE:n uutinen tuo esille, että Pohjois-Savossa kuntien talous edelleen keskimäärin heikkeni vuonna 2013. Pohjois-Savon Liiton mukaan tulos heikkeni noin -15.3 milj. euroon, kun se edellisenä vuotena eli 2012 oli vain -10.7 milj. euroa. Eskanen on tämäkin trenditiedon todenperäisyyden jättänyt tarkistamatta. Jos toimittaja Eskanen olisi vaivautunut lukemaan Pohjois-Savon Liiton koko asiaa koskevan tiedotteen, niin hänen olisi pitänyt huomata, että vuonna 2012 Pohjois-Savon kuntien yhteenlaskettu tappio eli -10.7 milj. euroa syntyi siten, että Varkaudessa vesilaitos yhtiöitettiin ja Varkaus kirjasi yhtiöittämisen yhteydessä satunnaisia tuloja tulokseensa yhteensä 42.3 milj. euroa. Ilman tätä kirjausta Pohjois-Savon kuntien yhteenlaskettu tulos vuonna 2012 olisi ollut -50.4 milj. euroa toimittajan mainitseman -10.7 milj. euron sijasta. Kuopiossahan on pian varmaan odotettavissa myös Kuopion Energialiikelaitoksen yhtiöittäminen, joten satunnaisia tuloja lienee odotettavissa lKuopion kohdalla lähiaikoina runsain mitoin. Kun nyt Pohjois-Savon Liitto toteaa, että kuntien osalta tappio oli vuonna 2013 vain -15.3 milj. euroa, eikä tähän lukuun käsittääkseni nyt liity mitään niin dramaattista satunnaista erää, mikä oli Varkaudessa vuonna 2012, niin voidaan todeta, että Pohjois-Savon kuntien tulokset ovat selvästi parantuneet vuonna 2013 vuodesta 2012. Prosenteissa parannus on peräti n. +70%:a. Kuntien vaikerrus talousvaikeuksista vaikuttaa myös vahvasti liioitellulta, kun tarkastelee kuntien keskimääräisen tuloslaskelman rakennetta. Voidaan todeta esimerkiksi, että vuonna 2012 Pohjois-Savon kunnat (ilman Varkauden kertaluontoista "lottovoittoa") olisivat päässeet nollatulokseen, jos kustannuksissa olisi tehty keskimäärin vain noin 3%:n suuruinen säästöohjelma. Tällaista ei voine pitää edes kuntasektorilla mahdottomana tavoitteena. Mitä tulee taas sitten vuoden 2013 keskimääräisiin tuloksiin Pohjois-Savossa, niin voidaan todeta, että kunnat yltävät nolla tulokseen kun kustannuksia leikataan keskimäärin vain noin yhden prosentin verran. On järkyttävää lukea esim. Varkauden vuoden 2012 vuosikertomusta, jossa todetaan, että palkkakustannuksetkin nousivat Varkaudessa yhden vuoden aikana yli 8%:a. Tuntuu siltä, että kunnan virkamiehille ei mikään nykypäivänä enää riitä. |
||
| vappupähkinä | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 30.4.2014 23.10 |
| Varkaus yhtiöitti vesilaitoksensa vuonna 2012 ja kirjasi satunnaisia tuloja peräti 42.3 milj. euroa toimenpiteestään Juankoskella vesi-ja viemärilaitos teki noin 533 000 euron toimintakatteen vuonna 2012. Varkaudessa on asukkaita 22 340 ja Juankoskella noin 5000. Tullaanko tästä sellaisen johtopäätökseen, että Juankoskella pelkkä vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen tuo satunnaisia tuloja kaupungille noin 9.5 milj. euroa (asukasluvun suhteessa laskettuna)? Entä jos kyseiset toiminnot myydään tai enemmistö yhtiöitetyistä toiminnoista myydään jollekin yksityiselle alan toimijalle? Onkohan laitosten hinta vielä suurempi? |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 1.5.2014 3.06 |
| AB on selvästi vapputunnelmissa. Per asukas kohtaislla luvuilla ei ole mitään todistusarvoa. Sinun pitäisi tutustua abosluuttisiin lukuihin ja katsoa erikseen vielä kunta ja kuntakonserni, niin huomaat, että asioilla on isot erot. Luulen, että tämä konsernitouhu on juuri se, jossa kustannusten hallinta on kunnissa pahiten piilossa. Kuntaliittokin korostaa nykyään aivan oikein tältä osin ammattimaista omistajan ohjausta. Tästä tullaan siihen johtopäätökseen, että kuntien taloudelliset ongelmat johtuvat heikosta johtamisesta eikä mistään muusta. Osasyynä on tietysti väljäksi kirjoitettu vanhentunut kuntalaki, jossa kunnalle ei ole asetettu esim. kattoa tuloveroprosentille. Kun sille asetetaan katoksi 18%:a, niin meno muttuu kertaheitolla kunnissa aivan toiseksi. Uudet sote-ratkaisut saattaa viedä kontrollin vielä kaummaksi ja vihreän veran alle. Tätä kehitystä on syytä seurata tarkkaan. Olet kovasti mainostanut matemaattisia taitojasi, mutta ei kansantaloudenkaan hyvinvointia voi mitata pelkastään kasvuprosentin avulla. Täytyy tietää, jääkö sitä tavallisen tallaajan käteen verojen jälkeen enää yhtään ainutta lanttia leivän ostoon. Valtionavut on yksi kuntien tulojen tärkeä lähde, mutta oleellinen asia on, että kunnissa laitetaan "kustannustappi" kiinni. Missään yksityisessä firmassa ei voi palkkakustannukset nykyään kasvaa 8%:a vuodessa, kuten Varkaudessakin näkyy käyneen. Varkaus ei ole tässä asiassa yksin kuntien joukossa. Juankoskellakaan veronmaksajat eivät ole velvollisia elättämään 335 henkilön armeijaa kunnantalolla, kun järkeistämällä selvitään varmaan alle 200:n. Jos nyt nostat taas esiin jonkun yksityiskohdan per asukas, kuten teet valtionosuuksien kohdalla, niin todettakoon, että esim. vuonna 2012 Juankosken asukkaat "loisivat" valtion osuuksia yhteensä vain 14.3 milj. euroa, mutta kuopiolaiset "loisivat" yhteensä jo 136.1 milj. euroa. Kumpi näistä luvuista on sinusta suurempi? Minusta kuopiolaset "loisii" lähes kymmenen kertaa enemmän valtionosuuksia kui juankoskiset, vaikka ovat varakkaampaa sakkia ja heitä on muistaakseni jo noin 105 000, kun köyhiä juankoskisia on vain vajaat 5000. En nyt Vappuna enää viitsi tarkistaa, kuinka paljon varakkaat helsinkiläiset "loisivat" valtionosuuksia vuonna 2012, mutta luku ei liene pienempi kuin Kuopiossa.. Jos olet perehtynyt niihin perusteisiin, joilla valtionosuudet jaetaan, niin minä luulen, että se ei tapahdu nuppiluvun perusteella, vaan siinä otetaan huomiion myös se, että ainakin jollakin tavalla koko maa täytyy pitää asuttuna. Sitäpaitsi minä ainakin olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla elämä on alkanut tulla kustannuksiltaan sietämättömäksi ja sitä trendiä sinäkin näyt olevan kovasti nyt kannattamassa, kun lasket yksioikoisesti valtionapujakin per asukas. Tätä kehitystä ja suppeata ajattelutapaa vastaan on kaikin mahdollisin keinoin taisteltava. Huomenna on taas uusi päivä ja uudet kujeet! Hyvää Vapun jatkoa! |
||
| RR | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 1.5.2014 12.00 |
| Tässä koko SS uutinen: "Juankoskella Pohjois-Savon heikoin tulos Tilinpäätökset: Kunnilla ei ole ylijäämiä säästössä. Kuopio Jukka Patrakka Pohjois-Savon kuntien tilikauden tulos oli viime vuonna 15,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edellisvuonna miinuksella oltiin 10,7 miljoonaa. Maakuntaliiton yhteenvedon mukaan tulos oli positiivinen kymmenessä kunnassa ja vastaavasti kymmenen kuntaa teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Heikoimmin meni Juankoskella, jossa alijäämä oli 1-010 euroa asukasta kohti. Parhaimmaksi nousi Maaninka 525 eurolla asukkaalta. Kuntien lainakanta kasvoi 18,5 prosenttia ja konsernitasolla yli 16,2 prosenttia. Toimintakulut kohosivat 2,2 prosenttia, joka on lähes neljä prosenttiyksikköä edellistä vuotta vähemmän. Korkeimmat verotulot olivat Kuopiolla ja Siilinjärvellä, noin 3-600 euroa asukasta kohti. Niukimmin veroja keräsi Vesanto, 2-490 euroa asukkaalta. Tuloverotustaan korottivat Kaavi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Sonkajärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi. Kahdellatoista kunnalla valtionosuudet olivat verotuloja suuremmat. Eniten valtionosuuksia saa Rautavaara, 4-640 euroa asukasta kohti. Siilinjärvi saa vain 1-194 euroa ja Kuopio 1-440 euroa asukkaalta. Kunnilla ei ole takataskussaan kertynyttä ylijäämää. Aikaisemmilta tilikausilta taseissa olevat kertymät olivat keskimäärin 102 euroa asukkaalta. Eniten kertynyttä ylijäämää on Rautavaaralla ja eniten kertynyttä alijäämää Juankoskella ja Suonenjoella. Pohjois-Savon liitto arvioi, että niukkuuden ja tiukkuuden ajat jatkuvat edelleen voimallisesti." |
||
| vappupähkinä | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 1.5.2014 16.59 |
| Onko Juankosken kaupunginjohdon vaihtaminen paras Juankoskella koskaan tehty investointi? On. Juankoskella ei ole yleensä ollut tapana laskea investointien kannattavuutta, koska kaikki tehdyt investoinnit ovat Neron aikana olleet vältämättömiä ja hyvin perusteltuja. Kuitenkin kaikissa investoinneissa pitäisi aina suorittaa kannattavuuslaskelma. Yleensä parhaana kannattavuuden indikaattorina pidetään hankeen sisäistä korkoa laskettuna investoinnin tulevasta kassavirrasta. Juankosken viimeisten vuosien aikana tilinpäätökset ovat olleet systemaattisesti alijäämäisiä ja näyttää siltä, että nykyjohto ei pysty muuttamaan suuntaa lähivuosinakaan. On perusteltua olettaa, että nykymenolla tulevina vuosina Juankoskella syntyy jatkuvasti noin yhden milj. euron suuruinen systemaattinen alijäämä. Tässä tilanteessa on syytä vakavasti harkita johdon vaihtamista, jonka jälkeen kunnan talous kyllä saadaan nopeasti ja helposti tasapainoon ja voitolliseksi. Kyvykäs johto pystyy jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana saamaan aikaan 500 000 euron ylijäämän. Toisena vuonna ylijäämä on helposti 800 000 euroa ja siitä eteenpäin jo 1 000 000 euroa vuodessa. Kun tehdään kultainen kädenpuristus Neron ja hallintojohtajan kanssa, niin voidaan sopia, että maksetaan vaikka käteen yhden vuoden koko palkkakustannusta vastaava "bonus". Bonuksen kokonaisarvo lienee suunnilleen 243 000 euroa, joka on siis Juankosken talouden tervehdyttämiseen tarvittava investointi. Palkattava uusi ja veres johto ei voi millään korottaa johdon nykyisiä korkeita palkkakustannuksia. Näin ollen 243 000 euron investoinilla saadaan tulevien viiden vuoden aikana kuntaan kassavirta, joka kehittyy alustavan selvityksen mukaan seuraavasti: 1. vuosi - 243 000 euroa (alkuinvestointi eli kultainen kädenpuristus) 2. vuosi + 1 500 000 euroa 3. vuosi + 1 800 000 euroa 4. vuosi + 2 000 000 euroa 5. vuosi + 2 000 000 euroa Kassavirran sisäinen korko on 636% eli kysymyksessä on kaikkien aikojen kannattavin investointi Juankoskella. Erikseen voidaan vielä herkkyysanalyysissä tarkastella, miten esitetyn välttämättömän investoinnin sisäinen korko eli kannattavuus muuttuu, kun kultaiselle kädenpuristukselle ja arvoiduille tuleville vuotuisille kassavirran arvoille annetaan erilaisia arvoja. Alustavasti suuntaa antava ja määritetty kannattavuus on kuitenkin jo niin korkea, että erittäin merkittävätkään kultaisen kädenpuristuksen tai vuotuisten kassavirta-arvojen muutokset eivät voi tehdä investoinnista kannattamatonta. Yleensä investointia pidetään hyvin kannattavana, jos sen sisäinen korko on 20%:a. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 1.5.2014 20.12 |
| Moskovan torilla punaliput näkyy liehuvan Vappuna 20 vuoden jälkeen ja Putin on aloittanut vanhan neukkuperinteen jakaen "työnsankareiden" arvomerkit ansioituneille henkilöille. Olisi kohtuullista ja ajan henkeen sopivaa, että myös Nero muistaisi näin vappuparaatien aikaan kaikkia niitä, jotka ovat uupumatta taistelleet keskellä kunnan taloudellisia vaikeuksia vuodesta toiseen. Vexille ja Hempalle voitasiin ainakin antaa työnsakareiden suurristit lehväseppeleiden kera. Ansiot ovat olleet ylitsekäymättömät Kuopion vaikeissa liitosneuvotteluissa ja tietenkin neuvoteltaessa seisovan Samovaari-tehtaan itsepäisten rahoittajien kanssa. On selvää, että myös Neron rintapielet täytyy varustaa hallituksen ja lähetystön toimesta työnsankarin suurristillä lehväseppeleiden kera, siitä että vastullisena henkilönä on joutunut panemaan itsensä tuleen kylän vilpittömien veronmaksajien etua ajaessaan. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 1.5.2014 22.39 |
| 22.4.2014 Juankosken kaupunginhallitus hylkäsi Rautavaaran kunnanhallituksen 14.4.2014 pitämässään kokouksessa Juankosken kaupungin hallitukselle tehdyn esityksen, jossa kuntarakennelain edellyttämä kuntajakoselvitysvelvollisuus toteutettaisiin palveluyhteistyöselvityksenä. Rautavaaran kunta oli esittänyt palveluyhteistyöselvityksen tekemistä Kysterin Koillis-Savon palveluyksikön kuntien Juankosken ja Kaavin kanssa sekä naapurikuntien Siilinjärvi ja Lapinlahden kanssa. Rautavaara on halunnut myös kartoittaa yhteistyön tiivistämistä Juankosken, Kaavin ja Siilinjärven sekä Lapinlahden kuntien kanssa. Rautavaara oli todennut, että kunnalle kuntaliitosta parempi vaihtoehto on lisätä aidosti kuntien välistä yhteistyötä, joka rakentuu yhteisistä tarperista. Juankosken Nero oli esityksessään kh:lle 22.4.2014 kuitenkin todennut, että Juankoski ja Kuopio ovat tehneet kuntaliitosselvitystä ja asiasta on tarkoitus päättää hallituksen kokouksessa jo toukokuussa 2014 ja valtuustossa elokuussa 2014. Nero oli virheellisesti todennut, että Rautavaaran yhteistyö koskee todennäköisesti 1.1.2017 jälkeistä aikaa ja pyytänyt Rautavaaraa keskustelemaan asiasta Kuopion kanssa. Tässäkin Nero esityksessä nähdään Neron täydellinen kyvyttömyys keskustella aidosta ja avoimesta yhteistyöstä naapurikuntien kanssa. Tällaista Neron yksisilmäistä toimintatapaa Juankosken vilpittömien veronmaksajien ei tule missään tapauksessa hyväksyä. Juankoskella ei ole mitään akuuttia syytä laittaa Kuopion "hirttonuoraa" vapaaehtoisesti kaulaansa, kun ei ole edes tietoa sote-ratkaisun tulevaisuudesta. On olemassa merkkejä siitäkin, että tulevat ratkaisut johtavat merkittäviin säästöihin kuntien kohdalla sote-menoissa. Neron esittämästä kh:n päätöksestä § 79 riippumatta onkin syytä välittömästi Kuopion liitosneuvottelujen rinnalla käynnistää aidot palveluyhteistyöneuvottelut naapurikuntien kanssa. Tiettävästi liittyminen Kuopioon ei ole innostamassa ainakaan kaavilaisia ja Tuusuniemen veronmaksajia. Joten näyttää siltä, että Juankosken Nerolla on Kuopio-liitoksessa jälleen ihan oikeasti vain oma lehmä ojassa. Onkohan kysymys siitä, että kuntaliitoksen avulla Nero pyrkii lakaisemaan aiheuttamansa Samovaaari- ja biolämpösotkut Kuopion veronmaksajien huoleksi? Tätä Neron henkilökohtaista suunnitelmaa ei pidä JUankosken vilpittömien veronmaksajien lähteä tukemaan. |
||
| AB | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 2.5.2014 3.11 |
| Juankosken vilpittömät veronmaksajat antavat valtakirjan neljän vuoden välein. Valtuutettujen kannat ovat kiveen hakatut. Seuraavien vaalien jälkeen on kepuloisilla pari paikkaa enemmän valtuustossa. Pekka V:kin on puolikepuloinen jo nyt. Juankosken Nero on paikkansa ansainnut kepuloisten silmissä. Näin se menee ja tyhmyydestä rangaistaan. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 2.5.2014 7.55 |
| Vai ei kantoja voi muuttaa? AB taitaa kuulua kepumafian porukkaan. Ei Suomenkaan olisi kannattanut puolustaa itsenäisyyttään 1939-45. Niinhän se menee kepu-ideologian mukaan. Jos kepunkin piirissä avattaisiin silmät ja lopetettaisiin Peten, Ranen ja Joken tarinoihin uskominen, voisi jotain syntyäkin. Töitä voisi tehdä 8-16 oikein kunnolla eikä esim. klo 3:11. On muuten luvallista ottaa mallia viisaista naapureistamme. Sillehän ei voi mitään, että naapurikunnissa naureskellaan meille aivan syystä. Se on niin, että jos on ollut kanttia hölmöillä, on kestettävä naurutkin. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 2.5.2014 21.48 |
| Juankosken itsenäisyys on puolustamisen arvoinen asia varsinkin siksi, että Juankosken naapurikunnat kuten Rautavaara, Kaavi ja Tuusniemi ovat varmasti valmiita kaikkia hyödyttävään palveluyhteistyöhön. Rautavaaran kunnanhallituksen 14.4.2014 tekemä päätös selvittää yhteistyömahdollisuudet kuntaliitosten vaihtoehtona on selvä osoitus tällaisesta yhteistyötarpeesta ja - halusta. Tällainen palveluyhteistyö virkistää tietysti kaikkien yhteistyöhön osallistuvien kuntien taloutta ja muutakin kunnallista toimintaa. Juankoskella, Kaavilla, Rautavaaralla ja Tuusniemellä on nykyään asukkaita noin 13 000 ja jos tähän tasavertaisten itsenäisten kuntien muodostamaan palveluverkostoon vielä saadaan mukaan Rautavaaran ehdottamat Siilinjärvi ja Lapinlahtikin, niin palveluverkoston asukkaiden määrä nousee jo lähes 45 000 henkilöön. Tämän palveluverkoston asukkaiden kokonaismäärä on siis jo lähes puolet Kuopion asukasluvusta ja kaksinkertainen verrattuna esim. Iisalmeen. Tuskin kukaan on vakavasti unelmoinut, että Iisalmikin pitäisi yhdistää Kuopioon. Eihän Kuopiossa taida nykyään olla edes omaa panimoa, kuten Iisalmessa on pieni mutta innovatiivinen Olvi. Rautavaaran johdon kanssa palveluyhteistyöstä neuvotellessa Juankosken neuvottelijat voivat sitten kysyä myös neuvoa, miten edullinen laajakaista rakennetaan jokaiseen Juankosken talouteenkin. Nythän kuitukaapelin veto on Juankoskellakin tyssännyt rahanpuutteeseen, vaikka laskua on tainnut tulla Juankosken veronmaksajille jo noin 400 000 euroa. Neron kuitukaapelin hallituspaikan pullakahveille on tullut hintaa ihan komeasti. Ei taida 10 000 euroa per hallituksen kokouskahvi riittää? Juankosken nykyisten taloudellisten ongelmien taustalla on Neron ja hänen klaaninsa hölmöily ja sotkeutuminen laittomuuksiin Samovaari-seikkailussa, jossa on rikottu ainakin perustuslakia ja kuntalakia. Lisäksi on myös vahva epäilys mm. rahanpesusta ja kirjanpitorikoksista. Näyttää siltä, että kirjanpidolliset ongelmat heijastuvat jopa kaupungin kirjanpitoon saakka. Tällaisia asioita ei hoideta kuntaliitosneuvotteluissa vaan ihan muualla. Kuopion liitosselvitykset tai kuntaliitos eivät tuo ratkaisua Juankosken ongelmiin, koska ehdotetun kuntaliitoksen johdosta näköpiirissä on Juankosken oman määräysvallan menetys ja Kuopiosta katsoen syrjäisen Juankosken palvelutason lasku entisestään. Koko Juankosken kuntaa ja 5000 asukkaan etuja ei yksinkertaisesti voida uhrata yhden tai kahden epäpätevän virkamiehen hölmöilyjen vuoksi. |
||
| reviisori | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 3.5.2014 11.52 |
| Kun Juankosken tilinpäätös korjataan kirjanpitolain mukaiseksi, alaskirjauksia tulee lisää ja 4 milj. takauksen maksu ei olekaan kulu, vaan saaminen takauksen antamisesta ja maksamisesta vastuullisilta. Alijäämä siis pienenee... jippii! Ei Juankosken kirjanpitoa laadita kaupunginjohtajan käskyjen mukaan, vaan voimassa olevien Suomen lakien mukaan. Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, kamreeri ja kaupunginhallitus ovat vastuussa. Itse takauksesta ovat vastuussa mm. edellinen hallitus ja "puuhamiehet". Nykyinen hallitus on vastuussa vahinkojen maksimoinnista ja kaupungin etujen valvomatta jättämisestä. Vaikka asiat on sotkettu mahdollisimman perusteellisesti, totuus selviää aikanaan. |
||
| juristin alku | Re: Juankoski heikoin tilinpäätöksissä | 3.5.2014 13.54 |
| Kun vielä Sillikuukki myydään ja vesi- ja jätelaitokset yhtiöitetään ja myydään, niin voidaan todeta, että alijäämät poistui. Kirjanpito on kirjanpitolailla säädeltyä toimintaa, Pelkän pajunvitsan räpäytyksellä kirjaukset eivät tule lainmukaisiksi, vaikka kaupunginjohtaja tai hallintojohtaja niin määrää. Herää kysymys, ovatko kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja yllyttäneet kamreeria tahallisesti vuosikaupalla kirjanpitorikoksiin? Pajunvitsamiehen rooli tarkastuslautakunnassa on myös syytä ottaa tarkempaan syyniin. Miehellä ei näy olleen minkäänlaista kirjanpitokoulutusta ja kuitenkin on ollut hyväksymässä kaikki Samovaari-yhtiöhinkin liittyneet kähminnät mukisematta. Asiat eivät ole vanhentuneet. Eihän Pajunvitsamies ole edes tiennyt, mitä tarkoittaa takaukseen liittyvä kovenantti. Eikä myöskään Vexi ja Hemppakaan tunnu sitä tietävän, vaikka kaikki Juankosken vilpittömättömät veronmaksajat ovat sen jo tienneet monta vuotta sitten. Vexille, Hempalle ja Tarkastuslautakunnalle voin kertoa, että Wikipediassakin kerrotaan kovenantista seuraavaa: "Kovenantti on luottosopimukseen otettava erityisehto, joka korvaa vakuuden. Kovenanttia voidaan kutsua myös sopimusvakuudeksi. Kovenantti voi koskea esimerkiksi luotonsaajan omavaraisuusastetta tai muuta rahoitusrakennetta. Asetetun ehdon rikkoutuessa on luotonantajalla oikeus esimerkiksi korottaa luoton korkomarginaalia tai jopa irtisanoa luotto." Miksi Juankosken kaupungin myöntämä takaus laukesi vilpittömien veronmaksajien silmille, kun oli olemassa takauksen turvaavat kovenantit eli erityisehdot, Vexi ja Hemppa? Vastakaa, vilpittömillä veronmaksajilla on oikeus tietää. Miksi Juankosken kaupunki 5 milj. euron takauksen antajana ei ole valvonut takaustaan tai seurannut Tratta PBF:n kovenanttien kehitystä? Tähän täytyy liittyä joku erityinen syy ja se syy liittyy selvästi Neron kehittämään sopimusvyyhtiin. Vexillä ja Hempalla ei näytä olevan puhtaat jauhot pussissa. On vähintäänkin arveluttavaa, että mm. biolämmön osakekauppoja ym. Samovaari-järjestelyjä tehdään lahjahintaan varattoman ukrainalaisen liikemiehen kanssa. |
||