Keskustelu
| YP | Viikon kirjoitus | 4.5.2014 0.16 |
| tämä kirjoitus on valittu viikon kirjoitukseksi:"juristin alku Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat 3.5.2014 22:20 Premium Boardin Juankosken kaupungin rahojen "jättiläispuhalluksessa" ja ilmeisessä rahan pesussa kannattaa keskittyä oleellisiin asioihin. Ikkunapöydän raati on yllä kysellyt Pehami B.V:n ja Premium Board Capital Oy:n tilinpäätösten perään. Sellaisiahan ei tietenkään löydy mistään ja alustavan yrityssaneerausohjelman tekijäkin toteaa, että tilinpäätöstietojen tuottaminen on työlästä, koska aineistoa on paljon ja Tratta PBF:n konttorihenkilöstökin on ollut lomautettuna. PRH:n tietokannoista kuitenkin löytyy, että Krister Björkqvist osti valmisyhtiö Konset Oy:n 28.12.2010 ja maksoi 2500 euroa yhtiön tilille. Samana päivänä Krister osti myös toisen valmisyhtiön eli Hansaro Oy:n ja maksoi yhtiön tilille 2500 euroa. Luultavasti Krister on käyttänyt näihin hankkeisiinsa vain yhteensä 2500 euroa, koska sama raha on voinut olla molemmissa tapauksissa kysymyksessä. Konset Oy:n yhtiöjärjestys muutettiin 20.2.2011 ja yhtiön nimeksi annettiin komeasti Premium Board Capital Oy (PBCOY). PBCOY:n tilille oli ilmestynyt ilmeisesti venäläisen Alfa pankin hollantilaisen sivukonttorin myöntämä lyhytaikainen 6 milj. euron laina. Hansaro Oy:n rekisteröitiin 8.3.2011 uudella nimellä Premium Board Finland Oy (PBFOY eli Tratta PBF) ja entinen Konset Oy (eli PBCOY) oli maksanut 6 milj. euron osakepääoman reksiteröintitilanteessa yhtiön tilille. 31.3.2011 PBFOY eli Tratta PBF maksoi Stromsdal OyJ:n konkurssipesälle 3.125 milj. euroa, jonka jälkeen yhtiön kassassa oli rahaa jäljellä vain noin 2.5 milj. euroa, joka ei millään olisi enää riittänyt tehtaan käynnistykseen, kun käyttöpääomaakin olisi tarvittu ainakin 6 milj. euroa. Tästäkin selviää se, että kaupunki myönsi takauksen nimenomaan Tratta PBF:n käyttöpääoman rahoitukseen, joka on kuntalaissa yksinkeratisesti kokonaan kielletty. Tratta PBF:n oli siis pakko saada kaupungin takaus, joka vapautti sovitun Finnveran ja Handelsbankenin lainojen nostot. Reaalisena vaihtoehtona Val-sedällä oli irtautuminen suunnitellusta hankkeesta, koska rahat olivat lopussa. Tarvittavaa käyttöpääomaa ei ollut. Herää kysymys, millä tavalla kaupunginjohtajaa ja muita Tratta PBF:n puuhamiehiä palkittiin siitä, että kaupungin takaus pantiin täytäntöön, vaikka takauksesta ei ollut esim. KHO:n lopullista ratkaisua? Joka tapauksessa KHO päätti takauksen myöntämisen jälkeen, että takausta ei saa laittaa täytäntöön edes ei-lainvoimaisena. Kun kaupunki vastoin KHO:n päätöksiä kuitenkin laittoi 5 milj. euron takauksen ei-lainvoimaisena täytäntöön, niin Tratta PBF:n tilille loksahti lottovoitto, kun sekä Finnvera että Handelsbanken myönsivat sopimusten mukaan kumpikin 6.25 milj. euron suuruiset lainat eli yhteensä 12.5 milj. euroa. Tämän toimenpiteen jälkeen Tratta PBF nähtävästi palautti nopeassa aikataulussa PBCOY:n hollannista saaman lyhyaikaisen 6 milj. euron lainan. Joka tapauksessa tammikuun 2012 alkuun mennessä PBFOY eli Tratta PBF oli jo sitten menettänyt kaikki varansa ja maaliskuusta 2012 lähtien yriyksen tratta-ruletti alkoi pyöriä katkeamattomana karusellina, johon karkelointiin sitten myös biolämpö liittyi nopeasti. Pelkastään yrityssaneeraukseen pyrkivälle Tratta PBF:lle on kertynyt velkoja jo yhteensä ainakin 21.5 milj. euroa, joista 12.8 milj. euroa on vakuudellisia ja 8.7 milj. euroa on vakuudettomia. Kaupunginjohtajan olisi tullut tarkistaa, millaisen yritysryhmän kanssa hän on ollut tekemisissä. Näin hän ei kuitenkaan tehnyt ja tämä seikka on varmistanut sen, että Samovaari-yhtiöt ja kaupunki ovat nyt suurissa vaikeuksissa. Juankosken kaupungin kantokyky on mennyt. Kenen on vastuu? Kysymyksessä on malliesimerkki siitä, miten suomalaisia veromaksajia vedetään huulesta. Vaikka Juankosken Nero on julkisuudessa moneen kertaan toitottanut, että Val-setä sijoitti Juankoskelle omaa rahaa 6 milj. euroa, niin totuus on se, että Val-setä ei investoinut Juankoselle euroakaan, vaan hän sen sijaan lapioi Maltalle omistamansa Farocon Oy:n ikivanhan Hangon satamaterminaalin kautta tyhmien suomalaisten rahoja anakin 12.5 milj. euroa. Mahtaa Val-setää naurattaa Maltan auringossa. Suomalaisten veronmaksajien piikkiin menee Samovaari-operaatioissa varmaan kaikkiaan ainakin noin 20 milj. euroa, kun huomioidaan myös biolämpöön liittyvät menetykset. Täytyy vain toivoa, että Pohjois-Savon käräjäoikeus lopulta tajuaa puhaltaa tämän Samovaari-operaation ja suomalaisten veronmaksajien kuppaamisen poikki. " |
||
| yp | Re: Viikon kirjoitus | 5.5.2014 0.16 |
| viikon toinen kirjoitus:" päättelijä ja kyselijä Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat 4.5.2014 23:30 Juristin alku on yllä esittänyt ikävän näköisiä faktoja siitä, miten "kansainväliset liikemiehet" käyvät tyhjentämässä tyhmien kuntajohtajen valvomat ?pajatsot? mennen tullen. Vähintään yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin se, onko kunnanjohtaja tai mahdollisesti laajempikin virkamiesporukka myötävaikuttanut ja avustanut "pajatson" tyhjentämisessä. Me juankoskiset olemme havainneet jo kauan sitten sen, että ainakin meidän "pajatsomme" on tyhjennetty viimeistä ropoa myöten. Nerohan vakuutti meidän valtuustossakin omien konsulttiensa ja juristiensa voimin, että myönnettyyn 5 milj. euron takaukseen ei liity mitään riskejä, kun on olemassa kaiken turvaavat kovenantitkin. Nero oli puuhamiehineen laskenut, että Hangossa olevan Farocon Oy:n tyhjilään seisseen ikivanhan varastohalliyhtiön yrityskiinnityksen turvaava vakuusarvo on peräti 7.6 milj. euroa. Koska yrityskiinnityksen vakuusarvoksi hyväksytään vain 50%:a kohteen arvosta, niin käytännössä Nero ajatteli, että varastohalliyhtiön todellinen realisointiarvo on yli 15 milj. euroa. Tiettävästi kunnallisvalituksessaan New Stroms oli todennut, että terminaaliyhtiön oikea vakuusarvo on korkeintaan 500 000 euroa. Neron ja Tratta PBF:n puuhamiesten vakuusarvon määritys perustui 10 vuoden mittaiseen vuokrasopimukseen, jossa Tratta PBF sitoutui maksamaan terminaaliyhtiölle vuosittain noin 800 000 euron selvästi yli markkinahintojen olevaa vuosittaista vuokraa. Tiettävästi Nero esitteli tällaisen vuokrasopimuksen myös valtuuston jäsenille. Kun Nero oli havaittu takausesittelyissään vähintään "teknisesti esteelliseksi", niin vastaavan lopullisen esittelyn suoritti keväällä 2011 sitten hallituksen puheenjohtaja Neron ollessa siis jäävi. Tratta PBF:n yrityssaneerauspapereista ei valitettavasti kuitenkaan löydy ym. suurta vuokranmaksua. Onko siis alunperinkin kysymyksessä ollut pelkkä valeoikeustoimi? Ovatko esittelijöinä toimineet Nero ja hallituksen puheenjohtaja olleet tietoisia siitä, että tällaista vuokranmaksua ei ole ollut aikomustakaan suorittaa? Kaupungin myönnettyä em. 5 milj. euron massiivisen takauksen, olisi tietysti olettanut, että takauksen varmistuksena olevaa vuokrasopimusta olisi myös noudatettu. Joka tapauksessa kaupungin etu olisi vaatinut sitä, että kaupunki valvoo myös tältä osin takauksen vakuusarvon säilymistä. Koska mitään vuokria terminaaliyhtiöön ei nähtävästi ole ollut, niin näyttää siltä, että vakuusarvon säilymistäkään ei ole mitenkään valvottu. Voidaan myös ajatella, että ainakin Tratta PBF:n rahoitusneuvotteluissa konsulttina häärinyt Nero on ollut perillä siitä, että kyseinen vuokrasopimus on ollut täyttä ?teatteria?, koska sovittu termiaalivuokra oli selvästi vallitsevia markkinahintoja korkeampi. Eikä voida ajatella, että aloittavan pienen Tratta PBF:n kassavirrasta voidaan siirtää peräti 800 000 euron suuruinen vuokra vuosittain Hangon terminaaliyhtiöön, joka mm. Tratta PBF:n tärkeintä markkina-aluetta eli Venäjää silmällä pitäen on myös täysin väärässä paikassa. Mikäli Nero ja hallituksen puheenjohtaja ovat tahallaan esim. fiktiivisen vuokrasopimuksen avulla harhauttaneet pääsiassa maallikoista koostuvaa valtuustoa, niin ollaan jo hyvin vaarallisilla vesillä. Takauksen esittelijöiden aseman tekee hankalaski myös se, että takauksella on näköjään pyritty ainoastaan turvaamaan Tratta PBF:n käyttöpääoman saanti. Kuntalain mukaanhan kunnat eivät voi lainkaan osallistua yritysten käyttöpääoman rahoitukseen. Esittelijäthän hakivat valtuutusta nimenomaan investointilainaan. Yrityssaneerausselvityksestä käy ilmi, että Tratta PBF:n lähiyrityksiä ovat konserniemo Pehami B.V, Premium Board Capital Oy, Primary Energy Finland Oy, Juankosken Biolämpö Oy sekä Juantehtaan Ympäristö Oy. Herää kysymys, miksi Hangossa sijaitseva termiaaliyhtiö Farocon Oy, ei kuulu Tratta PBF:n lähipiiriyhtiöihin, jos kerran Tratta PBF:llä on massiivinen pitkäaikainen vuokrasopimus Faroconin kanssa ja Faroconilla on taas sama omistuspohja ja johto kuin Premium Board Capital Oy:llä sekä Pehami B.V:llä? Faroconin julkaistujen tilinpäätösten perusteella tiedetään, että rahavirta Tratta PBF:stä Faroconiin on ollut parhaimmillaan noin 7.5 milj. euroa vuodessa. Tältä osin voidaan siis myös kysyä, mistä rahansiirrosta tässä on lopulta kysymys? Onko mahdollisesti kysymyksessä ns. peitelty osingonjako varattomasta Tratta PBF:stä Faroconiin ja edelleen yhtiön maltalaisille omistajille. Luulisi, että verottajaa ainakin kiinnostaa tällainen asia. Tällaiset eri yritysten väliset epämääräiset rahavirrat tulevat hankaliksi etenkin silloin, kun rahavirtojen ohjailuun sotkeutuneet yritykset ovat konkurssitilassa. Juankosken Neron ja muiden Tratta PBF:n puuhamiesten kannalta asia on vähintäänkin kiusallinen, koska omat sormet niin läheisesti ovat olleet mukana näitä rahavirtoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. " |
||