Keskustelu
| Pekka V | Maaseudun alasajoa | 9.5.2014 15.26 |
| Moro, ensin lakkautetaan kyläkoulut, sitten lukiot, sitten terveyskeskukset ja palvelut ja sitten myös tietysti liikenneyhteydet:" Kirsi Partanen / Yle Mistä on kyse? ?Itä-Suomen linja-autoliikenteestä vähenee 200 noin ELY-keskuksen hallinnoimaa vuoroa heinäkuun alussa ?Lakkautettavat bussivuorot jakautuvat liikennemäärien mukaan niin, että Pohjois-Savosta lopetetaan noin 80 ja Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta 60 vuoroa ?Muutoksen taustalla on Pohjois-Savon ELY-keskuksen riittämättömät määrärahat sekä EU-asetus, joka ei salli nykyistä liikennelupajärjestelmää Itä-Suomen joukkoliikenne heikkenee huomattavasti kesällä, kun alueen kolmessa maakunnassa lakkautetaan heinäkuun alussa noin 200 bussivuoroa. Lakkautettavat bussivuorot jakautuvat niin, että Pohjois-Savosta lopetetaan noin 80 ja Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta 60 vuoroa. Suurimpina kärsijöinä ovat syrjäseuduilla asuvat. ? Olemme yrittäneet olla tasapuolisia ja tehdä lakkautuksia niin, että kohdentuvat liikennemäärien suhdelukujen mukaan eri alueille. Mitä pienempi kuntakeskus on kyseessä, niin voi olla, että aamulla pääsee Joensuuhun ja illalla pois, joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kuvailee. Rahat eivät enää riitä Rajut leikkaukset johtuvat Huttusen mukaan kahdesta syystä. Ensinnäkin joukkoliikennemäärärahat eivät enää riitä: ELY-keskus olisi tarvinnut noin kaksi miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta nykyiset reitit olisi voitu säilyttää. Vuodelle 2014 joukkoliikennemäärärahaa on noin 6,7 miljoonaa euroa, josta liikenteen hankintoihin käytetään noin 5,4 miljoonaa euroa. ? Määrärahat ovat pysyneet ennallaan viisi vuotta, vaikka kustannukset ovat kasvaneet. Meillä ei yksinkertaisesti ole rahaa ostaa kaikkia tarvittavia vuoroja. Huttunen ennustaa, että jos tilanne ei muutu, tulevaisuudessa joukkoliikenneyhteydet voidaan säilyttää vain suurimpien kuntakeskusten välillä. ? Siihenhän se tulee menemään. Nyt olemme pystyneet hankkimaan kilpailuttamalla 400 vuoroa, mutta niiden määrä pienenee vuosi vuodelta, Huttunen kertoo. EU-asetus kieltää yhteiskunnan tuen Muutoksen taustalla on myös EU-asetus, joka avaa liikennettä kilpailulle ja kieltää yhteiskunnan tuen markkinaehtoiselle liikenteelle. Meillä ei yksinkertaisesti ole rahaa ostaa kaikkia tarvittavia vuoroja. ? Seppo Huttunen Harvaanasutussa maassa tämä tarkoittaa sitä, että monet vähän käytetyt reitit ovat kannattamattomia eivätkä kelpaa liikenteenharjoittajille. EU:n palvelusopimusasetus astui voimaan 2009 ja siirtymäaikaa on ollut tähän asti. ? Tämä iskee meihin erityisen pahasti, koska Pohjois-Savon ELY:n alueella 80 prosenttia liikennöintisopimuksista päättyy nyt kesällä, Huttunen sanoo. Kunnat hankkineet 30 vuoroa ELY-keskus hallinnoi alueella noin 800 vuoroa, joista 170 muuttuu markkinaehtoiseksi reittiliikenteeksi, vajaa 400 ELY-keskus hankki kilpailuttamalla ja noin 200 vuoroa siis lakkautetaan. Lakkautuvan liikenteen kokonaiskilometrimäärä vuodessa on noin 2,2 miljoonaa kilometriä. ELY-keskuksen tietojen mukaan kunnat ovat hankkineet noin 30 sellaista vuoroa, jotka ELY-keskus olisi muutoin jättänyt hankkimatta. Kuopio hoitaa Pohjois-Savossa oman kaupunkinsa lisäksi myös Siilinjärven linja-autoliikenteen. Etelä-Savossa Mikkeli hoitaa Mikkelin bussivuorot ja Joensuu omien vuorojensa lisäksi myös Kontiolahden ja Liperin. Muiden kaupunkien ja kuntien joukkoliikenne on Itä-Suomessa ELY-keskuksen vastuulla. Katso tästä 1.7. lakkaavat vuorot. Helmi Nykänen Helmi Nykänen Yle Savo " Kivaa asua maalla. |
||
| kristallipallon tuijottelija | Re: Maaseudun alasajoa | 11.5.2014 16.21 |
| Suomen virkamiehet on taas nousemassa "perse edellä" puuhun, kun syrjäkylillä ensin lakkautetaan bussiliikenne ja viranomaiset tarjoavat vaihtoehdoksi mm. vanhuksille "apostolin kyytiä". ELY-keskuksissa voivotellaan, että rahat ei riitä joukkoliikenteeseen ja Suomen nykyinen liikennelupajärjestelmä ei ole linjassa EU:n kilpailu- ja palvelusopimusten kanssa. Mitään todellista kiirettä tällaiselle höpötykselle ei kuitenkaan ole. Aina voi kertoa Brysseliin, että me on asiassa jo käynnistetty ns. "savolainen liikenneprojekti". On kerrassaan omituista, että Suomen norsunluutorneissa istuvat viranomaiset eivät tajua sitä, että Suomen joukkoliikenteessä keskeinen ongelma on ollut jo vuosikymmeniä mm. Pohjolan Liikenne Oy:n lähes monopoliasema. Pohjolan Liikenne on taas käsittääkseni VR:n omistama yhtiö. VR:llekin on järjestetty henkilöliikenteeseen monipoliasema erityisluvin vielä ainakin vuoteen 2018 saakka. Nyt maaseudun joukkoliikenteen lopetusuhka on syntynyt kilpailun puutteesta, jota on ohjannut valtion viestintä- ja kuljetusministeriön virkamiehet keisarin ajalta periytyvän VALLU-järjestelmänsä avulla. Liikennelupia on myönnetty vähintäänkin "valikoivastI" ja se on taannut sen, että pikkuliikennöitsijöillä ei ole ollut mitään asiaa tarjota palvelujaan. Sairas liikennelupakäytäntö on levinnyt myös takseihin, jolloin koko ala alkaa nykyään olla muutaminen isojen taksiyhtiöiden hallussa ja Suomessa ei voi taksiasiakasta kuljettaa kuin maailman kalleimmalla uudella Mersulla. Nythän taksikentäänkin on onneksi tulossa uusia voimia uusin ajatuksin, mutta sitäkin virkamiehet ja monopoliyhtiöt vastustavat kynsin hampain. Lentoliikenteessä on jo nähty, mihin Finnairinkin lähes monopolitoimita on johtanut. Kotimaisten lentolippujen hinnat on taivaissa, koneet lentää tyhjillään ja tappiota tehdään vuodesta toiseen. Pikapuoliin on odotettavissa koko valtion lentoyhtiön myynti jollekin ulkomaiselle halpalentofirmalle. Merkillepantavaa on, että samaan aikaan lentoliikenteessä monet ns. halpalentoyhtiöt tekevät kuitenkin komeaa tulosta ja koneet on tupaten täynnä. Maantieliikenteessä on aika myös uusille palvelukonsepteille. Kun kilpailu avataan, niin mikään maaseudun kolkka ei Suomessakaan ja kyytiä vaille. Ratkaisuna on se, että jokaiseen kylään ei tarvitse ajaa isolla bussilla, jossa on baarikaapit ja kaikki audiovisuaaliset vehkeet ja tietenkin hyväpalkkainen rahastaja. Esimerkkinä otan Helsingistä modernin kaksikerrosbussin kesähintatarjouksen alle: "Hinta: 550 ? / 2 tuntia, lisätunnit 90 ? Kapasiteetti, moderni bussi: 100 asiakaspaikkaa" Kenen peffa kestää tällaista kyytiä? Ei kenkään. Herää kysymys millaisten normien mukaan esim. Kuopion ELY-keskus on noita kipeästi tarvittavia syrjäkylien bussivuoroja hinnoitelleet, kun on yht'äkkiä tullut tarve vanhusten siirtyä "apostolin kyytiin". Jos muu ei tässä auta Pohjois-Savossa, niin on vanhat kirkkoreet otettava saraneista uusiokäyttöön. On parasta laittaa ELY-keskuskuksen joukkoliikenteestä vastavat virkamiehet vaikka patikkamatkalle Säyneisistä Kuopioon, niin voi olla että maalissa toteaa halvankin bussikyydin kuitenkin viisaammaksi ja nopeammaksi kulkuvaihtoehdoksi. |
||
| niimpä | Re: Maaseudun alasajoa | 11.5.2014 16.40 |
| tosin syrjäseudulta ei ole montaa kyytiin lähtiää ,niin ymmärtäähän sen,että vuoroja vähennetään. vois hoitaa kuljetuksen jotenkin muuten!? |
||
| harmittaa | Re: Maaseudun alasajoa | 11.5.2014 17.25 |
| Ennen julkisiin palveluihin kuului postin kanto kotiin ja kuljetusten saatavuus. Nykyisin verot ovat korkeammat ja palvelut haihtuneet. Omalla rahalla tietysti saa, mitä haluaa. Vaalit ovat oikea paikka kiittää poliitikkoja siitä, että he ajavat vain omaa etuaan ja unohtavat kansalaiset, erityisesti vähäosaiset. Kepumafia hoitaa asiaa maaseudulla, kokoomus ja demarit asutuskeskuksissa. Kansa on liian kilttiä. Nyt pitää näyttää, kuka Suomessa määrää. Vai kutsutaanko Ukrainasta lisää "liikemiehiä" Suomeen hoitamaan työllistämistä ja kuntien taloutta? Lainataan edes Peteä, Heimoa ja Veijoa auttamaan muita kuntia. Useamman vuoden sopimuksilla ja salassapitotakuulla. |
||
| salme | Re: Maaseudun alasajoa | 11.5.2014 17.45 |
| Rahaa kyllä löytyy moottorikelkkailijoille.Eikös juuri ELY-keskus ole sitäkin harvojen "huvia" rahoittamassa? Ihmisiä ajetaan pois maaseudulta, vanhusten,sairaiden ja vähäosaiten oman-onnensa varaan jättäminen pakottaa heidät muuttamaan kaupunkien keskustaan saadakseen palveluja.Viimein heidät siirretään halvimpaan hoitokotiin ,kauas sukulaisista. Lapset ja nuoret isoihin koulukeskuksiin ja kotoa pois. Talot jää autioiksi ja ränsistymään,pian niillä ei ole euronkaan arvoa. Herääkin kysymys, mistä oikeasti onkaan kyse? Halutaanko Pohjois-Savo ja koko pohjoinen Suomi kaivosalueeksi tai harvojen huvittelu alueeksi ulkomailta tuleville ökyrikkaille? Pian pienet kaupungit ,kuten Juankoski, ovat vain surkuhupaisia ,harvaan asuttuja kyläpahaisia, jossa muutamat vanhukset odottavat viikatemiehen armahdusta. No, ehkä ei vielä huomenna, mutta tätää rataa tulevaisuudessa |
||
| niimpä | Re: Maaseudun alasajoa | 11.5.2014 18.15 |
| kylläpä olen samaa mieltä! nykyään ajatellaan vain voittoa.eikä ihmisten hyvinvointia. |
||
| kristallipallon tuijottelija | Re: Maaseudun alasajoa | 11.5.2014 19.46 |
| Vihreätkin puhuu joka välissä joukkoliikenteen puolesta, mutta siitä huolimatta ympäristön suurinpaan vihoilliseen ja vain harvojen ökyrikkaiden kelkkareitteihin satsataan miljoonia euroja valtion rahoja. Kaikeksi huipuksi vielä ökyrikkaiden kelkkareitit porataan pakolla yksityisille maille. Toiminta ei poikkea millään tavalla siitä, miten suuret metsäyhtiöt ovat ottaneet haltuunsa sademetsiä ja köyhien maanviljelijöiden vaatimattomia maapaloja esim. Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa. Kepukin on ilmoittanut olevansa maaseudun säilyttämisen puolella, mutta käytännön toimet puhuu aivan muusta. Kepuloistenkin olisi hyvä suorittaa laskelmia siitä, millaiset taloudelliset vahingot maaseutuihmisille aiheutuu, kun vanheneva väestö "pakotetaan" palvelujen puutteessa siirtymään kaupunkeihin "palvelujen ääreen". Jotta asia saisi jonkin konkreeettisen muodon, niin voi vaikka mainita, että Suomen asuinrakennusten pääomakanta on nykyään noin 230 miljardia euroa. Jos vaikka varovasti oletetaan, että tästä pääomakannasta esim. 30% on sidottu maaseudun asuinrakennuksiin, niin nyt Suomen maaseudun alasajopolitiikan ja jatkuvan keskittämisvillityksen seurauksena pelkästään asuinrakennuksiin liittyvästä pääomakannasta voi noin 70 miljardia euroa muuttuua arvottomaksi. Näiden tappioiden lisäksi tulee tietysti myös menetykset koulujen, terveyskeskusten ja infran alasajon osalta. Näköpiirissä oleva kansantaloudellinen menetys on siis enemmän kuin 50%:a Suomen nykyisestä vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Suomen valtion budjetti vuodelle 2014 on noin 54 miljardia euroa, joten maaseudun tyhjentämisen hinta on suuruusluokkaa 130%:a valtion kaikista menoista. Vuonna 1944 Suomelle määrätty 226.5 milj. kultadollarin sotakorvauskin oli lasten leikkiä verrattuna nykyiseen maaseutuväestön kuppaukseen. Enimmillään sotakorvauskin oli vain noin 15% valtion kaikista menoista. Sotakorvauksia maksettiin vuosina 1944-1952. Partiopoikamainen Suomi maksoi kiltisti korvaukset ainoana maailmassa ja nyt samainen "partiopoika" maksaa vielä suurempaa "sotakorvausta" EU:n virkamiesten direktiivien vuoksi. Suomen politikkojen olisi hyvä tiedostaa, että Suomi painii aivan eri sarjassa kuin Saksa. |
||
| kristallipallon tuijottelija | Re: Maaseudun alasajoa | 11.5.2014 23.55 |
| YLE-uutiset ja tutkijat näyttävät kiinnittäneen yllä mainitsemaani ikävään uhkakuvaan myös huomiota tämän illan uutislähetyksissä. "Kaupunkiin muutto edellyttäisi kuitenkin usein vanhan asunnon myymistä. Kun kauppa ei käy, Ylen mukaan joillain paikkakunnilla pankit saattavat nyt katsoa vanhan omakotitalon vakuusarvoksi jopa pyöreän nollan. Asiantuntijat pitävät tilannetta huolestuttavana. Helsingin Yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sanoo Ylelle, että vanhenevan väestön osalta syrjäseuduilla tilanne voi olla hyvinkin kohtalokas. - Sitä varallisuutta, jota on asuntoon säästetty ei ehkä olekaan realisoitavaksi sillä tavalla kuin on ajateltu, Vaattovaara sanoo." Toivottavasti myös politiikot ottavat pian taskulaskimet käyttöönsä. Nykysuuntaus ja kaiken keskittämisvimma tuhoaa Suomen nopeammin kuin uskotaankaan. |
||
| Yksi, joka yrittää käyttää joukkoliikenneettä | Re: Maaseudun alasajoa | 13.5.2014 10.46 |
| Aika mielenkiintoista, kun se ainoa aamulla Pieksämäeltä Mikkeliin menevä vuoro lakkautettiin ainakin kesän ajaksi. Mikkelistä kyllä pääsee Pieksämäelle 7.50 lähtevällä vuorolla ja 16.25 lähtevällä vuorolla, mutta Pieksämäeltä pääsee Mikkeliin vain 15.05 Pieksämäeltä lähtevällä vuorolla. Siis koulujen lomien aikana 1.7. - 7.8.2014 Viime kesänä kulki sentään vielä kaksi päivävuoroa, mutta nyt niitä ei ainakaan vielä näy Netissä. Onko nyt niin, että jos haluat mennä asioille Mikkeliin, välipysäkeiltä Pieksämäki - Mikkeli, niin sinun täytyy mennä illalla ja hankkia yösija, että voit hoitaa asiat ja pääset sitten aamulla takaisin? Toinen vaihtoehto on tietysti se, että matkustaa 7.50 Mikkelistä lähtevällä vuorolla Haukivuorelle ja sieltä junalla Mikkeliin. (Kun se juna pysähtyy ainakin vielä 10.8. saakka Haukivuorella.) Pois pääseekin sitten jo 16.25 lähtevällä vuorolla, siis linja-autolla. Onhan sekin jotain. Pitääkö se lista ihan oikeasti paikkansa? Ettei mitään muuta vuoroa lakkautettu tällä Mikkeli Pieksämäki välillä kuin tämä ainoa, jolla pääsee aamulla Mikkeliin? Onkohan ne päivävuorot lakkautettu jo aikaisemmin (ilmeisesti) vai mihin ne ovat joutuneet? Pieksämäeltä 12.15 lähtenyt vuoro ja Mikkelistä 14.15. lähtenyt vuoro? Junakyyti vaan maksaa vähän lisää, mutta tuleepahan sitten junalle käyttöä ennen kuin lopettaa pysähtymisen Haukivuorella. Juna on sentään 10.07 Mikkelissä, että aikaa jää asioiden hoitamiseen tarpeeksi. Töissä käymisestä sen verran, että sitten pitää vain siirtyä iltapäivävuoroon. Ymmärrän aika pitkälle sitä, että joukkoliikennettä käytetään hyvin vähän, mutta miksi toiseen suuntaan menee vain yksi vuoro illalla ja toiseen kaksi sekä aamulla että illalla? Se ei oikein täsmää. |
||
| kehitysoptimisti | Re: Maaseudun alasajoa | 13.5.2014 14.54 |
| "Yhdellä, joka yrittää.." näyttää olevan edessään mahdoton tehtävä, mutta ei kannata huolestua samanlainen tehtävä on maaseudulla sadoilla tuhansilla muillakin "yrittäjillä". Ratkaisut kyllä löytyy, kun halutaan. Kyllä se on vaan myönnettävä, että ajat ovat muuttuneet ja niin on muuttunut myös liikennöinti. Ennen oli paikallisjunat ja linja-autot täynnä. Linja-autoyhtiöt olivat pieniä. Nykyäänkin vielä ainoastaan VR:n hoitamat paikallisjunat on suureksi osaksi lopetettu ja linja-autoyhtiöt ovat suuria ja linjoja lopetetaan kovalla vauhdilla. Kaikesta huolimatta junat ja linja-autot kuljeksii Suomen raiteilla ja teillä pääasiassa tyhjillään. Virallisten tietojen mukaan joukkoliikennetoimintakin on meillä täysin kannattamatonta. Tätä voi vain ihmetellä, koska ihmisillä on kuitenkin kulkemistarve. Markkinatalous toimii aina niin, että jos on tarve, niin tarve pystytään aina tyydyttämään jollain keinolla. Onkin syytä katsastaa, mitä tässä maantieliikenteessä oikein on tapahtunut. Alla oleva tilasto kertoo nyt totuuden rekisteröityjen henkilöautojen määrän kehityksestä vuosien saatossa (linja-autojen määrä suluissa): - 1960 183 409 kpl (5 778 kpl) - 1970 707 218 kpl (8 093 kpl) - 1980 1 218 014 kpl (8 933 kpl) - 1990 1 908 971 kpl (9 287 kpl) - 2000 2 120 749 kpl (9 811 kpl) - 2010 2 858 244 kpl (13 607 kpl) - 2013 3 105 834 kpl (15 485 kpl) Rekisteröityjä henkilöautoja on siis jo meillä yhteensä 3.1 milj. kappaletta. Suomessa koko väestö on nykyään noin 5.45 milj. ihmistä ja niistä pyöreästi 4.0 miljoonaa on iältään 20-80 vuoden välissä. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että keskimäärin 78%:lla aikuisista ihmisistä on Suomessa nykyään rekisteröity henkilöauto, jota ilmeisesti myös käytetään, kun kerran on rekisterissä. 1960-luvulla rekisteröity henkilöauto oli vain alle viidellä sadasta. Kuitenkin liikennepolitiikkaa Suomessa yhä edelleen on hoidettu 1960-luvun periaatteiden mukaan. Ainoastaan katsastaminen on vapautettu kilpailulle. "Yhdellä, joka yrittää" saattaa kuulua pieneen 20%:n vähemmistöön, joka haluaa käyttää jostakin syystä joukkoliikennettä. Joukkoliikenne on sinänsä kannatettava asia, mutta tyhjällä junalla tai linja-autolla joukkoliikennettä ei kannata järjestää edes Mikkelin ja Pieksämäen välillä ainakaan nykymallilla. On ilmeisesti tullut aika, että koko joukkoliikenteen käsite ainakin maanteillä on syytä ajatella täysin uusiksi. Nykyinen maantieliikenteen joukkoliikennekäsityshän lähtee siitä, että joukkoliikenteestä on kysymys silloin, kun ihmisiä kuskataan suuria määriä linja-autolla paikasta toiseen. Määritelmä pitäisi muuttaa siten, että jollakin kulkuneuvolla siirretään suuria määriä ihmisiä joustavasti ajasta riippumatta paikasta toiseen. Tämän määritelmän mukaan jopa ympäristöystävällinen polkupyöräily voi olla joukkoliikennettä. Uuden määritelmän mukainen julkisenkin vallan osittain tukema maanteiden joukkoliikenne voisi johtaa nykyisestä ajattelusta täysin poikkeavaan kehitykseen. Voisi hyvin kuvitella, että meillä olisi maaseudulla mopoautojen tapaisiin, nykyistä selvästi huokeampiin liikennevälineisiin perustuvaa ns. joukkoliikennetoimintaa. Tällainen toiminta tietysti mullistaisi nykyisen joukkoliikenteen aivan samalla tavalla kuin kännykkä on mullistanut ikivanhan puhelinliikenteenkin. Määritelmän muutoksen jälkeen maanteiden joukkoliikenne tulisi jälleen jokaiselle mahdolliseksi aivan samalla tavalla kuin esim. 1960-luvulla, mutta joukkoliikenneväline olisi vain joku muu kuin kallis ja tyhjä linja auto. Tässäpä viestintä- ja liikenneministerille pohdittavaa. Maanteiden joukkoliikenne ei ratkea Ollilan ehdottamalla seurantajärjestelmällä, jossa tarkoituksena on vain kerätä maksimaalinen määrä veroja valtion tyhjään kassaan. |
||
| kristallipallon tuijottelija | Re: Maaseudun alasajoa | 13.5.2014 19.49 |
| Nyt se lopullisen "myrkyn lykkäs". Maaseutujen alasajosta ja kaikkien palvelujen keskittämisestä tulee vielä hirvittävä "EU:n sotakorvaus" maksettavaksi. Kuten yllä jo alustavasti laskeskelin, niin "EU:n sotakorvauksen" hinta liikkuu 70 miljardin euron tietämillä. Sitten vielä jotkut "taloustieteilijät" väittävät, että euro on ollut Suomen taloushistorian vakain valuutta ja vakaudesta on seurannut monenlaisia hyötyjä Suomen talouselämässä. Ainoa konkreettinen "hyöty" ylivahvasta eurosta on ollut työllisyysasteen lasku meillä lähelle 60% työvoimasta, josta on seurannut maaseudun kaikkien palvelujen alasajo ja nyt viimeisenä vitsauksena myös maaseutukiinteistöjen, eritoten omakotitalojen arvojen haihtuminen ilmaan, kun uudistuneen EU:n pankkissäänöstelyn myötä myös vakuuksien arvostukset ovat tiukentuneet merkittävästi. Sisäisesti euro on ollut täsmälleen yhtä vakaa kuin markka, mutta ulkoisesti euro on taas ollut yksi maailman epävakaimmista valuutoista, jos euron arvoa verrataan vaikka USA:n dollariin. Taalahan on vielä nykyäänkin ylivoimaisesti maailman johtavin kauppavaluutta ja pahimmillaan euro on ollut yli 60% yliarvostettu USA:n taalaan verrattuna. Kukaan ei voi tällaista valuuttaa pitää vakaana. Nyt yliarvostus on vielä yli 30%:a ja suomalaisraukat ovat samassa euroveneessä. Onneksi kansantaloustieteen prof. Kanniainen on nyt jo laskenut, että irtaantuminen eurosta olisi vielä hyösyllisempää, kun eurossa pysyminen. Suomen eroaminen eurosta on ainakin yhtä helppoa kuin siihen liittyminen. Suomella ei myöskään valitettavasti ole enää muita vaihtoehtoja kuin sisäinen tai ulkoinen devalvaatio. Ulkoista devalvaatiota EKP ei näy tekevän Saksan pankkien omien ongelmien vuoksi. Ilta-Sanomat kirjoittaa tänään, että "moni koti putoaa kokonaan asuntomarkkinoiden ulkopuolelle pohjoisessa ja itäisessä Suomessa." Eläkeläisyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Sihvo varoittelee, että edes omakotitalon myyminen ei enää ratkaise ikääntyneiden hoidon rahoitusongelmia. Liisa Sihvo kertoo, että "yksityinen hoitokoti maksaa 6 000 euroa kuukaudessa, ihan mielettömän summan, ja mökistä tai talosta saa sen 45 000 euroa syrjäseudulla, niin eihän sillä summalla pärjää hoitokodissa vuottakaan." Tätä kehitystä kun ajattelee, niin syrjäkylien ihmisille ei oikein tarjoudu muita vaihtoehtoja kuin sinnitellä viimesillä voimillaan korvessa ja toivoa, että kunnan päättäjät ymmärtävät edes sen, että ainoa tapa hoitaa vanhusten asiaa näyttää olevan kohtuuhintaisten palvelujen järjestäminen sitä tarvitseville asiakkaille suoraan heidän koteihinsa. |
||
| kehitysoptimisti | Re: Maaseudun alasajoa | 14.5.2014 18.43 |
| Kristallipallon tuijottelija on Vapaan toisessa osiossa ottanut kantaa JJ:n kertomaan Kaavin mahdolliseen koulutuspalvelujen hankintaan naapurikunnista. Kannaoton yhteydessä tuijottelija on korostanut naapuruskuntien välistä omaehtoista ja hyvää yhteistyötä. Tällä palstalla on taas tullut esille joukkoliikenne ja syrjäkylien dramaattinen alasajo, jossa syrjäkyliltä näyttää katoavan vähitellen kaikki palvelut. Tätä kehitystä ei ole pakko hyväksyä. Kun katsoo Pohjois-Savon karttaa, niin kyllä sellainen havainto väkisin tulee, että Rautavaara, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi sopivat mainiosti palveluyhteistyökumppaneiksi. Kuntien välille onkin ensimmäisenä luotava myös toimivat maantieyhteydet ja toimiva joukkoliikenne. Kuntien välinen yhteistyö ei ole nähtävästi kehittynyt, kun kuntien välitä on puuttunut kunnollinen maantieyhteys. Nykyinen tieverkostohan on ikivanha ja näiden luonnollisten yhteistyökuntien välillä kulkee nykyään seuraavat rapakunnossa olevat tiet: - Rautavaara-Säyneinen välinen Hankamäen Alaluostantie nro 580 - Säyneinen-Juankoski välinen Hankamäentie nro 570 - Juankosken-Kaavin välinen Kaavintie nro 569 (liittyen Kuopiontiehen nro 566) - Kaavin-Tuusniemen välinen Loukeisentie nro 568 Pohjois-Savon kartasta Sokea Reettakin näkee, että kyseisen maakunnallisen tien varrelta löytyy mm. seuraavat mahtavat järvet kuten: - Keritty - Ala-ja Ylä- Siikajärvet - Alaluostu - Suur-Säyneinen - Vuotjärvi (valittu jopa maakuntajärveksi) - Akonvesi - Kaavinjärvi - Iso-Lapinjärvi - Juotjärvi Maallikkoa ihmetyttää, miksi Rautavaaran, Juankosken ja Tuusniemen päättäjät eivät ole kiinnittäneet mitään huomiota tämän maakunnalle elintärkeän reitin luonnonrikkauksien ja muiden arvojen hyödyntämiseksi? Mikä olisikaan hyödyllisempää kuin aloittaa Rautavaara-Juankoski-Kaavi-Tuusniemi tieosuuksien perusparantaminen nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain ja kysymyksessä on enintään noin 100 km:n maantien pätkästä. Perusparannuksen hinta lienee suunnilleen 70-100 milj. euroa. Kyseinen maakunnallinen satsaus saadaan nopeasti takaisin, koska luonnonkauniin tien varteen voidaan perustaa lukematon määrä turisteja ja myös uusia yrittäjiä houkuttelevaa toimintaa, jolla on välittämät positiiviset työllistämisvaikutukset ja hanke hyödyttää kaikin tavoin alueen paikallista väestöä ja elinkeinotoimintaa myös pitkällä tähtäyksellä. Tällaisella ?Savon Freewayllä? ei ole sellaista rajoitetta, joka Kallavesi-Tahko vesireitillä valitettavasti on pienen syväyksen (1.5 m) johdosta Lastukosken kanavasta lähtien. Kanavaliikenne on muutoinkin vaikea nykypäivän usein kiireiselle matkailijalle. Tämä on valitettavasti nähty mm. Saimaan riutuneessa laivaliikenteessä. Kehitysoptimistia hämmästyttää, että Pohjois-Savossa kalastusmatkailukin on jäänyt melko vaatimattomaksi elinkeinoksi laajoista vesistöalueista huolimatta. Kalastusta tarjoavia ohjelmapalveluyrityksiä maakunnassa on vain viitisentoista ja ammattimaisia kalastusoppaita puolenkymmentä. Yrittäjät toivoisivat alalle lisää toimijoita, jotta suurempia asiakasmääriä kyettäisiin palvelemaan. Nykypäivän maailmassa täytyy silmät pitää auki kaikille vaihtoehdoille. |
||