Keskustelu
| JJ | Kaavi neuvottelee yläkouluista | 14.5.2014 10.18 |
| " Kaavi Kaavin kunnanhallitus käsitteli maanantai-iltana kokouksessaan yläkouluopetuksen järjestämistä. Kunta on päättänyt aiemmin järjestää tämän osan opetuksesta ostosopimuksella. Yläkouluopetus aiotaan ostaa joko Juankosken kaupungilta tai Tuusniemen kunnalta. Tuusniemi on jättänyt uudistetun tarjouksen perjantaina ja Juankoski täydentänyt tarjouksen ehtoja maanantaina. Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle lisävalmistelua varten. Kaavin kunta tulee tekemään vastaesityksen sopimuksesta molemmille naapurikunnille" Onko Tuusniemen tarjous parempi, kuin Juankosken. Isoista rahoista kysymys. |
||
| kristallipallon tuijottelija | Re: Kaavi neuvottelee yläkouluista | 14.5.2014 14.03 |
| Tässä sen nyt näkee, että Kuopio ei ole ainoa vaihtoehto palveluyhteistyölle. Juankosken päättäjien on syytä huolehtia siitä, että Kaaville tehty tarjous on tehty sellaiseksi, että perinteinen kouluyhteistyö Kaavin kanssa jatkuu ja tehostuu entisestään. Palveluyhteistyöstä on muutoinkin todettava, että Juankosken Nero torjui tylysti äskettäin Rautavaaran kunnanhallituksen tekemän palveluyhteistyöehdotuksen, koska on neuvoteltu vuonna 2017 mahdollisesti tapahtuvasta Kuopio-liitoksesta. Tällainen typerä päätös on syytä ottaa uudelleen harkintaan, koska sote-asioista ei ole lopullisia päätöksiä ja joka tapauksessa tulevat järjestelyt tulevan pudottamaan kuntien kustannuksia tavalla tai toiselle. Maaseutua ei yksinkertaisest voida Suomessa totaalisti tyhjentää ja kaikkien Pohjois-Savon asukkaiden siirtäminen Kuopioon on myös täysi utopia ja mahdottomuus. Nerolle on todettava, että "nyt on nyt" ja koulut alkaa jo taas suvivirren jälkeen uudelleen elokuussa. Joten kiireellä vaan sopimaan neuvottelupäivä Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopasen kanssa ensimmäisenä kouluasioista. Neuvotteluissa on hyvä muistaa, että Kaavi hakee 23.5.2014 mennessä päätoimista tuntiopettajaa, joka aloittaa 1.9.2014. Opettajalle tarjolla oleva tuntimäärä näyttää olevan varsin vaatimaton 16 h/vko. Neron on hyvä myös huomata, että neuvottelupäiväksi ei sovi 30.5.2014, koska Kaavin kunnantoimisto on silloin kiinni. Kun nyt Nero toivottavasti lähtee neuvottelumatkalle, niin hänen on hyvä käydä puhumassa mm. kouluyhteistyöstä myös Tuusniemen kunnanjohtaja Toni Auvisen kanssa ja keskustella vaikka Säyneisten tulevan modernin mallikyläkoulun tarjoamista mahdollisuuksista. Säyneisten mallikyläkoulusta kannattaa keskustella myös Rautavaaran Unto Murton kanssa. Nero voisi kysellä myös asiasta Kaavin Ari Sopasen mielipidettä ennen kun tapaa Tuusniemen nuorehkon Toni Auvisen. Tuusniemellä, Kaavilla ja Rautavaaralla aktiivisilla kunnanjohtajilla on omat blogit, jossa otetaan kantaa voimakkaasti oman kunnan kehittämisen puolesta ja on hyödyllistä lukea myös, mitä Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto kirjoitti blogissaan viimeksi 13.5.2014 eli eilen. Murton havainto on oikea. Kuntien asemaa ei voida ratkaista yhden sabloonan mukaan. Valtionosuusjärjestelmä on muuttumassa asteettain vuoden 2015 alussa. Viimeistään nyt Pohjois-Savon kuntien on syytä aktivoitua ja yhdessä lähteä ajamaan mallia, jolla palvelut syrjäkylillä säilyy. Kysymys ei ole rahasta vaan järjen käytöstä ja hyvästä yhteistyöstä. Rautavaara-Juankoski-Kaavi-Tuusniemi akselilla on kysymys vain Kuopion itäisten kuntien lakisääteisten palvelujen omaehtoisesta yhteistyön järjestämisestä, ei sen suuremmasta asiasta lyhyellä tai pitemälläkään tähtäyksellä. Tiettävästi Kuopiokaan ei ole lähiaikoina liittymässä edes Helsinkiin. Tuusniemellä Nero voisi mahdolisesti keskustella myös siitä, miten kunnanjohtajan blogi saataisiin vihdoin myös Juankoskelle. Kunnanjohtajan blogissahan kunnanjohtaja voi avoimesti keskustella kuntalaisten kanssa kunnan asioista. Toni Auvinen on viimeksi toukokuun blogissaan kertonut Kuopion kuntaliitosneuvotteluista avoimesti alla olevaan tyyliin: "Kuntalain 1§:n mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Tämän lisäksi kunnalla on mahdollisuus kuulla kuntalaisten mielipiteitä. Tämän toimintamallin on Tuusniemen kunnanvaltuusto valinnut päättäessään kuntaliitokseen kohdistuvan mielipidekyselyn järjestämisestä. "Tutkimusta varten haastatellaan Taloustutkimuksen toimesta puhelimitse mahdollisimman monta yli 18-vuotiasta tuusniemeläistä. Tutkimuksessa kysytään tulisiko Tuusniemen hyväksyä kuntaliitos Kuopion kanssa? Vastausvaihtoehdot ovat 1) Kyllä 2) Ei 3) En osaa sanoa. Tämän lisäksi kysytään tulosten luokittelua varten tarvittavat taustatietokysymykset. Mielipidekysely toteutetaan kesäkuun alussa ja sen tulokset ovat käytettävissä 23.6.2014. Kyselyllä kerätään kuntalaisten mielipiteitä ja lopullisen kuntaliitospäätöksen tekevät elokuussa kuntalaisten vaaleilla valitsemat kunnanvaltuutetut. Toni Auvinen, kunnanjohtaja" Kuten huomataan, niin Auvinen on lähtenyt avoimesti kysymään myös kuntalaisten mielipidettä kuntaliitosasiasta ja tämän kyselyn tietoja käytetään myös hyväksi lopullista liitospäätöstä tehtäessä. Näyttää siltä, että Toni Auvinen ei ole järjestämässä kuntaliitosäänestystä samaan malliin kuin Juankoskella ollaan järjestämässä ja Ukrainan Krimillä sekä sen itäosissa on jo järjestetty aseellisessa valvonnassa Venäjään liittymisestä. Ukrainassa viimeisissä "kansanäänestyksissä" oli vain kaksi vaihtoehtoa ja Krimillä vain yksi. Toni Auvisen kyselyssä vaihtoehtoja on peräti kolme. Myös Juankoskella kuntaliitosasioissa vaihtoehtoja tulisi olla ainakin kolme. Luultavasti kaikkein paras vaihtoehto lähidemokratian kannalta olisi löyhä naapuruskuntien välinen palveluyhteistyösopimus, koska kaikilla on hoidettavanaan vain saman tyyppiset kunnan järjestettävät peruspalvelut. Mitä enemmän näiden palveluiden järjestämisessä on alueellista harkinnanvaraa, sitä parempi on lopputulos. Suomen EU-sopimuksessa on jo nähty, että pienen Suomen painoarvo päätöksenteossa on käytännössä nolla. Näin se asia on valitettavasti myös pienen kunnan liittyessä isompaan kuntaan. Asioista alkaa päättää muut kuin palvelujen käyttäjät ja tarvitsijat, jos kuntalaiset eivät herää ajattelemaan ja toimimaan. JJ on yllä oikeassa, että mm. koulutusasioissa kysymys on isoista rahoista ja Juankosken Neron ei pidä pilata Juankosken neuvotteluasemia ainakaan sillä, että Juankosken koulutuskustannuksissa on mukana surullinen Sillikuk-keittiö. Joten koulumenojen osalta asioita on aina syytä tarkastella ilman Sillikuk-keitiön korkeita kustannuksia. Tämän massiivisen virheinvestoinnin kustannukset täytyy hoitaa muulla tavalla kuin koulubudjeteissa. |
||