JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

epätietoinen	missä viipyy elinkeinoseminaari?	14.5.2014 22.51
Juankosken Nero kertoo kaupungin kotisivulla, että hänen rooteliinsa kuuluvat seuraavat tehtävät: "Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin operatiivista toimintaa, strategista suunnittelua, maankäytön suunnittelua, elinkeinopolitiikkaa, talous-, hallinto- ja henkilöstöpolitiikkaa ja kuntien välistä yhteistoimintaa sekä vastaa osaltaan yhteydenpidosta kuntalaisiin ja kaupungin sidosryhmiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin." Kaikesta huolimatta Juankosken kaupungin viime aikaisen elinkeinopolitiikan sekä talous- ja hallintopolittikan ylle on laskeutunut hyvin synkkä varjo. Jopa kaupungin itsenäisyys on joutunut uhan alle. Kuntaliittokin on ruvennut viime aikoina puhumaan kuntien vetovoimasta ja elinkelpoisuudesta entistä suuremmalla äänellä. Kuntaliiton mukaan vetovoimaisuus vaatii yhteistyötä ja johdon sitoutumista kunnan kehittämiseen. Etsiskelin kuumeisesti Juankosken kaupungin kotisivuilta, miten meillä asioita on hoidettu. Onneksi löysin Maaseutulautakunnan viimeisimmän 8.6.2009 Erika Suomisen johdolla pidetyn kokouksen pöytäkirjan. Kokouksessahan oli tehty kaksi erittäin merkittävää elinkeinopoliittista päätöstä ja avausta. 30§:ssä esittelijä teki seuraavan mullistavan ehdotuksen 5-tien varteen Lapinlahdelle sijoitettavasta Juankosekn ulkomainoksesta: "Esittelijä ehdottaa ulkomainossopimuksen hyväksymistä. Perusteluina seuraavat seikat. Juankosken näkyvyyttä erityisesti 5-tiellä tulisi parantaa. Vaihtoehtoinen tapa olisi käynnistää neuvottelut Tielaitoksen kanssa virallisista kyltityksistä. Ulkomainoksella on mahdollisuus saavuttaa merkittävä kontaktipinta ja mahdollisuus yhdistää erityismainontaa tarvittaessa esim.kesätapahtumista mainokseen." Jukka Smura esitti ehdotuksen hylkäämistä Kokouksessa päätettiin kuitenkin hyväksyä esittelijan ehdotus seuraavasti: "Päätettiin, että ulkomainos Lapinlahden kohdalle otetaan 1 vuosi / 5000 euroa + alv. ( sis. kiinnitys ja materiaalivalmistus. Mikäli tämä ei onnistu, niin asiasta luovutaan." 31§:ssä taas päätettiin käynnistää elinkeinoseminaarin suunnittelu seuraavasti: "Päätettiin, että elinkeinoseminaari toteutetaan ns. yleisluonteisena yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Elinkeinoasiamies ryhtyy valmistelemaan asiaa ja lautakunnan kanssa käytävä keskustelu valmisteluun liittyen käydään sähköpostin välityksellä." Kaupungin elinkeinopolitiikasta vastaavalta Juankosken Nerolta olisi nyt hyvä kuulla, millaisia elinkeinopoliittisia tuloksia Lapinlahdella oleva kallis mainosplakaatti on mahdollisesti tuonut? Lisäksi olisi hyvä kuulla, vieläkö kallis plakaatti seisoo Lapinlahdella 5-tien varressa, vai onko ulkomainostamisesta luovuttu? Elinkeinoseminaari osalta olisi myös hyvä kuulla, onko elinkeinoseminaarin suunnittelu mahdollisesti jo aloitettu? Aikaahan on ko. suunnittelun aloituspäätöksestä kulunut vasta kohta nejä vuotta. Vai onko seminaarin suunnittelu vielä mahdollisesti savolaisen projektin normaalissa vaiheessa eli aloitusta vaille valmis?

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	15.5.2014 1.32
Seminaari on toteutettu ns. yleisluontoisena. Katsoin sivistyssanakirjasta mitä tuo yleisluontoinen tarkoittaa. Kuinka ollakaan sanakirjastani puuttui juuri tuo sivu. Sanoisin kuitenkin, että tässä yhteydessä yleisluontoinen seminaari tarkoittaa kunnanhallituksen kokouksen lopussa käytävää etukäteen määrittelemätöntä keskustelua. Asia selviää siis parhaiten käymällä läpi kunnanhallituksen ei kun kaupunginhallituksen pöytäkirjojen lopussa käydyt keskustelut. Muistelen, että juuri tällaisen yleisluontoisen seminaarin tuloksena perustimme toisen elinkeinoasiamiehen toimen. Koska toimeen ei ollut valtuuston hyväksymää määrärahaa, rahat päätettiin ottaa Lapinlahdelle pystytetystä kyltistä. Tämä vastaukseni on muistin varainen ja ns. ylesluonteinen ja tarvittaessa olen valmis tarkentamaan sanomaani. Kirjoitukseni saattaa sisältää asivirheitä, mutta muuttuvat täydellisiksi aivan lähiaikoina, kun saan uuden tietokoneeni kuntoon.

Ovat enemmän sitä joo, joo porukkaa	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	15.5.2014 11.11
Juankosken elinkeinopolitiikka ja rakenne on pistettävä kokonaan uusiksi. Nämä samat veijarit, jotka ovat puuhastelleet elinkeinojen kehittämien ympärillä vuosikausia. Mutta todellisuudessa saamatta mitään sellaista aikaan mitä emme olisi saaneet heitä ilmankin, joten olisi nyt syyttä syytä pistää vaihtoon. Mitä Juankoski on saanut yritystoimintaa aikaan elinkeinojen kehittäjän aikana. On tietysti saanut hamppu, lampaanviulukokeilun ja tämän kaltaista toimintaa. Niin ja sen , että Juankoski pisti matkailun kehittämiseen 14000 euroa satsaamalla Savon Matkailu Oy:n tuon rahan jäsenmaksuna, mutta epä onneksi kyseinen yhtiö on jo lopettanut. Se oli jo lopettamassa silloin kun Juankoski rahansa tuohon yhtiöön tupeloi. Tämän kaltaisia hankkeita kyllä on ollut pilvin pimein , muta pysyviä yrityshankkeita he eivät ole pystyneet luomaan. EI edes Lapinlahden mainoskyltti ole ollut pysyvä, mutta rahat ovat vaan aina huvenneet joidenkin hakemiesten taskuihin näiden mainioiden hankkeiden kautta. Joten ei tule suurta vahinkoa jos heille antaisivat lopputilin ja lomarahat kukaan ei edes huomaisi, että elinkeinojen kehittäjät ovat häippäisseet Juankoskelta. Vielä näin lopuksi vielä pitää ihmetellä, että mitenkä Juankoski on onnistunutkaan saamaan näin hyviä elinkeinojen kehittäjiä palkkalistoilleen. Kuitenkaan he eivät kovin suurta kunnioitusta ole pystyneet herättämään yrittäjäpiireissä. Se on vähän kuin Juankosken Nero hänkään ei kovin hyvin tunne yrittäjäkenttää epäilen, että ei ole vierailut kovinkaan monen yrittäjän pakeilla.

epätietoinen	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	15.5.2014 11.41
Monet kiitokset Juankosken keskustan viralliselle äänelle, kun opasti etsimään elinkeinopoliittisia linjauksia ja päätöksiä kaupunginhallituksen kokousten keskusteluasioista. Kävin tuossa nopeasti läpi kaikki tänä vuonna hallituksessa käydyt keskustelut ja kyllä minun nyt valitettavasti täytyy todeta, että keskusteluissa ei ole kertaakaan mainittu sanaa "elinkeino" tai "elinkeinopolitiikka". Voisiko keskustan virallinen ääni ystävällisesti valaista minulle, mitä meillä Juankoskella tarkoitetaan "elinkeinopolitiikalla"? Näyttää myös siltä, että ainakaan tänä vuonna ei ole keskusteltu Lapinlahden ulkomainoksen luomasta Juankosken vetovoimasta mitään. Keskusteluissa hallitus näyttää tehneen kuitenkin seuraavat kaksi tärkeää työllistämispäätöstä: - 17.02.2014 kh § 35:ssä päätettiin vakinaistaa Sillikukin henkilöstä hernesopan keittoon. ja - 12.05.2014 kh§ 91:ssä taas päätettiin palkata kotihoitoon sairaanhoitajan sijainen. Muutoin keskusteluasiat näyttävät normaaleilta ompeluseurakeskusteluaiheilta: "Myöhä sitte piätettii torpata ministeriön kyselemä liitos Rautavaaran kaa, ku on menneillään nuo liitosneuvottelut Kuopion kaa" "Myö on aateltu panostoo tuon lähidemokratian kehittämisseen ja Tahkolla piettiinki jo 19.2.2014 oikein lähidemokratiaseminaari" "Myö ollaan koko kevvään ajan oltu myös huolissaan kouluista ja keskusteltu mm. päivittäistavarakaupan tilanteesta" Alla kopiot hallituksen keskusteluista aikavälillä 13.1.-12.5.2014: "13.1.2014 Kh § 8 1. Keskusteltiin Kelan toimistoverkoston supistuksista ja todettiin, että asiasta annetaan lausuma Kelalle. Pekka Vartiainen poistui kokouksesta klo 14.40. 2. Keskusteltiin FCG:n kanssa tehdystä sopimuksesta koskien sosiaaltoimessa tehtävää selvitystä. 03.02.2014 Kh § 23 1. Työryhmien kutsutuille jäsenille, jotka eivät ole kaupungin luottamushenkilöitä, maksetaan korvaukset kaupungin luottamushenkilöpalkkiosäännön mukaisesti. 2. Lähidemokratia seminaari 19.2. Tahkolla. 3. Keskusteltiin Valimon käyttöasteen nostamisesta. 4. Keskusteltiin päiväkodin tiloista. 5. Keskusteltiin päivittäistavarakaupasta. 17.02.2014 Kh § 35 1. Todettiin ministeriön tiedusteluun kuntaliitosneuvottelujen käynnistämisesta Rautavaaran kunnan kanssa, että Juankoski käy jo kuntaliitosneuvotteluja Kuopion kaupungin kanssa. 2. Keskusteltiin keskuskeittiön henkilöstön vakinaistamisesta.Hallitus antoi luvan vakinaistamiselle. 3. Keskusteltiin FCG:n tekemästä selvityksestä. 4. Keskusteltiin lähidemokratiasta. 5. Keskusteltiin Tukeva-säätiön asiasta. Pekka Vartiainen ja Jouko Lösönen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15:35. 27.02.2014 Kh § 43 1. Sosiaali- ja terveysjohtaja on paikalla kokouksessa ja hallitus evästää kuinka asian valmistelua jatketaan. Juankosken sosiaalitoimen esitys pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukemiseen Sellaiselle yritykselle tai rekisteröidylle yhdistykselle, joka työllistää pitkäaikaistyöttömän niin pitkäksi aikaa, että hän poistuu työmarkkinatuki-listalta ja kaupungilta säästyy Kelalle maksettava työmarkkinatuki-maksu maksetaan korvausta 1.1.2014 alkaen seuraavasti : ? ko. henkilön työmarkkinatukimaksun mukainen maksu, joka määräytyy mm. mahdollisten tulojen tai puolison tulojen sekä lapsikorotuksen mukaan 110 ? /kk- 420 ? /kk. Yleisin summa on 324,60 ?/ kk. ? ko. maksu tarkistetaan joka kerta työvoimatoimistosta ja Kelalta ja se maksetaan yritykselle tai yhdistykselle jälkikäteen kaupungin työmarkkinatukeen varatuista määrärahoista Juankosken sosiaalitoimen selvityksen mukaan vastaava käytäntö on käytössä Jyväskylässä siten, että siellä maksu on 250 ?/kk ensimmäisenä vuotena ja mahdollisena toisena vuonna maksu on 250 ?/kk tai 500 ?/kk. Jyväskylässä tuen kesto on enintään 16 kk/työllistetty ja edellytyksenä on lisäksi, että työntekijälle maksettu bruttopalkka on vähintäin 1300 ?/kk. Matti J.Heikkinen poistui kokouksesta klo 9:28 - 10:32 väliseksi ajaksi. 2. Keskusteltiin kouluasioista 17.03.2014 Kh § 54 1. Keskusteltiin rakennustarkastuksen ja ympäristösuojelun järjestämiseen liittyvistä asioista. 2. Keskusteltiin Vanhusneuvostoston asemasta ja todettiin, että se on lakisääteinen ja se on otettava mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. 3. Keskusteltiin Muuruveden oppilaitoksen soveltuvuudesta koulukäyttöön. 4. Kuntaliitossopimuksen tilanne 5. Keskusteltiin kouluverkon tilanteesta 6. Keskusteltiin Kaavin kunnan lähettämästä kysemyksestä. Pekka Vartiainen poistui kokouksesta klo 15.30. Maarit Riekkinen poistui kokouksesta klo 15.40. 07.04.2014 Kh § 69 1. Lukiotyöryhmän raportti kaupunginhallitukselle ? Kaupunginhallitus valtuutti työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin jatkotyöskentelyyn. 2. Keskusteltiin kuntaliitossopimuksesta Anna Partanen poistui kokouksesta 16.43 Kari Hartikainen poistui kokouksesta klo 16.50. Tämä pykälä luettiin ja tarkastettiin kokouksessa. 22.04.2014 Kh § 78 1. Keskusteltiin kouluverkkoasioista 2. Keskusteltiin jääviysasioista 3. Keskusteltiin kuntouttavasta työtoiminnasta, esim. tukityöllistetty työnjohtajaksi 4. Keskusteltiin julkishallinnon palvelupisteestä 5. Keskusteltiin perustetusta sairaanhoitajan virasta 12.05.2014 Kh § 91 1. Palveluesimies Pirjo Semi ja ma.kotihoidon johtaja Helena Moisio olivat hallituksen kokouksessa kertomassa toimialansa tilanteesta. 2. Kaupunginhallitus antoi luvan palkata kotihoitoon sairaanhoitajan sijaisen."

Terminaalia pukkaa	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	15.5.2014 11.54
Että sellaista on yrityselämän kehittäminen hallituksessa, mutta kun todellisuudessa ei siellä ole ketään jotka ymmärtäisivät yrittämisen päälle sitten yhtään mitään. Niin ei siinä paljon keskustelua synny. Siinä menee helposti läpi kukkensillit, lampaanviulut ja hamppuhankkeet, joita elinkeinojen kehittäjä on pitänyt kärkihankkeina Juankoskella. Ja nämä toimet kyllä näkyvät Juankosken katukuvassa hyvin. Muta odottavat kyllä Lösön puuterminaalihanketta kuin kuuta nousevaa. Jospa se terminaali alkaisi ilmestyä. Pahvitehdas tarvitsee puuta niin pirusti kun Mese pyörii täysillä ja duunarit painaa hikihatussa töitä.

kehitysoptimisti	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	17.5.2014 20.22
Juankosken Nero kertoo komeasti kaupungin kotisivulla, että hän vastaa kaupunkimme elinkeinopolitiikasta ja jäljet ovat selvästi nähtävissä. Konkursseja konkurssien perään ja kaikkiin näihin konkurssiyrityksiin Nero on tuppautunut hallituksen jäseneksi. Tästäkin voidaan vetää joitakin johtopäätöksiä. Hallitustehtävät eivät sovi Nerolle. Nero on aina hairahtunut jostain syystä mukaan yrityksiin, joiden liikeidea on ollut "huteralla pohjalla". Vuoden 2013 tilinpäätösasiakirjoista kaikki voivat lukea, että uusia elinkeinopoliittisia linjauksia tehtiin taas roppakaupalla Juankoksella. Elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin oli talousarviossa kirjattu seuraavat muhkeat tavoitteet: a) yrityksille järjestettävät tilaisuudet: 2 kertaa b) uusien yritysten hankkiminen hoiva- ja hyvinvointialalle: 4 kpl c) Yrityskäynnit: 15 kertaa Tavoitteiden toteutumisen osalta on raportoitu seuraavaa: a) yritystapahtumia järjestettiin 6 kpl b) yhtään uutta yritystä ei löytynyt hoiva- ja hyvinvointialalle c) yrityskäynnit yhteensä: 11 kpl Tilinpäätöksessä todetaan, että elinkeinoasiamiehen panosta on myyty Siilinjärven maaseutuhallintoyksikölle. Maksavia asiakkaita ei siis juuri ole ollut. Kokonaisuutena voidaan todeta, että elinkeinoasiamiehen toiminta on täydellisesti epäonnistunut. Epäonnistuneesta työstä kertoo omaa karua kieltään vuoden 2013 aikana toteutetut seuraavat elinkeinopoliittiset projektit: Projektit: Future Food, (2011-2013) vuonna 2012 kuntaraha 2300 euroa - Projektiin on osallistunut 1 elintarvikeyritys ja kaupungin tuotantokeittiö Savon Matkailu 2012 -2013, osakkuusmaksu 3500 euroa - Visit Lakeland ? portaali, projektista laskutettiin vain puolet, sillä Kuopion Matkailupalvelut ei voinut organisaatiomuutosten takia toteuttaa yhteisiä markkinointitoimenpiteitä Green Savo, matkailuyritysten ja tapahtumajärjestäjien ympäristö - ja turvallisuusasioihin keskittyvä koulutushanke, mukana 2 yhdistystä ja yksi yritys, 2012-2013, 2000 euroa/vuosi Stick and Stones (Kivestä ja Puusta) Kulttuuriympäristön kehittämis-ja investointihanke, Leader- rahoitteinen Design ? ajattelu ja kuituhampun jatkojalostushanke, ei kuntarahaosuutta, 80.000 euroa. Projekti loppui vuoden 2013 aikana. Nyt onkin hyvä tehdä seuraavat kriittiset kysymykset ja johtopäätökset: - Mikä on Future Food- hanke, johon Sillikuuk keittiö liittyy? Asia näyttää kiinnostaneen vain yhtä elintarvikealan yritystä. Voidaanko Sillikuuk-keittiön toimesta kertoa maailmalle, millaista ruokaa esim. suomalainen joutuu syömään vuonna 2020? Onko kysymyksessä mahdollisesti purkitettu Pettuleipä tai voimakkaasti chilillä maustettu jokaisen himoitsema juankoskinen ?Chill & Cook?- lenkki. - Savon Matkailu-portaali näyttää olevan Erika Suomisen jo vuonna 2009 lanseeraaman 5-tien varteen Lapinlahdelle sijoitettavan ulkomainoksen sähköinen hieman kehittyneempi versio. Ei ole ihme, että Kuopiion tuli matkailualan organisaation muutos. - Green Savo näyttää olevan matkailualan ympäristö ? ja turvallisuuskysymyksiin keskittynyt koulutushanke. Miksi hanke on määritelty vihreäksi? Minustahan perinteinen poliisiautokin on sinivalkoinen ja paloauto on tavallisesti punainen. Ambulanssit voivat sitten olla jopa keltaisia. Ei ole ihme, että hanke on kiinnostanut vain kahta yhdistystä ja yhtä yritystä. Kysymyksessä lienee paikallinen ambulanssin kuljettajayrittäjä? - Stick & Stones: Tilinpäätökseen hienon projektin nimi on näköjään suomennettu väärin. Oikea suomennos ei ole "Kivestä ja Puusta" vaan tikusta eli kapulasta ja kivistä. Minua ihmetyttää tällainen projektin hämärä nimi ja vielä väärin käännettynä. Ei ihme, että projektin etenemisestä ei kerrota tilinpäätöksessä mitään. Joken ajamaksi puuterminaaliksi tämä hanke ei näy millään kehittyvän, kun jatkuvasti näköjään heitetään kapuloita rattaisiin ja kivi on koko ajan kengässä. - Design-ajattelu ja kuituhampun jatkojalostushanke: 80 000 euroa näköjään tuhlattiin, mutta projekti on nyt ilmeisesti sitten hiljaisesti haudattu. On erittäin hyvä, että tällainen hamppuprojekti laitettiin jähin, koska huumepoliisi Aarniokin on nyt jo istunnut Vantaan sellissä muistaakseni lähes puoli vuotta ja vasta äskettäin löydettiin miehen omakotitontilta 50 000 euroa sileinä seteleinä maahan kaivettuna. Nyt olisi hyvä varmistua siitä, että kaupungin myöntämä 80 000 euroa ei vahingossa ole päätynyt kaivettunan Sillikuuk- keittiön pihaan tai jonkin potentiaalisen hampun toimittajan navetan ylisille. Juankoskella olisikin syytä lopettaa huu-haa projektien tekeminen ja käynnistää yrityshautomo. Siitä se kehitys lähtee liikkeelle. Mitä vähemmän Nero osallistuu hankkeen kehittelyyn, sen varmemmin asia etenee positiivisesti Esillä ollut puuterminaali ei tule koskaan ratkaisemaan Juankosken taloudellisia ongelmia. Juankoskella on jo nyt Tratta PBF:n laanissa yksi puuterminaali, eikä puu siitä huolimatta liiku terminaalissa, vaikka pahvitehdas on aivan terminaalissa kiinni. .

Ikkunapöydän raati	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	18.5.2014 0.43
Ilmeisesti osaajia ei kutsuta kehittämään Juankoskea, koska meillä on hyviä ja toteuttamiskelpoisia ideoita taloutemme nostamiseen ja elinkeinojen kehittämiseksi. Kerromme, jos saamme asiallisen toimeksiannon. Onhan yrityshautomokin meidän ideoitamme.

eskimo	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	18.5.2014 14.40
no ideaksihan tuo hautaamo on jäänytkin

LOL	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	18.5.2014 14.46
Yrityshautaamo :)

Salaneuvos	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	18.5.2014 22.47
Kepumafian "rakentavat" kirjoitukset ovat tyyliltään kettuilua, hattuilua ja pottuilua. Eskimolta jo odottaisi omia esityksiä ja ehdotuksia, kun muut ovat niin huonoja. Muistinvirkistyshoito voisi auttaa täyden palvelun terveyskeskuksellamme.

kehitysoptimisti	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	18.5.2014 23.18
eskimo ja LOL eivät ole elämässään käyneet iglun- tai perunakellarin pihaa pitemmällä matkalla ja siksi ympyrät heidän ajattelussaan jäävät väkisin pieniksi. Äänestyskopissakin heitä varmaan on opastettu, että pyöräytä ympyrään nyt vaan tuon ehdokkaan turvallinen luku, koska niinhän olet aina ennenkin tehnyt. Isäsikin on sinua neuvonut niin tekemään. Vähän laajemmin matkailleet ihmiset ovat nähneet, että elämää on Juankosken rajojen ulkopuolellakin. Epäilen, että eskimolla ei ehkä ole edes kunnon valokaapelia inglussaan, niin ajattelin vähän auttaa eskimoa pienellä Pohjois-Savon kuntia koskevalla nettisurffailullani. Alle listasin Pohjois-Savon kuntien johtajat ja tulokset vuodelta 2013. Eskimo ja LOL:kin varmaan huomaavat, että kunnan tai kaupungin koko ei näy vaikuttavan kunnan tuloksiin sitä eikä tätä. Surffailuni todistaa pikemminkin sen, että mitä isompi kunta, niin sitä isompi on toiminnallinen tappio. Toiminallinen tappio ei voi tietenkään pienentyä, jos kaksi pientä tappiollista kuntaa yhdistetään sellaisenaan tai siompaan tappiolliseen kuntaan. Muitakin tehostamistoimia pitää tehdä ja 5 vuoden suojatyö ei ole sellainen toimi. Kuopion osalta on todettava, että kaupungin talous on huolestuttava. Sonkajärven esimerkki osoittaa sen, että pienenkin kunnan talous voi muuttua yhdessä vuodessa merkittävästi (miljoonilla euroilla), kun pannaan hihat heilumaan. Juankosken osalta on todettava, että ilman Samovaari-velan laitonta maksua kaupungilla ei ole mitään suurempaa hätää ja talous on korjattaviissa oikeilla toimilla varmasti kahdessa vuodessa, jos johto vaihtuu. Alla olevasta surffailusta paljastuu myös, että internetissä aktiivisesti esiintyneiden Rautavaaran, Kaavin ja Tuusniemen kunnanjohtajien vetämät pienet kunnat näkyy menestyneen taloudellisesti erinomaisesti myös vaikeana vuonna 2013. Keiteleen kunta taas palkittiin yritysystävällisyydestään, joka tulee varmasti nostamaan kunnan lievän tappion taas pian plusalle. Onhan kunnassa myös Ilkka Kylävainion perustama Keitele Woodkin, jonka ei ole koskaan tarvinnut ryhtyä edes lomautuksiin, kun johto on ollut tehtäviensä tasalla ja liiketoimintasuunnitelmat kohdallaan. Kuopio kaupunginjohtaja Petteri Paronen (Farmasian tri) tilinpäätös 2013: + 989 k euroa (sisälsi satunnaisia tuottoja 7 675 k euroa) tilinpäätös 2013: - 6 686 k euroa (ilman satunnaisia tuottoja) Maaninka (liitos Kuopion kanssa v. 2015) Timo Kiviluoma 4.12.2012 alk. tilinpäätös 2013: +1 979 k euroa Siilinjärvi kunnajohtaja Vesa Lötjönen (FM) tilinpäätös 2013: - 4 898 k euroa Iisalmi kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen kaupunginjohtaja 1.4.2013 - tilinpäätös 2013: + 995 k euroa Kiuruvesi Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka tilinpäätös 2013: - 1 512 k euroa Keitele Kunnanjohtaja Yrittäjät ovat valinneet Suomen parhaaksi kunnaksi pohjoissavolaisen Keiteleen. Keitele sai eniten pisteitä Suomen Yrittäjien valtakunnallisessa Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselystä, johon vastasi noin 4 300 yrittäjää. Keiteleen arvosanaksi tuli 8.6. Toiseksi tullut Muurame sai 8.4 pistettä. Muuramen kehitysjohtaja siirtyi äskettäin Rääkkylän kunnanjohtajaksi. Savon Sanomat raportoi Keteleen yrittäjäystävällisyydestä 24.4.2014 seuraavasti: "Täällä kunta tekee saumatonta yhteistyötä yrittäjäjärjestön ja yrittäjien kanssa, ja kunnanjohtaja on hyvin perillä yritysten tilanteesta. Kunta on pystynyt vastaamaan nopeasti esimerkiksi teollisuusyritysten tarpeisiin, sanoo Keiteleen Yrittäjien puheenjohtaja Anri Nyyssönen. Suomen Yrittäjät järjestää kyselyn kahden vuoden välein. Edellisessä kyselyssä Keitele oli sijalla kymmenen ja silloinkin paras Pohjois-Savon kunnista" Kiitos yrittäjäystävällisyydestä kuluu eläköityvälle kunnanjohtaja Eero Ryhäselle! Uutena kunnanjohtajana aloittaa: Hanna Helaste (MT maisteri) 1.7.2014 lähtien tilinpäätös 2013: - 513 k euroa Lapinlahti Kunnanjohtaja Marko Korhonen Lapinlahden kunnanjohtajana keväästä 2011 alkaen YTT Marko Korhonen. tilinpäätös 2013: - 2 353 k euroa (- 1 136 k euroa konserni) Pielavesi Kunnanjohtaja Mika Sivula 33 v tilinpäätös 2013: - 860 k euroa Sonkajärvi Kunnanjohtaja Simo Mäkinen tilinpäätös 2013: + 523 k euroa (tulos parani vuodesta 2012 peräti 3 918 k eurolla!!!) Vieremä Kunnanjohtaja Ari Hukkanen tilinpäätös 2013: - 748 k euroa Suonenjoki kunnanjohtaja Juha Piironen tilinpäätös 2013: - 967 k euroa (henkilöstö 516) Rautalampi kunnanjohtaja Risto Niemelä tilinpäätös 2013: - 301 k euroa Vesanto kunnanjohtaja Pasi Lievonen tilinpäätös 2013: - 331 k euroa Tervo kunnanjohtaja Petteri Ristikangas (KTM, FM) (kouluettu johtaja pyörittää pientäkin kuntaa voitolla) tilinpäätös 2013: + 22 k euroa Juankoski kaupunginjohtaja Petri Kangasperko tilinpäätös 2013: - 5 042 k euroa (Samovaari-lainojen maksu 4 077 k euroa) (henkilöstö 314) tilipäätös 2013: - 965 k euroa (ilman Samovaari-lainoja) Kaavi kunnajohtaja Ari Sopanen tilinpätös 2013: + 229 k euroa Rautavaara kunnanjohtaja Unto Murto tilinpäätös 2013: + 431 k euroa Tuusniemi kunnanjohtaja Toni Auvinen tilinpäätös 2013: +757 k euroa Varkaus kaupunginjohtaja Hannu Tsupari tilinpäätös 2013: - 6 303 k euroa Leppävirta Matti Raatikainen tilinpäätös 2013: + 2 699 k euroa (ylijäämä investointivarauksen jälkeen 180 k euroa)

Ikkunapöydän raati	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	19.5.2014 8.14
Kepumafia pelkää, että Vapaa Juankoski osoittaisi, miten Juankoski saadaan voitolliseksi. Ja senhän me tekisimme... Kuopio saattaisi muuttaa mielensä ja pyrkiä lähinnä palveluyhteistyöhön ja odottaa Juankosken ryhtyvän rehtiin yhteistyöhön Kaavin, Tuusniemen ja Rautavaaran kanssa. Siinä ne lääkkeet ylijäämien tekemiseen ja palvelujen parantamiseen. Emme tarvitse liitoksia, vaan järkevää toimintaa kuntalaisten hyväksi. Oman päätäntävallan menettäminen on suurin mahdollinen menetys, kun riittäisi, että kaupungin johto pannaan holhoukseen.

kehitysoptimisti	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	19.5.2014 13.27
Esillä ollut mahdollinen Kuopio-liitos vaikuttaa täysin huuhaa-hankkeelta. Kuopion kaupungin todellinen operatiivinen tappio oli jo 2013 lähes 7 milj. euroa. Kuopion suurin ongelma kuuluu olevan korkeissa terveydenhoitokustannuksissa. Mikäki Juankoski lliitetään Kuopioon eikä sitä ennen merkittäviä parannuksia Juankoskella tapahdu, noussee liitoskuntien vuotuinen alijäämä helposti noin 10 milj. euroon ja 5 vuoden irtisanomissuoja käsittääkseni alkaa niiden Kuopion ja myös Juankosken virkailijoiden kohdalla, jotka eivät ole liitoskuntien omistamien yhtiöiden palveluksessa Mikäli Kuopio hamuaa vielä Suonenjokea ja mahdollisesti muitakin lähikuntia, niin huonossa tapauksessa Kuopio tulee tekemään ns. "oulut" ja irtisanomissuojat voivat jatkua jopa 20 tulevaa vuotta ellei Vanhasen ja Kiviniemen ideoimaa irtisanomissuojalakia sitä ennen muuteta. Helsingissä Sipoon pienen alueen liittäminen Helsinkiin johti siihen, että 39 000:lle Helsingin virkamiehelle tuli 5 vuoden itisanomissuoja, kun Lounais-Sipoon alueliitoksen yhteydessä Sipoon kunta joutui luovuttamaan koulun ja kaksi päiväkotia Helsingille. Kaupungin palkkalistoille siirtyi Sipoosta vain 71 työntekijää, joista 28 oli koulun ja 43 päiväkotien henkilökuntaa. Juankoskelta Kuopioon on siirtymässä vuotuisia palkkakustannuksia noin 14 milj. euron edestä viideksi vuodeksi eli yhteensä 70 milj. euroa, josta suuri osa on tietysti tarpeettomia työntekijöitä kasvaneessa Kuopiossa. Tohtoriksi asti lukenut Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen huomaa varmaan pian, että ei Kuopiokaan voi elättää Juankosken Neron kehittämää ylisuurta organisaatiota. Kaikki järkisyyt puhuvatkin sen puolesta, että Kuopion itäisten ympäristökuntien eli Juankosken, Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen omaehtoinen palveluyhteistyö on huomattavasti Kuopioliitosta parempi tapa toimia myös pitkällä tähtäyksellä Juankoskella näyttää olevan tällä hetkellä suurimmat ongelmat, mutta kun ratkaistaan seuraavat kustannusvuodot, niin myös Juankoski on täysin "hovikelpoinen": - Sillikuukin ratkaisematon ongelma - hoiva- ja hoitopalveluiden uudelleen järjestely - vaihtoehto Kysterille - irtaantuminen Samovaari-yhtiöistä Tarkemman hovikelpoisuusohjelman voi sitten tilata vaikka kehitysoptimistilta erillisellä toimeksiannolla. Tähän tarjolla olevaan hovikelpoisuusohjelmaan ei sisälly FCG O:ltä tilatun vanhuspalveluselvityksen tapaista osiota, jonka FCG Oy n piti sopimuksen mukaan toimittaa huhtikuussa 2014. Hovikelpoisuusohjelmaan ei myöskään sisälly kotihoidon sopeuttamiseen liittyvää Procomp Oy:lta tilatun tapaista kotihoidon optimointihankeosiota. Vuoden 2013 tilinpäätösasiakirjoissa onkin jo todettu, että kyseisissä hankkeissa "vedettiin vesiperä" ja Nerokin on todennut, että uutta panosta on vain laitettava putkeen. Kehitysoptimisti ei lainkaan ihmettele sitä, jos FCG Oy ja Procomp Oy ovat epäonnistuneet tehtävissään, niin kuin Nerokin on jo todennut, koska Juankosken hoiva- ja hoitopalveluissa koko tehtävän asettelu on ollut nähtävästi virheellinen. Kustannussäästöjä ja lisääntynyttä tehokkuutta on yritetty selvittää ilmeisesti jopa lineaarisen optimoinnin keinoin. Marginaalisia kustannussäästöjä voidaan varmaan optimoimalla saavuttaakin, mutta seuraavat ongelmat eivät valitettavasti ratkea millään optimointialgoritmilla: - Sillikuukin tuotantovolyymin nostaminen ainakin 5-kertaiseksi, tappiollisen laitoksen sulkeminen tai myynti jollekin toimijalla - hoiva- ja hoitopalveluiden kilpailuttaminen tai peräti ulkoistus - kalliin Kysterin kilpailuttaminen ja mahdollinen ero Kysteristä - irtautuminen kokonaan konkurssitilassa olevista Samovaari-yhtiöistä

yhteistyöterveisin	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	19.5.2014 15.20
Savon Kuituverkosta pitäisi päästä irti mitä pikimmin. Jos tarvitaan, Rauravaaralta saa halvan verkon laajennuksen tai sitten kaupallisilta operaattoreilta. Kaavi lähtee varmasti mukaan.

kyrsiintynyt veronmaksaja	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	19.5.2014 19.56
Savon Kuituverkosta on "ilmat pihalla", eikä kukaan järjissään oleva käyttäjä tule sellaista kallista kaapelia hankkimaan. Rautavaaralla ja Rääkkylässä on netin suhteen oltu viisaita ja käytetty käsittääkseni myös maataloustukia niiden rakentamiseen. Juankoskella yritetään työntää käärmettä pyssyn piippuun, mutta eihän viisas käyttäjä sellaiseen vipuun mene, kun mobiililaajakaistakin tulee kämpillle murto-osan kustannuksilla.. Taas Nero on hairahtunut jättiläis-investointiin ja kaikki näyttää menevän kiville. Neron pitäisi selvittää asiat etukäteen, ennen kuin lähtee kaiken maailman hankkeita toteuttamaan. Savon Kuituverkon inestoinnin toteuttaminen olisi ollut hyvä käynnistää markkinatutkimuksella. Jo siinä vaiheessa olisi nähty, että hanke on tuhoon tuomittu. Kun Kuituverkosta päätettiin, niin Nero taisi vielä elää aikaa, jolloin Nokian kännykät oli jotain. Nyt niistäkin on jäljellä muisto vain.

Huippu hanke	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	19.5.2014 20.03
Harmittavinta tässä valokuidussa on se, että kaupunki antoi avustusta Savon kuituverkolle lähes 400.000 euroa. Ja metriäkään kuitua ei ole vielä tuolla rahalla tullut. Se on vähän samanlainen hanke kuin moottorikelkkareitistö kuudenmetrin urineen, johon Juankoski upotti jo lähes yhden sata tonnia. Joten huippu hankkeita nämäkin, vaikka koin pieniä viidenmiljoona euron kuntatakaus puhalluksen rinnalla. Mutta rikka rokassa sanotaan. Sanotaan kun hamppu ja lammasviuluhankkeista on kyse.

kyrsiintynyt veronmaksaja	Re: missä viipyy elinkeinoseminaari?	19.5.2014 20.45
Savon Kuituverkosta on ollut "ilmat pihalla" jo jonkin aikaa, eikä kukaan järjissään oleva käyttäjä tule sellaista kallista kaapelia hankkimaan. Rautavaaralla ja Rääkkylässä on netin suhteen oltu viisaita ja käytetty käsittääkseni myös maataloustukia niiden rakentamiseen. Juankoskella yritetään työntää suurella rahalla (taitaa hintalappu olla jo yli 400 000 euroa ja käyttäjiä on muutama) käärmettä pyssyn piippuun, mutta eihän viisas käyttäjä sellaiseen vipuun mene, kun mobiililaajakaistakin tulee kämpillle murto-osan kustannuksilla. Taas Nero on hairahtunut jättiläis-investointiin ja kaikki näyttää menevän kiville. Neron pitäisi selvittää asiat etukäteen, ennen kuin lähtee kaiken maailman hankkeita toteuttamaan. Savon Kuituverkon investoinnin toteuttaminen olisi ollut hyvä käynnistää markkinatutkimuksella. Jo siinä vaiheessa olisi nähty, että hanke on tuhoon tuomittu. Kun Kuituverkosta päätettiin, niin Nero taisi vielä elää aikaa, jolloin Nokian kännykät oli jotain. Nyt niistäkin on jäljellä muisto vain ja pitkät työttömien armeijat työkkäreiden luukuilla. Miksi Keitele Woodin Ilkka Kylävainiolle taas näyttää onnistuvat kaikki? Hänhän vain sahaa puuta ja jalostaa sahatavaraa lopptuotteiksi. Kemijärvelle Kylävainion Lappi Timber Oy rakentaa uuden veistosahan 30 milj. eurolla. Alajärveltä Kylävainio taas osti konkurssiin ajautuneen Myllyahon kapasiteetiltaan noin 100 000 m3/a olevan sahan ja aikoo jalostaa sahatavarasta suuren osan lopputuotteiksi Keiteleen jalostuslaitoksessaan. Kyllä tässä Joken ja Tratta PBF:n puuterminaalitkin kalpenee Keitele Woodin hankkeiden rinnalla. Eihän Jokke ja Nero edes tiedä, kuka puuta suunnitellusta terminaalista ostaisi - Tratta PBF:kö?

Vastaa viestiketjuun