Keskustelu

Kamreerin alkusosiaalilautakunta16.5.2014 8.34
Aika heikosti on talousarvio valmisteltu kuluvalle vuodelle. Leikkasiko hallitus vai oliko esitys pielessä.
Sosiaalipuolen kuluista ei syytä voi vierittää edes Kysterille.
Lisämäärärahan tarve nousee toiselle miljoonalle. Ylitykset vastaavat kahden veroprosentin tuottoa.
Onko määrärahojen alimitoitus tarkoituksellista, jotta budjettisopu syntyy tuskitta.

Jonkinmoinen ihme on ollutkin se, että terveet kunnat ovat joutuneet vähentämään kulujaan, mutta meillä henkilöstä lisätään.

reviisoriRe: sosiaalilautakunta16.5.2014 9.56
Tästä olen puhunut jo vuosia, mutta osaajien kanssa virkamiehemme eivät keskustele. Tarkastuslautakunnan pj:n pitäisi olla haukkana asian kimpussa ja vaatia kirjallisia selvityksiä.

PVRe: sosiaalilautakunta16.5.2014 13.08
Moro,
ja kyse on tahallisesta alibudjetoinnista, josta jo paasasin valtuustossa, mutta hallituksen pj moitiskeli minua asian vääristelystä.
Nyt sitten kysyn taas: mitä p.....tä tämä sitten on.

Utelias tiedonhaluinenRe: sosiaalilautakunta16.5.2014 14.52
Muistin virkistämiseksi, oliko asiasta äänestystä vai oliko yksimielinen päätös?
Mikäli äänestettiin niin kuka ja miten?

kyrsiintynyt veronmaksajaRe: sosiaalilautakunta16.5.2014 22.48
Sosiaalilautakunnan 14.5.2014 päivätty talousarvion toteutumavertailu paljastaa karmealla tavalla sosiaali- ja terveydenhoitokulujen alibudjetoinnin. Kun sosiaali- ja terveyden hoitokuluihin lisätään vielä ateria- ja siivouspalvelun kulut havaitaan, että vuonna 2013 alibudjetointi oli noin 1.4 milj. euroa seuraavasti:

- Ateria- ja siivouspalvelu noin -76 200 euroa
- Sosiaalipalvelu noin -353 000 euroa
- Muu sosiaalitoimi noin -11 000 euroa
- Hoiva- ja hoitopalvelut noin -1 020 000 euroa
- Terveystoimi noin -41 150 euroa
- Alibudjetointi yhteensä -1 420 000 euroa

Jos taas vuoden 2013 tilinpäätöstietoja verrataan vuodelle 2014 budjetoituihin lukuihin, niin saadaan seuraava alibudjetointi:

- Ateria- ja siivouspalvelu noin - 82 800 euroa
- Sosiaalipalvelu noin -304700 euroa
- Muu sosiaalitoimi noin -70 000 euroa
- Hoiva- ja hoitopalvelut noin -2 286 700 euroa
- Terveystoimi noin -70 200 euroa
- Alibudjetointi yhteensä -2 514 300 euroa

Kun ym. kustannusten summaa vuoden 2013 tilinpäätöksessä taas sitten vertaa vuoden 2010 tilinpäätöksessä esitettyyn vastaavien lukujen summaan, niin nähdään, että kyseiset menoerät ovat kasvattaneet veronmaksajien taakkaa yhteensä lähes 6.2 milj. eurolla vain kolmen vuoden aikana seuraavasti:

- Ateria- ja siivouspalvelu noin 247 200 euroa
- Sosiaalipalvelu noin 683 400 euroa
- Muu sosiaalitoimi noin 180 000 euroa
- Hoiva- ja hoitopalvelut noin 3 272 800 euroa
- Terveystoimi noin 1 809 300 euroa
- Kustannusten lisäys yhteensä 6 192 300 euroa

Sosiaaalilautakunnan puheenjohtaja Salme Harjusella näyttää olevan edessään haasteellinen tehtävä, kun Juankosken Neron toimesta asiat on hoidettu siihen malliin, että mm. viime vuonna maksettiin Samovaari-yhtiöille mm. lähes 5 milj. euron edestä laittomia takaus- ja asianajokuluja.

Salmen vaikeana tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että kaupungin lakimääräinen osallistumien sosiaali- ja terveydenhoitokustannuksiin toteutuu. Luotan siihen, että vastuuntuntoinen Salme ei anna periksi. Eivätkä Juankosken Nero, Veijo ja Heimo voi näissä kaupungin perustehtävissä mitenkään välttää vastuutaan.

Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perustella näyttää siltä, että ateria- ja siivouspalvelujen sekä sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen kokonaissumma nousee jo noin 28 milj. euroon.

Asiassa on se hyvä puoli, että isoista luvuista on aina helpompi säästää kuin pienistä. Nyt kun tulevaa sote-ratkaisua ollaan miettimässä myös valtion taholla, niin asiassa kannattaa olla aktiivinen ja pitää kaikki vaihtoehdot avoimina. Kuopiokaan ei tule maksamaan Juankosken näitä kuluja ainakaan ennen vuotta 2017.

On täysin selvää, että meillä Juankoskella ateria-ja siivouspalvelu on kustannuksiltaan ylimitoitettu kaupungin tarpeisiin verrattuna ja samalla tavalla voi todeta, että hoiva- ja hoitopalveluissa täytyy olla merkittäviä mahdollisuuksia tehostustoimiin.

Itsestään selvää on myös, että Kysterin kalliit palvelut kannattaa kilpailuttaa välittömästi. Nythän näyttää myös siltä, että norjalaisetkin yritykset ovat jo kiinnostuneet mm. Suomen päiväkotipalveluiden järjestämisestä. Nykypäivänä palveluvaihtoehdoista ei siis ole puutetta kuntasektorillakaan ja kunnallahan se on kuitenkin se palvelujen lopullinen valvontatehtävä, kävi miten kävi.

salme harjunenRe: sosiaalilautakunta16.5.2014 22.57
Kyllä budjetista äänestettiin,sos.lautakunta esitti suurempaa(ehkä realistisempaakin) sote-budjettia, ,mutta kaskummaa valtuustoon tuotiin yli miljoonaeuroa pienempi esitys.
Allekirjoittanut, vastoin kuin valtuustoon tullut esitys, kertoi lukuja mihin pudjetti perustui lautakunnassa.ja äänestytinkin asian, muistaakseni 6 äänesti samoin kuin esitykseni oli. joka oli yksimielisesti hyväksytty sos.lautakunnassa.Jopa joku lautakunnanjäsen äänesti pienennetyn budjetin puolesta!
Tämän voi jokainen tarkastaa edellisvuoden pöytäkirjoista, joten asia ei liene sen salaisempi!!!

Kyllä se vaan on kummallista ajatus, että pieni budjetti hoitaa huonokuntoiset..

Ylitys on tulossa suurimmalta osalta hoitokotipalveluista, kotisairaanhoidosta ja kotihoidosta,sekä Vaalijalasta ja Iivolasta. Vuoden 2013 kulut olivat näiltä osin n.1.270 000euroa suuremmat , kuin vuoden 2014 talousarvio.

Näkemättä on vielä syntyykö kesälomien aikana minkäänlaista säästöä sijaisten käytöstä? Sieltähän toteuma 2013 oli n. 440 000 euroa ja nyt varattu n. 60 000.
Sos.lautakunta kiinnitti jo kokouksessaan 16.4.-14 ylityksiin huomiota, mutta nyt seuraavaan kokoukseen on saatu tarkempi selonteko ja varmasti puhuttaa..

Juankoskea on sote kuluissa verrattu mm.Joroiseen, joka prosentuaalisesti vertailtuna näyttää suunnilleen saman kokoisia lukuja eri ihmisryhmissä,(lapset,nuoret ,yli 65 ja eläkeläiset) mutta kun tarkastelee lukuja henkilöinä ,voidaan todeta , että Juankoskella on yli 100 henkeä enemmän eläkeläisiä, joka mielestäni kertoo siitä ,että meillä on paljon nuoria eläkeläisiä. Tarkempi tarkastelu tuo varmaankin esille ,että monet heistä ovat hoitoa tarvitsevia.Tuosta syystä en pidä hyvänä verrokki kuntana, mutta asioitahan voidaan katsoa monelta kantilta, miten itsekukin näkee parhaimmaksi!

Kyllä nyt olis korkea-aika ruveta hakemaan säästöjä sieltä, mistä niitä oikeasti löytyy, eikä kyykyttää huono-osaisia enempää.
Suomessa on useita lakeja ,jotka velvoittavat kuntia huolehtimaan monista asioista esim. vanhuksista ,vammaisista,sairaista, ihmisten toimeentulosta,koulutuksesta ja monista muista heikompiosaisiin lukeutuvista ihmisryhmistä!!!!!!!

Eihän Suomen rikkailla, joilla on ollut hyvät palkat ja sen seurauksena hyvät eläkkeet ja kertyneet säästöt ja ole mitään hätää!

HÄTÄ ON MUUALLA!!!!!

hyvää yötä ja levollista unta.

PVRe: sosiaalilautakunta17.5.2014 0.06
Moro,

tämä sosiaalitoimen alibudjetointi perustuu tälle vuodelle siten, että Juankoskella yritetään nostaa hoitokriteerirajoja, joten esim. noin 40 potilasta pudotetaan korotetusta hoidosta normaaliin hoitoon ja siten maksutetaan lisää asiakkailla palveluista, joita he tarvitsevat. Tämä tarkoittaa valituksia ja luultavimmin vuoden kuluttua tai kahden kuluttua heidät siirretään takaisin korotettuun hoitoon ja maksetaan takautuvasti . Toisen tavan mukaan ei käytetä loma-apulaisia tai väliaikaisia, joten saamme lisää sairauslomia ja sitten on pakko ostaa palveluja muilta ja kalliimmalla. Nyt joudumme jo palkkaamaan pari uutta, vaikka piti lakkautta työpaikkoja, siis väliaikaisia.
Nyt ei oikein ymmärretä, että meillä tarvitaan palveluja, tai muuten maksamme vielä kaalliimmalla.
Alibudjetointi pahentaa palvelutarpeen arviointia ja joudutaan ostamaan sitten pakollisia ja tarpeenmukaisia palveluja. Aivan älytöntä pelleilyä.
Onneksi Salme sentään yrittää, mutta kahdeksan vuotta valtuutettu Partanen heikensi Juankosken palvelurakennetta ja edes palvelutarpeen arviointeja ei saatu tehtyä. Nyt on Salmen paha tehdä heti kunnostustöitä ja saada talousarviot oikeiksi.

kyrsiintynyt veronmaksajaRe: sosiaalilautakunta17.5.2014 0.59
Olen jo aiemmin pannut merkille, että Salme tuntee asiansa, mutta hänen esimiehillään ja myös valtuustossa näyttää olevan totaalisti pallo hukassa.

Vuoden 2014 talousarvio on täysin epärealistinen hoito- ja hoivapalvelujen osalta aivan kuten Salme yllä esittää. Suomen lait ei salli sitä, että hädänalaiset ja huono-osaiset jätetään hoitamatta, kuten Salme viisaasti toteaa.

Nyt onkin kaikki syy aloittaa todellisten säästöjen etsintä. Mitkään äänestykset eivät tässä auta, vaan on oikeasti ryhdyttävä tekemään radikaalia muutosta perinteisiin veronamksajille liian kalliiksi tulleisiin ja tuleviin toimintatapoihin. Minä en valitettavasti tunne yksityiskohtaisesti kaupunkimme hoito- ja hoivapalveluiden kustannusrakenteita, jotta voisin sanoa jotain varmaa asiasta.

Epäilen kuitenkin sitä, että kesäloma-aikaisten sijaisten käyttö ei ole sellainen pysyvä ratkaisu, johon pitäisi nyt tyytyä. Minusta tuntuu siltä, että tarvitaan radikaalimpia ratkaisuja. Selvittely olisi kuitenkin hyvä aloittaa nykyisen kustannusrakenteen tarkasta analyysistä sekä hoito- ja hoivatoiminnan sisällön kirkastamisesta.

Joka tapauksessa kysymyksessä näyttää kuitenkin lopulta olevan kaupungin harjoittamasta jopa lakisääteisestä "liiketoiminnasta". Kun kysymyksessä ei siis ole hyväntekeväisyystoiminta ja kukaan, ei edes kunta voi harjoittaa tappiollista liiketoimintaa, niin hoiva- ja hoitotoiminnakin täytyy Juankoskella olla kannattavaa. Näin asianlaita on muuallakin Suomessa. Kannattavasta liiketoiminnasta taas monet operaattorit ovat nykyään kovasti kiinnostuneita.

Minusta on vaarallista perustaa Juankosken hoito- ja hoivapalvelun selvittely prosentuaalisesti johonkin Suonenjoen väestöön ja kuntaan, koska riippumatta ikäjakautumasta "hoitomassan" sisältö voi olla täysin erilainen, kuten Salme yllä selkeästi esittää.

Yksi tapa lähestyä problemaattista tilannetta voisi olla myös hyvin valmisteltu "asiakaskysely", jossa hoiva- ja hoitopalvelun asiakkailta kysyttäisiin, miten he haluaisivat, että palvelu järjestetään. Tällaisessa kyselyssä voisi olla jo ennakkoon mietittynä joitakin vaihtoehtoja. Moni asiakas saattaisi pitää mahdollisimman edullista palvelua parhaana. Joku varakkaampi taas saattaisi arvostaa vaikka kallista mutta erittäin laadukasta palvelua. Tällaiset asikkaat saattaisivat taas sitten olla valmiita maksamaan myös enemmän palvelusta.

Näin ne vain ihmisten tarpeet vaihtelee tilantesta toiseen. Tällaista erilaista asiakaskuntaa pitää vaan pystyä palvelemaan. Palvelukyky ratkaisee lopulta palvelumallin.

Rauhallista unta vain Salmelle. Aamulla varmaan uudet ideat kirkastuu!!!

MKRe: sosiaalilautakunta17.5.2014 11.52
Miettikääs tätä:
Juankoski saa tuottamastaan ruoasta, jota se kuljettaa palvelutaloihin ja vanhuksille, maksulain mukaisesti, muistaakseni n. 7,90/annos ja sen tuottaminen ylikalliilla ja yliraskaalla henkilökunnalla noin 13 euroa. Mistä saadaan väliraha-- subventoimalla se ja lisäämällä' sosiaali- ja terveystoimen budjettiin.
Sama koskee kouluja. Ja jos otetaan palveluseteli käyttöön ja asiakkaat saisivat ostaa esim. ruokapalvelunsa, menisi ruokahuolto konkurssiin . Se kuitenkin ollaan yhtiöittämässä, sillä siten henkilökunta ei liitetä 5-vuoden irtisanomiskieltoon ja kun yhtiö menee konkkaan saadaan henkilöstö ailla irtisanottua konkurssilain mukaisesti.
Muistakaa tehdä työt ahkerasti ja muuten missäs nyt on tämän keskuskeittiön johtaja, jonka piti saada korkea toimi Kuopiosta, muttei saanutkaan. Eikä mikään ihme. Mutta hallintojohtaja Matinnimei oli tämänkin mahtavan projektin vetäjä. Palkankootus olisi paikallaan, sillä Juankoski menetti projektissa vaan n. 4 miljoonaa euroa ja joka vuosi subventoinnin takia satoja tuhansia euroja. Kun lisätään tehtaan rahoitus ja velkojen anteeksianto, ei ole ihme, kun nyt vanhuksilta ja lapsilta leikataan kaikesta pois.

kyrsiintynyt veronmaksajaRe: sosiaalilautakunta17.5.2014 14.00
Nero, Kaisu, Erika, Jokke ja Rane sekä Kuopioon pyrkinyt keskustankeittiö johtaja ovat raskaasti tappiollisen Sillikuukin pääarkkitehdit.

Ainakin 4 miljoonaa euroa meni tappiopesäkkeen rakentamiseen ja nyt voidaan lukea, että Sillikuukin pyörittämisen vuotuiset kustannukset ovat tällä hetkellä kirjanpidossa pyöreästi 2 milj. euroa vuodessa. 100% varmuudella voidaan sanoa, että kaikki Sillikuukiin liittyvät pääomakustannukset korkoineen ja asianmukaisine poistoineen eivät ole laskelmassa mukana.

Vuoden 2013 tilinpäätösasiakirjasta selviää, että kyseiselle vuodelle on laskettu poistoja vain 96 660 euroa. Tämä merkitsee sitä, että Sillikuukin kohdalla poistoaika näyttää olevan noin 40 vuotta, joka on enin mahdollinen poistoaika mm. rakennusten osalta.

Koska raskaasti tappiollista Sillikuukkia ei voida pyörittää veronmaksajien rahoilla ainakaan 5 vuotta pitempään, niin tälloin Sillikuukin kohdalla sen menojäännöksestä oikea poisto on nykyään noin 800 000 euroa. Tai sitten kertakaikkinen lähes 4 miljoonan euron alaskirjaus, kun Sillikuuk joudutaan nähtävästi muuttuneen lainsäädännönkin vuoksi yhtiöittämään jo vuoden 2014 alusta lähtien.

Juankoskella on jo harjoiteltu Tratta PBF:n kohdalla, miten yrityssaneeraus tehdään. Nyt sama operaation voitaisiin sitten tehdä myös Sillikuukin kohdalla, heti kun toiminta on yhtiöitetty ja riittävä määrä hankkeeseen liittyviä lainoja on siiretty uuden yhtiön kirjanpitoon kaupungin kirjanpidosta. Tämäkin vaihtoehto kannattaisi selvittää huolella.

Joka tapauksessa Sillikuukin pyörittämisen korjatut vuotuiset kustannukset Juankosken veronmaksajille ovat nykyään siis suuruusluokassa 2 800 000 euroa. Lainarahalla rakennetun keittiön korkokuluja en ole ym. luvussa ottanut huomioon, koska kaupunki näyttää toistaiseksi saaneen lainaa edullisesti eli keskimäärin vain hieman yli 1%:n korolla. Tulevaisuudessa korkokin voi nousta moninkertaiseksi.

Sillikuukilla ei ole merkittävää kunnan ulkopuolista liiketoimintaa, joten tästä seuraa se, että laitosta pyöritetään nykyään lähes kokonaisuudessaan veromaksajien piikkiin. Kuntataloudessa päämaksajat ovat tietysti koulutoimi ja hoivakodit ? ja hoitopalvelut sekä terveyskeskuksen vuodeosasto.

Sillikuukin vuoden 2013 tilinpäätösasiakirjasta voidaan lukea, että ateria- ja siivouspalveluissa toimintatuloja olisi ollut noin 1.9 milj. euroa, jolloin näiden palveluiden toimintakate olisi ollut noin 69 000 euroa positiivinen.

Tällaisen laskelman esittäminen julkisessa tilinpäätösasiakirjassa osoittaa harkittua kirjanpitosäännösten rikkomista ja tosiasioiden esittämistä epärehellisellä tavalla. Tämä kirjanpitotapa on ollut käytössä aina siitä lähtien, kun Sillukuuk on otettu käyttöön. Valitettavasti tilintarkastuslautakunta eikä myöskään tilintarkastaja ole puuttuneet tähänkään ilmiselvään tilinpäätösasiakirjojen vääristämiseen.

Tilinpäätösasiakirjojen mukaan nykyään Sillikuukin työtekijätkin ovat uupuneita jo tappion tekemiseen ja moniin tuotannollisiin ongelmiin. Työmoraalikin näyttää laskeneen jo nolliin. Merkit eivät ole hyviä. Kysymys on tässäkin noin 24 henkilön organisaatiosta, joka ei ole tyytyväinen nykyisen surkeaan tilanteeseen. Motivaatio ei varmasti ole kovin korkealla. Johdossa on tässäkin kohdassa vika, ei työntekijöissä.

Kun tarkastellaan koulutoimen sekä sosiaalilautakunnan kiihtyvästi kasvaneita menoja, niin ensimmäisenä tehtävänä onkin nopean ratkaisun etsiminen Sillikuukin akuuttiin ongelmaan. Laitos on saatava kannattavaksi muulla tavalla kuin laittamalla syyttömät koululaiset sekä sosiaalisen huollon varassa olevat varattomatkin ihmiset tämän massivisen virheinvestoinnin maksumiehiksi.

Sillikuukin pyörittämisen nykyiset vuotuiset kustannukset näyttävät nousevan jo oikein laskettuna lähes 2.8 milj. euroon. Koska kunnan ulkopuolisia asiakkaita ei laitoksella juuri ole, niin tulevien viiden vuoden aikana pitäisi tätä laitosta subventoida siis pääasiassa koulutoimesta ja sosiaalipalvelujen osalta. Tässä tilantessa Juankosken Neron, Vexin ja Hempankin on pakko tunnustaa, että noin 14 milj. euron verovarojen kuppaus tähän tappiollisen toimintaan on ?mission impossible? eli mahdoton tehtävä.

päättelijäRe: sosiaalilautakunta17.5.2014 16.07
Sillikuukin kohtalo näyttää nyt vakavasti uhatulta ja johdossakin on selvästi vikaa, jota kyrsiintynyt näkyy myös yllä jo vahvasti epäilevän..

Koska "keittokomeron" varsinaisena agittaattorina hallintojohtajan kanssa puuhastellut ja sittemmin karkuun juossut Jari Korhonen on edelleen teillä tietymättömillä, niin "keittokomerolle" täytyy löytää uusi johtaja, jolta ideat eivät lopu ja jolla on laajaa kokemusta myös toivottomissakin yrityssaneeraushankeissa.

Kun ruotsalainen Mooseberg on ottanut toimarin paikan Tratta PBF:ssä, niin Risteferi Kultasomi voisi nyt hyvin sopia Sillikuukin toimariksi.Välit tuntuvat ainakin olevan kunnossa Neron kanssa. Risteferistä olisi varmasti hyötyä tässä Juankosken kaupungin talouden saneeraushankkeessa ja tavallaan Risteferi voisi nyt korvata ainakin osittain kaupungille jo aiheuttamansa vahingon.

Kaupunkihan maksoi äskettäin aiheetta Riteferin Tratta PBF:lle ottamia velkoja 4 milj. eurolla. Nyt Risteferillä olisi siis mahdollisuus korvauksena puhaltaa savuna ilmaan varmaan saman suuruinen velkapotti ellei enemmänkin kaupungin konsernitaseesta.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: