Keskustelu
| laskutaitoinenko | soten talousarvion toteutuminen Juankoski | 19.5.2014 23.58 |
| pieniä laskutehtäviä sosiaalilautakunnan esityslistalta talousarvion 2014 toteutuminen 1.1-14.- 30.4.-14 vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut näyttää ylittyvän n. 1,4 miljoonaa budjetoidusta. nähtävänä on myös toteumat v.2013 ja jos lukuja verrataan 2014 toteutuneisiin kuluihin , näyttääkin siltä , että kotihoidon palkat ja sijaismäärärahat tuottaa säästöä, samoin kehitysvammaisten hoitokotimenot,psykiatristen hoitokotimenot kuten myös Vaalijala, verrattuna vuoden 2013 toteutuneisiin Iivolan tehostetun palveluasumisen, dementiayksikön ja kehitysvammaisten yksikön palkkamenot ylittyvät, sekä kotisairaanhoidon sijaismäärärahat. laskekaapa muutkin , että jos budjetti vuodelle 2014 olisi tehty esityksen mukaisesti, olisiko yhtään ylitystä ,vai tulisiko jopa säästöä? |
||
| päättelijä | Re: soten talousarvion toteutuminen Juankoski | 20.5.2014 14.34 |
| "laskutaitoinenko" on kiinnittänyt huomiota huomenna pidettävään sosiaalilautakunnan kokouksen esityslistaan. On todella hyvä lukea sosiaalilautakunnan kertomia lukuja huolella, niin ehkä silloin myös keskeiset Juankosken kaupungin ongelmat alkavat vähitellen selvitä. Esittelijä sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnola on esittelytekstissään todennut lautakunnan päättäneen aikaisemmin tiukentuvan taloustilanteen vuoksi ryhtyä seuramaan talousarvion toteutumista kuukausittain. Ihmettelen kovasti tällaista seurantakiirettä. Onkohan joku saanut päähänsä, että pelkästään seuraamalla kustannusten kehitystä ne saadaan jotenkin kuriin? Tästä ajattelusta tullaan loogisesti siihen tulokseen, että oikein tiukassa taloudellisessa tilanteessa kustannusten kehitystä pitäisi seurata jopa päivittäin tai ellen sanoisi modernisti reaaliaikaisesti, jolloin koko ajan tiedetään, missä mennään. Tämähän johtaisi mm. siihen, että Salme Harjunenkaan ei saisi nukuttua enää yhtenäkään yönä. Seurauksena olisi ennen pitkää sinnikkään Salmenkin täydellinen "burn out". Tällainen hätätilassa käynnistetty kuukausittainen kustannusjahti osoittaa ainoastan sen, että kunnan johto ja erityisesti Juankosken Nero ei näe metsää puilta vai sanoisinko jopa neulasilta. Oleellisempaa kuin kuukausittainen kustannusten seuraaminen ja jahtaaminen on tosiasioiden tiedostaminen ja näistä tosiasioista sos. lautakunnan puheenjohtaja Salme Harjunen on usein meitä muistuttanut, mutta viesti ei ole tainnut vielä mennä Neron ja muiden viskaalien korviin. Huomisen kokouksen esityslistassa on kaksi liitettä. Liitteessä 11 kerrotaan, että sosiaalitoimen tavoitteena on hoitaa sille lainsäädännöllisesti asetetut lakien edellyttämät velvoitteet kokonaisuus huomioon ottaen taloudellisesti edullisimmalla tavalla. Hyvin sanottu. Ym. lausunnon jälkeen toiminnalisista tavoitteista esitetään tietoja hoitopäivistä päiväkoti- ja perhepäiväkotihoidossa sekä sosiaalipalvelujen nettokustannuksia euroina per asukas. Tällaiset luvut ovat seurannan kannalta melko hyödyttämiä. Kustannuksia ei voi seurata keskimääräisten kustannusten mukaan tehokkaasti ja älykkäästi. Näiden sosiaalipalvelujen nettokustannustaulukon alapuolella kerrotaan kuitenkin myös, että TP 2012-TP 2013 ja TA2014 luvut eivät enää sisällä vanhusten - ja vammaisten palvelujen kustannuksia. Näiden kustannusten osuushan oli tilinpäätöksessä 2011 varmaan noin 75% kaikista sosiaalipalvelujen nettomenoista. Vuonna 2013 Juankosken sosiaalisten palvelujen järjestämisen (ateria- ja siivoushuolto sekä terveydenhuolto poisluettuina) kaikki kulut olivat yhteensä 13 677 402 euroa. Vuoden 2014 valtuuston hyväksymässä talousarviossa näköjään tähdätään 11 155 680 euron kokonaiskustannuksiin. Säästötavoite tilivuonna 2014 on siis pyöreästi 2.5 milj. euroa. Minusta tämä vaikuttaa täysin epärealistiselta tavoitteelta, jos mitään dramaattisia joukkokuolemia kuten rutto ei Juankoskella tapahdu tilivuoden aikana. Tässä yhteydessä puheena olevat Juankosken järjestämien sosiaalipalvelujen menot tilinpäätöksessä 2013 (esityslistan Liite 12) ja talousarviossa muutoksineen ovat seuraavat (vuoden 2013 toteutunut kustannus ensiksi mainittuna 1000 euroina): - sosiaalipalvelut 2 743 k euroa, 2 438 k euroa, muutos - 304 k euroa - muu sosiaalityö 1 299 k euroa, 1 369 k euroa, muutos + 70 k euroa - hoiva- ja hoitopal. 9 634 k euroa, 7 348 k euroa, muutos -2 287 k euroa - sos. palvelut yht. 13 677 k euroa, 11 156 k euroa, muutos - 2 522 k euroa Tästäkin yksinkertaisesta ja vain kerran vuodessa tehtävästä tulos- ja budjettiseurannasta selviää, missa Juankosken sosiaalihuollossa on villakoiran ydin. Keskeiset ongelmat eivät näytä olevan sosiaalipalveluissa eikä muussa sosiaalityössä, joiden muutokset ovat kuitenkin marginaalisia kokonaisuutta ajatellen. Hoiva- ja hoitopalveluiden järjestäminen mahdollisimman tehokkasti näyttää olevan Juankosken keskeinen kustannuskysymys. Talousarviossa 2014 esitetty säästötavoite vaikuttaa vahvasti epärealistiselta ellei todellakin laajamittainen rutto ala äkkiä levitä kulovalkean tavoin Juankoskelle tilivuoden aikana. Juankosken Neron epäonnistunut puuhastelu Procomp Oy:n hoivapalveluiden optimointiohjelmien kanssa osoittaa selvästi sen, että hoiva- ja hoivakotipalvelujen käsistä jo riistäytyneiden kustannusten karsimiseksi ei ole aikomustakaan tehdä mitään sellaista tointa, joka toisi mukanaan oikeita säästöjä. Tuskin Procomp Oy:n palvelun tilannut Nero edes tietää sitä, onko Procomp Oy suorittanut optimoinnin lieaaristen- tai epälineaaristen algoritmien mukaisesti. Muualla hoivapalveluissa on laajassa mitassa käytössä mm. palvelusetelijärjestelmät. Miksi Juankoskella palvelusetelijärjestelmiä ei oteta käyttöön eikä edes vakavasti tutkita, kun Jyväskylässäkin palvelusetelijärjestelmä on tuottanut eri palveluissa jopa 50%:n kustannussäästöjä? Säästöjen ohella tällaiset järjestelmät ovat omiaan aktivoimaan myös alueellista palveluritystoimintaa. Yritystoiminnastahan Juankoskella ja ympäryskunnissakin on huutava pula. Pahimmillaan kustannusten optimointi johtaa hoiva- ja hoitotyön laadun heikkenemiseen, koska todennäköisesti Procomp Oy:n tarjoamassa palvelussa optimoinnissa ns. kertymäfunktio tähtää kustannusten minimointiin, jolloin laatukysymykset jäävät väkisin sivuosaan. Tilannehan on niin, että jos hoiva- ja hoitotyö on laadullisesti hyvää, niin sen jo itsestään pitäisi johtaa vähitellen kyseisen työn vähenemiseen. Tästä voitaisiin käyttää vaikka nykypäivänä käyttöön otettua ja hyväksi havaittua termiä "dynaamiset vaikutukset". Kaikki hoiva- ja hoitokotipalvelujen piirissä olevat ihmiset eivät kuitenkaan ole ns. letkuhoidossa, jolloin toivo paremmasta on hiipumassa - mutta ei aina silloinkaan, jos hoito on laadukasta. Ei ole synti, jos laadukas hoito vähän maksaakin, koska ns. letkuhoito tulee yhteiskunnalle joka tapauksessa kaikkein kalleimmaksi. |
||
| karjalainen juuriltaan | Re: soten talousarvion toteutuminen Juankoski | 20.5.2014 16.45 |
| Juankoskella käytetään konsulttitoimeksiantoja todistamaan musta valkoiseksi tai pelkästä viivyttely- ja lykkäystarpeesta. Ei "niillä" ole tarkoitus muuttaa mitään kuntalaisten kannalta positiiviseen suuntaan. Kunhan suojataan virkajohtoa ja estetään luottamushenkilöitä käyttämästä järkeään. Savolainen perusihminen ei hevin ryhdy kyseenalaistamaan mitään, koska se on rettelöintiä ja ehkä kepumafian mollaamista. Pois se meistä. |
||