Keskustelu
| PV | avoimuutta vaiko | 23.5.2014 10.51 |
| Moro, Heikille pisteet hyvästä kirjoituksesta. Juankoski on erittäin hyvä esimerkki asiasta ja varsinkin hallitus ja sivistystoimi, joissa salailu ja salaiset pöytäkirjat ovat vielä toiminnassa. Ei ole nykyinen hallituksen puheenjohtaja puuttunut asiaan, mutta demarit ovat aina demareita. "Heikki Toivanen Välillä on syytä katsoa taaksepäin ja pohtia sitä, onko epäkohtia saatu kuntoon ja miten asiat ovat kehittyneet. Kirjoitin tälle palstalle joulukuussa 2009 otsikolla "Ei julkiset kunnat". Nostin esiin tapauksia, joissa kuntien päättävien elimien julkisuuteen annettavista esityslistoista ja pöytäkirjoista oli jätetty pois päätöskohtia. Asiat eivät olleet salassa pidettäviä, mutta kunnat luokittelivat ne omasta halustaan ei julkisiksi. Jutun jälkeen eräs yläsavolainen kunnanvaltuutettu avasi oman kuntansa käytäntöjä kirjeessään minulle. Hän piti erityisen tehokkaana tapaa tuoda asia käsittelyyn listan ulkopuolisena asiana. Näin lehdistö ei saanut etukäteistietoa ja kun tiedottamisesta vastannut viranhaltija jätti kokoustiedottamisessa asian mainitsematta, asia myös pysyi pois julkisuudesta. Kunnassa oli huomattu, että vaikka tarkastettu pöytäkirja oli lopulta kaikkien tutkittavissa, toimittajien mielenkiinto ja asian ajankohtaisuus lopahtavat parissa viikossa. --Tällaiset listan ulkopuoliset asiat ovat usein niitä, joista kuntalaisten ei haluta tietävän mitään, hän kirjoitti. Julkisuusvajeen lisäksi hän oli huolissaan roolistaan päättäjänä. Päätöksentekoa varten on mahdotonta hankkia riittävät taustatiedot, kun asiat tuodaan puskista pöydälle. Vuodenvaihteen jälkeen haastattelin julkisoikeuden emeritusprofessoria Teuvo Pohjolaista ja Savon Sanomat julkaisi jutun "Salailu kuuluu talon tapoihin" (23.1.2010). Pohjolaisen mukaan kunnilla oli taipumusta laittaa kiusallinen, poliittisesti arka tai muulla tavoin keskustelua herättävä asia ei julkiselle listalle. Pohjolaisen näkemyksen mukaan aidosti salattavia asioita on hyvin rajallinen määrä. Hän sanoi tuolloin, että kokonaan salainen lista on huono käytäntö. Tätä ei ole ymmärretty kunnissa vielä tänäkään päivänä. --Salassa pidettävä asia ei ole kokonaan salassa pidettävä, vaan vain määrätyiltä kohdiltaan. Julkista pitäisi olla tieto siitä, mitä käsitellään ellei tieto sinänsä paljasta sisältöä, professori muotoili. Eli listoilla pitäisi näkyä periaatteessa kaikki mahdollinen päätöksenteko, kun se osataan muotoilla oikein. Onko tahtoa? Onko osaamista? Kyseenalaistaminen osui arkaan paikkaan. Tervon silloinen kunnanjohtaja Olli-Pekka Salminen vihjasi kirjoituksessaan (SS 26.1.2010) professorin näkemyksen perustuvan mutu-tuntumaan. Hän hyväksyisi näkemyksen vasta jos siitä on esittää empiiristä, tutkittua ja tuoretta tietoa. Esimerkkejä päätösten salaamisesta ja tietojen panttaamisesta on valitettavasti riittänyt runsaasti. Yhden selvityksen mukaan Turun kaupunki salasi kuudessa vuodessa virheellisesti yli sata kaupunginhallituksen päätöstä. Laiminlyönteihin kuului muun muassa johdon palkankorotusten ja maahanmuuton kustannusselvityksen piilottaminen. Eikä tämä "osaaminen" ole Savostakaan hävinnyt. Suonenjoella asioita on käsitelty perusteetta salaisella listalla, Juankoskella on kieltäydytty antamasta tietoja ja Pielavesi tekee listoistaan monia versioita (SS 28.2.2014). Julkisuusosaamisen kanssa oli ongelmissa myös valtiovarainministeriö, joka salasi väärin Kreikka-vakuusasiakirjoja. Ministeriöllä on Avoin hallinto -hanke, jossa hallinnon toiminnan ja tiedon avaamisella halutaan varmistaa kansalaisten mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ja torjutaan korruptiota. Työtä riittää. Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja." |
||