Keskustelu
| omillaan elävä | Kyvyttömät säästämään | 23.5.2014 11.03 |
| Tarkastelin hallituksen esityslistaa. Pelkkiä menojen lisäyspäätöksiä, vaikka kyseessä Suomen kurjimmassa jamassa oleva kunta. Johtaako tietoisuus liitoksen mahdollisuudesta tällaiseen holtittomuuteen? |
||
| tietämätön | Re: Kyvyttömät säästämään | 23.5.2014 11.17 |
| Mitä isot edellä, pienet perässä eli sosiaalilautakuntakin päättää perustaa uuden sairaanhoitajan toimen. Voiko tällaisen toimen perustaa, jos ei ole valtuuston hyväksymää määrärahaa? |
||
| salme harjunen | Re: Kyvyttömät säästämään | 23.5.2014 12.28 |
| Tietämättömälle; ensinkään sos.lautakunta ei perusta virkoja eikä toimia,vaan esittää asiaa hallitukselle. 16.4 päätettiin esittää , että VAPAAKSI jäävä lähihoitajan toimi muutettaisiin sairaanhoitajantoimeksi. Syynä tähän esitykseen oli, että Iivolassa hoidetaan nykyisin erittäin huonokuntoisia ihmisiä ja tarve on sairaanhoitajan osaamisesta. ELI KYSEESSÄ EI OLE UUSI TOIMI |
||
| PV | Re: Kyvyttömät säästämään | 23.5.2014 13.18 |
| Moro, ja hallitus kuuli viranhaltijoita ja päätti yksimielisesti pistää virka hakuun. Minua ihmetytti, ei se, että sairaanhoitajan työtä tarvitaan, vaan pikemminkin viran myötä tulevaa virkavastuuta, sillä nyt ollaan oltu esim. kotipalveluissa ilman laillista virkavastuuta, siis henkilöä, jolla on ooikeus ja vastuu kotipalvelujen järjestämisessä ja palveluissa. Salmen johtama sosiaalitoimi on jatkuvan aallokon harjalla, sillä alibudjetointi on heikentänyt sen toimintamahdollisuuksia. Tsemiä Salme. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Kyvyttömät säästämään | 23.5.2014 15.31 |
| Kiistämätön fakta lienee se, että Juankosken hoiva- ja hoitokotipalvelujen kustannukset vuoden 2013 tilinpäätöksessä olivat yhteensä 9.6 milj. euroa. Käsitykseni mukaan tämä luku ei pidä sisällään edes täysimääräisiä pääomakustannuksia. Kustannukset ovat nousseet vuoden 2010 tilinpäätöksestä noin 3.2 milj. eurolla. Kun vuonna 2013 Juankosken kaupungin kaikki toimintamenot olivat yhteensä 37.4 milj. euroa, niin hoiva- ja hoitokotipalvelujen kustannus oli noussut jo peräti 26%:in kaikista menoista eli lähes kolmannekseen. Kuitenkaan kokonaisuutena ei ole näköjään vakavasti vaivauduttu miettimään edes sitä, miten näissä kustannuksissa saadaan aikaan esim. 30%:n säästö. Tällainen säästötavoite tarkoittaa ainoastaan sitä, että kyseiset sinänsä tarpeelliset kustannukset palautetaan vain vuoden 2010 tasolle. Juankosken Neron ideoima Procomp Oy:n epätoivoinen kustannusoptimointi on hyvä esimerkki siitä, miten asiaa ei ainakaan pitäisi lähteä lähestymään. Tässä kohtaa en sano vielä sitä, miten yllä olevaan mielestäni realistiseen säästötavoitteeseen päästään, mutta sen sanon, että vaihtoehtoja on enemmän kuin vain yksi ja nykyinen tapa toimia. Se, että Salme joutuu olemaan jatkuvasti "aallon harjalla" ei ole hyväksyttävää, mutta VAPAAKSI jäävän lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajatoimeksi ei missään tapauksessa ole riittävä ratkaisu, kun puhutaan oikeasti noin 3 milj. euron säästämistavoitteesta (=pakosta). Minua häiritsee se, että sote-palveluissa puhutaan aina mm. hoitotarpeen kasvusta ja ikääntyvistä ihmisistä, mutta yleensä koskaan ei puhuta siitä, kuinka monta ihmistä meillä on eri tyyppisten hoitopalvelujen asiakkaina/tarpeessa ja minkä tyyppisiä hoitopalveluja mahdollisesti tarvitaan sekä mikä on mahdollisesti hoitopalvelun ajallinen tarve ja vastaava hinta. Erilaisilla hoitopalveluilla on aina erilainen hinta, joten suunnittelun ja budjetoinnin täytyy perustua hoidettavien määrään ja tarvittavaan yksilökohtaiseen hoitotarpeeseen. Nykypäivänä on olemassa monenlaisia hoitolaitoksia, jotka mielellään esittävät omia tarjouksiaan palveluista. Kysymällä ja tarjouskilpailujen avulla asiat selviää helposti. Nämä asiat eivät kuitenkaan selviä mistään keskimääräisistä hoitokuluista, vaikka niitä seurattaisiin jopa realiaikaisesti. On myös täysin selvää se, että koko ajan täytyy kuitenkin kokonaisuus olla hallinnassa. Juankosken tilinpäätöksistä voi lähestyä jollakin tavalla myös hoito- ja hoivakustannusten ongelmaa. Tällöin kannattaa lähteä liikkeelle ensimmäisenä henkilömääristä ja esim. ikärakenteemme kehityksestä. Vuosina 2010-2013 Juankosken ikärakenne/henkilömäärät ovat kehittyneet seuraavasti: 20-64 v: 2982 vuonna 2010, 2 870 vuonna 2013, muutos - 112 henkilöä 65-74 v: 621 vuonna 2010, 710 vuonna 2013, muutos + 89 henkilöä 75-84 v: 481 vuonna 2010, 447 vuonna 2013, muutus - 34 henkilöä 85- v: 123 vuonna 2010, 176 vuonna 2013, muutos + 53 henkilöä ikäryhmien 65-85 - v: muutos 2010-2013 yhteensä 108 henkilöä Ikäryhmät 65-85 - v: muutos 2010-2013 yhteensä + 8.8% Kakki kustannukset vuonna 2010 yhteensä 6 361 462 euroa Kaikki kustannukset vuonna 2013 yhteensä 9 634 290 euroa Kustannusten muutos 2010-2013 yhteensä + 3 272 838 euroa Kustannusten muutos 2010-2013 yhteensä + 51.5% Nyt olisikin hyvä tietää, miten hoito-ja hoitokotikustannukset ovat päässeet kasvamaan kolmessa vuodessa peräti 51.5%:a, kun ikäryhmissä 65-85 v ja yli olevien asukkaiden kokonaismäärä on kasvanut vain 8.8%:lla? Huomionarvoista on, että ikäryhmässä 75-84 v henkilöstömäärä Juankoskella on jopa laskenut 7.1%:lla. Yllä esittämäni pika-analyysin perusteella näyttäisi siltä, että Juankoskella kaivataan uusajattelua hoiva- ja hoitokotipalvelujen järjestämisen osalta. Asiat eivät voi olla kunnossa silloin, kun Salme joutuu näköjään hoitamaan näitä tärkeitä asioita kuin huonossa VPK:ssa, jossa ei ole edes ruuttaa, kun on jouduttu sammutustöihin isossa navettapalossa. Nykyään tehtaissakin puhutaan koneiden ennakoivasta huoltotoiminnasta. Sama periaate olisi hyvä ottaa käyttöön myös ihmisten kohdalla, silloin ihmisten hoitokustannuksetkin saadaan taatusti kuriin. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Kyvyttömät säästämään | 23.5.2014 22.25 |
| Iltalehdessä ihmetellään tänään Nurmijärven kunnan kotihoitomaksujen yllättäviä korotuksia. Nurmijärvellä kunta moninkertaisti vähiten apua tarvitsevien kotihoitomaksun. Ainon, 84, tytär järkyttyi nähdessään alkuvuoden kotihoitolaskun: 16 euron kuukausimaksu oli noussut 97 euroon eli kuusinkertaiseksi. Maksun korotusta perusteltiin kunnan taholta resurssipulalla. Kuntaan yhteydessä ollut tytär kertoi Iltalehdelle, että "hänen äitinsä tarvitsee apua lääkkeiden kanssa ja veren INR:n mittaamiseen puolitoista tuntia viikossa, mutta joudumme kuitenkin maksamaan viidestä viikkotunnista". Selvyyden vuoksi kerrottakoon, mitä INR tarkoittaa ja miten mittaus suoritetaan: "Tavallisesti verenohennuksen tavoitetaso on 2-3 INR-yksikköä. INR tulee sanoista International Normalised Ratio. Lääke otetaan kerran päivässä, mieluiten aina samaan aikaan päivästä. Hoidon vaikutusta seurataan verinäytteestä mitattavan INR-arvon avulla, joka kuvaa veren hyytymisajan pidentymistä normaalista (ks. artikkeli "Tromboplastiiniaika (P-INR)"4). INR:n normaaliarvo on 1,0. Muutokset lääkkeen annoksessa näkyvät INR-arvossa vasta parin päivän viiveellä. Hoidon alussa INR-arvoa seurataan tiheästi 1?2 kertaa viikossa. Kun hoitotaso on vakiintunut, INR-arvo mitataan harvemmin, yleensä kuukauden välein. Viikon annos jaetaan mahdollisimman tasaisesti eri päiville." Yo. uutinen herättää monia kysymyksiä Suomen jatkuvasti kasvavista hoitokustannuksista: - vastaako annettu palvelu siitä veloitettavaa hintaa? - johtuuko resurssipula siitä, että esim. enintään 1.5 tunnin hoitopalvelusta voidaan laskuttaa lähes nelinkertainen hinta? - kuinka yleistä tällainen ylilaskutus mahtaa hoitopalveluissa olla? - miten on järjestetty esim. dementoituneiden vanhusten oikeusturva velotusasioissa, jos omaisia mahdollisesti ei ole lähietäisyydella tai ollenkaan? Äskettäin oli lehditössä pohdintaa siitä, että yksityisessä hoitokodissa kuukausimaksu voi olla jopa 6000 euroa ja maaseudulla hoitokotiin siirtyvä vanhus ei nykypäivänä enää selviä kalliista hoitokustannuksesta vuottakaan, vaikka joutuisi sitä varten myymään esim. 40 000 euron hintaisen omakotitalonsa. Eläkeliitto ry:stä on kerrottu, että viime aikoina kotisairaanhoitoon ja kotihoitoon liittyviä kysymyksiä on tullut "varsin runsaastI ja asiakkaiden omaisten esittämät kysymykset ovat entistä haasteellisempia". Vaikka se saattaa kuulostaa hieman raa'alta, niin en malta olla tässä yhteydessä ottamatta esille julkisista palveluista esim. WC:n käytön kustannuksia myös julkisilla paikoilla. Jotka ovat nousseet euron myötä tähtitieteellisiin lukuihin, vaikka WC-palvelu ei ole millään tavoin muuttunut: Sanomalehti Pohjolainen kirjoitti pari vuotta sitten mm. seuraavasti: "Kun mentiin euroon, kaikki hallitusta myöten vakuuttelivat, että noudatetaan tarkkaa kuria eikä hintoja päästetä kovaan nousuun. Kaupoissa olikin vuoden päivät hinnat merkitty sekä markkoina että euroina. Näin asiakkaat pystyivät seuraamaan, että heitä ei petetty. Sitten seuranta loppui, ja hinnat ryöstäytyivät täysin. Sama meno on jatkunut tähän asti, ja Suomi on EU:n kallein maa. Rautatie- ja linja-autoasemien WC-maksut nousivat yhdestä markasta yhteen euroon eli kuuteen markkaan. Eikö olisi riittänyt 20 senttiä, joka sekin olisi ollut jo 20 prosentin korotus. Kahvikuppi, joka maksoi markan, nousi heti kahteen, kolmeen euroon eli 15-17 markkaan. Sen jälkeen kahvikupin hinta on jatkanut nousuaan. Kalleimmat kupposet maksavat nykyään jopa 4,5 euroa eli 27 markkaa!" Yleisestihän on ollut tiedossa, että esimerkiksi autojen merkkikorjaamoissa kaikki autojen korjausten toimenpiteet on normitettu tarvittavan ajan ja muun rekvisiitan perusteella. Koska tällaisen merkkipalvelun tulee olla kannattavaa kaikissa tapauksissa, niin toimenpiteet on pyritty varmuuden vuoksi normittamaan pahimpen tapausten perusteella. Ja tästä syystä monessa tapauksessa kansa on ottanut käyttöön osuvan "valohoito"- termin, kun on havaittu, että joku muutaman minuutin mittauspalvelu voi maksaa merkkikorjaamossa jopa helposti 80-100 euroa. Ym. Nurmijärven tapaus ja myös äskettäin lehdistössä ollut tieto yksityishoitokotien ja omakotitalojen nykyisistä hintasuhteista antaa aiheen kysyä: kuinka paljon veromaksajat maksavat hoiva- ja hoitokotipalveluissa sekä terveydenhuollossa ns. "valohoidosta"? Tästä tullaan helposti siihen lisäkysymykseen, ovatko Suomessa hoitopalveluiden kustannukset hinnoiteltu annettuun palveluun nähden oikein? On selvää, että myös eri tyyppisten hoitotehtävien yksikköhinnat ja myös hoitoajat pyrkivät nousemaan, jos toimitaan monopoliympäristössä ja kilpailua ei ole. Suomalaiset ovat tämän saaneet katkerasti maksaa yksityisellä puolella, kun mm. päivittäistavarakauppaan on annettu syntyä S-ryhmän ja K-ryhmän kaltaiset monopoliketjut, jotka tänä päivänä hallitsevat päivittäistavarakaupasta jo yli 80%:a. Selvitysten mukaan ruoka ja juoma ovatkin Suomessa kalliimpia kuin missään muussa EU maassa. Eikä suomalaista vastaavaa päivittäistavarakauppamallia ole sallittu syntyä mihinkään muuhun maahan Euroopassa tai muuallakaan, mutta vastaava järjestelmä on hiottu huippuunsa Pohjois-Koreassa, jossa päivittäistavarakaupassa toimijoita on vain yksi ja kaikki kaupat ovat tyhjiä. |
||
| ilmainen konsultti | Re: Kyvyttömät säästämään | 24.5.2014 6.52 |
| Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö esitykset ole perusteltuja. Totean vain, että Juankosken päättäjät eivät pysty korjaamaan talouttaan. Säästöjä tuottavan päätöksen teko on ylivoimaista. Sosiaalitoimen konsultit käyvät vuosittainen rokottamassa kuntaa 1-2 työntekijän palkkakustannuksilla, mutta joka käynnin jälkeen kustannukset ovat nousseet. Kustannusten nousu ei ole missään suhteessa kunnan asukaslukuun, ei edes yli 75- vuotiaiden määrään, ei edes hoidon laatuun. Onko yhdenkään konsulttikierroksen jälkeen muutettu mitään? Onko kertaakaan tehty jälkitarkastusta ja katsottu miten konsulttityön tulokset on toteutettu. Operatiivinen johto eli palkattu johto on päässyt aika helpolla. Vaikeaan työhön ei ole tarvinnut koskaan tarttua. Olisin nukyisen konsultin eli Maija Vallan asemassa sanonut, että en ryhdy uuteen työhön ennen kuin katsomme miten olette toteuttaneet edelliset ehdotukseni. Tämä samainen nainen ei ole konsultoimassa meillä ensimmäistä kertaa. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Kyvyttömät säästämään | 24.5.2014 13.46 |
| Jos hoito- ja hoitokotipalveluja käyttävien ja tarvitsevien ikähaarukaksi otetaan ikäluokat 65-74 v, 75-84 v ja 85- v, niin Juankoskella oli vuonna 2013 näissä ryhmissä ihmisiä puolueista riippumatta yhteensä 1 333 henkilöä eli 26%, siis lähes kolmannes koko kunnan asukasluvusta. On kumma, jos tällaisen väestöryhmän ääni ei ala vähitellen kuulua kunnallisessa päätöksenteossa!!! Yleensä on tapana sanoa, että "asiakas on king eli kuningas" ja virkamiestenkin on kuunneltava asiakkaan ääntä, kun se alkaa vaatia, että kunnan korkeat hoito- ja hoitokotikustannukset täytyy saada vihdoin kuriin. Jos kunnan nykyiset virkamiehet eivät pysty hoitamaan tätä vakavaa asiaa, niin kyseiset kyvyttömät virkamiehet on vaihdettava. Noin 30%:n säästöjä ei saada aikaan millään "kellokallen" tai "kellovallan" optimointitoimilla. Pelkästään viime vuonna Juankosken hoito-ja hoitokotipalvelut kasvoivat 1.6 milj. eurolla eli 20.2%:lla. Tällainen kehitys vaikuttaa erittäin omituiselta ja sitten vielä ollaan jatkuvasti oltu kerjäämässä lisävaltionapuja, kun ei osata tai viitsitä itse panna "vuotavan veneen tappia kiinni". Mikään konsullti ei voi sitä tappia laittaa kiinni. Kissankin täytyy itse nostaa häntänsä. Viime aikojen kustannusten nousu on käsittämätön ja kestämätön. Herää kysymys, että onko Juankosken hoito- ja hoivakotipalvelujen "tulipalopäällikkö" Salme Harjunen Nurmijärven tapaan ns. "resurssipulassa" joutunut myymään palveluja nelinkertaiseen hintaan asiakkaille, kuten Nurmijärjellä on joillekin asiakkaille tehty. Salmen huoli sairaanhoitajan viran perustamisesta viittaa ainakin jonkin tyyppiseen "resurssivajaukseen". Tällaisessakaan tilanteessa syy ei ole Salmen, koska tulipalo on lakienkin mukaan sammutettava tavalla taikka toisella, mutta kysymys on siitä, että päättäjät eivät ole vaivautuneet miettimään, miten Juankosken hoiva- ja hoitokotipalvelut on viisainta järjestää hoitoa tarvitsevien asiakkaiden ja kaikkien veronmaksajien näkökulmasta. Erittäin korkeiksi nousseiden kustannusten vuoksi asiassa tarvitaan näiden palveluiden kokonaisvaltainen uudistaminen. Kysymys näyttää olevan noin 1300 asiakkaan vuosittaisten hoitopalvelujen järjestämisestä. Esimerkkinä voin mainita vaikka pienen Pohjois-Karjalassa olevan Rääkkylän kunnan, jossa asukkaita on nykyään vain 2 490 kappaletta. Pienestä asiakasluvustaan huolimatta Rääkkylän vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa 279 818 euron ylijäämää. Kunnan työttömyysprosentti on suht. korkea eli 14.5%. Rääkkylä on ulkoistanut koko terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltopalvelunsa Attendo Oy:lle. Vuonna 2013 kunnan kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltokulut sisältäen myös erikoissairaanhoidon olivat pyöreästi 10 milj. euroa. Sen lisäksi kunnan vastuulla oli mm. toimeentulo-, veteraani- sekä osa sosiaalihenkilöstöpalvelukuluja yhteensä pyöreästi 543 000 euroa. Kun kaikki Rääkkylän sosiaali- ja teveydenhoitokustannukset lasketaan yhteen ja jaetaan kunnan asukasluvulla saadaan keskimääräiseksi sote-kuluksi pyöreästi 4 350 euroa/asukas. Kunta ja asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Rääkkylän nykyisiin sote-palveluihin. Juankoskella vuoden 2013 tilinpäätöksessä vastaava sote-kulu per asukas oli 5 617 euroa/asukas. Keskimääräisissä sote-menoissa ero oli siis Rääkkylään verrattuna 1 258 euroa/asukas eli 29%:a. Jos Juankosken sote-palvelut uudistetaan ja laitetaan modernille tasolle, niin asukaskohtainen säästöpotentiaali on näissä kuluissa Juankosken kunnan suuremman koon johdosta enemmän kuin em. 1 258 euroa/asukas. Jos kuitenkin varovasti sovelletaan tuota em. kustannuseroa, niin voidaan todeta, että Juankosken nykyisissä sote-palveluissa on ns. ?ilmaa? ainakin peräti 6.3 euroa vuositasolla. Siis aivan niinkuin olen jo aiemmin todennut: säästöpakko on noin 30%:n luokkaa näissä Juankosken sote-menoissa, jotka eivät näytä olevan enää kenenkään hallinnassa. Juankosken Nero entisenä sosiaalijohtajana on kyllä osannut näyttää kyntensä, kun on pannut kaiken energiansa vanhan pahvitehtaan asioiden järjestelyyn joulukuun 2008 konkurssista lähtien ja jopa kauan sitä ennen toimittuaan kyseisen pahvitehtaan hallituksen jäsenenä. Tärkeän sote-rootelin hoitokin on siinä sivussa jäänyt täysin hunningolle. Juankosken veronmaksajien ja sote-palvelujen käyttäjien ei tarvitse hyväksyä tällaista menoa enää päivääkään pitempään. Sekin voidaan todeta, että Neron sopimassa lapsellisessa ?liitosopimuksessa? Kuopion kanssa ei ole minkäänlaista realista esitystä siitä, miten Juankosken korkeat sote-menot laitetaan kuriin. Kuopion näyttää olevan jo itsekin kurkkuaan myöten suossa näiden menojen osalta. Juankosken tuleva lisälasti vain entisestään lisää Kuopionkin massiivisia ongelmia. Neron neuvottelema lapsellinen ?liitossopimus? näyttää johtavan Juankosken hoiva- ja hoivakotipalvelujen osalta täyteen katastroofiin. |
||