Keskustelu
| desmond morris | kissan häntä vai hiiren pää? | 2.6.2014 15.33 |
| Kumpi ompi parempi: "Kissan häntä vai hiiren pää"?. Siinäpä kaikille Juankosken veronmaksajille tärkeä pähkinä purtavaksi. Juankosken Nero on selvitysmiehineen vienyt vapaaehtoisen liitoshankkeen jo hallituksen päätökseksi asti, mutta onneksi valtuustolla on asiassa lopullinen sananvalta Juankoskella ja tietysti myös Kuopiossa. Kuopion kaupungin hallitus on jo maalaillut, että taloudellinen kyyti tappiollisessa Kuopiossa tulee olemaan tosi kylmää. Juankoskellahan ei voi Kuopiossa olla mitään erityisasemaakaan. Juankosken veronmaksajille ei ole missään vaiheessa vielä näytetty esim. minkään taloudellisen suureen avulla, mitä parannuksia ehdotettu kuntaliitos mahdollisesti toisi tullessaan? Myöskään ei kysesissä sopimuksissa ole kyetty näyttämään toteen edes sitä, takaako suunniteltu vapaaehtoinen kuntaliitos joitakin konkreettisia parannuksia Juankosken nykyisiin palveluihin verrattuna? "Aioitaan" ei ole riittävä näyttö siitä, että tehdään mitään. Moni on ennekin aikonut rakentaa kartanoita. Sellainen sopimuksissa oleva ilmaisu, että "palvelut paranee" ja perustetaan joku toimikunta miettimään asioita ei todellakaan tarkoita yhtään mitään. Kyllä viisaat juankoskiset veronmaksajat osaa itsekin laittaa asiat kuntoon, kun johto vaihtuu. Ei siinä tarvita mitään Kuopion ohjausta. Kuopioon voidaan joskus sitten liittyä, kun Kuopio on ensin laittanut oman pesänsä kuntoon. Kuopiohan ei sijainniltaan tule lähi vuosikymmeninä mihinkään karkaamaan nykyisiltä sijoiltaan. Jos Kuopioon joskus liitytään, niin sinne pitää mennä "paraatiovesta", ei mitkään Juankosken Neron kehittämät velkapallot jaloissa keittiön oven kautta. Juankosken kaupungilla ja veronmaksajilla ei ole kuitenkaan mitään akuuttia tarvetta edes lähteä Kuopion kasvavia veroja makselemaan. Juankosken veronmaksajien lihakset ovat tässä suhteessa joka tapauksessa aivan liian pienet, koska Juankosken väkiluku olisi liitoksen jälkeen vain alle 5% Kuopion väkiluvusta. Neron omien intressiensä vuoksi suunnittelema vapaaehtoinen kuntaliitos asettaa Juankosken Kuopio-nimisen kissan hännän asemaan ja tunnetusti kissan häntä pyörii sinne sun tänne. Juankosken veronmaksajien ei ole mitään syytä lähteä Kuopio-nimisen kissan hännäksi. On parempi pysyä hiiren päänä ja itse päättää omista asioistaan. Toistaiseksi kissat eivät ole vielä pystyneet kaikkia hiiriäkään tappamaan. |
||
| kristallipallon tuijottelija | Re: kissan häntä vai hiiren pää? | 3.6.2014 14.39 |
| Juankosken kaupungilta on puuttunut jo ainakin 20 vuotta kunnollinen kuntastrategia. Kaikilla menestyneillä kunnilla on kuitenkin oma kuntastrategiansa. Kunnanjohtajalla tulisi olla keskeinen rooli kuntastrategian luomisessa. Hänen tulisi olla suunnan näyttäjä ja esimerkillinen toimija kaikin puolin. Tässä tehtävässään Juankosken Nero on valitettavasti kuitenkin murheellisesti epäonnistunut. Kunnanjohtajan tehtävää hoitaessaan Nero on lähinnä tavoitellut runsaita henkilökohtaisia etuja monien sivutoimiensa kautta. Nero näyttääkin kunnanjohtajan tehtävässään siis keskittyneen pääasiassa vain omien henkilökohtaisten etujensa ajamiseen, joista voidaan mainita lukuisat hallituksen jäsenyydet yksityisissä yrityksissä, jotka ovat jo ajautuneet konkurssiin. Tässä yhteydessä voidaan mainita myös hallitustyöskentely kyseenalaisessa kuntien Savon Kuituverkko Oy:n hallituksessa. Tämäkään kuntien yhteishanke ei näytä lähteneen minkäänlaiseen lentoon suurista puheista, suunnitelmista ja satsauksista huolimatta. Hallitustyöskentely Stromsdal OyJ:ssä, Juankosken Biolämpö Oy:ssä sekä Koillis-Savon Ympäristö Oy:ssä ovat myös tulleet Juankosken veronmaksajille todella kalliiksi, kun otetaan vielä huomioon se, että Nero on samaan aikaan toiminut myös kunnallisen Savon Voima OyJ:n emoyhtiön eli Savon Energiaholding Oy:n hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana. Parhaillaankin Nero on käynyt tässä ominaisuudessaan neuvotteluja myös Savon Voiman ja Kuopion Energian fuusioimisesta. Aiheellisesti voidaan esittää kysymys: Onko Juankosken Nerolla ollut jokin henkilökohtainen intressi mielessään/motiivinaan, kun hän on osallistunut Juankosken ja Kuopion vapaaehtoisen liitossopimuksen laadintaan? Neron monien henkilökohtaisten sidonnaisuuksien vuoksi vastaus tähän keskeiseen kysymyksen on kyllä. Vapaaehtoinen Juankosken ja Kuopion kuntaliitos on siis nähtävä oikeassa valossa. Kysymys ei olekaan pääasiassa Juankosken veronmaksajien etujen varmistamisesta, vaan Neron suurelta osin merkittävän sivutyönantajan eli Savon Energiaholding Oy:n etujen vahvistamisesta ja samalla Neron henkilökohtaisista intresseistä. Nero näyttää siis toimineen kyseisissä liitosneuvotteluissa jälleen kerran esteellisenä ja tällä kertaa Savon Energiaholding Oy:n etujen ajajana. Juankosken valtuuston ainoa tehtävä onkin hylätä kyseenalainen kuntien välinen vapaaehtoinen epäedullinen liitossopimus, joka ei näytä olevan millään tavalla sopusoinnussa Juankosken eikä tiettävästi myöskään Kuopion veronmaksajien etujen kanssa. Tältä osin viittaan ainoastaan Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kantasen esittämiin lausuntoihin. Juankoskella vaihtoehtona esitetylle vapaaehtoiselle kuntaliitokselle onkin nähtävä itsenäinen kunnallinen päätöksenteko ja uuden kuntastrategian luominen uuden riippumattoman ja ennakkoluulottoman kuntajohdon alaisuudessa. Uuden kuntastrategian luominen ei ole vaikeata, kun asetetaan seuraavat yksinkertaiset tavoitteet: - kunnan asukasluku nostetaan tulevan 20 vuoden aikana ainakin 50%:lla - kunnan veroprosentti lasketaan tasolle 19%:a - kunnan sote-palvelut järjestellään uudella tavalla palvelusopimuksin yhteistyössä naapuruskuntien ja yksityisten yritysten kanssa - koulutoimessa yhteistyötä lisätään oleellisesti myös naapuruskuntien kanssa Yllä esitettyjen tavoitteiden pohjalta luodaan asteettainen toimintasuunnitelma, jolla yhdessä asetettuihin tavoitteisiin päästään. Toimintasuunnitelma valmistellaan yhteistyössä virkamiesten ja kunnan veronmaksajien kanssa. Tässä kohtaa on huomattava, että virkamiehet ovat veronmaksajien palvelijoita, eivät heidän päälliköitään. Virkailijoiden tehtävänä on siis kysyä veronmaksajilta, mikä on oikea toimintatapa ja tulevaisuuden suunta? Uutta kuntastrategiaa luotaessa kannattaa hyödyntää kokeneiden strategiaprosessien vetäjien asiantuntemusta. Näin yritysmaailmassakin toimitaan sekä pienissä että suurissa yrityksissä. Ammattimiehelle tai naiselle kysymyksessä on muutaman kuukauden työrupeama (=sparras), jotta oikean suuntainen toiminta saadaan käynnistettyä. Käynnistämisen jälkeen toiminta on itseohjautuvaa. |
||