Keskustelu
| jotakin olisi tehtävä | Omavaraistalouteen | 20.6.2014 11.39 |
| Kaikkialla askarrellaan uuden energiantuotannon kimpussa. Meillä on Juankoskella jäljellä enää suuria maatiloja. Kaikille näille tiloille sopisi kaasun tuottaminen karjan lannasta. Olisin valmis perustamaan osuuskuntaa tai yhtiötä, jossa kaupunkimme autoilijat olisivat mukana ja osallistuisivat hankkeeseen tekemällä autoihinsa muutostyön, jolla kaasun käyttö mahdollistuisi. Olisimme helposti liikennepolttoaineissa omavaraisia. Laukaalta löytyy yrittäjä, joka on jo vuosia tuottanut kaasun paikkakuntansa kaasuautoihin. Suomessa on jo yli 20 tankkausasemaa. Ruotsi on tässäkin meitä edellä ja kaupunkien joukkoliikenne toimii mm. Linköpingissä biokaasulla. Biokaasu on liikenteen polttoaineista edullisinta. Kaasulaitosten perustaminen on viljelijöille pitkällä tähtäimellä myös edullista. Toiminta on ekologisesti perusteltua ja siihen on varmasti saatavissa myös julkista tukea. Juankosken kaupungilla on elinkeinojen kehittämiseen omaa henkilöstöä. Eikö tässä olisi ideaa näin synkkenevinä aikoina. |
||
| alan kolmas mies | Re: Omavaraistalouteen | 20.6.2014 15.47 |
| Kalastaja ja filosofi Pentti Linkola on jo pitkään myös ollut kova omavaraistalouden kannattaja. Muita vastaavia tapauksia meillä ei taida vielä Suomessa olla. Olen täysin samaa mieltä nim. merkki jotakin olisi tehtävän kanssa siitä, että Juankoskella tarvitaan katastrofaalisen pahvitehtailun rinnalle pikaisesti jotakin uutta. Toivon kuitenkin hartaasti, että tällaisen gallialaisen omavaraisuushankeen kehittelyä ei anneta Juankosken Nerolle eikä hänen elinkeinoasiamiehilleen hoidettavaksi. Kehotan nim. merkki jotakin olisi tehtävää myös hieman tutustumaan hänen ideoimaansa biokaasubisnekseen, ennen kuin lähdet perustamaan asialle osuuskuntaa tai yhtiötä. Biokaasullahan ymmärretään eloperäisestä materiaalista ja mm. karjanlannasta valmistettavaa metaania, jota syntyy nelivaiheisen prosessin avulla lopulta etikkahaposta metaaniksi. Prosessi perustuu entsyymien ja bakteerien eloperäisen materiaalin pilkkomiseen ja mädättämiseen. Biokaasu on kaasuseos, joka koostuu noin kahdesta kolmasosasta metaania ja yhdestä kolmasosasta hiilidioksidia. Kaasua voidaan käyttää lämmöntuotannon polttoaineena kaasukattiloissa tai polttaa kaasumoottorissa lämmön ja sähkön tuottamiseksi. Lisäksi kaasua voidaan jalostaa liikennepolttoaineeksi Motiva on laatinut asiasta selostuksen jo vuonna 2012 ja vuonna 2011 Suomeen perustettiinkin biokaasulaitokselle syöttötariffi, josta Motiva kirjoitti raportissaan seuraavasti: "Vuodesta 2011 lähtien biokaasusähkön tuottaja on myös Suomessa voinut saada sähköstä jopa 13,35 senttiä kilowattitunnilta. Yksikään biokaasun tuottaja ei ole kuitenkaan vuoden kuluttua takuuhinnan käyttöönotosta hakenut tariffijärjestelmään mukaan. Tariffijärjestelmään pääsy edellyttää muun muassa, ettei laitoksen rakentamiseen ole saatu investointitukia ja ettei siinä ole käytettyjä osia. Lisäksi vaaditaan, että laitoksen generaattoriteho on vähintään 100 kilovolttiampeeria, kVA. Laitoksen sähkötehon tulee siis olla vähintään 100 kilowattia, kW, mikä on niin suuri teho, että vain hyvin harva tila pystyy saavuttamaan sen oman tilan lannalla ja ylijäämärehulla. Biokaasulaitosten suuri menestys Saksassa perustuu kokonaan sille, että myydystä vihreän sähkön kilowattitunnista saa hyvän hinnan. Saksalainen biokaasusähkön tuottaja saa noin 15 senttiä myymästään kilowattitunnista, kun taas vastaava summa Suomessa on 13,35 senttiä, mutta vain laitoksissa, joiden sähköntuotantoteho on yli 100 kilowattia (generaattoriteho vähintään 100 kVA). Alle 100 kilowatin laitoksille, jotka haluavat syöttää sähköä verkkoon, käytössä on sähkön markkinahinta, joka on noin 4 senttiä/kWh (huhtikuu 2012)." On totta, että 150 lehmän maatila voidaan saada biokaasulaitoksella energiaomavaraiseksi, mutta Motiva kirjoittaa raportissaan myös seuraavasti: "Jotta lannan tai säilörehun käyttöön perustuva maatalouden biokaasulaitos voisi olla kannattava, vaaditaan toisaalta, että laitos on edullinen ja toimiva, ja toisaalta, että tuotetusta energiasta saa hyvän taloudellisen tuoton. Yksi tapa saavuttaa parempi kannattavuus on jalostaa kaasu liikennepolttoaineeksi, edellyttäen, että kaasu käy kaupaksi. Ajoneuvokaasun tuotannolla päästään eroon ylijäämälämmön aiheuttamasta ongelmasta kesäisin, ja lisäksi tuotetusta energiasta saa noin kaksinkertaisen hinnan verrattuna sähkön ja lämmön tuotantoon. Samalla laitoksesta tulee kuitenkin kalliimpi, ja lisäksi kaasunmyynnin hoitaminen sitoo enemmän resursseja kuin sähkön tai lämmön tuotanto." Liikennekaasun kohdalla ongelmaksi nousee autokannan edellyttämä muutostarve ja kunnollisen jakeluverkoston luominen. Biokaasun jakelulaitoksia taitaa Suomessa olla vain pari kymmentä, joten matkaa tässä omavaraisuusretkellä on vielä runsaasti jäljellä, kun nestemäisiä kipailevia polttoaineta Suomessa jaellaan nykyään lähes 1000 jakelupisteen kautta. Suomen biokaasulan pioneeri Metener Oy mainostaa kotisivuillaan mm. tuovansa maahan Schwelm GmbH:n jakeluasemia, jota on maailman laajuisesti myyty jo 600 kappaletta. Veratailun vuoksi todettakoon, että pelkastään Nestellä tuntuu olevan Suomessa noin 270 jakelupistettä ja aika monen jakelupisteen kohdalla voidaan kuljettajan ja auton tankkaus hoitaa nykypäivänä ns. "yhden pysähdyksen taktiikalla". Biokaasujaleluasemilla en ole tällaista taktiikkaa nähnyt noudatettavan vielä laajassa mitassa. Motiva varoittaa raportissaan kaikkia biokaasulaitoksen rakentajia seuraavasti: "Niillä edellytyksillä, joita meillä on maatalouteen perustuville biokaasulaitoksille, ei jokainen lantaa tuottava tila pysty rakentamaan itselleen omaa laitosta. Maatalouteen perustuvat biokaasulaitokset eivät yleisty meillä kuten esimerkiksi Saksassa. Siitä huolimatta mahdollisuuksia biokaasulaitosten kannattavalle käytölle tiloilla on olemassa, myös ilman porttimaksuja tuottavan jätteen mädätystä. Ennen investointipäätöstä on joka tapauksessa tehtävä kannattavuuslaskelmat huolella, riippumatta siitä onko kyse sähkön ja lämmöntuotannosta tilalla vai kaasun myynnistä." Nähin Motivan suosituksiin yhdyn lämmöllä ja toivon, että myös nim. jotakin olisi tehtävä tutustuisi hieman huolellisemmin alaan ennen, kun lähtee investointiavustuspapereitaan Juankoskelle perustettavaan biokaasulaitokseen väsäämään. |
||
| peukalonpyörittäjä | Re: Omavaraistalouteen | 20.6.2014 21.37 |
| Maatila maksaa omasta sähköstään siirtohintoineen ja veroineen vähintään 12 centtiä. Rahat sähköön on täytynyt hankkia tuloilla, joista on maksettu puolet veroa. Ainakin tämän sähkön korvaaminen on kannattavaa. Jos täällä aiotaan elää, kannattaa työnteko pienelläkin katteella verrattuna siihen, ettei tee mitään tai tekee peräti vahinkoa ja tappiota kuten kartonki- ja kaivannaisteollisuus. . |
||