Keskustelu
| KK | Naapurissa | 30.6.2014 10.57 |
| SS julkaisi tämän uutisen tänään: "kehui kilpaa kotikulmiaan Rautavaaran 140-vuotisjuhlinta: Asukkaista kriisikuntapuhe on silkkaa poliitikkojen höpinää. Rautavaara Aulikki Elo, Katariina Karjalainen Rautavaaralla peruspalvelut ovat niin hyvät ja asunnot edullisia, että luulisi lapsiperheitä muuttavan tänne enemmänkin. Kriisikuntapuhe on meistä poliitikkojen höpötystä, joka ei arjessa todennu, totesivat Anne ja Seppo Väyrynen kunnan 140-vuotisjuhlissa. Muutto Siilinjärveltä Anne Väyrysen isovanhempien kotitaloon oli perheen mielestä oikea ratkaisu. He ostivat ja kunnostivat vanhan tutun talon Suojärven kylällä. Esimerkiksi kunnan päivähoito- sekä koulu- ja terveyspalvelut ovat Väyrysistä mainiot. --Kirjastosta saa livakasti suosituimmatkin uutuuskirjat. Koulukyydit pelaavat ja harrastuspiirejä riittää.-Laajakaistakin kattaa pian koko kunnan peräkyliä myöten. Ainoa miinus yrittäjäperheen mielestä on tiestön kehno kunto, ajelipa Rautavaaralta mihin tahansa suuntaan. Ystävineen juhlaan laittautunut Ida Haapala, 16, kehui rautavaaralaisten kohtelevan toisiaan hyvin. --Olen asunut muuallakin. Täällä ilmapiiri on turvallinen. Harrastan valokuvausta, ja kaunista luontoa Rautavaaralla riittää ikuistettavaksi. --Myöhemminkin Rautavaaralle voisi palata, jos vaikka perustaisin verhoilu- ja sisustusalan liikkeen tänne. Jossain pitää käydä kouluttautumassa sille alalle. Pohjois-Savon liiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen ja valtuuston puheenjohtaja Matti Matikainen kiittelivät juhlapuheissaan pakkoliitosten torjumista. Matikainen kertasi vuonna 1874 perustetun kunnan historiaa. Hän toivoi, että sote-uudistus turvaisi hyvät lähipalvelut myös jatkossa. --Valtionosuusuudistus kuitenkin kurittaa meitä kovasti suosiessaan keskuskuntia ja kaupunkeja. Rautavaara määritteli juhlan kunniaksi uuden kuntastrategian, joka ulottuu vuoteen 2030. Motto on Eloa, iloa ja älyä. Tulevaisuuden visio sai hyväksyntänsä kunnanhallituksessa viime viikolla. --Tämä on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta, kiteyttää kunnanjohtaja Unto Murto. --Rautavaara tahtoo olla itsenäinen maailman tappiin asti. Kuntaa ei lähdetä lakkauttamaan ainakaan omilla päätöksillä. Strategiassa halutaan huolehtia kuntatalouden kurssista. Tarvittaessa ollaan valmiita korottamaan veroja sekä maksuja ja taksoja. --Kriisikunnan kriteereistä täyttyy tällä hetkellä kaksi: lainamäärä asukasta kohden on liian suuri eikä palvelujen piirissä ole 20-000:ta ihmistä. Palveluja täytyy viedä enemmän sähköiseen suuntaan. Teknologia on tullut jo esimerkiksi kunnanvaltuustoon, jonka jäsenet käyttävät kaikki tabletteja työskentelyssään. Väestö harmaantuu: 1-774 asukkaasta 32 prosenttia on yli 65-vuotiaita. --Myös ikääntyviä täytyy pystyä kouluttamaan sähköisten palvelujen käyttöön. Se on haaste, Murto myöntää. Strategian valmistelussa kuultiin myös nuorisovaltuustoa. Väestökatoa halutaan ehkäistä muun muassa rohkaisemalla korkeakouluopiskelijoita ja ammattiin opiskelevia pitämään kirjat Rautavaaralla. Rautavuaran Restentin tunnustus annettiin tällä kertaa helluntaiseurakunnalle, joka järjestää toimintaa kaikenikäisille. Juhlat olivat koko kunnan taidonnäyte. Niihin löysivät myös lukuisat kesäasukkaat. --Vietämme kesää mökillä Valtimolla, mutta koska Rautavaaran raja on kivenheiton päässä, suuntaudumme tänne. Pidämme rautavaaralaisista jo siksi, että he hoitavat pihapiirinsä niin siististi. Rappiota ei täällä näy, selvitti Eeva-Kaisa " |
||
| Veikka F | Re: Naapurissa | 30.6.2014 13.08 |
| Rautavaaran yrittäjät ja kolmas sektori maksoi juhlan omat kulut. Ja Rautavaaralla on ollut ylijäämäisiä tilinpäätöksiä jo neljä vuotta putkeen ja katetta riittää, joten siellä kehtaa juhliakin. Sitä paitsi Rautavaaran kunnan holvissa on mahtiomaisuus metsinä ja muina sijoituksina. |
||
| kehitysoptimisti | Re: Naapurissa | 30.6.2014 15.27 |
| Rautavaaran Unto Murto ja Seppo Kääriäinenkin näyttävät ymmärtävän ajan hengen, kuten Unto Murton kunnan 140-vuotisjuhlapuheesta voi päätellä: "--Tämä on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta, kiteyttää kunnanjohtaja Unto Murto. --Rautavaara tahtoo olla itsenäinen maailman tappiin asti. Kuntaa ei lähdetä lakkauttamaan ainakaan omilla päätöksillä." Ei ole ihme, että Rautavaaran palveluyhteistyöehdotus Juankosken kanssa ei taannoin keväällä kelvannut Juankosken Nerolle. Nerollahan ei ole valitettavasti päässään mitään kunnan kehitysstrategioita. Siksi Nero on jo kauan sitten heittänyt pyyhkeen kehään Juankosken osalta, kun monivuotinen oma hallituspaikka Stromsdal OyJ:n hallituksessa päättyi surullisesti yhtiön konkurssiin. Rautavaaralla jo kohta lähes puolet on yli 65-vuotiata, mutta kohta kaikki Rautavaaran senioritkin näyttävät käyttävän tabletteja. Juankoskella täytyy lähteä kysymään vasta vuonna 2017 Kuopiosta, milloin tablettien käyttö voidaan aloittaa tehokaasti edes Juankosken keskustassa. Nykypäivänä 65 vuotta onkin vasta keski-ikä, eikä terveellä ihmisellä silloin ole mitään syytä ruveta pelkästään kiikkutuolissa istuskelemaan. Nykypäivänä tehokasta elinikää useimmilla 65-vuotiailla on todella edessään vielä hyvinkin 20 vuotta. Kuka jaksaa 20 vuotta kiikkutuolissa istua? Ihailen itsenäisen Rautavaaran viisasta päätöksentekoa ja positiivista katsetta tulevaisuuteen: "Rautavaara määritteli juhlan kunniaksi uuden kuntastrategian, joka ulottuu vuoteen 2030. Motto on Eloa, iloa ja älyä. Tulevaisuuden visio sai hyväksyntänsä kunnanhallituksessa viime viikolla." Rautavaaralaisten kuntastrategian motto "Eloa, Iloa ja älyä" sopisi monelle muullekin Pohjois-Savon kunnalle kehityksen malliksi. Nyt olisi korkea aika aloittaa ehdottamani tiehankkeen, Savonia Freewayn valmistelu pikavauhtia. Savonia Freewaystä voidaan kehittää Unto Murton tapaisten kunnanjohtajien avustuksella todellinen turistirysä ja maakunnallinen kehityshanke, joka yhdistää Rautavaaran, Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen idylliset kunnat. Naapuruskuntien kehitystä ja normaalia yhteistyötä on vuosisadat hidastanut heikot kulkuyhteydet, vaikka kuntien väliset etäisyydet nykymaailman mittapuussa ovat olleet olemattomat. Tie, vesitie tai rautatie on aina ollut keskeinen tekijä paikkakunnan kehityksen kannalta. Tämä elintärkeä tiehanke onkin nähtävä vaihtoehtona nykyiselle matalalle ja hitaalle Kuopio-Tahkon kanavareitille. Savonia Freewayn varrella on iso joukko maamme kauneimpia ja puhdasvetisiä sisäjärviä kuten Keritty, Ala-Luosta, Suur-Säyneinen, Ala-Siikajärvi, Vuotjärvi, Akonvesi, Kaavinjärvi ja peräti maakuntajärveksi valittu Juojärvi. Maailmassa pitää olla vaihtoehtoja ja näin on myös kulkureittien osalta. Savonia Freeway-hanke nostaa siis nykyisten lähes arvottomien Pohjois-Savon kiinteistöjenkin hinnat tulevaisuudessa aivan toiselle tasolle. Nykyinen tieyhteys Rautavaara-Tuusniemi on pituudeltaan vain "kivenheiton" mittainen eli 102.6 km ja nykyisillä osittain päällystämättömillä teilläkin ajoaikakin on Google Mapin mukaan vain 1 h 36 min. Jo nykyteillä tällainen ajoaika voittaa mennen tullen vastaavan reittiajan esim. hitaalla ja matalalla Kuopio-Tahko kanavareitillä. Voi vain kuvitella, mitä kaikkea saadaan syntymään Savonia Freewayn varrelle, kun Freeway-konsepti kehitetään ennakkoluulottomasti ja luonnonkauniin Freewayn markkinointi ulotetaan esim. Japaniin ja Kiinaan saakka. Oikein toteutettu Savonia Freeway voidaan varmasti rahoittaa sekä yksityisellä että myös EU:n rahoituksella (=elinkaarimalli), joten miksi tässä kiikkutuoleissa istuskellaan, peukaloita pyöritetään ja odotetaan, että kriisikuntien kriteerit täyttyvät? Vasta valittu demarien uusi valtiovarainministerikin on jo katsonut suopeudella erilaisia tiehankkeita ja ei olisi mikään ihme, vaikka kaikkein eniten "käärmehiä inhoava" uusi liikenneministeri Paula Risikkokin saataisiin innostumaan Savonia Freeway hankkeen valmisteluun ja kehittämiseen. Sitäpaitsi Mauri Pekkarinenkin on jo ennestään tunnettu tehokkuudestaan erilaisten tarpeellisten tiehankkeiden kehittelyssä. Täytyy muistaa, että tie on aina tuonut ikuisen leivän, mutta tielinjan muutos on saattanut tappaa monen kukoistavan yritystoiminnan, kuten on nähty vastikään esim. Helsinki-Turku moottoritien uuden linjauksen yhteydessä. Savonia Freeway pitääkin rakentaa luontoarvoja kunnioittaen ja nykypäivänä tämäkin näkökohta voidaan helposti ottaa huomioon, kunhan ei lähdetä tielinjoja viivottimella vetelemään. Kun vaakuppiin laitetaan Juankosken, Tuusniemen ja Joroisten liittäminen Kuopioon vaikka kriisikuntakriteerien perusteella ja toiselle puolelle asetetaan maakunnallinen Savonia Freeway-hanke ja luonnollinen naapuruskuntien välinen palveluyhteistyö, niin ei ole epäilystäkään, mihin asentoon vaakakupit asettuu. Jos vielä sitten tehdään kuntien keskuudessa asukkailta tyytyväisyyskysely, niin asia vain entisestään varmistuu. |
||
| Pena T. | Re: Naapurissa | 30.6.2014 22.08 |
| Juankosken johdon olisi syytä ottaa oppia viisailta rautavaaralaisilta, kuten olen aiemminkin kirjoittanut. Kun kaikki hyvät asiat sovelletaan Juankosken kehitykseen Rautavaaralta, Kaavilta ja Tuusniemeltä, olemmekin jo selvillä vesillä emmekä Kuopion talouden kivikossa. Missä on asiaa koskeva kansalaiskeskustelu, Heimo ja Veijo? On turha yrittää selittää, että teidän hallussanne tai Juankosken Nerolla on mitään merkittävää tietoa tai osaamista. Vapaalla Juankoskella on. |
||