JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

Pekka V	lakimuutosta odotellessä	6.7.2014 11.39
Moro, Savon sanomien pääkirjoituksena tänään:" Kunnat eivät ole yrittäjiä Pohjois-Savostakin löytyy esimerkkejä siitä, miten kunnat ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin sen vuoksi, että ne ovat ottaneet niskaansa yrityksille kuuluvia riskejä. Suurin osa vaikeuksista on aiheutunut siitä, että kunta on taannut yksityisen yrityksen tarvitseman lainan. Kun yritys ei ole selviytynyt lainastaan, on maksumiehen taakka kaatunut veronmaksajien niskaan. Ongelmiin ovat ajautuneet pienet kunnat, jotka ovat joko houkutelleet uusia yrityksiä tai halunneet pitää kiinni jo toimivista.... Valtiovarainministeriön kuntaosastolla valmistellaan parhaillaan kuntalain uudistusta. Uuteen lakiin on tarkoitus ottaa pykälä, joka rajaisi kuntien mahdollisuutta taata kuntakonsernin ulkopuolisten yritysten lainoja. Samalla tiukennettaisiin kuntien mahdollisuutta antaa lainaa kunnan omille yrityksille. Rajaukset ovat tarpeellisia. On kuntalaisten etu, että mittavia taloudellisia riskejä ei jatkossa ole mahdollista ottaa. Kunnat eivät ole yrittäjiä eikä kuntien pidä ottaa yrittäjille kuuluvia riskejä. Sen sijaan kuntien on tehokkaalla elinkeinopolitiikalla rakennettava yrityksille mahdollisuuksia toimia." Olen lukenut uudet mietinnöt ja käydyt keskustelut ja Juankosken tapaus on yksi tärkeimmistä takauksen realisointia koskevista perusteluista lain muutokseen. Toinen merkittävää keskustelua aiheuttanut tapaus oli Valkeakosken tapaus, jossa oli arkkitehteinä sama konsulltiyritys, kuin Juankoskella ja lähes identtinen muutenkin takaukseen asti. Siinä tapauksessa takaus oli vain 1,25 miljoonaa euroa, mutta alueen puhdistukseen tarvittiin valtion lisätalousarviota. Kaikessa karmeudessaan on sentään laki sentään muuttumassa.

Vihreän joen rannalta	Re: lakimuutosta odotellessä	6.7.2014 16.13
Jos tehdasta olisi ollut uudelleen käynnistämässä New Stroms, joka kokeili kikotella Kiteellä olevaa lastulevytehdasta tulille, niin olisikohan tilanne yhtään nykyistä parempi? Nimellistä kuuden miljoonan euron kuntatakausta hekin taisi vailla olla, että vanha kunnon pellospuhos hönkäisee ensimmäiset levyt pihalle kuivauspuristimen läpi, jossa on enemmän hitsaussaumaa kuin alkuperäistä ainetta. Pelkästään lastulevyn raaka-aineesta käytettävästä purusta energian tuottajat olisi maksaneet enemmän ihan vain siitä ilosta että olisi saanut polttaa sen kattilassa lämmöksi ja sähköksi kuin New Stroms olisi saanut valmiista tuotteesta. Laittaa väkisin miettimään liiketoimintasuunnitelman järkevyyttä. Mutta tekihän sentään New Stroms rehdin tarjouksen Juankosken kartonkitehtaasta. Sillähän sitä jo voita leivän päälle laitetaankin.

Ikkunapöydän raati	Re: lakimuutosta odotellessä	6.7.2014 16.37
Vihreän joen rannalla ollaan kateudesta vihreitä, kun osaajat kertoivat kaiken etukäteen, mutta vihreillä ei ollut kanttia toimia rehellisesti. Täysin älyllisesti alamittaista on syytellä muita sellaisesta, joka on oma moka. Konsultit ja "puuhamiehet" hoitivat Juankosken putsaamisen oikeaoppisesti, mutta mahdolliset rikokset kyllä selvitetään. Puuhamiehissä oli monta Juankosken kepumafian johtajaa mukana. Juankoskelle oli eräs investori antanut takuut osallisuudestaan ja vähintään 10 milj. euron rahoituksesta New Stromsille ilman kunnan takauksia. Sellainen sitoutuminen omilla rahoilla oli vakuuttavaa, mutta meidän "puuhapojille" siinä ei ollut osuutta tai provisioita. Samoriz taas oli rahaton lainarahalla sponsoroitu julkisivumies. Kitee on eri kunta, ja siellä ei ollut sama investori mukana, koska häntä kiinnosti kartonkitehdas. Kitee voidaan unohtaa. Toista investoriahan sinne ei löytynyt. Kiteen kunta teki oikein, kun ei lähtenyt mukaan... EU:n säädösten perusteella. Se on fakta, että Juankoski teki taloudellisen itsemurhan lähtemällä huijareiden kelkkaan. Ei silloin pidä spekuloida sellaisella, mitä ei älytty valita.

Pari faktaa	Re: lakimuutosta odotellessä	6.7.2014 17.12
Vihreälle joelle, ei ole NS koskaan ollut Kiteellä tekemässä tarjouksia, eikä koskaan se yritys, joka oli aloittamassa Kiteellä, ollut hakemassa kunnan takausta. Ja Kitee on 100 kilometrin päässä Juankoskelta. Ja sivuston nimi ei taida olla myöskään vapaa Kitee.

JJ	Re: lakimuutosta odotellessä	6.7.2014 20.23
Uutinen viime vuodelta ETUSIVU UUTISET TALOUS KULTTUURI URHEILU MIELIPITEET Toiveet ovat nyt korkealla 09.10. 13:40 -Aa+Aa Uusia työpaikkoja tuovaa joulupukkia odotetaan nyt enemmän kuin vuosiin. Yrittäjyyden toivotaan tuovan Kiteelle ennen joulua yli sata työpaikkaa, kenties enemmänkin. Toiveet ovat korkealla, että ainakin lastulevytehdas ja voimalahanke pyörähtävät käyntiin jo lähiviikkoina. Fiater Oy:n johto kertoi viime viikolla Kiteellä pitämässään tiedotustilaisuudessa, että lastulevytehtaan toiminta lähtee käyntiin välittömästi, kun pankkirahoitus saadaan järjestettyä. Omasta pääomasta ja julkisesta rahoituksesta hanke ei ole enää kiinni. Maallikon silmin katseltuna asiassa ei pitäisi olla enää mitään epäselvää. Nykyisessä taloustilanteessa rahoittajien varovaisuuden toki ymmärtää, mutta tuntuu todella isolta ihmeeltä, jos suomalaisista rahalaitoksista ei löydy muutamaa miljoonaa euroa liki sata työpaikkaa tarjoavan yrityksen lainoittamiseen. Tilanne olisi kokonaan toinen, jos hanketta ryhdyttäisiin pistämään pystyyn uusista juurin. Silloin puhuttaisiin reilusti yli sadan miljoonan euron investoinnista. Nyt toiminta on mahdollista saada käyntiin runsaan kymmenen miljoonan euron satsauksella, siis 1/10 panostuksella uusinvestointiin verrattuna. Yrityksen johto vakuutti kaikkien muiden yritystoiminnan osatekijöiden olevan kunnossa. Erityisen mielenkiintoista oli saada tietoa lastulevyn markkinatilanteesta. Lastulevy ei todellakaan ole mikään menneen ajan tuote, vaan sitä käytetään edelleen monipuolisesti huone- ja rakennusteollisuudessa. Markkinarakoakin Puhoksen tehtaan tuotteille näyttäisi olevan olemassa, kun allekirjoitettuja ostosopimuksia on jo 200 000 kuution verran ja tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on vain 70 000 kuutiota suurempi. Ja kaiken kukkuraksi mm. Ruotsin markkinat ovat vielä selvittämättä. Valittamista Fiaterin johdolla ei ole myöskään tuotantotiloista ja tuotantokoneiston paljon puhuttua puristinta myöten vakuutetaan olevan sellaisessa kunnossa, että toiminta voidaan käynnistää. Toimitusjohtaja Sergey Malkov antoi myös ymmärtää, että kaikki koneistoon liittyvät akuutit korjaustarpeet on otettu investointilaskelmissa huomioon. Vähätellä ei sovi myöskään yhtä keskeistä tuotannontekijää, ammattitaitoista työvoimaa. Se on valmis astumaan remmiin heti kun kutsu käy. Perustat toiminnan aloittamiselle ovat näiltäkin osin luotu. Yritystoimintaa suunnitellessaan Fiater Oy:n edustajat ovat antaneet paljon painoarvoa tehtaan sijainnille. Puhoksesta on hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet joka suuntaan, myös Venäjälle, millä on iso merkitys niin raaka-ainehuollossa kuin valmiiden tuotteiden toimituksissakin. Keskikarjalaisena ei voi muuta toivoa kuin toiminnan pikaista käynnistymistä ja ihmisten työllistymistä omalla seutukunnalla. ...lähtee käyntiin, kun pankkirahoitus on varmistunut.... Näin ei käynyt ja yritys meni konkurssiin. Siis Puhos Board. Kunnallista rahoitusta ei edes haettu, vaikka se oli tyrkyllä. Todellista faktatietoa.

Hessu	Re: lakimuutosta odotellessä	6.7.2014 20.39
Toinenkin uutinen ja yhä edelleen kuntatakausta ei edes harkittu Kiteellä: --Julkaistu: 16.01.2013 23:04 Fiater oy etsii yhä rahoitusta Puhoksen lastulevytehtaaseen Karjalainen Fiater oy ei suinkaan ole luopunut suunnitelmistaan Kiteen lastulevytehtaan käynnistämisestä uudelleen. Yrityksen suomalainen konsultti, kehityspäällikkö Heikki J. W. Salonen harmittelee sitä, että rahoitus ei järjestynyt vuoden loppuun mennessä, ja konkurssipesän kanssa tehty aiesopimus umpeutui. - Rahoituksesta ei paljon puuttuisi, ja kaikki muut palikat ovat kohdillaan. Harmi, että suomalaiset rahoittajat suhtautuvat nihkeästi teollisuuden rahoittamiseen, Salonen kommentoi. Salosen mukaan yritys sai aivan vuoden lopussa merkittävän sopimuksen ison venäläisen jatkojalostajan kanssa. - Pietarilainen yritys ostaisi liki puolet koko lastulevytehtaan tuotannosta. - Tässä on yli vuosi tehty töitä, joten ei tässä ihan vähällä luovuteta, Salonen vakuuttaa. Puhos Boardin konkurssipesä on aiesopimuksen umpeuduttua avannut neuvottelut myös muiden kiinnostuneiden kanssa.

asioista perillä	Re: lakimuutosta odotellessä	6.7.2014 23.06
Vihreän likajoen rannalle pikku vinkki. Koita hillitä mielikuvitustasi ja tarkista tosiasiat ennen, kun lähdet yksittäisiä ihmisiä mollailemaan julkisesti. Jos jatkat samalla linjalla, niin pistä nimesi rohkeesti näkösälle, niin mollatut voivat ottaa sinuun yhteyttä. Mainitsemastasi "kysytystä pikku takauksesta" Kiteellä saat taas tosi tietoa, kun otat yhteyttä Kiteen entiseen kunnanjohtaja Kirsti Hämäläiseen, joka perhesyistä lopetti kunnanjohtajan työt heinäkuussa 2013, kun kuntaliitos Kesälahden kanssa oli saatu neuvoteltua valmiiksi. Hämäläisen jälkeen uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin lähes yksimielisesti valt. kand. Eeva-Liisa Auvinen, joka oli toiminut viimeksi Audiator Oy Itä-Suomen aluejohtajana ja on tunnetusti numerojen suhteen tarkka. Tätä piirrettä Kiteellä on kovasti arvostettu. Molemmat naiset ovat tunnetusti kelpo naisia ja Auvisen kaltaista "numero-ihmistä" kaivattaisiin kovasti myös maankuulussa laskutaidottomien kylässä Juankoskella, jossa lähes kaikkeen päätöksentekoon liittyy vielä filunki ja maksimaalinen salailu. Vihreän likajoen päivystäjältä kysyn, miten Kiteellä kaupungin "pikkutakaus" on voitu evätä, kun sitä ei ole edes anottu? Kun sitä vihreätä likaojaa päivystäessäsi et tunne millään tavoin esim. Puhoksen tehtaan uudelleenkäynnistämishanketta tai sen rahoitusta, niin keskity nyt vaan ihan rauhassa miettimään millaisessa suossa Premium Boardin puuhamiehet ja koko Juankosken kaupunki nyt ovat, kun lähtivät filungilla uhkapeliä pelaamaan. New Stromskin on tiettävästi pitänyt tätä erittäin härskinä ja laittomana toimintatapana sekä veronmaksajien niukkojen rahojen tärväyksenä. Äänekoskella Kari Jordankin on todennut sellun mahdollisessa miljardihankkeessa (=julkistettu aiesopimus), että täytyy vielä selvitellä kaikki hankkeeseen liityvät tekniset, taloudelliset ja muut seikat sekä riskit, jonka jälkeen sitten tehdään hankkeesta lopullinen invetointipäätös ehkä ensi vuonna. Vihreän likajoen päivystäjä on varmaan ymmärtänyt tästäkin mahdollisesta projektista, että investointipäätös on jo tehty, vaikka se on aiesopimusvaiheessa, joka on myös julkistettu näyttävästi. Kari Jordankin on tarvinnut positiivista julkisuutta invedstointihankkeensa avuksi, koska Suomessa lähes kaikki rahoituslaitokset ovat suhtautuneet valitettavan nihkeästi kaikkiin metsäteollisiin investointihankkeisiin. Vasta nyt, kun ollaan rähmällään ojan pohjalla, niin on alettu vähän muuttamaan lyhytnäköisiä asenteita pankeissakin. Tiettävästi Puhoksenkin lastulevyhanke oli vain aiesopimusvaiheessa. Premium Boardin puuhamiehet taas eivät ehtineet tekemään kunnollista liiketoimintasuunnitelmaa, kun NS teki pesästä paremman tarjouksen ja sehän tiedetään, että hätäillessä syntyy vain kusipäisiä lapsia. Juankosken Nero ja kaikki muut Premium Boardin puuhamiehet siis hätäilivät hankkeessaan. Tosiasiahan on se, että Premium Board-hankkeessa aiesopimusvaihe jäi vain 30 päivän mittaiseksi, eikä siinä ajassa millään ehdi tekemään kunnollista liiketoimintasuunnitelmaa, joka taas NS:llä oli tehtynä myyntisopimuksineen. Sen sijaan PB:n hankkeesta ehti kyllä lähettämään takausanomuksen Juankosken tapaiselle kaupunginhallitukselle ja jopa käsitellä se valtuustossa kiireellisenä, kaikki yhden viikon aikana. Juankoskella kaikki kävi tietysti ripeästi kuin rasvattu salama, kun laiton takaus myönnettiin, koska se oli jo etukäteen sovittu akselilla Pete, Lösö sekä Kettu ja tietenkin myös TEM:n luottokonsulttina toiminut VH. Tietysti ainakin Juankosken valtuustossa on pikakäsittelyssä täytynyt olla paikalla myös useampi simultaanitulkki, koska tärkeimmät 5 milj. euron takaukseen liittyvät sopimukset ja arviokirjat näyttettiin valtuuston kokouksessa valtuutetuille ensi kerran vain lyhyen aikaa ja ne olivat laadittu englannin kielellä. Valtuuston jäsenistä varmaankin korkeintaan 5%:a edes tiesi päätöstilanteessa, mitä tarkoittaa "How do you do?" Olen myös 100%:sen varma, että kukaan valtuuston jäsenistä ei takauksesta päätettäessä ollut kuullutkaan tai ymmärtänyt vähääkään, mitä tarkoittaa Farocon Oy:lle maksetun 800 000 euron vuotuisen vuokran diskonttaaminen nykyhetkeen 10 vuoden ajalta. Puhumattakaan takaukseen liittyneistä kaupunkia suojaavista kovenanteista. Ei ole ihme, että ihmiset muuttavat pois tällaisestä täydelliseen kaaokseen johdetusta kunnasta.

Helinä	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 0.02
Jotta paskanvihreän Joen loanheitto olisi vieläkin suurempaa potaskaa, niin tässä vielä yksi uutinen:" Oy:n kehitysjohtaja Heikki J.W. Salonen, vasemmalla, ja toimitusjohtaja Sergey Malkov uskovat vahvasti, että lastulevytehdas saadaan käyntiin vielä tämän vuoden aikana. Fiater Oy:n johto uskoo Puhoksen tehtaan käynnistyvän 05.10. 14:22 -Aa+Aa Puhoksen lastulevytehtaan toiminnan jatkamista varten perustettu Fiater Oy ei ole luopunut suunnitelmistaan. Sen tavoitteena on käynnistää tehdas vielä tämän vuoden puolella. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tehtaan piti käynnistyä jo loppusyksystä. Yksityisten rahoittajien varovaisuus on kuitenkin aiheuttanut sen, että suunnitelmia on jouduttu täsmentämään ja täydentämään. Elokuussa Fiater Oy:n mahdolliset rahoittajat antoivat kehitysjohtaja Heikki J.W. Salosen mukaan ymmärtää, että yhtiön Finnveran ohjeiden pohjalta laatima liiketoimintasuunnitelma on hyvä ja perustuu useisiin allekirjoitettuihin aiesopimuksiin. Kuukautta myöhemmin samaiset rahoittajat vaativat kuitenkin lisäselvityksiä. Ne katsoivat, että alkuperäisessä liiketoimintasuunnitelmassa esitetty myynti- ja tuotanto-ohjelma on nykyisessä taloustilanteessa liian optimistinen. Samalla ne puuttuivat siihen, että suunnitelmissa ei tuotu esille uusia tuotteita eikä toimintamalleja ja että Kiteelle rakennettavasta Ekokem Oy:n voimalasta ei ole investointipäätöstä. Lisäksi rahoittajat epäilivät tehtaan nykyiseen tekniikkaan liittyvän riskejä etenkin puristimien osalta. Ostosopimuksia jo yli 200 000 kuuton verran Syyskuun aikana Fiater Oy:ssä on tehty kovasti töitä pankkien esille nostamien riskitekijöiden selvittämiseksi seuraavin tuloksin: Syyskuun aikana yhtiö on hankkinut suurilta venäläisiltä lastulevyn ostajilta lisäostosopimuksia yhteensä 50 000 kuution verran. Sopimukset koskevat sekä rakennus- että huonekalulevyjä. Tällä hetkellä venäläisten ostosopimusten määrä ylittää vuositasolla jo 100 000 kuutiota. Keväällä laaditussa suunnitelmassa Venäjälle arvioitiin uudesta WTO-suunnitelmasta huolimatta vietävän vain 48 000 kuutiota. Suomen ja Venäjän yhteenlaskettu ostosopimusten määrä on nyt jo yli 200 000 kuutiota ensimmäisenä täytenä toimintavuotena, ja uusista toimitussopimuksista neuvotellaan koko ajan sekä kotimaassa että tärkeimmillä vientimarkkinoilla Venäjällä ja Ruotsissa. Tehtaan nykyinen kapasiteetti on noin 270 000 kuutiota. Puristimesta tuotanto ei ole kiinni Puristimen osalta selvityksessä todetaan, että keväisen liiketoimintasuunnitelman mukaan tehtaan nykyinen puristin oli tarkoitus vaihtaa jatkuvatoimiseen puristimeen vuosina 2014-2015. Nyt puristinasiasta on neuvoteltu maailman johtavien lastulevytehtaiden toimittajien kanssa. Näiden asiantuntijoiden mukaan nykyinen puristin on edelleen toimintakuntoinen ja sitä voidaan pienten kunnostustöiden ja huoltosopimuksen avulla käyttää vielä vuosia. Fiater Oy:ssä katsotaan, että puristimien tekniikka ei sisällä suurta riskiä ja että neuvoteltavana oleva huoltosopimus takaa sen, että puristin voidaan tarvittaessa korvata täysin uudella jatkuvatoimisella puristinratkaisulla. Edelleen selvityksessä todetaan, että Fiater Oy:n tuotantotoiminta ei ole alunperinkään rakentunut mahdollisen Ekokem Oy:n voimalan varaan. Toteutuessaan Ekokemin voimala toki tuo lastulevyn valmistukseenkin merkittäviä synergiaetuja. Pari viikkoa sitten Fiater Oy on kuitenkin jo varmistanut lastulevytehtaan vieressä olevan Momentive Oy:n kanssa tarvittavan liiman toimitukset lastulevyn valmistukseen ja samalla on sovittu myös siitä, että Momentive toimittaa Fiater Oy:lle myös tarvittavan lämpöenergian siihen asti, kun Ekokem Oy on aloittanut toimintansa. Omarahoitusosuudestakaan hankkeen etenemisen ei pitäisi olla kiinni, sillä omistajat ovat ilmoittaneet sijoittavansa yhtiöön 40 prosenttia tarvittavasta pääomasta. Myös Finnvera on näyttänyt hankkeelle vihreää valoa ja edellyttänyt samalla pankkien mukaantuloa. Pyrolyysiöljylaitos samaan yhteyteen? Selvitystyön ohessa Fiater Oy on tutkinut myös uusiutuvien energialähteiden, lähinnä puuperäisen pyrolyysiöljyn hyödyntämistä uudelleen käynnistettävässä lastulevytehtaassa ja ryhtynyt selvittämään Green Fuel Nordic Oy:n kanssa (GFN), voidaanko pyrolyysiöljylaitos rakentaa Fiater Oy:n tavoitteleman tuotantolaitoksen yhteyteen toimitusjohtaja Sergey Malkov paljasti. GFN suunnittelee ainakin kolmen pyrolyysiöljyn tuotantolaitoksen rakentamista Suomen lähivuosien aikana. Alustavien selvitysten mukaan lastulevytehtaan ja pyrolyysiöljylaitoksen kimpasta näyttäisi löytyvän monenlaista synergiaetua molemmille osapuolille." Kiteen kunnanhallitus ei koskaan ole käsitellyt kuntatakausta Fiaterin lainoihin, joten paskanvihreän Joen potaska tuli yli äyräiden.

valekonsultti	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 1.14
Milloin Fiaterista on tullut juankoskelaisten ongelma? Eiköhän keskitytä Premium Board Finlandin ja Juankosken Biolämmön "puhallukseen". Harvoin on persaukiselle ulkomaalaiselle annettu miljoonia suomalaista rahaa, mutta Juankoskella on. Huijaukseen ei ole osallistunut mitään Fiater-nimistä yhtiötä. Pitäkää asiat järjestyksessä, vaikka se lienee vaikeata pitkän viikonlopun jälkimainingeissa.

AKM	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 3.53
Helinä näyttää saaneen auringonpistoksen, kun kesähelteet vihdoin tuli. Koita hillitä huomenna auringonottoa, koska ajan- ja paikantaju näyttää jo menneen sekaisin pari päivän auringonotossa Vihreän Likajoen rantapientareella. Ehdota mieluummin vaikka Juankosken Nerolle, Vexille, Hempalle ja Kristofferille yhteistä picnic-reissua vaikka Akonveden rantaan Tapolan makkaran grillaukseen. Siinä voi sitten grillauksen lomassa testata uimaveden laadun ja keskustella siitä, miten Tratta PBF:n kassakaapissa oleva Tecta-patentti kaupallistetaan ja myydään Kiinaan, Venäjälle ja Ameriikkaan. Voi siinä keskustella siitäkin, miten Emil Aaltosen säätiölle kerrotaan säätiön julkinen sotkeminen Tecta OyJ:n epämääräiseen 10 milj. euron rahankeruuseen, jossa Aaltosen säätiökin oli harhautettu antamaan 1 milj. euron laina Tecta-hankkeisiin, mutta laina ei jostain syystä olekaan kirjatunut Tratta PBF:n velkojainluetteloon. Minne se Aaltosen säätiön myöntämä 1 milj. euron tärkeä laina on voinut noin vain hävitä? Ehkäpä Helinä pystyy sen selittämään selvittyään ensin auringinpistoksesta ja keskusteltuaan Akonveden rannassa asiasta Tratta PBF:n puuhamiesten kanssa? Sitten voittekin grillausnuotiolla ottaa selfiet ja teettää niistä paikallisessa valokuvausliikkessä suurennokset, jotka sitten raamitetaan ja juhlallisin menoin nostetaan valtuustosalin puheejohtajan pöydän takana olevalle seinälle muistoksi siitä, kun Tratta PBF läksi uudestaan astumaan ryhdikkäin askelin pitkin Römssyn yli sata vuotta viitoittamaa kivistä tietä. Kyseinen selfien ripustuspaikka on Tratta PBF:n puuhamiesten arvolle sopiva ja selvästi edustavampi kuin konkkaan ajautuneen Biovoimalan kellarin seinä, jota Koillis-Pravdan tuottaja piti aikoinaan sopivimpana paikkana Metsäneuvoksen kuvalle, kun Metsäneuvos oli rohjennut epäillä Samovaari-yhtiöiden liiketoimintasuunnitelmien realistisuutta. NS oli myös tehnyt perustuslain mukaisen kunnallisvalituksen laittomasta kaupungin 5 milj. euron takauksesta ja 10 milj. euron arvoisen biolämpölaitoksen osakkeiden lahjakaupoista 13 200 eurolla, jossa osake-enemmistö myytiin kolmeen kertaa vain 2 500 euron omalla pääomalla varustetulle Primary Energy Finland Oy:lle. Nythän biovoimalakin on sitten saatu Juankosken Neron hyvillä rahoitusvinkeillä konkkatilaan ja laitoksen käynnistyskin vuonna 2017 on yhtä todennäköinen kuin maailmanloppu. Juankosken Nerohan piti myös 13 200 euroa korkeana hintana ja hankki suurella rahalla oikein kuntaliiton FCG konsulttiyhtiön erikoisasiantuntijalta lausunnon, jossa konsultti todistikin, että myydyt osakkeet olivat arvottomat. Picnicin nuotiolla Nero ja muut puuhamiehet voisivat sitten muistella, miten tämä kaikki onnistuttiinkin tekemään sovittujen suunnitelmien mukaan ja lopuksi vielä onnistuttiin leikaamaan Tratta PBF:n lainoista jopa 90%:a. Varmuudella tällainen suoritus juurtuu syvälle Juankosken kuolevan kaupungin historiaan.

Mua	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 10.59
Helinä osoittaa, että Malkov ja Salonen hakivat todellista toimintaa Kiteellä ja vain yksityiset pankit , luultavimmin Juankosken tapauksesta pelästyneinä, eivät myöntäneet lainaa. Helinä myös osoittaa sen, että herrat eivät hakeneet kunnan takausta, vaikka sen olisivat saaneet. Helinä myös muistuttaa siitä, että miksi Juankoski ei hyväksynyt tai edes käsitelleet NS:n tarjousta, vaikka Juankosken takausta ei olisi silloin tarvittu ja tulos olisi ollut selkeästi vaikka konkurssin tapahduttua juankoskelaisille miloonia edullisempi. Kiitos Helinä.

Ikkunapöydän raati	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 15.14
Taitaa valkoviiniporukalla mennä Fiater Oy ja New Stroms Oy sekaisin. Ne ovat kaksi erillistä osakeyhtiötä, joiden takana oli eri rahoittajat. Tämä on fakta: New Stroms ei koskaan pyytänyt Juankosken takausta. Siinä se suuri ero on. Epärehelliset totuuden viilaajat saavat unohtaa Fiater Oy:n toiminnan, koska se ei koske Juankoskea. Premium Board Finland ja Premium Board Capital olivat myös alun perin 2.500,-: yhtiöitä. Kun Pena T. paljasti Premium Board -hankkeen kuplan etukäteen, alkoi kova julkinen ajojahti ja herjauskampanja. Kuka nyt voi kulkea pää pystyssä Juicen torilla? Veijo ja Heimo voisivat vielä jotain pelastaa, mutta pojista tuntuu puhti olevan poissa. Ottakaapa selvää Pehami B.V.:n tämän hetken tilanteesta. Viimeisin tilinpäätös? Antakaa kiteeläisten hoitaa omat asiansa.

AKM	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 15.22
Puhoksen lastulevytehtaan uudelleenkäynnistykseen liittyvä aiesopimus ei liity mitenkään Premuim Board Finlandin katastrofaaliseen hankkeeseen, joten Juankosken lautapäiden on turha käsitellä kyseistä asiaa Vapaan sivustoilla. Mua näyttää kuitenkin poikkeavan tavallisesta juankoskisesta lautapäästä, koska on osannut lukea myös kiteeläisistä ja muista paikallisista lehdistä, että sikäläisellä aiesopimuksella pyrittiin käynnistämään todellista toimintaa paikkakunnalla. Mutta yksityisiltä pankeilta nousi kuitenkin sisu kaulaan, kun hanke yritettiin toteuttaa ns. normaalien rahoituskuvioiden avulla, johon ei liittynyt kunnan takauksia. Kun olen jonkun verran seurannut vähän ulkopuolisenakin kyseistä asiaa, niin pieni kommentti saattaa olla paikallaan vielä. Ahneet pankit olisivat kyllä mielellään lähteneet mukaan käyttöpääomarahoitukseen, jos investori olisi toteuttanut lähes 10 milj. euron riskialttiin hankeen 100%:sesti omalla rahallaan. Harva investori tällaiseen kuitenkaan suostuu ja tästäkin syystä ulkomaiset investorit kiertävät kaukaa Suomen kaltaisen investori-epäyställisen maan.Tämän asenteen seurauksena Suomessa on nyt valitettavasti ylitsepääsemätön kestävyysvaje. Saman asenteen seurauksena myös Kemijärven sellutehdas piti sulkea, vaikka venäläiset olisivat huolehtineet tehtaan raakapuuhuollosta. Kemijärvenkin tehtaan sulkemisen jälkeen on havaittu "yllättäen", että pitkäkuituisesta sellustakin on tullut niukkuusartikkeli. Kanadassa taas Fortress-yhtiössä naureskellaan nyt tyytyväisinä, kun Kemijärven lähes uudet sellukattilat ostettiin hyötykäyttöön liukosellutehtaaksi vain 120 milj. taalalla jo vuonna 2012 muutetussa vanhassa Thurson-konkkaan (pysäytetty vuonna 2005) ajautuneessa paperimassatehtaassa vain 3 milj. eurolla. Äänekoskella Kari Jordan tarvitsee uuteen biotuotetehtaaseensa rahaa peräti 1.1 milj. euroa, joten Jordanin aikoman riskin suuruus on kertaluokkaa suurempi kuin kanadalaisten liikemiesten noin 236 000 tonnin liukoselluhankeessa, jossa liukosellun hintakin taitaa jo olla 50% suurempi kuin Jordanin aikomassa biohankkeessa. Luulen, että Puhokseenkin olisi pankkirahaa löytynyt rutkasti, jos lastulevytehdas olisi muutettu modernisti "pelitehtaaksi". Eräskin jo luottamuksensa menettänyt entinen pankkiirikin haikaili tiettävästi lastulevytehtaaseen ns. uustuotteita, kun ei kyennyt ottamaan selvää edes siitä, mistä Puhoksen tehtaan konkurssi johtui. Tietämäni mukaan myös paikallisella ABC:n huoltoasemalla kokoontunut neuvosto oli myös todennut, että tehdasta ei voi käynnistää, ellei lastulevyn valmistuksessa tarvittavaa purstinta ensin uusita vhintään 10 milj. eurolla, vaikka tekniset asiantuntijat ja tehtaan asiakkaatkaan eivät pitäneet sitä lainkaan tarpeellisena ja akuuttina. On selvää, että tässä tilanteessa pankinjohtaja alkaa miettimään, mitä isännistö mahtaa sanoa, jos parilla miljoonalla lainaeurolla saadaan käynnistettyä uudelleen 120 milj. euron arvoinen hyvin kannattva tehdas, jolla vielä asiakkaatkin on valmiina. Sehän ei voi tietenkään olla totta. Totta ei ole myöskään se, että Ilkka Kylävainon Keitele Forest Productsin sahat ja muut mekaaniset metsäteollisuuden tuotetehtaat kannattavat vuodesta toiseen hyvin, mutta esim. Stora Ensolla ja Vapolla sahaus on ollut täysin kannattamatonta jo vuosikaudet. Premium Boradin hanke on ollut siinä mielessä poikkeuksellinen teollinen hanke Suomessa, että se on taas toteutettu kokonaan lainarahalla ja tämän mahdollisti Juankosken kaupungin myöntämä 5 milj. euron laiton kaupungin omavelkainen takaus ja 10 milj. euron arvoisen biolämpövoimalan lahjoitus tuntemattomalle ja varattomalle ukrainalaiselle liikemiehelle, jolla todellakaan ei ole ollut minkäänlaista kartonki- tai bioenergialan osaamista entuudestaan. Investointihankkeilla ja "hankkeilla" näyttää olevan suuria eroja. Nyt on hyvä odetella rauhassa, mitä KHO toteaa laittomasti täytäntöön laitetusta PBF:n takauksesta ja Kuopion HAO:n jo yhteen kertaan laittomaksi toteamasta biovoimalakaupasta ja omistusjärjestelystä. Tiettävästi EU:n kilpailuvirasto odottaa myös kieli pitkällä näitä päätöksiä ja pisteenä iin päällä on vielä selvitysmies Nyyssösen ja Juankosken Neron kaavailema lainojen 90%:n leikkauksen avulla tarjottu krapularyyppy PBF:lle, josta tietysti täytyy myös informoida EU:n kilpailuvirastoa aikanaan.

AKM	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 15.27
Korjaan Jordanin aikoman biotuotetehtaan investointiarvion 1 100 miljoonaksi euroksi eli 1.1 miljardiksi euroksi. Yllä sattui näppäilyvirhe.

eskimo	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 18.30
mitähän illoo näillä haon ja muilla piätöksillä on enää.paskat on jo pöksyissä

päättelijä ja kyselijä	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 19.56
Onko eskimon iglu sulanut helteellä, kun eskimo nyt näyttää ajankuluksi innostuneen taivas?alla kommentoimaan mualiman mennoo? Ajan kuluksi minäkin tietokonetta näppäilen ja ihmetelen, millainen lemu Juankosken jämerien päättäjien perässä leviää eskimon jo tekemien havaintojen mukaan jopa kylän ainossa päivittäistavarakaupassa. Tuppukylässämme tarvitaan ainakin tehokas SOL:in pesula, kun Kuopioon aiotaan liittyä vuonna 2017. Juankosken tapauksessa Kuopion HAO:n ja KHO:n pesuloissa jämerien pikapäättäjien pöksyjä ei kuitenkaan ole vielä saatu puhtaiksi, vaikka pöksyjä on pyöritetty eri oikeusasteissa yötä päivää jo yli kolme vuotta. Kuopiolaiset voivat katsoa meitä pitkään paikallisissa ravitsemsuliikkeissäkin, jos sinne mennään "paskat pöksyissä". Minä olen myös aina ihmetellyt sitä, onko eskimo jo vetäissyt iglunsa seinästä sisään nopeat ja halvat laajakaistayhteydet Rautavaaran malliin. Unto Murton johtamalla Rautavaarallahan lähes kaikki yli 65 vuotiaatkin jo näppäilee tableteillaan laajakaistoissa puoli-ilmaiseksi. Savon Sanomathan on todennut äskettäin, että monin kerroin kalliimpaa nopean tietoliikenneyhteyden avaavaa valokuituverkkoa 14 kuntaan rakentava Savon Kuituverkko Oy ei onnistu rahapulassaan vetämään runkokaapelia kaikille aiotuille haja-asutusalueille Pohjois-Savossa. Hanketta joudutaankin leikkaamaan ainakin 50%:lla. Kun sitten vielä joku innostuisi laskemaan, mitä tarkoittaa, kun potentiaalisista maksavista asiakkaista häviää 50%, niin enkä sitten huomattaisiin myös, että hanketta pitää vielä leikata 50%:lla. Sen leikkauksen jälkeen voidaan taas tehdä uusi laskelma asiakastuloista ja huomata, että taas pitää supistaa verkkoa rahapulassa 50%:lla jne. Lopultahan yhtiö leikataan kunnanjohtajien ?herrakerhoksi?, jossa käydään syömässä neljä kertaa vuodessa hyvin ansaitut illalliset normaalien ruokajuomien kera. Illallisen aikana osallistujille kerrotaan, miten taas saatiin kolme uutta tilaajaa (kunnnavirastoa), mutta nykyiset rahat ei valitettavasti millään riitä verkon rakentamiseen aiotulla tavalla. Tämä leikkauspelihän päättyy siihen, että laajakaista vedetään Juankoskella mahdollisesti vain kaupungintalolle vuonna 2017, kun Kuopio toteaa, että olisi hyvä olla Juankoskellakin kunnantalolle laajakaistayhteys, jos joutuu sähköpostia joskus lähettämään. Savon Kuituverkko Oy:n hankekin tuntuu vääjäämättä lässähtävän kasaan, vaikka yhtiön hallituksessa istuu kaikissa liemissä keitetty kokenut hallitushaiksi ryhtynyt Juankosken Nero.

kentiapuli	Re: lakimuutosta odotellessä	7.7.2014 20.02
Puuhamiesten korvauksien ja Juankosken saamisten kannalta on paljonkin väliä. Ei kai Eskimo usko, että kepulaisuus on eräänlaista syyntakeettomuutta, jonka nojalla pääsee raastuvassa vastuista? Jos jollain on huonot housussa, niin ne löytyvät edellisestä hallituksesta ja johtoryhmästä.

Vastaa viestiketjuun