Keskustelu
| alan kolmas mies | KAAVIN LIIKEIDEAN TARKISTUS | 28.7.2021 17.11 |
| Kaavin on vuonna 1875 perustettu kunta. Sitä ennen se oli oma kappeliseurakunta jo 1670-luvulla ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1802. Vuoteen 1875 asti Kaavi kuului Suur-Liperiin. Kaavilla on nyt pystyssä neljäs kirkko, sen edeltäjä paloi vuonna 1980. Suomen PERUSTUSLAISSA kunnissa on ITSEHALLINTO, joka tarkoittaa sitä, että kuntalaiset voivat itse päättää kuntalaisia koskevista asioista. Vuonna 2011 KAAVIN KUNNANJOHTAJAKSI valittiin Ylä-Savon Kehityksen yhteyspäällikkönä toiminut Oulussa syntynyt 55 vuotias ekonomi ARI SOPANEN, joka totesi valintansa jälkeen, ettei hän ole lämmennyt kuntaliitoksille ainakaan alla olevan lausuntonsa perusteella seuraavasti: □ Kaavilla on sellainen tahtotila, että kunta tulee säilymään itsenäisenä, ja periaatetasolla minulle ei ole kukaan vielä todistanut sitä, että iso kunta tuo etuja. Meillä on tässä lähialueilla tapahtunut joitakin liitoksia, ja niissä on odotettu etuja mutta koettu menetyksiä, Sopanen perustelee Ylelle. Kuntavalleissa 2021 hyväksyttyjä ääniä Kaavilla annettiin 1254 ja äänet jakautuivat seuraavasti: □ Kepu 298, 23.8% □ Persut 277, 22.1% □ Demut 231, 18.4% □ Kokoomus 194, 15.5% □ Vassarit 31, 2.5% □ Kristilliset 54, 4.3% □ Yhteislista 13.2% □ Valitsijalista T. Kekäläinen 4, 0.3% Hallitukseen on valittu vv.2019-2021 seuraava porukka: □ Antti Miettinen □ Jukka Tirkkonen □ Toivo Hartikainen □ Päivi Kostilainen □ Jarkko Taskinen □ Hilkka Tiilikainen □ Satu Viljamaa-Dirks Valtuuston koko on 17 ja valtuustossa on ollut 1.6.2017-31.7.2021 kaikkiaan 18 henkilöä. Kaavin kotisivuilta voi lukea, että: Kristillisten Kaija Julkunen on ollut valtuuston puheenjohtaja. I varapuheenjohtaja on ollut RT:n Reijo Ruhtinas ja II varapuheenjohtaja on ollut Jukka Voutilainen, Krist. Uuden kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous on 1.8.2021. Sen jälkeen saamme siis nähdä, miten KAAVIN asioita aletaan hoitaa tulevalla vaalikaudella. Wikipediasta voidaan lukea Kaavista seuraavat tosiasiat: !Kaavi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan itäosassa. Kaavi kuuluu myös historialliseen Karjalaan. Kunnassa asuu 2 792 ihmistä ja sen pinta-ala on 789,60 km², josta 115,53 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,14 asukasta/km². Kaavilta on matkaa Kuopioon noin 60 ja Joensuuhun noin 90 kilometriä, ja sen naapurikunnat ovat Kuopio, Juuka, Outokumpu, Polvijärvi ja Tuusniemi." KORONA SANNAN hallituksen aikana Suomessa on Ollut meneillään ennen näkemätön päätöksenteon keskittämisvimma, jonka paras ilmentymä on selvästi perustuslain vastainen ns. "PAHOINTIALUEIDEN SOTE". Tämän uuden verotusapparaatin pääarkkitehdit löytyvät kepuloisten, demujen sekä globalististen vihervassarien riveistä. Mikäli pienet kunnat aikovat säilyttää itsenäisen päätöksentekonsa, kunnissa on suoritettava ns. liikeidea tarkistus eli se, mitä varten koko kunta on olemassa. Maalaisjärki sanoo sen, että kunnan olemassaolon ainoa syy on luoda kuntaan ja kuntalaisille kaikkinaista hyvinvointia ja sivistystä. Näin ollen olisi toivottavaa, että keskeisiin päättäviin tehtäviin valittaisiin sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita sellaiseen yhteistyöhön, joka varmistaa KAAVIN KUNNAN PERUSAJATUKSEN, eli KUNNAN PÄÄASIALLISET TEHTÄVÄT. Alkavalla vaalikaudella ensimmäinen tärkeä päätös näyttää olevan KOULUKYSYMYS. Hallituksen kokouksessa KOULUKYSYMYS MENI PUUROKSI, jossa näköjään KUNNAN SELVÄ PERUSAJATUS UNOHTUI. Suoritettiin äänestys, jossa hallituksen esittelijän eli kunnanjohtajan esitys sai vain kaksi ääntä ja Satu-Viljamaa-Dirksin esitys viisi ääntä. Toivo Hartikainen, Jarkko Taskinen ja Ari Sopanen jättivät eriävän mielipiteen. Satu Viljamaa-Dirks oli todennut, että yläkoulua koskeva päätös on laaja-alainen (asiassa pitäisi varmasti ottaa huomioon, mihin suuntaan maailman ns. ISO KUVA kehittyy, kun Euroopan Unionin komissio kehittelee Suomelle ja unioniin kaiken kattavia määräyksiä ja etenkin ILMASTONMUUTOS JA OIKEUSVALTIOPERIAATE ON OTETTAVA HUOMIOON). HALLITUS OLI ESITTÄNYT, ETTEI UUTTA SOPIMUSTA YLÄKOULUSTA TUUSNIEMEN KANSSA TEHDÄ. HALLITUS oli päätöksenteon vuoksi selvittänyt asiaa mm. Vertical Oy:n Esko Sainion ja Esa Jaakkolan toimesta ja heidän asiaa koskeva selvityksensä oli valmistunut jo 3.6.2020. Kyseiset asiantuntijat olivat todenneet, että Suomessa on noin 300 kuntaa, joista vain 13 on sellaisia, joissa ei ole omaa yläkoulua ja niistä yhdessätoista on vähemmän yläkouluikäisiä oppilaita kuin Kaavilla. Lisäksi selvittäjät olivat havainneet, että Suomessa on 22 kuntaa, joissa on vähemmän yläkouluikäisiä oppilaita kuin Kaavilla ja heillä on oma yläkoulu. Maalaisjärkikin sanoo, että SELLAISESSA KUNNASSA, JOKA AIKOO OLLA MAAILMAN KARTALLA VIELÄ VUONNA 2030, TÄYTYY OLLA OMA YLÄKOULU JA VIELÄ MIELELLÄÄN LUKIOKIN. SIVISTYS JA KOULUTUS ON ITSE ASIASSA JOKAISEN KUNNAN TÄRKEIN PERUSKIVI, EIKÄ SELLAISTA PIDÄ MENNÄ RÄJÄYTTÄMÄÄN, VAIKKKA GLOBALISTIT KUVITTELEE, ETTÄ RAHA KASVAA PUISSA, ETÄNÄ VOIDAAN HOITAA IHMISTEN TYÖT, KASVATUS, TERVEYDENHUOLTO JA ITSE ASIASSA KOKO ELÄMÄ. INTERNET JA DIGIMAAILMA ON PIRU LAMMASTEN VAATTEISSA!!!! |
||