Keskustelu
| alan kolmas mies | ÄHTÄRIN LUMI JA PYRY OVAT VIERASLAJEJA | 14.12.2021 23.51 |
| Ähtäri on perinteisesti ollut vahvasti kepuloinen kunta. Kesäkuun 2021 kuntavaaleissa kepuloiset saivat 11 valtuutettua ja 40.2% osuuden valtuustopaikoista, joten Ähtärin meno muistuttaa suuresti Juankosken kaupungin taannoista menoa, joka päättyi siihen, että Juankosken kaupunki innostui Römssyn kanssa kartonginteosta siinä määrin, että koko kaupunki ajettiin lähes konkurssitilaan ja liitettiin sitten Kuopioon 1.1.2017 lähtien. Ähtärissäkin oli aikoinaan pienen pieni Vääräkosken Pahvi niminen yhtiö, jonka toiminta kuitenkin loppui vuonna 1998, kun silloisen kartongintekijoiden yhteisen vientiyhtiö FINNBOARDIN toiminnot siirtyivät suureksi osaksi Metsäliiton vastuulle, joka totesi, ettei olutpahvi pienen volyyminsa vuoksi ole kiinnostava liiketoiminta-alue. AKM:llä oli Ähtärissä1990-lun laman aikaan sikäli onnea, että ennen tehtaan ajautumista konkurssiin vuonna 1998 saatoin tutustua ARSENALIN määräyksestä paikalliseen PAHVIYRITTÄJÄ LAMMINAHOON ja myös paikalliseen päätöksentekoon ja Ähtärin historialliseen kehitykseen, jossa on paljon yhteisiä piirteitä myös Juankosken RUUKKIKYLÄN historian kanssa, kuten alta Wikipediasta selviää: "Ähtärin kunnalle leimallinen piirre on ollut verrattain vahva teollistuminen. Ähtärillä on ruukkipitäjän maine. Alueen ensimmäisiä teollisia yrittäjiä olivat Erik Roschier ja Peter Malm, jotka perustivat vesisahan Inhajoen Vääräkoskeen. Saha sai oikeudet 23. marraskuuta 1833. Alueelle rakennettiin saha, mylly ja paja. Syntyi yhdyskunta, jossa asui vuonna 1835 jo 41 ihmistä. Inhan rautaruukki perustettiin alueelle hieman myöhemmin, vasta vuonna 1841. Toimintaan tyytymätön Roschier myi liiketoimintaoikeutensa Gustav Wasastjernalle 1842. Ruukissa käytettiin paikkakunnan omaa järvimalmia, minkä vuoksi tuotettu rautakin oli heikkolaatuista. Omistajat vaihtuvat monta kertaa, ja välillä harkkohytti- ja kankirautapaja seisahtui kokonaan 1776?1881. Rautatien tullessa 1883 ruukki työllisti vain 9 henkeä. Ruukin todellinen kehittäjä oli patruuna August Nilsson Keirkner (1856?1917). Hän alkoi tuoda rautamalmia Ruotsista ja romurautaa Suomesta. Perustettiin pultti- ja niittinaulatehdas. Vesisahan tilalle rakennettiin höyryvoimasaha. Yhdyskunta kasvoi. Oma koulu rakennettiin 1889, ja uusgoottilainen patruunan linna, Pytinki, 1898?99. Ruukki siirtyi Fiskars Oy:n omistukseen vuonna 1918. Muu teollisuus kasvoi ruukin rinnalla. Rautatie oli ratkaiseva tekijä monen teollisuusyrityksen perustamisessa. Johan Johansson ja Kustaa Emil Lönnqvist perustivat Ostolan höyrysahan 1898. Se toimitti puuta Englantiin. Ähtärissä toimi myös kaksi paperitehdasta: Ryötön paperitehdas (J.A. Johansson 1896) ja Vääräkosken kartonkitehdas (G.A. Lönnqvist 1900)." Varsin pian kuitenkin 1990-luvun laman keskellä kävi selväksi, että Vääräkosken kartonkitehtaan teknologia oli kuitenkin kertaluokkaa vanhempaa kuin Juankoskelle on ollut Römssyn kohdalla, joten silloin kepuloisillekaan ei tietenkään voinut syntyä ajatusta, että Ähtärin kohtalo sidottaisiin vanhaan pahvitehtaaseen. Oli siis keksittävä jotain uutta ja siinä ideanikkarina on toiminunut tarmokkaasti taannoinen kunnanjohtja Väinö Jaakkola, jota voidaan luonnehtia lähes yhtä idearikkaaksi ja ahkeraksi johtajaksi kuin Juankosken kaupunginjohtja Petri Kangasperkoa, jonka johdossa Juankosken kaupunki lopulta ajettiin lähes konkurssiin, kun entiseen RUUKKIKYLÄÄN LUOTIIN TYÖPAIKKOJA. "Ähtärissä otettiin käyttöön uusi kunnantalo vuonna 1951, ja voimakas rakenteiden kehittäminen jatkui 60-luvulla: vuonna 1962 aloitti toimintansa Ähtärin ammattikoulu, ja kun ammattikoulun uudisrakennus valmistui (1965), aloitettiin jo seuraavan suuren hankkeen, Ähtärin aluesairaalan, perustusten louhinta. Molemmissa hankkeissa kunnanjohtaja Väinö Jaakolan rauhallisen sitkeä työskentely koitui Ähtärin eduksi. Ammattikoululle ja aluesairaalalle olisi lähikunnissa ollut muitakin ottajia. Jaakolan varsinainen kuningasajatus oli kuitenkin Ähtärin matkailun ideointi 1960-luvun lopussa. Tavoitteena oli pysäyttää väkiluvun lasku ja luoda Ähtäriin uusia työpaikkoja. Ensimmäisessä vaiheessa kuntaan haluttiin ravintola, sitten leirintäalue ja lopuksi hirvitarha -ajatus, joka laajeni sittemmin kokonaiseksi eläinpuistoksi ja lopulta matkailualueeksi. Ähtärin eläinpuisto aloitti toimintansa 17.6.1973. Matkailutoimi on laajentunut Hotelli Mesikämmenen, Mini-Suomen (Santerin Seikkailumaa) ja monien yksityisten matkailualanyrittäjien ansiosta niin, että ympärivuotisia työpaikkoja on syntynyt Ähtäriin lähes 200 (1999)." Ähtärin kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2018 yhteensä yli 10 miljoonan euron lainojen takauksista Ähtärin Eläinpuisto Oy:lle. Tietysti Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja oli laittomia päätöksiä tehtäessä kepuloisten kansanedustaja Mikko Savola. Laittoman päätöksenteon tultua ilmi Mikko Savola toteaa hallinto-oikeuden päätökseen tutustuttuaan, että vastavakuuksien arvoa pitää tarkastella ja selvittää nyt lisää. □ Nyt varmaan eläinpuistoyhtiön ja kaupungin pitää ratkaista, miten tätä selvitetään lisää ja mitkä on jatkotoimenpiteet. Jos kaupunginvaltuuston tekemä takaus päätös olisi mennyt läpi, se olisi tuonut eläinpuistoyhtiölle helpomman tulevaisuuden ja pienentänyt lainanhoitokustannuksia, Savola sanoo. Savola muistuttaa, että matkailu on ollut tärkeässä roolissa Ähtärissä jo yli 40 vuotta. Vuosien mittaan matkailusta ja sen kehittämisestä on keskusteltu useaan otteeseen. □ Kyseessä olevat yhtiöt ovat käytännössä kaupungin 100-prosenttisesti omistamia ja oli päätös mikä vaan, kaupunki on joka tapauksessa vastuussa mitä niille tapahtuu ja miten ne kehittyvät, Savola sanoo. Savola jätti eläinpuistoyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät kesällä 2019. Pandapuiston rahoituksen takauksista tehdyn valituksen perusteella KHO:n myöhemmin päätti vuonna 2020, että kysymyksessä oli laiton tuki, joka vaaransi kaupungin kantokyvyn, eikä yli 17 milj. EUR:n takauksia saa laittaa täytäntöön. ÄHTÄRIN MATKAILUALAN KEHITTÄMINEN MENI SIIS JO ALUNPITÄEN VIKARAITEELLA, KOSKA ÄHTÄRISTÄ EI OLE KOSKAAN TULLUT MATKAILUALAN KULTAKAIVOSTA. Kun Ähtärissä huomattiin, että nyt kaupunki oli ajettu eläinpuistoideassaan kiville, niin kaupungin johdossa ideoitiin, että tilanne voidaan vielä pelastaa, kun eläinpuistoon hankitaan lisäksi kaksi HARVINAISTA PANDAA KIINASTA LASTEN IHMETELTÄVÄKSI. Pandojen hankintaan yhdistettiin sitten myös maan korkeimmat poliittiset voimat ja jopa valtiovierailulle tullut Kiinan Presidentti Xi vaimoineen, jotka yhdessä Suomen oman UNILUKKARIN kanssa asetetiin LUMIN ja PYRUN KUMMISEDIKSI ja SUOJELIJOIKSI. Tiettysti koko Suomen poliittinen kerma vieraili LUMIN ja PYRYN saavuttua ihmettelemään maahan rahdattuja VIERASLAJEJA, kuin SIRKUSPELLEJÄ konsanaan, mutta alkuinnostuksen hiivuttua eläinpuiston vierailijamäärät eivät valitettavasti ole toteutuneet ennusteiden mukaisina, vaikka kaikenlaista taloudellista apua on ÄHTÄRILLE koko ajan ohjattu mm. BUSINESS FINLANDIN taholta. Kun poliittinen päätös PANDAPUISTOSTA oli tehty, niin tietenkin heti iskettiin nimet LUMIN ja PYRYN 15 vuotisen 1.5 milj. EUR:a maksavan vuokrasopimuksen alle. Nyt totuus on sitten karmealla tavalla paljastunut, kuinka ÄHTÄRIN KAUPUNGIN JOHTAJAT ja VALTUUTETUT OVAT KORVIAAN MYÖTEN SITOUTUNEET NÄHIN LAITTÖMIIN RAHOITUS- JA MUIHIN PANDA-JÄRJESTELYIHIN KOMMUNISTISEN KIINAN KANSSA. Suomessa ei ole ennen sitä nähty, että KAKSI KIINALAISTA PANDAA VOIVAT SYÖDÄ KOKONAISEN KAUPUNGIN LÄHES KONKURSSITILAAN JA SUURIIN VELKOIHIN. KAUPUNGINJOHTAJILLA ja VALTUUTETUILLA, JOTKA OVAT SOTKEUTUNEET NÄIHIN PANDAPUISTON JA KAUPUGIN KASSOJEN YHDISTÄMISEEN SAATTAA HYVINKIN VIELÄ OLLA VAKAVAAKIN ASIAA KÄRÄJÄTUPAAN, KUN OVAT NÄKÖJÄÄN TEHNEET HÄMÄRÄLTÄ VAIKUTTAVAN 15 VUOTISEN PANDOJEN VUOKRAUSSOPIMUKSEN KIINALAISTEN KANSSA JA RAKENTANEET PANDOILLE KOKONAISEN PUISTON, VAIKKA EU:N KOMISSIOKIN JA OECD OVAT HUOMAUTTANEET SUOMELLE, ETTÄ MEIDÄN TULEE KIINNITTÄÄ ENTISTÄ ENEMMÄN HUOMIOTA LUONTOKATOON JA VIERASLAJIT, JOTKA EIVÄT KUULU SUOMEEN ON MYÖS SYYTÄ HÄVITTÄÄ. MERKIT ON SELLAISET, ETTEI TÄMÄ SEIKKAILU TULE PÄÄTTYMÄÄN HYVIN. ON ENNEN KUULUMATONTA, ETTÄ KOMMUNISTINEN KIINA ALKAA JO PYÖRITTÄÄ O KOHTA KOKO ÄHTÄRIN KAUPUNKIA JA SAMAAN AIKAAN PANDAPUISTON PUUHAMIEHET TUNTUVAT SUUNNITTELEVAN VIELÄ SITÄKIN, ETTÄ NUORISOSÄÄTIÖN TAPAINEN VIERASLAJIEN ELÄINTARHAILU ÄHTÄRISSÄ SAATTAISI OLLA SOPIVIN ÄHTÄRIN KUNNAN ASIOIDEN HOITOON. |
||
| otto | Re: ÄHTÄRIN LUMI JA PYRY OVAT VIERASLAJEJA | 16.12.2021 14.15 |
| Totta. Tässä on kysymyksessä haitallinen vieraslaji. |
||