Keskustelu

alan kolmas miesTERRAFAMEN KEMIKAALIT EI KELPAA HAMINAN TEHTAALLE???22.12.2021 5:39
KUKA VALTION HALLINNOSSA ON ANTANUT AVOIMEN SHEKKIVIHKON TEM:IN ENTISEN JOHTAJA MATTI HIETASEN KÄSIIN???

VIHREÄ LANKA LEHTI kirjoitti Matti Hietasen taustoista vuonna 2017 seuraavasti:

"VUONNA 1977 syntynyt Matti Hietanen on opiskellut Lapin yliopistossa varatuomariksi. Hänellä on myös kauppatieteiden maisterin tutkinto Oulun yliopistosta. Hän työskenteli uransa alkuvaiheessa Evli Pankin lakimiehenä, mutta siirtyi pian valtionhallintoon.

Hän on viimeisen reilun vuosikymmenen aikana työskennellyt useissa eri tehtävissä maa- ja metsätalous-, opetus- ja kulttuuri- sekä työ- ja elinkeinoministeriöissä."

"Hän on virkamiesten valioainesta, emmekä me yleensä kehu näin toisiamme", kollega työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

"MIKSI HÄNELLÄ ON VALTAA?

HIETANEN ON valtion omistaman Terrafame Groupin toimitusjohtaja. Kyseessä on yhtiö, joka omistaa suurimman osan Terrafame Oy:sta, joka puolestaan pyörittää surullisenkuuluisaa Talvivaaran kaivosta.

Hietanen on siis omalta osaltaan vastuussa siitä, että kaivokseen ei enää tarvita lisää veronmaksajien rahaa ja että siihen käytetyille yli 800 miljoonalle veroeurolle saadaan joskus vastinetta."

"Opin huikeasti arvostamaan hänen osaamistaan ja eleetöntä asioiden hoitoa. En sanoisi häntä työasioissa kyyniseksi, mutta ehkä lakoninen voisi olla oikea sopiva sana", arvioi Hietasen työtoveri työ- ja elinkeinoministeriöstä.

"URAN KÄÄNNE

OPETUSMINISTERIÖSTÄ työ- ja elinkeinoministeriöön vuotta aiemmin siirtynyt Hietanen päätyi 2014 hankkeeseen, jossa Turun telakka pelastettiin hankkimalla sille uusi omistaja. Hietanen erottui virkamiehistöstä kahden tutkintonsa ansiosta.

Telakkakuviosta tuttu kolmikko - Hietanen sekä saman ministeriön teollisuusneuvos Janne Känkänen ja hallitusammattilainen Lauri Ratia - ryhtyi selvittämään Talvivaaran kaivoksen sotkuja.

Kun kaivos kaatui valtion syliin, omistus jaettiin portaittain siten, että Terrafamelle kuuluu kaivoksen pyörittäminen, kun taas Hietasen luotsaama Terrafame Group on vastuussa rahoituksesta, minkä lisäksi se tukee varsinaisen kaivosyhtiön kehittämistä."

?Telakkakolmikko? on edelleen kaivoshankkeen ytimessä: Hietanen on Terrafame Groupin toimitusjohtaja ja Terrafamen hallituksen jäsen. Ratia on Terrafamen hallituksen puheenjohtaja ja Känkänen Groupin hallituksen puheenjohtaja.?

En mene nyt syvällisemmin Pekka Pelottoman Talvivaaran Kaivosyhtiön tai TERRAFAMEN surullisiin vaiheisiin, jossa valtion rahaa on haaskattu tähän mennessä jo ainakin 1 500 milj. EUR, mutta siitä huolimatta TERRAFAMESTA ei ole saatu kannattavaa yritystä.

Käytännössä kysymys on kuitenkin jatkuvasti vain koko ajan kasvavasta massiivisesta YMPÄRISTÖN JA POHJAVEDEN TUHOAMISHANKKEESTA, jonka takuumieheksi VALTIO on tullut, koska TERRA SIPILÄ aikoinaan KAINUUN VAALIKIERTUELLAAN ILMOITTI, että hän oli löytänyt KAINUUN IHMEEN.

Kukaan ei ole kuitenkaan vielä rohjennut esittää edes alustavaa arviota, mikä tulee olemaan tämän TERRA SIPILÄN NÄLKÄMAASTA LÖYTÄMÄN KAINUUN IHMEEN TOIMINNAN LOPUTTUA VERONMAKSAJILLE LANKEAVA LUONNON JA PILATTUJEN VESISTÖJEN ENNALLISTAMISEN HINTA.
JA KETKÄ TÄSSÄKIN ASIASSA LÖYDETÄÄN LOPULTA VASTUUHENKILÖIKSI???

TUNNETUSTIHAN TERRA SIPILÄ ON SUURTEN HAAVEIDEN MIES, JONKA MENESTYKSEN TAKANA ON KOKO AJAN OLLUT KEPULOISTEN APPARAATIN OULUN SEUDULLE SUUNTAAMAT LÄHES LOPUTTOMAT VALTION VERO- JA LAINATUT VARAT.

Päästyään valtaan kiinni TERRA SIPILÄN kuningasajatushan oli, että hän laittaa VALTION TASEET TÖIHIN eli ilmeisesti siis tuottamaan hyvinvointia Suomeen.

Yritysmaailmassahan hyvinvointi on tarkemmin määritelty jo osakeyhtiöitä koskevassa laissa, jossa osakeyhtiön perusperiaatteet on määritelty esim. seuraavasti:

1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan rekisteröityihin osakeyhtiöihin, jollei tässä laissa tai muussa laissa säädetä toisin. Osakeyhtiö voi olla yksityinen (yksityinen osakeyhtiö) tai julkinen (julkinen osakeyhtiö).

Yksityisen osakeyhtiön arvopapereita ei saa ottaa kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulle säännellylle markkinalle. (14.12.2012/756)

5 §
Toiminnan tarkoitus
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

6 §
Enemmistöperiaate
Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

7 §
Yhdenvertaisuus
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

8 §
Johdon tehtävä
Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.

TERRAFAMEN tilinpäätöksistä on luettavissa, että TERRAFAME ei ole koko toimintansa aikana pysynyt yhtenäkään vuonna tuottamaan voittoa, joka on kuitenkin osakeyhtiölaissa todettu olevan jokaisen sekä yksityisen että julkisen yhtiön osakeyhtiölain 5 §:ssä mainittu toiminnan tarkoitus, ellei muuta ole yhtiöjärjestyksessä määrätty.

Liikevaihto ( x milj. EUR):
□ 2015: 2.5
□ 2016: 101.0
□ 2017: 220.0
□ 2018: 325.8
□ 2019: 310.4
□ 2020: 338.3
□ 2021: 337.9 ennuste (261.7 tammi-syysk.)

Tulos (x milj. EUR):
□ 2015: -93.1
□ 2016: -127.2
□ 2017: -9.6
□ 2018: -6.2
□ 2019: -15.2
□ 2020: -8.2
□ 2021: -35.7 ennuste (-20.0 tammi-syysk.)
□ Kumulatiivinen tulos -295.2

Taseen loppusumma (x milj. EUR):
□ 2015: 309.7
□ 2016: 377.0
□ 2017: 618.5
□ 2018: 681.6
□ 2019: 749.5
□ 2020: 918.5
□ 2021: 988.0 ennuste (957.8 tammi-syysk.)

Investoinnit (x milj. EUR):
□ 2015: -12.7
□ 2016: -74.0
□ 2017: -92.1
□ 2018: -81.1
□ 2019: -105.8
□ 2020: -186.9
□ 2021: -168.0 ennuste (133.6 tammi-syysk.)
□ Kumulatiiviset investoinnit -720.6

Kokonaislouhinta (x milj. tonnia):
□ 2015: 4.1
□ 2016: 14.2
□ 2017: 35.1
□ 2018: 32.3
□ 2019: 32.3
□ 2020: 35.3
□ 2021: 34.0

Metallien tuotanto (sinkki vasen, nikkeli oikea) (x tonnia):
□ 2015: 1 812, 578
□ 2016: 22 575, 9 554
□ 2017: 47 205, 20 864
□ 2018: 61 608, 27 377
□ 2019: 55 222, 27 468
□ 2020: 55 100, 28 740
□ 2021: 42 720, 27 148

Taloudellisesti ja tuotannollisesti tarkastellen TERRAFAME ei ole missään vaiheessa ollut osakeyhtiölain 5 §:ssä määritelty julkinen tai yksityinen osakeyhtiö tuloksistaan päätellen, koska
yhtiö on tuottanut koko toimintansa ajan pelkkää tappiota.

Pekka Pelottoman suurella hypellä rakentama maailman köyhimpään malmioon perustuva kaivostoiminta ei ole tietenkään voinut muodostua kannattavaksi liiketoiminnaksi, vaikka valtio TERRA SIPILÄN innostamana lunasti Pekka Pelottoman konkurssipesän ja lunastuksen jälkeen TERRAFAMEEN on vielä investoitu yhteensä vuoden 2021 loppuun mennessä ainakin 720.6 milj. EUR.

Valtion ollessa TERRAFAMEN pääasiallinen omistaja yhtiöön laitetut investoinnit ovat kuitenkin tuottaneet kumulatiivisesti tappiota jo 295.2 milj. EUR:a, kuten yltä havaitaan.

Peukalosääntö näyttää olevan, että jokaisesta investoidusta miljoonasta aiheutuu TERRAFAMEN TOIMINNASSA suunnilleen 300 000 EUR:n suuruinen tappio.

Normaalistihan yhtiön toimiva johto ja hallitus laitetaan yhtiökokouksessa vastuuseen tekemisistään, mikäli yhtiön toiminta ei ole lain mukaista tai ei muutoinkaan osoita positiivisia kehittymisen merkkejä.

Yhtiökokouksessa vuonna 2020 hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän (7).

Hallituksen jäseniksi valittiin Lauri Ratia, Esa Lager, Tuomo Mäkelä, Matti Hietanen, Jesus Fernandez, Emmanuel Henry ja Riitta Mynttinen.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Lauri Ratia ja varapuheenjohtajaksi Matti Hietanen.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi Joni Lukkaroinen.

TERRAFAME ilmoitti 25.10.2018, että nyt TAPPIOFIRMA alkaa kohottaa maailman köyhimmästä malmiosta louhittujen metallien jalostusastetta siten, että metallisulfideista (nikkeli, sinkki ja kupari) aletaan valmistamaan kyseisten metallien sulfaatteja.

Tarvittavaksi investoinniksi oli arvioitu n. 270 milj. EUR:a ja investoinnin piti nostaa TERRAFAMEN kannattavuutta merkittävästi. Investointi kasvattaa TERRAFAMEN LIIKEVAIHTOA n. 200 milj. EUR:lla.

Investointi on nyt tullut valmiiksi, mutta sulfaattien tuotanto on jäänyt vähäiseksi ja ainakin vuodelta 2021 TERRAFAME tulee kirjaamaan komean vähintään lähes 40 milj. EUR:n tappion, vaikka kaikkien metallien hinta maailman markkinoilla on ennätyksellisen korkea.

Liikevaihtokaan ei ole vielä noussut, kun metallisulfaatteja on tuotettu vasta noin puoli vuotta.

Kun nykyinen hyvä markkinatilanne rauhoittuu pitkän aikavälin normaalitasolle, niin 100 varmasti TERRAFAME tulee kuitenkin hamaan tulevaisuuteen jatkamaan täysin tappiollista toimintaansa, koska nykyään jo maailman köyhimmäksi todettu malmio aikaa myöten käy vain köyhemmaksi, jonka rikastaminen ja jalostaminen vain entisestään kallistuu.

TERRAFAMEN vuonna 2020 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin LAURI RATIA ja varapuheenjohtajaksi MATTI HIETANEN. Toimitusjohtajana toimi Joni Lukkaroinen.

Valitettavasti kukaan em. johtajista ei valitettavasti voi mitenkään muuttaa sitä tosiasiaa, että TERRAFAMEN tapauksessa kysymyksessä on maailman köihin malmio, joten ainoa keino kannattavuuden parantamiseksi olisi tietysti se, että nykyistä louhintaa voitaisiin entisestään lisätä.

Tietysti louhinnan piiriin voidaan periaatteessa ottaa koko Kainuun lääni, mutta saattaa olla, että silloin Kainuun asukkaat voivat antaa KYSEISILLE JOHTAJILLE hatkat KAINUUN KORPIEN TIHUTÖISTÄ JA VESISTOJEN SEKÄ POHJAVESIEN TAHALLISESTA PILAAMISESTA.

Kun HIETANEN on nähtävästi huomannut, että hän pystyy syöttämään valtion rahahanojen hoitajille lähes mitä tahansa skenaarioita, niin HIETANEN näyttää huomanneen, että SUOMI ON JOLLAIN TAVOIN EUROOPAN SUURIN JA LUPAAVIN MAA-ALUE, JOSSA KAIVOSTOIMINTA TAKAA PISIMPÄÄN NS. KESTÄVÄN KEHITYKSEN ILMAN PIENINTÄKÄÄN HIILIJALANJÄLKEÄ.

Tässä mielessä HIETANEN saikin aikaan sen, että kaikki valtion kaivoshankkeet siirrettiin valtion sijoitusyhtiö Suomen Malminjalostus Oy:n alaisuuteen vuonna 2018 seuraavasti:

"Suomen Malmijalostus sai nykyisen toimintamandaattinsa ja nimensä vuoden 2018 kesäkuussa. Sitä ennen vuodesta 2015 lähtien se toimi Terrafame Group Oy -nimellä ja keskittyi Terrafame Oy:n emoyhtiön tehtäviin.

Vuonna 2018 tehdyn muutoksen myötä Suomen valtio otti aiempaa aktiivisemman roolin Suomen kaivos- ja akkuklusterin kehittämisessä"

Ennen TERRAFAMEN muuttumista Suomen Malminjalostus Oy oli jo harjoitellut HARVINAISTEN METALLIEN JALOSTUSTA, kun valtion erikoissijoitusyhtiö Suomen Malminjalostus Oy oli ottanut vastuulleen Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kuusamolaiselle Mustavaaran kaivosyhtiölle myöntämiä vastuitaan seuraavasti:

"Raahen satama-alueelle vanadiinitehdasta suunnitellut Ferrovan Oy on jättänyt konkurssihakemuksen Oulun käräjäoikeudelle.

Yhtiön selvitysmiehenä toiminut asianajaja Mikael Salmi jätti konkurssihakemuksen tiistaina todettuaan, että selvitystilan jatkamiselle ei löydy edellytyksiä.

Ferrovan asetettiin selvitystilaan 21. maaliskuuta, minkä jälkeen selvitysmiehen johdolla on arvioitu edellytyksiä realisoida yhtiön omaisuus, löytää toiminnalle jatkaja tai ajaa toiminta hallitusti alas.

Valtion omistaman erityistehtäväyhtiö Suomen Malmijalostus Oy:n keskiviikkona julkaiseman tiedotteen mukaan Ferrovanista saatiin selvitysprosessin aikana joitakin tarjouksia, mutta ne eivät olleet kuitenkaan toteuttamiskelpoisia.

Suomen Malmijalostus ei ole omistajana Ferrovanissa, vaan sillä on yhtiöltä vaihtovelkakirjasaatavia ja näihin liittyviä optioita. Suomen Malmijalostus on ilmoittanut tekevänsä Ferrovanista vajaan 11 miljoonan euron alaskirjauksen.

Valtaosa summasta perustuu aiemmin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n Ferrovaniin tekemiin sijoituksiin, jotka on syksyllä 2018 siirretty Suomen Malmijalostukselle.

Suomen Malmijalostukselle aiheutuu Ferrovanin konkurssista noin 3,1 miljoonan euron konkreettinen menetys.

Ferrovanin tavoitteena oli perustaa Raaheen tehdas, jossa olisi tuotettu vanadiinia SSAB:n terästuotannossa syntyvästä LD-kuonasta. Kyseessä olisi ollut korkean teknologian kiertotaloushanke. Vanadiinin pääasiallinen käyttökohde on teräs- ja kemianteollisuudessa.

Ferrovan-hanke alkoi alun perin vuonna 2011 ja Suomen Malmijalostus oli hankkeessa mukana viimeisen puolen vuoden ajan. Tehtaan rakentamisen edellyttämää rahoitusta koskevat neuvottelut olivat jo edenneet pitkälle.

Yhtiö ei kuitenkaan saanut sovittua rahoittajien edellyttämiä muutoksia tehtaan raaka-aineen toimitussopimukseen. Tämän ja kohonneiden investointikustannusten seurauksena rahoittajat ja omistajat eivät nähneet enää edellytyksiä viedä hanketta eteenpäin.

Aiemmin Mustavaaran Kaivos Oy:n nimellä toimineen Ferrovanin hanke eteni lupaavasti aina viime vuoden lopulle saakka. Vanadiinitehtaan piti tuoda Raaheen noin 150 uutta pysyvää työpaikkaa."

Suomen Malminjalostus Oy vuoden 2020 tilinpäätöksessä yhtiön toimialasta on todettu seuraavasti:

"Suomen Malmijalostus Oy on työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa toimiva valtion erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävänä on kehittää suomalaista akku- ja kaivostoimialaa.

Yhtiö sai nykyisen toimintamandaattinsa ja toiminimensä vuoden 2018 kesäkuussa. Sitä ennen vuodesta 2015 lähtien yhtiö toimi Terrafame Group Oy -nimellä ja keskittyi Terrafame Oy:n emoyhtiön tehtäviin.

Strategiansa mukaisesti konsernin emoyhtiö keskittyy akkuarvoketjun kehittämiseen, teknologiseen kehitystyöhön sekä aktiiviseen omistajuuteen. Konserniin kuuluvat emoyritys Suomen Malmijalostus Oy (Y-tunnus 2674050-9) ja emoyhtiön 66,8%:sti omistama tytäryhtiö Terrafame Oy (Y-tunnus 2695013-5) sekä 100%:sti omistamat tytäryhtiöt Finnish Battery Chemicals Oy (Y-tunnus 2999094-1) ja Sokli Holding Oy (Y-tunnus 3174771-3) tytäryhtiöineen."

□ "Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi Antti Kummun (puheenjohtaja), Janne Känkäsen (varapuheenjohtaja) Teija Kankaanpään, Ilpo Korhosen ja Eeva Ruokosen. Varsinaiseen yhtiökokoukseen asti hallituksen jäseninä toimivat lisäksi Juha Majanen ja Minna Pajumaa.

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta osakeyhtiölain ja muiden säädösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus, joka päättää myös toimisuhteen ehdot. Toimitusjohtajana on toiminut Matti Hietanen 1.9.2015 alkaen."

Suomen Malminjalostus Oy:n sijoitustoiminnasta alla:

□ Vuonna 2018 Suomen Malminjalostus Oy:lle siirrettiin Suomen Teollisuus Oy omistus Sotkamo Silver Oy:stä ja toiminta käynnistyi vuonna 2019.
Kuitenkin loppuvuodesta 2020 Suomen Malmijalostus teki päätöksen luopua Sotkamo Silverin omistusosuudestaan keskittyäkseen isompien kaivoshankkeiden sekä akkuarvoketjun kehittämiseen. Tappio osakekaupoista oli 0.1 milj. EUR:a.

□ Maaliskuussa 2020 Suomen Malminjalostus Oy nosti omistusosuutensa Kokkolassa sijaitsevassa KELIBER Oy:ssä, jonka tarkoitus on alkaa valmistaa litiumhydroksidia, jota käytetään litiumioniakkujen valmistukseen. Toiminta näyttää vielä olevan TOIVE-ASTEELLA.

□ Lokakuussa yhtiö jätti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle päivitetyn, ns. Kymenlaakson YVA-ohjelman, jossa se asetti tavoitteekseen tarkastella aiemmin esitettyjen tehtaiden sijoituspaikkakuntina Kotkaa ja Haminaa kahden eri toteutusvaihtoehdon pohjalta.

□ Joulukuussa 2020 Suomen Malmijalostus solmi Yara Suomen kanssa Soklin kaivoshanketta koskevan kaupan, johon liittyvät kaivosoikeuden sekä kaivospiiritoimitusta koskevan oikeuden siirtopäätökset eivät vielä vuoden 2020 aikana saaneet lainvoimaa. Mikäli Soklin kaivoshanke myöhemmin etenisi, sen tuotantoa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös akkuteollisuudessa.

□ SUOMEN MALMINJALOSTUS Oy konsernin keskeiset taloudelliset tunnusluvut vuoden 2020 tilinpäätöksessä olivat seuraavat:

- Liikevaihto 338.3 milj. EUR
- Tappio -17.5 milj. EUR
- Taseen loppusumma 975.9 milj. EUR
- Henkilöstö 890 hlöä

□ 15.12.2021 Suomen Malminjalostus Oy:n toimitusjohtaja MATTI HIETANEN tiedotti lehdistölle, että Suomen Malminjalostus Oy rakentaa kiinalaisen kumppaninsa kanssa akkumateriaalien tehtaan HAMINAAN seuraavasti:

"Tehtaalla on tärkeä merkitys siinä, että sähköautojen akkumateriaaleja valmistetaan tulevaisuudessa Euroopassa eikä vain Aasiassa.

Tämä investointi parantaa suomalaisten mineraalienjalostusastetta kotimaassa, lisää akkuteollisuuden osaamista Suomessa ja tarjoaa uusia työpaikkoja.

HESARIN TOIMITTAJA PETRI SAJARI kertoo, että tehtaan investointitarve on 200-300 milj. EUR:a ja hanketta varten perustetaan yhteisyritys, josta kiinalainen CNGR Advanced Material omistaa 60% ja Suomen Malminsijoitus 40%.

Tehdas tulee tuottamaan 20 000 tonnia vuodessa katodimateriaalia ja tehtaan tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2024.

Myöhemmin on tarkoitus laajentaa tehdasta katodien valmistukseen, mikä tarkoittaa uusia investointeja. HIETASEN kertoman mukaan EUROOPASSA tarvitaan 24 miljardin EUR:n edestä investointeja katodimateriaalien tuotantoon, jotta olisimme omavaraisia.

HIETASEN investointi on siis tästä investointitarpeesta suunnilleen 1%, joten kovin merkittävästä markkinaosuudesta ei siis ole kysymys, eikä Suomen kohtaloa voi akkuteollisuudessa ainakaan tällaiseen puuhasteluun mitenkään kytkeä, vaikka valtion rahalla tunnutaan pelaavankin.

TOIMITTAJA SAJARIN tiedot akkuteollisuudesta näyttävät myös olevan varsin alkeelliset, kun SAJARI raportoi, että

"KATODI on akkukennon arvokkain osa. Litium akun katodin valmistuksessa käytetään tyypillisesti nikkeliä, litiumia ja kobolttia, joita tuotetaan kaivoksissa. Näistä alkuaineista valmistetaan ensiksi kemikaaleja, joita tarvitaan prekursorituotannossa.

Toisin sanoen prekursori on akun katodiaktiivimateriaalin esiaste. Katodiaktiivimateriaali on puolestaan jauhemainen lopputuote, jota käytetään kennotehtaissa katodin valmistukseen.

Suomen Malminjalostus Oy suunnittelee myös Kotkaan kiinalaisen Bejing Easpring Material Technologyn kanssa.

Haminan kaupunginjohtaja HANNU MUHONEN iloitsee, että Kotkan ja Haminan seudulle tulee uusia prosessiteollisuuden työpaikkoja. Haminan tuleva tehdas työllistää 150 henkilöä."

HESARIN LEHDISTÖTIEDOTTEESTA VOIDAAN PÄÄTELLÄ, ETTÄ TOIMITTAJA SAJARI EI NÄYTÄ OLEVAN LAINKAAN TIETOINEN ESIM. AKKUJEN VALMISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TEKNOLOGIASTA, EIKÄ MYÖSKÄÄN GLOBAALISTA KILPAILUTILANTEESTA.

Ihmetystä herättää myös se, että SUOMEN MALMINJALOSTUKSEN TOIMITUSJOHTAJA, JOLLA ON VAIN MUUTAMAN VUODEN KOKEMUS KAIVOSTEOLLISUUDESTA, NÄYTTÄÄ INNOSTUNEEN JOPA SOKLIN KAIVOKSEN HANKKEEN KEHITTELYSTÄ JOPA AKKUKEMIKAALEIHIN LIITTYEN.

Suomen Malminjalostus Oy:n tiedotteen mukaan SOKLIN MALMION pääasiallinen mineraali on fosfori seuraavasti:

"Soklin alueen malmi sisältää fosforin lisäksi mm. harvinaisia maametalleja, joiden hyödyntämispotentiaalia on analysoitava tarkemmin.
Samaten logistiset yhteydet edellyttävät vielä selvittämistä. Lopullinen arvio mahdollisen kaivoksen kannattavuudesta voidaan tehdä vasta lisäselvitysten jälkeen. Tämän päivän tiedon valossa uuden kaivoksen avaaminen olisi noin miljardin euron investointi."

Malmiossa on sivutuotteena myös vähäinen määrä uraania, joka tuntuu kiinnostavan myös Suomen Malminjalostus Oy:tä ja mahdollisesti jopa EU:n komissiota.

Kuitenkin mm. Suomen Luonnonsuojeluliitto ry on laajasti selvittänyt mahdollisen kaivoksen haitallisia vaikutuksia ympäröivälle luonnolle ja paikallisille elinkeinoille. Tässä yhteydessä on tuotu esille mm. kymmenien tuhansien vuosien puoliintumisaikoja radioaktiivisten aineiden osalta ja monia muita ongelmia arkaluontoiseen ja ainutlaatuiseen ympäristöön liittyviä ongelmia.

Kun Kuopiossa KHO torppasi FINNPULPIN sellutehdashankkeen Kuopion Sorsasalossa ympäristöongelmiin viitaten, niin tuntuisi varsin omituiselta, jos keskellä arvokasta LAPIN ERÄMAATA oleva massiivinen SOKLIN KAIVOS voisi saada ympäristö- ja käyttöluvan nähtävästi yli miljardi euroa maksavalle TÄYSIN EPÄVARMALLE KAIVOS HANKKEELLE.

Suomen Malminjalostus Oy:n oman pääoman kokokin oli vuoden 2020 tilinpäätöksessä vain 496.6 milj. EUR:a ja vatimaton mutta erittäin "innokas ja innovatiivinen" konserni näyttää vielä tuottaneen tappiota koko ajan vuodesta 2015 lähtien ja jopa ennen sitä MUSTAVAARAN KAIVOKSENKIN KOHDALLA.

TOIMITUSJOHTAJA HIETASTA JA HÄNEN TEM-LÄHTÖISIÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITAAN ON KAIVOSTEOLLISUUTTA KYMMENIÄ VUOSIA LÄHELTÄ SEURANNEENA HYVÄ MISTUTTAA VANHASTA KANSAN VIISAUDESTA:

?EI KAIKKI OLE KULTAA, MIKÄ KIILTÄÄ!!!?

Norjalainen YARA, jolla SOKLIN kaivosoikeudet aiemmin olivat, on suuruusluokaltaan kuitenkin aivan eriluokan yhtiö kuin kaivos- ja akkualalla aloitteleva Suomen Malminjalostus Oy oikeasti on.

YARA keskeiset taloudelliset tiedot vuodelta 2020 ovat alla:

□ Liikevaihto 11 728 milj. USD
□ EBITDA 2 223 milj. USD
□ Tulos 691 milj. USD
□ Investoinnit 933 milj. USD
□ Net Cash Flow 2 047 milj. USD
□ Taseen loppusumma 16 605 milj. USD
□ Henkilöstö 16 818 hlöä

AKM:n mielestä oleellisin asia tässä Suomen Malminjalostus Oy:n Haminankin investoinnissa on HESARIN LEHDISTÖTIEDOTTEEN LOPPUUN KIRJATTU TOSIASIA:

"Haminan tehdas tarvitsee nikkeli- ja kobolttisulfaatteja, joita TERRAFAME tuottaa. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, että ostetaanko kemikaalit TERRAFAMESTA. Ainakin liikenneyhteydet Sotkamosta Haminaan ovat hyvät", toimitusjohtaja HIETANEN TOTEAA.

AKM PUOESTAAN TOTEAA, että kaivos- ja metallialan asiantuntijat ovat kertoneet AKM:lle, että TERRAFAMEN BIOLIUOTUSPROSESSISTA EI SAADA RIITTÄVÄN PUHTAITA METALLEJA, JOITA VOITAISIIN HYÖDYNTÄÄ KORKEALUOKKAISISSA AKUISSA.

HITASEN HESARIIN ESITTÄMÄSTÄ ARVIOSTA VOIDAAN PÄÄTELLÄ, ETTÄ TÄMÄ TOSIASIA NÄYTTÄÄ SELVINNEEN MYÖS TIOIMITUSJOHTAJA HIETASELLE, KOSKA HÄN NÄYTTÄÄ HESARIN LEHDISTÖTIEDOTTEESSA EPÄILEVÄN SITÄ, VOIDAANKO TERRAFAMEN TUOTANTOA HYÖDYNTÄÄ ESIM. HAMINASSA AKKUJEN KATODIEN VALMISTUKSESSA??

KAIKEN LISÄKSI AINAKIN ALUSTAVASTI VAIKUTTAA SILTÄ, ETTÄ TERRAFAMEN SULFAATTIMETALLIEN TUOTANTOTASO EI TULE NOUSEMAAN SILLE TASOLLE, JOKA JULKISUUTEEN ON KERROTTU.

alan kolmas miesRe: TERRAFAMEN KEMIKAALIT EI KELPAA HAMINAN TEHTAALLE???11.1.2022 1:42
No tulihan sitä lopulta LISÄTIETOA TERRA SIPILÄN KEKSIMÄSTÄ "KAINUUN IHMEESTÄKIN".

YYYTEET pantiin käyntiin ja nyt pitäisi saada aikaan 10 milj. EUR:n säästöt. Perustelut YT-neuvottelujen osalta olivat seuraavat:

"Terrafame otti vuonna 2021 merkittävän askeleen kohti liiketoiminnan laajentamista akkukemikaalituotantoon.

Uuden akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo aloitettiin kesäkuussa, ja loppuvuoden 2021 aikana Terrafame toimitti ensimmäisiä tuote-eriä asiakkaille.

Toiminnan tehokkuus ja kannattavuus ovat olleet Terrafamen tärkeimpiä tavoitteita yhtiön perustamisesta saakka. Yhtiö noudattaa jatkuvan parantamisen mallia ja etsii aktiivisesti keinoja parantaakseen kannattavuuttaan.

Yhtiön akkukemikaalitehdashanke ja sitä myöten akkukemikaaliliiketoiminnan käynnistyminen suuressa mittakaavassa ovat viivästyneet alkuperäisestä suunnitelmasta, johtuen muun muassa koronapandemiasta.

Terrafame on käynnistänyt säästöohjelman, jonka tavoitteena on yhteensä 10 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Säästöohjelman tavoitteena on parantaa yhtiön kansainvälistä kilpailukykyä ja kannattavuutta.

Osana säästöohjelmaa Terrafame on 10.1.2022 antanut tuotannollisin ja taloudellisin syin kutsun yhteistoimintalain mukaisiin muutosneuvotteluihin kaikille henkilöstöryhmille, pois lukien akkukemikaalitehtaan henkilöstö.

Akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajoa jatketaan määrätietoisesti liiketoimintasuunnitelman mukaisesti."

AKM:n jo useita vuosia sitten ilmoittama epäily TERRAFAME IHMEEN MIELETTÖMYYDESTÄ ON SIIS TOTEUTUNUT, vaikka kannattamattomaan kaivoksen ja sen varaan rakennettujen tuotantolaitosten myötä syntyneen masiivisen YMPÄRISTÖKATASTROFIN RAKENTELUUN on jo uhrattu kaikkiaan lähes 3 miljardia EUR:a ilman, että olisi mitään toivoa siitä, että tuotannollinen toiminta muuttuisi kannattavaksi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

Tilanteen tekee huolestuttavaksi ja katastrofaaliseksi myös se tieto, että esim. Nikkelin markkinahinta on 5-vuotistarkastelussa ollut viime aikoina korkeimmalla tasollaan ja EURO:n vaihtokurssi on toistaiseksi ollut vielä kohtalaisen edullinen USA:n taalaan verrattuna.

USA:n EU-maiden keskimääräistä inflaatiota korkeampi inflaatio näyttää kuitenkin johtavan siihen, että USA:n taalan kurssi halpenee entisestään EUR:oon verrattuna, mikä on tietenkin suurta myrkkyä kaikelle suomalaiselle tuotannolle ja TERRAFAMEN kohdalla vielä erityisesti, koska kaivoksessa on systeeminen valuvika, jota ei voi korjata - maailman köyhin nikkelimalmio!!!!

Eli, mitä enemmän louhit sitä suuremmat on tappiot ja samalla sitä suuremmat tulevat myös olemaan YMPÄRISTÖVAHINGOT.

Näitä ongelmia vielä lisää jo TERRAFAMEN OMASSA TIEDOTTEESSAKIN MAINITTU "PIKKU SEIKKA" - "AKKUKEMIKAALITEHTAAN YLÖSAJO on VIIVÄSTYNYT, JOHTUEN MM. KORONAPANDEMIASTA".

Ei KORONAPANDEMIA OLE KUITENKAAN VOINUT VAIKEUTTAA MILLÄÄN TAVOIN AKKUKEMIKAALIEN VALMISTUSTA, KOSKA TUOTANTOLAITOS OLI VALMIIKSI RAKENNETTU JO KESÄLLÄ 2021.

TOSIASIA LIENEE KUITENKIN AKM:N JO AIEMMIN MAINITSEMAT AKKUKEMIKAALIEN LAATUVIRHEET, JOISTA ALAA TUNTEVAT ASIANTUNTIJAT OVAT AKM:LLE KERTONEET.

Laatuvaikeuksien lisäksi edelliseen viitaten Suomesta riippumattomat markkinavoimatkin koko ajan muodostavat massiivisen taloudellisen uhkan myös Kainuun korvessa olevalle TERRAFAMELLE ja tietysti myös koko SUOMEN MALMIJALOSTUS OY:llekin.

Vuonna 2018 TEM:IN ENTISEN VIRKAMIEHEN MATTI HIETASEN JOHDOLLAHAN TERRAFAMESTA tehtiin SUOMEN MALMIJALOSTUS OY:n TYTÄRYTIÖ.

TERRAFAME vastasi vuonna 2020 100% SUOMEN MALMIJALOSTUS OY:N LIIKEVAIHDOSTA (338.3 milj. EUR:a) ja 26.5%:a (-8.1 milj. EUR:a) MALMIJALOSTUKSEN KOKO TAPPIOISTA -27.9 milj. EUR:a.

Näiden yksinkertaisten tuloslukujen perusteella nähdään nyt, että TERRAFAME ei tule pelastumaan edes sillä, että tappiollinen kaivos liitetään toisiin tappiollisiin kaivoksiin tai akkujen valmistukseen, kun aikoinaan jo 1990-luvun lamassa Rauma-Repolan pääjohtaja TAUNO MATOMÄKIKIN totesi, että "Suomessa ei kannata valmistaa mitään hevosta pienempää esineettä".

Mikäli SUOMEN MALMIJALOSTUKSEN VISIONÄÄRI HIETANEN JA HÄNEN KAVERINSA JANNE KÄNKÄNEN AIKOVAT TEHDÄ AKKUBISNEKSESTÄ LUKRATIIVISEN ALAN SUOMEEN, NIIN KANATTAA NÄKÖJÄÄN OTTAA PIIRUSTUSLAUDALLE "PALAVAN PORAUSLAUTAN" KOKOINEN AKKU, NIIN SILLOIN ON EDES JOTAIN TOIVOA ERITTÄIN LUPAAVASSA AKKUBISNEKSESSÄ.

Asiassa ei auta se, että VISIONÄÄRI HIETANEN KUINKA ESITTÄÄ SUOMEN MALMIJALOSTUKSEN JA TERRAFAMEN VUOSIKERTOMUKSISSA RÄJÄHDYSMÄISESTI KASVAVIA LUKUJA AKKUMARRKINOIDEN KEHITYKSESTÄ tai konsernin tuottamasta massiivisesta BKT:n lisäyksestä.

Ilman mitään reaalista todistelua Suomen Malmijalostus Oy vuosikertomuksesssa vuodelta 2020 todetaan, että yhtiö kerrannaisvaikutuksineen tuottaa UUTTA BKT:tä 1 500 milj. EUR:a vuosittain seuraavasti:

□ Terrafamen akkukemikaalitehdas 200 milj. EUR/v

□ Prekursori- ja katodiaktiivi-materiaalituotanto 600 milj. EUR/v (50 000 t/a)

□ Kennotuotanto 700 milj. EUR/v (50 000 t/a)

On huomattava, että akkukemikaalitehdastakaan ei ole vielä saatu ajettua ylös, vaikka senkin tehtaan piti valmistua jo kesäkuussa 2021.

Muista tuotantolaitoksista ei ole vielä tietoakaan, vaikka Haminan Prekursori tehtaasta on saatu aikaan investointipäätöskin, mutta sehän ei tietenkään takaa sitä, että tehdas koskaan käynnistyy.

Jo Haminan tehtaan investointipäätöksen yhteydessä VISIONÄÄRI MATTI HIETANEN kertoi, että Haminan tehtaan käyttämän sulfaattipitoisen raaka-aineen lähdettä vasta mietitään, joten voi hyvin olla, että kysymyksessä onkin tuontiraaka-aineet, joten VISIONÄÄRI HIETASEN VISIOT BKT:N OSALTA TÄMÄNKIN TEHTAAN OSALTA OVAT TÄYSIN ILMASSA.

Uudessakaupungissakin piti käynnistyä Euroopan isoin Soijatehdas, mutta sittemmin sekin lähes 190 milj. EUR:a maksanut tehdas meni konkurssiin ja aloittaa nyt sitten vaivalloisen taaperruksen aivan muiden tuotteiden ja rahoittajien varassa.

Soijatehtaassakin piti rahoittajana olla kiinalainen taho vähän samaan tyyliin kuin Kemijärven uudessa sellutehtaassa, mutta eipä kumpikaan hanke ole kummemmin menestynyt huolimatta kiinalaisesta innostuksesta.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: