Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
eeroSellua pinnalle23.5.2023 16:01
Kymysys AKMmmälle ?

Tännään YLE Lappi nettiuutisissaan klo 13.09 kertoi liukosellun käytöstä tienparannusaineena.

Destia j Tapojärvi Oy ovat kehitelleet uutta menetelmää soratien kunnossapidossa.
Sodankylässä Unari-Luusuan tiellä pintakerrokseen on syötetty mukaan metsäteollisuuden sivuvirtatuotetta liukosellua.
Jutusta käy ilmi, et sen käyttökokemukset ovat vielä lyhytaikaiset, mut yhdentalvenyli ja kevään kelirikon jälkeen liukosellukuidulla käsitelty tieosuus vaikuttaisi todella hyvältä.

Liukosellukuidulla paranneltu tienpinta estää kesäaikaisen pölyämisen.
Valtava tiesuolan rahtaus keskieuroopasta vähenisi huomattavasti.
Suolan ostomäärissä ja rahtaamisessa syntyisi huomattavia kustannussäästöjä ja etenkin rahdin väheneminen olisi ekologista säästöä.

AKM: Metsäteollisuusalan erikoisasiantuntijana voisit varmaan valaista ko. kehitysprojektia ja käytetyn liukosellukuidun soveltuvuutta ja sen sivuvirtatuotteen tuotantomääriä ja muita käyttökohteita ja merkitystä kiertotaloudelle.
alan kolmas miesRe: Sellua pinnalle27.5.2023 3:28
Sorry Eero, että vastaus hyvään kysymykseen kesti näin kauan, kun on ollut muita kiireitä.

Eerolle voin kertoa, että jonkun verran on tullut oltua TVH:llakin kesätöissä 1950-60 lukujen taitteessa, jolloin mm. Pyhäsalmessa päällystettiin kilometrikaupalla alun perin soraista 4-TIETÄ öljysoralla.

Silloin vielä lauantaisinkin piti käydä töissä 12:00 asti, jolla tietysti tehokkaasti rajoitettiin nuorten miesten harrastustoimintaakin viikonloppuisin.

Mutta ei siitäkään kukaan valittanut, koska työtä pidettiin silloin vielä arvossa.

Se täytyy sanoa, että kyllä aika hyvää tien pintaa tuli öljysorauksen avulla pölyäviin soratiehen verrattuna, mutta silloin vielä AKM ei ollut vielä opiskellut puunjalostustieteitä, eikä tiennyt maailman menosta juuri vielä muutenkaan mitään.

Mutta jo silloin ajattelin, että öljysorassa seosaineena olevan bitumiöljyn täytyy toimia jonkinlaisena kiviaineksen sidosaineena.

Bitumiöljy on taas sivutuote, jota syntyy raakaöljyä tislattaessa.

Bitumiöljyn nykyiset maailman markkinat ovat suuruusluokkaa 16.2 milj. tonnia ja bitumiöljyn tonnihinta lienee nykyään suunnilleen tasolla 3 500 EUR/tonni.

Liukosellun (Dissolving Pulp, DWP = Dissolving Wood Pulp) maailman markkina on taas kooltaan suunnilleen 8 milj. tonnia ja keskimääräinen markkinahinta lienee nykyään vain noin 650 EUR/tonni.

Äkkiseltään tästä voisi päätellä, että sellu tulee halvemmaksi kuin bitumi. Tämäkin asia täytyy varmaan selvittää Destian ja Tapojärvi Oy:n innovaattoreilta.

Liukosellua (englantilaisittain dissolving pulp) valmistetaan pääosin kemiallisesti kuitupuusta, jolloin saanto kuitupuusta jää alhaiseksi (30 - 35 % puusta) prosessissa.

Liukosellu valmistetaan tyypillisesti sellun sulfiitti- tai kraftprosesseissa, joista kraftprosessissa tarvitaan keitossa hapan esihydrolyysivaihe hemiselluloosien poistamiseksi.

Puuaineshan sisältää selluloosaa puulajista riippuen 40-50%, hemisellulloosaa 23-32% ja ligniiniä 15-30%.

Sellujen ns. keitossa selluloosa pyritään erottamaan hemiselluloosasta ja ligniinistä, jotka tyypillisesti ohjataan ns. kemikaalikiertoon ja energian (höyry & sähkö) tuotantoon.

Liukoselluissa pyritään mahdollisimman puhtaisiin selluihin ja siksi selluloosasaannot jäävät alhaisiksi.

Korkeimman liukoselluloosan laadun saavuttamiseksi liukosellun tulisi olla peräisin nopeasti kasvavista lehtipuista, joiden ei-selluloosapitoisuus on alhainen.

Sulfiittiprosessilla valmistetaan massaa, jonka selluloosapitoisuus on jopa 92%. Se voi käyttää ammoniumia, kalsiumia, magnesiumia tai natriumia valmistuskemikaalien pohjana.

Esihydrolyysisulfaattiprosessi tuottaa massaa, jonka selluloosapitoisuus on jopa 96 %. Erityiset emäksiset puhdistuskäsittelyt voivat tuottaa tätäkin korkeampia selluloosapitoisuuksia: jopa 96% sulfiittiprosessissa ja jopa 98% sulfaattiprosessissa.

Liukomassaa käytetään tyypillisesti regeneroidun selluloosan valmistuksessa.

Regeneroidussa selluloosaprosessissa selluloosa muuttuu selluloosaksantaatiksi, joka liukenee helposti kaustiseen soodaan.

Tuloksena oleva viskoosi neste voidaan suulakepuristaa kehruulevyjen läpi ja regeneroida tekokuiduiksi.

Selluloosa voidaan myös liuottaa joihinkin orgaanisiin liuottimiin suoraan ja käsitellä selluloosakuitujen regeneroimiseksi eri muodoissa.

Lyocell-prosessissa käytetään amiinioksidia selluloosan liuottamiseen, ja Tencel on ainoa kaupallinen esimerkki tästä suoraliuotusprosessista, joka toisin kuin viskoosiprosessi on saasteeton.

Äskettäin Jyväskylässä avattiin uusi Spinnova Oy.n ja Brasilialaisen ison selluyhtiö Suzanon yhteinen sellupohjaisten (mm. mikrofibrilloitujen sellujen (MFC) tekstiilikuitujen kuitulaitos.

Spinnova mainostaa myös olevansa täysin päästeetoön tehdas, joka ei tarvinnut tiettävästi edes ympäristölupaa.
Sellusta on siis moneksi.

Yleisesti on tiedossa, että TEEVEEHOON toimet eivät ole aina kestäneet päivänvaloa ja muistaakseni vajaa vuosi sitten ihmeteltiin sitäkin, kuinka Oulun lähistöllä oli tullut yllättävän paljon moottoririkkoja.

Kun asiaa lähdettiin sitten tarkemmin tutkimaan, niin paljastui, että TVH:sta Destiaksi muuttunut valtion laitos oli ryhtynyt päällystämään teitä jollakin päällysteellä, josta oli sitten muistaakseni levinnyt autoihin joitakin arvaamattomia "pienhiukkasia".

Eero kertoo tuossa tiedotteessaan, että Destia on tehnyt Lapin sorateillä innovatiivisia tienpäällystyskokeita Tapojärvi Oy:n kanssa.

AKM suhtautuu kuitenkin hieman epäillen tähän Tapojärvi Oy:n ja Destian väliseen yhteistyöhön, koska Tapojärvi Oy näyttää toimineen pääasiassa kaivosalalla ja sattumalta AKM tuntee myös kaivosalaa syvällisesti vuosikymmenien ajalta.

Tässäkin asiassa pitäisi muistaa, että meillä suhtaudutaan selluntekoonkin hieman vanhahtavalla tavalla, kun esim. paperiselluissa yli 50% puuraaka-aineesta ohjautuu kemikaalikiertoon ja mustalipeästä em. tavalla energia tuotantoon.

AKM on jo vuosikymmeniä promovoinut sitä, että ligniinistä alettaisiin valmistaa erilaisia hiilikuitutuotteita, joilla voidaan korvata mm. terästä, pakkausmateriaaleja jne.

Kalleimmat ligniinistä valmistetut ja avaruusaluksissa käytetyt hiilikuitutuotteet maksavat nykyään jo 176 600-264 900 EUR/tonni.

AKM käsityksen mukaan ainakaan näin arvokkaita sellun valmistuksessa syntyviä tuotteita ei ainakaan pitäisi lähteä Lapissa sorateille levittelemään.

AKM:n käsityksen mukaan Stora Enso ja UPM:kin tietävät nykyään näistä sellun valmistuksen sivu- ja päätuotteista huomattavasti enemmän kuin kaivosteollisuuden sivuvirtoja hyödyntävät Destia ja Tapojärvi Oy.

Jos tulevaisuudessa kehitys vie siihen suuntaan, että nykyiset sellun sivutuotteet ovatkin arvokkaampia kuin sellu, niin silloinhan voi käydä niinkin onnettomasti, että puhdasta sellua voidaan käyttää sorateilläkin pölyn sidontaan.

Eihän sekään ole mikään salaisuus, että pääasiassa valkaisematonta sellua käytetään ympäri maailmaa sementtikuitulevyjen valmistuksessa 5-10% levyjen painosta.

Tähänkin uppoaa maailmassa sellua nykyään yhteensä suunnilleen 1.7-1.8 milj. tonnia.
ottoRe: Sellua pinnalle29.5.2023 10:41
Olennaista Lapin Ylen uutisessa oli soratie ja sen pinta.

Bitumia ei riitä edes kaikille pääteille.

Kiitos vaan kepulaiset tästäkin!

Hyviä havaintoja akm! Kytkökset johtavat todellakin kaivosteollisuuteen...
ottoRe: Sellua pinnalle13.6.2023 16:51
Valtatie ysiä paikkailtu jollain "sirotepaikoilla" sieltä täältä Jännevirralta pohjoiseen.

Sitä on tienpito jo.

Kiitos vaan Marinin hallitus! Veitte öljynjalostuksen Rotterdamiin rotat!
alan kolmas miesRe: Sellua pinnalle13.6.2023 18:44
AKM epäilee jo sitäkin, että kohta aletaan iskemään sorateille päällyteeksi kallista kakkosnelosta, johon on laaitettu pintaa KY viitosta.

Kyllä Marin hallitus on järjestänyt suomalaisille lokosat oltavat, kun työviikon pituuskin kohta lyhenee neljään päivään viikossa ja 2/5 päivää maataan lomilla rannoilla tai kalassa yhteiskunnan piikkiin.

Kalliiksi tuli Suomelle FEMINISTI ÄIJÄ RINTEEN, BILE SANNAN ja MYYRÄ SAARIKON tunarointi valtion rahakirstun vartijoina.

Avasivat pahalaiset PANDORAN LIPPAAN ja nyt PETTERILLÄ, RIIKALLA ja SARILLA hirmutyö laittaa maan asiat kohdalleen, kun hallitukseen on vielä tarjolla HENRIKSSONIN kaltainen vasemmistolainen NELIRAAJA JARRUTTAJA, mutta mustan SAABIN peräpenkki maistuu HENRIKSSONILLEKIN, joten nimensä tulee hallitusohjlemaan HENRIKSSONKIN laittamaan.

Eikä tulevaa menoa tule mitenkään haittaamaan, vaikka HENRIKSSON hyppäisi vasemmistolaisten leiriinkin, koska eduskunnassa on joka tapauksessa nyt pitkästä aikaa aivan selvä oikeistolainen enemmistö (64.2%) ja seuraavissa vaaleissa tahdin tulee joka tapauksessa määräämään PERSUT!

Vuosikymmenet MUSTAA PEKKAA pelattaessa NATO OPTIO on nyt lopullisesti poissa, joten kepuloisetkaan eivät voi enää OPTIO PELIÄ pelata.

Porin tulevassa kesätapahtumassa tullaan taas näkemään kohta tehtävänsö jättävän UNILUKKARIN rinnalla tavalliset MOOTTORITURVAT, jotka lähes joka ikisesessä YLE:n, MTV:n, TV4:n lähetyksissä ja Hesarin sekä Ilta-Sanomien ja Iltalehden sivuilla syöttävät suomalaisille KIINALAISTEN KOMMUNISTIEN, VIHERVASSSARIEN ja GLOBALISTIEN luomien TEKOÄLYJEN jargoneja, kuinka koko maapallo tuhoutuu viimeistään vuoteen 2035 mennessä, ellei JUKOLAN VIESTISSÄKÄÄN saada HIILIJALAN JÄLJET NÄKYMÄTTÖMIKSI.

Alla Porin kesätapahtuman MOOTTORITURPIEN alustava lista:

"SuomiAreena-ohjelman sisällöissä nähdään tuttuja kasvoja yhteiskunnan eri osa-alueilta.

Mukana ohjelmassa ovat mm. piispa Mari Leppänen, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö, europarlamentaarikot Alviina Alametsä, Heidi Hautala, Elsi Katainen, Nils Torvalds, Henna Virkkunen, Satu Hassi, Ville Niinistö ja Sirpa Pietikäinen, uudet kansanedustajat Ville Merinen "terapeuttiville", Susanne Päivärinta, Fatim Diarra, Nasima Razmyar, Jarno Limnéll sekä Pauli Aalto-Setälä, toimittaja Ruben Stiller, ratakelaaja Leo-Pekka Tähti.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä, jalkapalloilija Nora Heroum, dokumenttiohjaaja Sami Kieksi,

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, vastuullisuusvaikuttaja Noora Shingler, toimittaja Katja Ståhl (MIKA AALTOLAN valitsijanainen; Katja selvitti, että MIKA TYKKÄÄ Arja SAIJONMAAN KORKEASTA VEISUSTA, mutta ei kaikkien suomalaisten tykkäämästä SUVI VIRRESTÄ. Olisihan Mika voinut myös valita myös Katjan ohjelmaan virren nro 492, Ystävä sä lapsien. Jos KÄÄRIJÄ esittäisi nyt tuon virren Porissa, niin MIKA varmistaisi presidentin viran jo Porissa),

aivotutkija Minna Huotilainen, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, ulkoministeri Pekka Haavisto, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja toimitusjohtaja Taina Susiluoto,

Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen, Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, toimittaja Riku Rantala, SDP:n puheenjohtajaehdokkaat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, IVALO.COMin vastuullisuusjohtaja Outi Pyy, toimittaja-tietokirjailija Helena Petäistö, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela, perussuomalaisten ex-puheenjohtaja Timo Soini, hallitusammattilainen Kaisa Olkkonen, jääkiekkoilija Jesse Joensuu, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila, CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummer, Posti Groupin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn, toimittaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari, Music X Median toimitusjohtaja Kaisa Rönkkö, Kari & Pantzar Co:n Emma Kari ja Mari Pantzar, Lahden Pelicansin Pasi Nurminen, artisti ja toimittaja Miguel Peltomaa,

ilmastoaktivisti Atte Ahokas, Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäki, taiteilija Eino Grön, psykoterapeutti Maaret Kallio,

SITRAN ylijohtaja Atte Jääskeläinen, pääsihteeri Petteri Taalas, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, Sulapacin toimitusjohtaja Suvi Haimi, poliisi Heidi Foxell, ex-jääkiekkoilija Veli-Pekka Ketola, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle, näyttelijä-käsikirjoittaja Joonas Nordman, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa, Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukio, artisti Paleface, Viral Vegansin Benjamin Pitkänen sekä paljon kiinnostavia muita nimiä!

Merkille pantavaa on, ettei PUHUJIEN LISTALLA näy olevan eduskuntavaalien ylivoimaista ÄÄNIKUNINGATARTA eli RIIKKA PURRAA, todellista valtiomiestä JUSSI HALLA-AHOA, eikä myöskään SARI ESSAYAHIA tai ELINA VALTOSTA.

Porissa siis huulta heittämässä näyttää siis olevan menneen ajan poskensoittajat!!!
ottoRe: Sellua pinnalle27.6.2023 8:16
Mikä muuten betonipinnoitteessa tökkii?

Sitähän kokeiltiin jokunen vuosi sitten,

Akm lienee perillä?
eeroRe: Sellua pinnalle29.6.2023 6:40
Bitumiasvaltin korvaaminen betonilla ei ole osoittautunut kannattavaksi.

Betonipintaa ei voi valaa yhtenäiseksi sen joustamattomuuden vuoksi, vaan valut on tehtävä pätkittäin liikuntasaumalla.

Tämä osoittautui erittäin hankalaksi, koska routa on ylivoimainen vastustaja, laatan reunat saattoivat kohota jopa useita senttejä.

Toinen suuri ongelma oli alkalikiviainesreaktio "betonisyöpä".
Pintakerros rapautui yllättävän nopeasti ja aiheutti kulumisurautumista nopeammin kuin bitumipinnoite.

Betonipintaa alettiin kokeilla suomessa jo 1992 Nurmijärvellä. 13 vuoden jälkeen betoni kuorittiin pois ja valettiin bitumiasvaltti.

Samoin Ruotsissa kokeiltiin vielä vuonna 2007 Uppsalassa E4 moottoritiellä betonipintaa yhtä huonolla menestyksellä.
2018 betonipinta rouhittiin 4 cm syvyydeltä pois ja päälle valettiin bitumiasvaltti.

Muistan molemmat tienpätkät ajaneena kuinka aina liikuntasauman kohdalla kuului ääni renkaiden ylittäessä sauman. Niissä oli isot erot, toinen napsahti enenmmän kuin toinen.

Eipä ole petonkista tienpäällysteeksi.
ottoRe: Sellua pinnalle29.6.2023 8:31
Sepä betonista.

Bitumipula ja sen loppuminen kokonaan lähitulevassa on tosiasia.

Sikäli kun vihreää siirtymää toteutetaan.

Hyvin ja oikealla tavalla ylläpidetty soratie on alemman verkon osalta aivan toimiva ratkaisu.

Se vaan edellyttää tienpitäjältä jatkuvaa kunnossapitoa.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: