JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

eero	Kyttyrälohi	1.9.2023 20.58
Ajattelin jatkaa keskustelua tenojoen kalatilanteesta entisellä otsikollani Tenon lohi, mut 4 vuotta taapäin etsiessäni huomasin , et joku on ehkä loukkaantunut toteamuksistani ja poistanut sivustolta koko keskustelupalstan. AKM:kin muistaa asian, koska kyseenalaistin sinun kalastustaitosi. !?!? Jatketaan uudella otsikolla. Ed. viitaten vuonna 2021 elokuun puolivälin jälkeen vierailin Tenojoen rantavarsilla tapaamassa ystäviäni ja toteamassa surkean mätänemistilanteen joen rantapenkoilla. Tästä vierailustani kirjoitin pitkän tarinan, mut näitä ei oo ennää sivustolla nähtävinä. Nyt, juuri vielä vietettävänä kesänä, lähdettiin rakkaan vaimoni kanssa kalareissulle Lappiin. En ole vuosikausiin kalastanut suomen lapissa, täälläolevan surkean kalasaalismahdollisuuksien vuoksi. Tämä aihe olisi pidemmän tarinan veroinen- Vuosikaudet olen kalastanut vain Norjassa, koska se on niin yksinkertaisen helpompaa lupakäytännön ja alamittarajoitusten vuoksi. Matkamme vaiheissa kävin Utsjoen kylän Onnelantörmällä rannassa katsomassa mitä siellä ui ? Elokuu 3 päivä. Ei vielä kuolevia lohia. Kiersimme Varanginkautta Borselvalle, Kartan mukaan Karigasniemeltä suoraan pohjoiseen, Norjan rannikolle. Tarkoituksenani varsinainen saaliskala oli kyttyrälohi. Kalastuslupa tarvis ostaa. Joen rannassa ns. akanvirrassa pyöri "mustanaan" kyttyrälohta. Haavilla olis voinu kauhoa, kilokaupalla, suoraan virrasta. Mut oli kiellettyä. Virvelin siimanpäähän laitoin pikku lipan. Toisella heitolla kala kiinni. Koska olin vain 20 km. mereltä ylävirtaan, kala oli kirkas nousulohi. Naaraslohi, aivan kirkaspunainen, jonka mäti oli aivan tomaatinpunainen. Perkasin ja vein vaimolleni, jonka jälkeen menin uudelleen rantaan ja samanlainen, kolmannella heitolla. Tämä minulle riitti., Sain sen mitä tulin hakemaan. Graavina, savustettuna, paistettuna. Aivan loistava ruokakala. Tänpäivänä käy keskustelu,et kyttyrä tuhoaa Tenojoen kalastuksen. Koska ei ole juurikaan tieteellistä tutkimustietoa, on ehkä mahdollista, et tästä kyttyrälohesta tulisikin uusi tulonlähde paikallisille asukkaille ???

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Kyttyrälohi	1.9.2023 21.48
Juuri näin ajattelivat venäläisetkin, kun päättivät tuoda kyttyrälohen Jäämereen. Nyt on tavoite toteutunut. Lohta on kaikille.

alan kolmas mies	Re: Kyttyrälohi	2.9.2023 4.24
AKM ei ole ollut osallisena, jos kyttyrälohi ja muu kalastusaiheinen keskustelu on sensuroitu. Kyttyrälohi on ollut AKM:lle tuntematon kalalaji siihen asti kun Eero valisti tässä asiassa. AKM ei nouse myöskään Pentti Linkolan tasolle kalastusasioissa, enkä oikein ole ollut innostunut Lapin lohijoista. Lähtökohtaisesti AKM on kuitenkin sitä mieltä, että koko kalastuselinkeinon valvonta on Suomessa nähtävästi sellaisten viranomaisten käsissä, joilla ei ole muuta pätevyyttä hoitaa asiaa kuin ilmeisesti kepuloisten jäsenkirja. Kepuloisten jäsenkirjan avulla on puoli Suomea tehty autioksi, kun on kansallispuvut päällä tanhuttu ja kanteletta soitettu. On suorastaan irvokasta, että Suomessa lohijoistakin nykyään päättää joku Jasper Pääkkösen tapainen näyttelijä. Sinänsä en halua Jasperia näyttelijänä morkata enkä edes innokkaana kalastajana, mutta näyttää kuitenkin siltä, että näitä kalastuasioitakaan ei vain voi hoitaa vain toisella kädellä maa - ja metsätalousministeriössä. Pahoin pelkään, että aggressiivisella ympäristöministeriöllä ja myös TEM:n virkamiehillä on sormena pelissä tässäkin asiassa, kun esim. lohiportaita ei ole vuosikymmeniin saatu käsittääkseni rakennettua isoihinkaan jokiin. Meillehän ei ole pystytty kehittämään edes järvikalojen varaan käsittääkseni muuta bisnestä kuin jotkut kalliit Kuusamon särkisäilykkeet. Varkaudessa taittaa olla Stora Ensolla joku sampilammikko, mutta siinäpä se taitaa koko ala olla. Aikoinaan tuli Savonlinnassa seurattua muikun nuottapyyntiäkin vuosikymmenet, kun yksi loistava nuottaapaja oli aivan meidän kesäpaikan vieressä. Joka ilta nuotalle meni talon isäntien nuottakuntia puolitusinaa soutaen, sitten moottoreill ja troolaten. Muikkuakin nousi satoja kiloja illassa. Kovaa työtähän se oli, kun kalat piti vielä illalla saada levitykseen ja torille. Ei siinä isännille monta tuntia jäänyt unile, kun oli vielä tilat ja perheet hoidettavina. Nykyään noillakin selillä on vain yksi nuottakunta, joka harjoittaa troolausta. Norppien takia kalastus on suureksi osaksi kielletty jne. Tänä kesänä huomasin positiivista kehitystä, kun täplärapu näyttää levinneen kymmenien vuosien jälkeen varsinaisen jokiravun hävittyä ruttoon. Tilanne on erikoinen, kun Suomessa on jo kansakouluista lähtien aina toitotettu, kuinka Suomi on tuhansien järvien maa, mutta siitä huolimatta meillä ei ole innostuttu kalaruokiin, kun tarjolla on ollut SINISTÄ LENKKIÄ ja SUOMI MAKKARAA. Kun tuo kyttyrälohi tuli minulle tutuksi, niin usein ajattelin, miksi siitä ei ole kehitetty kunnollista bisnestä meillä, jos sitä nousee Eeron mainitsemalla tavalla Tenostakin. Tiedossa on, että venäläiset kyllä arvostavat kalastusta ja kalaruokia, mutta onko meillä eletty liiaksi Valion ja MTK:n ehdoilla maaseudulla. Helsingin Sanomissahan on nykyään ilmeisesti kymmenittäin erilaisia tyhjäntoimittajia, jotka koko aja kyttää ns. vieraslajeja ja voi olla, että tämäkin saattaa olla vaikuttamassa tässä taustalla, vaikka ehkä siinä on ongelmia myös kutupaikkojen osalta, jos kyttyrälohia on niin runsaasti, ettei kunnon jäämerenlohelle enää sijaa löydy. Kyllähän noita lohia ja muitakin kaloja Suomen kaupoissa jo näkee jopa Koreasta saakka, niin tuntuu oudolta, ettei esimerkiksi Espoossa tunnu löytyvän edes kunnon paistiahvenia kuin satunnaisesti.

otto	Re: Kyttyrälohi	2.9.2023 7.37
MItähän venäläiset ajattelivat levittäessään hirvikärpäsen ja supikoiran Suomeen? Kysynpä vaan.

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Kyttyrälohi	2.9.2023 9.41
Kysynnän ja tarjonnan laki toteutuu lohen hinnassa, vaikka lohen maku pysyy samana. Niukkuus nostaa perinteisen Tenon lohen hintaa. Jos ostajia on kyttyrälohelle jatkossakin, niin elinkeinon kannattavuus on taattu. Pyytäminen on aivan ilmeinen myyntituote itsessään. Jos pyytämisen ilo loppuu, siitä voi tuĺla matkailuelinkeinolle vaikeuksia. Ei ole aivan tuulesta temmattu vanha viisaus: "Lohta kannattaa pyytää, vaikka ei sitä saisikaan"

alan kolmas mies	Re: Kyttyrälohi	5.9.2023 19.01
Minua hieman ihmetyttää tuo EU:n ajama NARRATTIIVI vieraslajeista. YLE ja Hesari ovat taas tarttuneet tähänkin villitykseen jonain hirvittävänä luontokatona. Kyttyrälohikin on ilman muuta vahingollinen vieraslaji, koska se on kehitettty Venäjällä. Eero varmaan tietää, missä laboratoriossa tai Kuolan niemimaan lohilammikossa. On syytä pitää myös tiukasti mielessä, että meillä ja kaikissa EU maissa PERUNA on pahinta laatua oleva vieraslaji, joka on tuotu Eurooppaan Etelä-Amerikan Andeilta. Suomeenhan perunakin rantautui tietysti saksalaisten ensin peltiseppien ja varmaan myös kotimaisten hakkapeliittojen toimesta ruokapöytiin 1740-luvulla ja sieltä sitten hienoston evääksi. Samalla peruna sitten syrjäytti ikiaikaisen nauriinkin käyttämisen kaskeamisen jalon taidon osaavien savolaistenkin ruokapöydistä. Vastaavalla tavalla VIHERVASSARIT ovat nyt kieltämässä kaikki geenimanipuloidut viljatuotteet ja muutkin lajit, mutta TÄSSÄKÄÄN RASISMIN NOLLATOLERANSSISSA, ei haluta tunnustaa sitäkään, että geenimanipuloiduissa kasveissa ja eläimissä kuten AYRSHIRE lehmillä ja Italian Toscanasta peräisin olevilla LEGHORN kanoilla on viljasato, maito- ja kananmunien tuotanto moninkertainen ja monissa tapauksissa laatu parempi, kun jollakin kitukasvuisella kotimaisella kauralla tai maatiaiskanalla. Mieenkintoinen kysymys on sekin, kuinka VIHERVASSARIT ovat kiilusilmäisesti nyt vaatimassa sitäkin, että kannabis pitäisi meillä lailllistaa ja nähtävästi kaikki kuivuneet härkäpapupupellot on nyt laitettava kannabikselle ja jokaisen koulun viereen on syytä rakentaa valvotut tilat, joissa stressaantuneet oppilaat voivat välitunneilla käydä haikuja vetämässä, jotta jaksavat kuunnelle Amerikasta apinoitua ja opetushallituksen jo pikku lapsille levittämää interseksuaalista sanomaa ja transu aaatteita. Kyyttölehmän syrjayttämistä ei kuitenkaan voi hyväksyä VALION ajaman kommunistiseen kolhoositalouteen perustuvan lypsytoiminnan kustannuksella. Tämäkin pelkästään määrään kohdistuva tuotantopolitiikka muistuttaa suomalaisia siitä, kuinka NEUVOSTOLIITOSSA tavoitteeen oli nousta määrällisesti maailman johtavaksi teräksen tuottajaksi, mutta samalla unohtui se, että olisi ollut hyvä kehittää ruostumattomia teräksiä, joten NEUVOSTOLIITON kommunistinen terästutanto perustui siihen onnettomaan ideaan, että tuotetaan mahdollisimman paljon terästä, joka ruostuu pois lähes samaa vauhtia kuin tuoetaan ja loppu menee sitten kierrätykseen. Tämä kuolleena syntynyt liikeideahan muistuttaa ns. VESIJUOKSUA - LIIKE ON KOVA, mutta vauhti on NOLLA: Keskustan virallinen äänikin tietää ne vaarat, jotka liittyy erilaisissa laskutoimituksissa nollaan. Samaa voi sanoa myös EU:n maatalous-, metsä- ja energia-, ja kierrätys politiikasta, josta on mahdollisimman pian päästävä Suomessa eroon. Lupaava härkäpapukin näyttää nyt YLE:n viimeisimpien ohjelmien mukaan kuivaneen jollakin viljelijällä pystyyn, kun on oli ilmeisesti unohtanut kastelun merkityksen tai laittanut viljelmän jo luonnostaan niin kuivalle kankaalla, että papu kuivi pystyyn, kun tuli pari sateetonta päivää. Ilmeisesti tässäkin tapauksessa LUKEN tai RUOKAVIRASTON konsulentit eli ns. "asiantuntijat" olivat ehdottaneet papuviljelmän istuttamista väärään paikkaan tai siemenet ovat jo istutetessa olleet homehtuneita. Joissakin tapauksissa meillä on Suomessa ollut TAPIONKIN kanssa vähän vastaavia ongelmia, kun on laitettu väärät taimet värille kankaille. Onhan sekin aivan selvä, ettei kitukasvuinen mänty tai kuusikaan missä tahansa kosteikossa tai kuivalla kitumaalla kasva, vaikka sitä kuinka vaalii. Alla vähän WIKIPEDIA lisätietoa PERUNAN historiasta: "Peruna on peräisin Etelä-Amerikasta Andien alueelta. Siellä sitä on varsinkin vuoristoalueilla viljelty jo tuhansien vuosien ajan. Espanjalaiset valloittajat toivat 1500-luvulla perunan Eurooppaan. Todennäköisesti Andeilta Espanjaan palanneet merimiehet käyttivät sitä samoin kuin maissia ravintonaan merimatkan aikana. Varhaisin sitä koskeva kirjallinen maininta on peräisin Andeilla 1530-luvulla matkustelleelta Cieza de Léonilta. Monista varhaisista maininnoista on kuitenkin vaikea päätellä, onko niissä tarkoitettu perunaa vai bataattia, jota nykyäänkin kutsutaan myös "makeaksi perunaksi" (engl. sweet potato, ruots. sötpotatis). Bataatti tosin vaatii paljon lämpimämpää ilmastoa kuin peruna, minkä vuoksi sitä ei suurimmassa osassa Eurooppaa voida viljellä. Nykyisin pidetään todistettuna, että Kanarian saarilla perunaa viljeltiin kaupallisesti viimeistään vuonna 1567, jolloin se mainittiin erään sieltä Antwerpeniin lähteneen laivan rahtikirjassa, ja Espanjan mantereellakin sitä on viljelty jo vuonna 1570. Englannissa tunnetaan perimätieto, jonka mukaan Francis Drake olisi tuonut perunan Eurooppaan. Nykyiset tutkijat eivät kuitenkaan pidä tätä uskottavana, koska hän palasi Etelä-Amerikasta kotimaahansa Tyynenmeren kautta Hyväntoivonniemen ympäri, mikä kesti kaksi vuotta, eivätkä hänen kuljettamansa perunat olisi näin kauan pysyneet lisääntymiskykyisinä. Vielä tämän jälkeen pitkät ajat vain harvat ihmiset Euroopassa viljelivät tai söivät perunaa, jonka viljelys kohtasi varsin voimakasta vastustustakin. Varsinkin kirkollisissa piireissä levitettiin huhua, että kasvi olisi myrkyllinen tai muuten vahingollinen sielulle. Monet papit jopa kielsivät seurakuntalaisia viljelemästä perunaa sillä perusteella, ettei sitä mainittu Raamatussa eikä se siksi kelvannut ihmisravinnoksi. Eräät herbalistit myös väittivät sen aiheuttavan spitaalia. Väitteissä kasvin myrkyllisyydestä oli perääkin, sillä sen vihreät osat, myös vihertynyt mukula, sisältävät myrkyllistä solaniinia. Kasvitieteilijät kuitenkin kasvattivat perunaa puutarhakasvina jo 1600-luvun alussa, mutta suurimmassa osassa Eurooppaa sitä alettiin vasta 1700-luvulla yleisesti viljellä peltomittakaavassa. Monessa maassa asiaan vaikuttivat sodat ja myös hallitsijoiden päätökset. Suuri merkitys oli Preussin kuningas Fredrik II Suuren vuonna 1744 antamalla määräyksellä, jonka mukaan virkamiesten oli jaettava ilmaisia siemenperunoita ja viljelyohjeita kaikkialla valtakunnassa. Ranskassa perunan yleistymiseen vaikutti erityisesti farmaseutti Antoine-Augustin Parmentier, joka itse oli ollut seitsenvuotisen sodan (1756?1763) aikana kolme vuotta Preussin sotavankina, mutta pysynyt sen ajan hengissä ja terveenä nimenomaan perunan ansiosta. Ranskan suuren vallankumouksen 1789-1799 aikana häntä alettiinkin kunnioittaa sankarina, joka oli pelastanut kansan nälästä aikana, jolloin kaikesta muusta oli pulaa. Muutamissa osissa Eurooppaa, erityisesti Irlannissa peruna pian muodostui kasvavan väestön lähes ainoaksi päivittäiseksi ravinnoksi. Vuonna 1845 Irlantiin kuitenkin levisi perunarutto, joka tuhosi koko perunasadon. Seurauksena olikin katastrofaalinen nälänhätä. Ruotsiin peruna saapui 1655, jolloin lääkäri ja luonnontieteilijä Olof Rudbeck istutti perunaa Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan. Hän tosin suositteli sitä sen kukkien vuoksi lähinnä koristekasviksi. Kreivitär Eva Ekeblad kirjoitti Ruotsin tiedeakatemialle tutkielman siitä, miten perunaa voidaan käyttää viinan, perunajauhojen sekä puuterin valmistamiseen. Tämän ja keksintöjensä vuoksi hänet nimitettiin ensimmäisenä naisena tiedeakatemian jäseneksi. Perunan historia Suomessa Perunapeltoa Suomessa perunoita on nähty ainakin 1720-luvun lopulta,jolloin niitä tuli Inkooseen Fagervikin kartanoon saksalaisten peltiseppien mukana. Pommerin sodan jälkeen perunoita toivat Suomeen sodasta palanneet sotilaat. Perunanviljelyä edisti erityisesti Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773. Peruna vei pian nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi. Vuonna 1797 perustettu Suomen Talousseura korosti monissa yhteyksissä perunan tärkeyttä. Vuonna 1807 seura arvioi perunanviljelyn olevan jo niin laajaa, että toimenpiteitä sen edistämiseksi tarvittiin enää Savossa ja Karjalassa. Perunan yleistynyt käyttö viinanpolton raaka-aineena kasvatti sen suosiota entisestään. Suomessa on Perunantutkimuslaitos, joka toimi Hämeenlinnan Lammilla 1982-2011 ja sen jälkeen Seinäjoen Ylistarossa. Teollisten perunatuotteiden kulutus on kasvanut hiljalleen Suomessa. Syynä tähän on helppo- ja monikäyttöisyys. Nykyään lähes kolmasosa perunoista syödään Suomessa teollisena jalosteena."

otto	Re: Kyttyrälohi	6.9.2023 14.10
Olikohan toissailtainen ylen päälähetys, joka alkoi näistä vieraslajeista. Näille oli laskettu jopa hintalappu. Ruutuun tulikin summa 400 miljardia! Ei käynyt ilmi, koskiko hintalappu Suomea vai koko Euuta vaiko peräti koko palloamme. Jatkouutisessa siitä ei enää ollut mainintaa joten kysymys lienee ollut siitä, että käsitteet miljardi ja miljoona menivät jälleen kerran sekaisin. Sehän ei taas ole mitään uutta. Etenkään ylen toimittajalta tahi vaikkapa kepun valtionvarainministeriltä. Jatkossa kävi ilmi, että kurtturuusu onkin erityisesti saariston ongelma. En sitä ole kovin suurena ongelmana pitänyt muuallakaan. Valtateiden varsillehan tuo tulokas sopii varsin hyvin. Ainakin moottoriteiden ajoratojen välisille kaistoille. En ymmärrä miksi se pitäisi sieltäkin hävittää veronmaksajien varoin. Mukavan näköisiähän nuo ruusupuskat ovat tien varrella ja samalla estävät vastaantulevan liikenteen valojen häikäisyä. Kyllä sinne sopii myös se lupiini. Kovasti on kummallinen tuokin hävittämiskampanja. Kyttyrälohi kuulunee samaan sarjaan hirvikärpäsen tahi supin kanssa. Idästähän ei ole muuta hyvää kuin nouseva aurinko...

eero	Re: Kyttyrälohi	6.9.2023 14.58
Aloitan tarinan vastaamalla virallisen äänen, oton ja akmmmän toteamuksiin. Virallinen ääni 02.09.23 klo 9.41 Kysynnän ja tarjonnan laki määrää lohen hinnan. Epäilen suuresti, ja kysyn, milloinka olet viimeksi ostanut aitoa Tenon lohta ja mistä ??? Kuten olen jo aiemmin ilmaissut, olen vieraillut Tenolla jo useina vuosikymmeninä. Silloin aikoinaan vanhaanhyväänaikaan, kun Tenossa oli vielä lohta, sitä oli jopa myytävänä paikallisissa ruokakaupoissa. Silloin -80 luvulla. 2000 luvulla ei aitoa Tenonlohta ole ollut myytävänä yhdessäkään ruokakaupassa tenonlaaksossa. Niukkuudesta ei ole antaa rahakkaallekkaan turistille. Ne vähäiset saaliit, jotka on joesta ylös nostettu, kalastajan perhe nauttii ne ilomielin. Paikalliset verkkopyytäjät, jos saavat kalaa yli oman tarpeen, myyvät ne jokivarren ravintoloihin. Koskaan 2000 luvulla lohta ei ole riittänyt kaupan hyllylle määrittelemään kysynnän ja tarjonnan lakia. Otto !! Hirvikärpäset ja supikoirat eivät ui Tenossa !! Itseasiassa olet oikeassa. Idästä molemmat lajit tulivat suomeen, mut ei liene aiheellista syyttää asiasta venäläisiä ihmisiä. Molemmat rotikaiset tulivat aivan ihan ite. AKM suora lainaus tekstiisi "Kyttyrälohikin on vahingollinen vieraslaji, koska se on kehitetty venäjällä " Eero ei tiedä laboratorioasioista, mut Eero tietää hyvin paljon lohen käyttäytymisistä eri jokiolosuhteissa. Yli 40 vuoden kokemuksen syvällä rintaäänellä seison sanojeni takana. Kyttyrälohi ei ole kenenkään toimesta missään laboratorioissa kehitetty muunnoslaji, vaan on aito oma lohilajinsa Pohjoisamerikan ja Kanadan rannikoilla. Siellä laji tunnetaan nimellä pinksalmon. Se, onkose ehkä, taikka ei vahingollinen Tenon alkuperäiselle Atlantinlohelle, on edelleen arvoitus, josta olen jo aiemmin kertonuty, että tieteellistä tutkimustietoa lajista on erittäin vähän. Kun ekakerta yksittäishavainnot Tenossa olivat vuodelta 2017, silloinen LUKEn erikoistutkijan, nyt jo eläköityneen Eero Niemelän kanssa useampikin kerta keskusteltiin asiasta Tenojoen törmällä. Niemelä jo ennusteli silloin, et tämä laji lisääntyy huolesttavassa määrin. Niemelän jäätyä ansaituille eläkepäivilleen hänen manttelinperijänsä Panu Orrellin kanssa keskusteluyhteys on jatkunut. Tänäkesänä norjalaisten viritelmä Tana Bron alapuolelle kyttyrälohipato oli syntyessään jo täysi fiasko. Kyttyrälohi on tullut Tenoon jäädäkseen. Suomen viranomaiset, kuten Niemelä ja Orrell ovat tunnustaneet, viranomaiset ovat täysin hampaattomia mihinkään ratkaisuihin Tenojoen tulevaisuuden suhteen. Nuorgamista, suomen rajalta Tenojokea on vielä Tenovuonoon matkaa 70 km, jota Norjan valtio hallitsee mielinmäärin. Jo edeeläolevassa kommentissani vihjasin kyttyrälohen hyödyntämisestä kaupallisella pyynnillä ihmisravinnoksi. Onko kyttyrälohen kaaosmainen nousuryntäys Tenoon tappavan tuhollinen atlantinlohelle?? Atlantinlohi aloittaa nousunsa kutujokeensa jo hyvin varhaisessa vaiheessa jäiden lähdettyä. Suurimmat lohet pyydystetään jo kesäkuussa. Atlantinlohi ei ala kututouhuun heti jokeen noustuaan, vaan atlantinlohi kutee vasta syyskuun-lokakuun tienoilla. Atlantinlohi viettää rauhaisaa kesäaikaa pari-kolme kuukautta. Kyttyrälohi aloittaa nousunsa jokeen heinäkuun puolivälissä (keskim.) ja kutee viimeistään kolmen viikon kuluessa, nousunsa jälkeen. Suurin nousuryntäys on heinäkuun-elokuun vaihteessa ja elokuun puoliväliinmennessä kyttyrä on suorittanut lisääntymistehtävänsä. Kudunjälkeen kuolleita lohia elokuun loppupuolella on ennää vai yksittäisiä kappaleita. Atlantinlohen kutukiima alkaa syyskuun aikana ja kyttyrälohi on jo kutenut, kuollut ja raadot valuneet alas. Atlantinlohella on täysi rauha suorittaa omat lisääntymisseremoniansa. Tuhoaako kyttyrälohi Tenon atlanninlohikannan ???

otto	Re: Kyttyrälohi	6.9.2023 17.16
Esimerkiksi "hihipedian" mukaan kyttyrälohesta todetaan seuraavaa: "Kyttyrälohen alkuperäinen levinneisyysalue sijoittuu Tyynenmerenpuoleiseen Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Venäläiset ovat istuttaneet kyttyrälohta Itämereen, Vienanmereen ja Muurmannin rannikolle 1950-luvulta asti. Niistä istutuksista peräisin olevia kyttyrälohia on tavattu Suomessa Näätämöjoesta, Tenojoesta ja Inarijoesta. Kyttyrälohen levinneisyys kattaa nykyään laajasti myös Norjan rannikon." Muistakin, enemmän luotettavista lähteistä on todettavissa sama. Hirvikärpänen ilmaantui Suomen maaperälle 1970-luvun loppuvuosina. Muistanpa hyvin itsekin ensimmäiset havainnot tästä itärajan takaa tulleesta tulokkaasta. Tuolloin ihmeteltiin kovin, miten laji on päässyt leviämään kannaksen kautta Suomeen kun hirvikanta oli rajan takana lähes olematon? Supikoirasta taas todetaan: "Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Se on levinnyt istutettuna vieraslajina Ural-vuoriston länsipuolelle Eurooppaan. Suomeen se on vaeltanut sekä Karjalankannasta pitkin että Laatokan pohjoispuolelta. Sitä pidetään nykyään Suomen luonnon kannalta haitallisena vieraslajina.[4] Supikoira poikkeaa elintavoiltaan muista koiraeläimistä, sillä se syö paljon kasviravintoa ja voi vaipua talviuneen" Näin kertoo tämä wikipedia. Kyllä kaikki nämä kolme tulokasta ovat tänne tulleet venäläisen ihmisen edesauttamina. Ei siitä pitäisi olla epäselvyyttä kellään. Ja motiivi tällekin on olemassa. Siitä jatkossa lisää...

alan kolmas mies	Re: Kyttyrälohi	7.9.2023 17.44
On hyvä, että meillä on ainakin tässä kyttyrälohi asiassa todellinen asintuntija eli EERO. AKM on tältä osin muuttamassa mielipidettään, koska kyttyrälohi näyttääkin olevan hyvä ruokakala, niin miksi sitä ei sitten ole ainakaan ESPOON S-Marketin kalatiskillä näkynyt. Tenolle ei AKM lähde kyttyrälohta pyytämään, vaikka virallinen ääni suosittaa arvokalan pyytämistä vaikka ei sitä saisikaan. Erityisesti AKM:ää on alkanut ottamaan päähän nuo YLE:n luennot luontokadosta, rankkasateista, Afrikan kuivuudesta, vieraslajeista ja tietysti jokapäiväinen EPISTOLA ilmaston muutoksesta ja lämpenemisestä. Sen olen pannut merkille, että YLE:llä noita luentoja lukee yleensä hentoäänininen nuori naistoimittaja, jolla selvästikään ei ole pienintäkään tietoa siitä, onko hänen lukemansa narratiivi totta vai valetta. Eilenkin taisi olla taas LANCETIn lehti, joka totesi muistaakseni, että nykyisellä VIHERPIERRYSLINJALLA menee 225 vuotta, eikä sittenkään päästä hiilineuutraaliin tilaan. So What sano MOOSESKIN!!! Aina silloin, kun YLE tai Hesari kertoo, että Suomessa on taas tehty joku ihmeellinen keksintö, joka pelastaa koko maapallon ja keksinnön maailmanmarkkina on 100 miljardia euroa, niin välitömästi AKM pistää kanavan kiinni. Kyllä se niin on, että IDÄSTÄ päin niitä vieraslajeja meille taitaa pääasiassa tulla, kun uimalla on tainnut tulla vain yksi henkihieverissä ollut hylje ja muutama valaan poikanenkin on taidettu havaita Itämeressä uiskentelemassa.

alan kolmas mies	Re: Kyttyrälohi	12.9.2023 15.55
Kyllä on hyvä pitää huoli myös VIERASLAJEISTA. Ja VIERASMAALAISTA LOHTAKIN kannattaa pyytää nimemomaan silloin, kun HINTAKIN on kohdallaan. Tänäänkin kävin taas Espoonlahden S-Marketissa kalassa ja tietysti moni asia selvisi, kun kalatiskiltä tuoretta NORJALAISTA LOHTA nousi ostosakärriin ihan kohtuu hintaan 5.90 EUR per kilo. Fileointi tuli tietysti samaan hintaan ja perkkeistä tulee maukas lohikeitto, jonka ohjeet kalakauppias vielä ystävällisesti antoi. Ei sillä hinnalla edes kotimaista lahnaa tai haukea saa. Tulin sitten kysäisseeksi myöskin SILAKKA tilanteen, koska UNILUKKARIN JENNI VAIMO ja väitellyt tohtori on todennut esimerkillisesti, että turkistarhat on syytä lakkauttaa Suomessa ja yhtenä syynä tähänkin on tietysti se, että kotimainen silakka menee suurelta osin minkkien ja muiden arvoturkiseläinten ruoaksi. EU komissiohan on jo määrännyt suomalaisten silakan pyytäjienkin troolit polttoroviolle, kun Brysselin viranomaiset eivät ole saaneet pitkiin aikoihin lainkaan silakkaa, kun pyyntikiintiöt on laitettu lähes nollille. Kalakauppias sanoi, että ei tässä mitään hätää ole silakan ystävillä, koska hän tuossa juuri tilasi HÄTÄLÄLTÄ erittäin hyvälaatuista RUOTSALAISTA silakkafilettä ja tuostahan silakkafileetä voidaan laittaa pakettiin ihan kohtuu hintaan. Kun olin jo ostanut tuota norjalaista vieraslohta, niin ajattelin, että nyt on päivittäinen kalakiintiö taas täynnä. Molemmat ihmeteltiin sitten, että miten on mahdollista se, että ruotsalaiset saa vapaasti pyytää silakka Itämerestä ja toimittaa Suomenkin markkinoille HÄTÄLÄN kautta laatusilakkaa ruokapöytiin, mutta samainen HÄTÄLÄ ei valitettavasti voi nyhjästä suomalaisilta silakan kalastajilta kilon kiloa. AKM on jo aiemmin todennut, että KEPULOISTEN johtaessa maa- ja metsätalouministerin ja ministeriön tehtäviä KATEUS ON OLLUT NIIN SUURTA, että se on vienyt kalatkin vesistä. Onneksi nyt REFORMIHALLITUS on valinnut Maa- ja metsätalousministeriksi aivan erinomaisen SARI ESSAYAHIN, joka on käynyt ihan Amerikassa IOWAN maatalous osavaltiossa ottamassa oppia, miten maataloutta tulee harjoittaa siten, että se kannattaa. SARI on talousalan asiantuntija, joten AKM on siis vakuuttunut, että nyt meillä on täyspäinen ministeri, joka ei ole tottunut pelkästään itkemään maatalouden surkeata tilaa, vaan on ryhtynyt panemaan asioita kuntoon jopa siinä määrin, että kiitosta tulee eduskunnassakin persujen SEB TYNKKYSELTÄ, joka kyllä taatusti puuttuu koruptioon ja vihervassarien sekä kepuloisten viherjargoniin. YLE:n ja KEPUNKIN syöttämää VIHERJARGONIA ei enää kukaan jaksakaan kuunnella!!!!

eero	Re: Kyttyrälohi	13.9.2023 13.06
So, so, so AKM. Olen otettu asiantuntijakehuista. En pidä itseäni asiantuntijana. Ymmärrykseni mukaan asiantuntijan titteliä käyttävällä tarvii olla jonkinmoinen koulutus ko. asiassa. Vaikkakin.. kyllähän ns." kaikkien alojen" asiantuntijoita on kylät pullollaan. Kokemusta Tenojoen kalastuksesta, atlantinlohesta ja (nyt myöhemmin uutuuslajista) on kuitenkin 1977 vuodesta alkaen. Kiivaimpina aikoina -80 luvulla käytiin kakksikin kertaa kesässäTenolla. Savosta.. Suorinta reittiä, AKMmmälle tutun Puolanka-Pudasjärvi kylien kautta alakönkäälle, Nuorghamiin. 1040 km.per sivu. Kun olen ylläpitänyt omaksi ilokseni ns. kalastuspäiväkirjaa, huomaan nyt, et olen käynyt Tenolla kalastamassa lähes sata kertaa x +2000 km = lähes 200 tuhatta kilometriä lohen perässä. Se on maailman maukkainta, einiin halpaa tenonlohi , kun sen reissun saaliista kilohinnaksi jää n. 500,- eur/kg !!!! Kyllä perheen joulupöydässä, tenonlohen, vaikkakin jo ylipitkän pakastuskauden jälkeinen graavi oli lähes pakko olla aivan loistavaa !!! AKM on saanut hankittua Espoolaisesta marketista, näin meiltä, Nilsiästä katsottuna, erittäin edullisesti norjanlohta 5.90/kg. Meillä aimmillaan hinta on ollut 8.50/kg Tuohon pilkkahintaan markettilohi ei maistu juurikaan miltään, suorastaan halvan, roskakalan hinta maistuu suussa !!!! (Meidän perheessä, venäläisen rakkaan vaimoni kuullen, ei saa mainita sanaa roskakala) Otto aiemmin yllä viittasi wikipedian kertomaan. Olet tietyllä tavalla oikeassa. Wikipediasta löytyy aivan valtavasti tietoa aiheesta, kuin aiheesta. Mutta on muistettava, että wikipedian sisällöntuottajina ovat aivan tavalliset rivikansalaiset, Otto. Eero. Taikka kukatahansa meistä. Wikipedian antama tieto ei missään nimessä perustu mihinkään "kiveenkirjoitettuun faktatietoon" Luojavarjelkoon meitä, ettemme pitäisi wikipediaa nykypäivän raamattuna. Kyttyrälohen kalastaminen Tenojoella suomalaiskalastajien voimin tulevaisuudessa on vielä ns. "korkiammassa käres" Teno rajajokena on kuitenkin täysin norjalaisten hallinnassa. Nuorgamista alavirtaan jokea 70 km on kokonaan norjan valtion hallinnassa. Suomen viranomaisilla ei oo yhtikäs mitään vaikutusvaltaa tälle alajuoksulle. Norja vie ja suomi vikisee. Norjalaiset kalastajat ovat tämänkesän aikana poistaneet pienemmistä jokiloista kyttyrälohta enemmän kuin 200 tuhatta kpl. Terveet, juuri jokeennousseet yksilöt ihmisravinnoksi ja jo pidemmän aikaa joessa olleet kutukiiman hekumoissa olevat, ihmisravinnoksi kelpaamattomat yksilöt rehutehtaan raaka-aineeksi. Tenojoessakin on tätä poistokalastusta harjoitettu erittäin tiukkojen määräysten puitteissa. Eikä sinne ole voinut osallistua kukatahansa kalastaja. On pitänyt ennakkoilmoittautua johonkin rekisteröityyn ryhmään, joukkueen jäsenenä. Hyväksytäänkö mukaan, vaiko eikö ? Jos suomi ja norja pääsisivät jonkunmoiseen sopimukseen tenojoessa kyttyrälohen hyödyntämisen ihmisravinnoksi hyvin lyhyenkestoisen kalastusjakson aikana heinä-elokuun vaihteessa, se olisi suuri asia, aivan loistavan ruokakalan hyödyntämisessä. Se, kuinka ylös tenovuonosta ylävirtaan kyttyrälohi ehtii nousemaan sen kahdenviikon aikana, jonka se on syömäkelpoinen, on edelleen epäselvää. Virallista tutkimustietoa ei yksinkertaisesti vielä ole. Ei ole tietoa, millä nopeudella kyttyrälohi nousee ylävirtaan. Luvanvaraisessa tutkimuskalastuksessa tänäkesänä Utsjoen kohdalla n. 100 km tenovuonosta ylempänä on pyydystetty yksittäisiä, vielä ruokakelpoisia yksilöitä. Enemmän on kuitenkin ollut jo kutukiiman tuhoamia kaloja. Joten ylätenolla ei voida hyödyntää ko. kalalajia. Se, kuinka tehokkaasti tätä ko. kalaa voidaan saada joesta ylös, on kyseenalaista, koska kyttyrälohen nousu sillä hekumanhetkellä on aivan räjähdysmäistä. Kaikki kalastusvoimat täytyisi ajoittaa hyvin lyhyelle ajanjaksolle. Mitä me yksittäiset ihmiset voisimme tehdä luonnon biodiversideetin jatkumon suhteen ?? Luonto voittaa meidät. Aina.

eero	Re: Kyttyrälohi	13.9.2023 23.51
Otolle vielä lisäyksenä. Wikipedia kertoo, mitä joku sen haluaa kertovan. Ei aina faktaa. Viralliset tiedot kertovat venäläisten toimesta kyttyrälohta on siirtoistutettu Vienanmereen ja lähiympäristöön, venäjän aluevesillä. Ei Norjan puolelle. Eikä kokonaan Norjan hallinnassa alajuoksulle Neidenelvaan, Näätämöjokeen. Eikä missään nimessä Itämereen. Oton toteamus wiitaten wikipediaan kyttyrälohta on havaittu inarinjoessa, ei alkuunkaan pidä paikkaansa. Kuten jo edellisessä osiossani kerroin, Utsjoen kohdalla on LUKEN tutkimuskalastuksissa saatu vain yksittäisiä syömäkelpoisia yksilöita, ei ole ollenkaan relevanttia väittää, et kyttyrälohi nousisi vain huvikseen elelemään inarinjoessa. Karttafaktaa: Tenojoki alkaa tenovuonosta, suomen rajalle matkaa on 70 km. Nuorgamiin, rajalta Utsjoelle 45 km. Utsjoelta Karigasniemelle 100 km. Jokunen kilometri Karigasniemeltä alavirtaan Tenojoki päättyy risteykseen, johon virtaa Norjan puolelta Karasjoki. Tästä risteyksestä ylöspäin rajajokemme virtaa nimellä Inarinjoki. Luken virallisissa tutkimuksissa ei koskaan ole havaittu edes tenojoen Utsjoki-Karigasniemi puolivälissä Nuvvuksessa yhtäkään kyttyrälohta, puhumattakaan Karigasniemen yläpuolella virtaavasta Inarinjoesta !!! Perättömältä wikipediatiedolta on katkaistava selkäranka.

alan kolmas mies	Re: Kyttyrälohi	14.9.2023 1.16
Kyllä 500 euroa/kg on aivan kohtuuton hinta Tenonkin lohelle, mutta Eero on ilmeisesti rahamiehiä!!!! Wikipedia on hyvä "pikatietosanakirja", jonka kohdalla tärkeätä on kuitenkin pyrkiä ottamaan selvää lähteistä, ettei kuka tahansa pääse kertoilemaan omiaan tieteellisinä tosiasioina. AKM on pahinta laatua oleva bibliofiili ja kirjahyllyt on täynnä periaatteessa joka alan tietokirjoja. Ehkä paras hankinta on kuitenkin ollut Spectrum, joista löytyy vastaukset kaikkiin mahdollisiin asioihin. Tietenkin on syytä aina tarkistaa, onko jollakin alalla tapahtunut mitään muutoksia, eihän tuo Spectrum ihan eilen julkaistu. Aloitin tuon kirjasarjan hankinnan muistaakseni opiskeluaikoina, kun törmäsin Olavinlinnan kupeessa olleeseen kirjakauppiaseenja, kun kuukausimaksu oli tuollon muistaakseni vain parin kymmenen silloisen markan luokkaa. Nykyäänhän ei varmaa kukaan kotiinsa enää hanki tällaisia aarteita, kun joka pojan WIKIPEDIA on käytössä. Kokonaishinta taisi olla AKM:n Spectrumiss lopulta useita tuhansia markkoja ja nyt antikvariaateista Spectrumin saa ostettua noin 70 eurolla, eikä kauppa kuulu olevan kovin vilkasta. Myös MITÄ MISSÄ MILLOIN on hyvä lähdekirjasarja, josta voi taas tarkistaa vuodesta 1951 lähtien kaikki oleelliset päivän polttavat asiat. Tietysi AKM:llä on aukoton sarja näitäkin kirjojahyllyssään. Hyvä tietolähde on myös Suomen Tilastollinen vuosikirja, jota kuka tahansa pystyy Tilastotoimiston portaalista lataamaan omalle koneelle, jolloin ei ole tilastojen osalta millään tavoin riippuvainen esim. YLE:n ja muun VALTAMEDIAN meille syöttämistä tiedosta. Tämänkin Tilastotoimiston "lähdekirjan" avulla voi tarkastella Suomenkin tilannetta aina vuodesta 1879 lähtien. AKM on näistä opuksista selvittänyt mm. tervanpoltot sun muut ilmiöt, joten ainakin historian ennustaminen kyllä AKM:ltä käy. Eero tuossa paljastaa mukavasti ilmeisen totuuden siitäkin, miksi Tenon lohen hinta on noussut tähtitieteelliselle tasolle 500 euro/kg. Kysymyksessä on sama ilmiö, joko nosti vuonna 2022 sähkön hinnan Suomessa tähtitieelliselle tasolle, kun suomalaiset sähkönkuluttajat joutuivat maksamaan sähkäyhtiöille lähes 5 000 milj. euroa, jotta valot saatiin pidetyä kämpissä ja jääkaapit päälle. Sähkömarkkinalaissakin meillä on yhä edelleen sellainen laskentamalli käytössä, että sähköyhtiöiden pääomien tuotto nousi tasolle 40-50%, kun laissa oli tavoitteena vain n. 4-5%:n tuotto. Onneksi nyt Reformihallituksen Kai Mykkänen on jo todennut, että nyt sähköyhtiöillekin laitetaan stoppi noihin hinnottelumalleihin. Kuten arvasinkin. Kysymys TENON LOHESSAKIN on tietysti suomalalisten tyhmyydestä ja norjalaisten viikinkien oveluudesta. Jos AKM ymmärsi oikein Eeron tekstin oikein, niin Tenojoki tuntuukin olevan norjalaisten kontrollin alla: "Teno rajajokena on kuitenkin täysin norjalaisten hallinnassa. Nuorgamista alavirtaan jokea 70 km on kokonaan norjan valtion hallinnassa. Suomen viranomaisilla ei oo yhtikäs mitään vaikutusvaltaa tälle alajuoksulle." Se on selvää, että kun kysyntää Tenon lohelle on Eeronkin joulupöydässä, niin tietysti viisaat norjalaiset iskee juuri silloin kutupaikat kalastuskieltoon. Samaa taktiikkaahan Putin ja Saudi-Arabia sekä muut OPEC maat ovat aina käyttäneet, kun ölyn hinta on pitänyt korjata monopoli toiminnan tasolle. Trump tietysti liikemiehenä havaitsi tämänkin heti presidenttinä ja aloitti syrjäytysöljyn ja kaasun massiivisen hyödyntämisen puhtailla prosesseilla, joka tietysti pudotti fossiilisten polttoaineiden globaalit hinnat kohtuu tasolle samalla, kun Amerikan kasvihuonepäästötkin vielä laski vat jyrkästi ja noin viisinkertaisesti verrattuna EU.n mielettömään VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN. Trump on sanonut, että Ukrainan sota voidaan lopetta 24 tunnissa, kun hän on Presidenttinä. Näin ilmeisesti tuleekin tapahtumaan. Neuvottelemalla kaikki sodat voidaan tietysti lopettaa. Niin voidaan lopettaa Tenojoellakin NORJALAISTEN ylläpitämä LOHISOTA TENOLLA. Poliitikot ja varsinkaan kepuloiset poliitikot eivät tätä LOHISOTAA ole kuitenkaan saaneet lopetettua. Onneksi nyt on Kristillisten täyspäinen Sari Essayah maa- ja metsätalousministerinä, niin Sari on jo todennut, että Lapinkin asiat hoidetaan nyt vihdoin ja viimein kuntoon. Nyt on vain kaikkien kunnon kalamiesten käytävä Sarin luona ja kerrottava hänelle vaikka addressin voimin, että nyt meidän on aika laittaa nämäkin lohiasiat vähitellen kuntoon. AKM:lla on aika runsaasti kokemusta neuvotteluista noiden norjalaistenkin kanssa ja sen olen pannut merkille, että kyllä Norjassa nuo taloudelliset asiat osataan ihan toisella tavalla kuin Suomessa. Noiden norjalaisten liikemiestaidot näkee jo siitäkin, että YARA osti Kemiralta Siilinjärven lainnoitetehtaankin ja heti kohta nostivat lainnoitteiden hinnat sellaiselle tasolle yhdssä venäläisten kanssa, että koko Suomen maatalous on ollut pitkään kriisissä. Samalla tavalla YARA sai yrityskaupassa 2007 Kemiralta myös Soklin fosfaatti malmion, jonka olivat todenneet kannattamattomaksi. Niinpä YARA tietysti myi Soklin malmion TERRAFAMEN emoyhtiö Suomen Malminjalostus Oylle vuonna 2020. Suomen Malminjalostuksen toimintahan on aina ollut tappiollista, mikä suurelta osaltaan perustuu siihen, että firma on työllistänyt lähinnä TEM:stä kallispalkkaisiin johtotehtäviin valittuja virkamiehiä, joilla ei kuitenkaan ole mitään todellista tietoa kaivosteollisuudesta. LUOMU TIILIKAINEN on myös jo hyvän aikaa ollut Geologisen tutkimuslaitoksen pääjohtajana ja professorina sen jälkeen, kun LUOMU käivi sotkessä Metsähallituksenkin asiat entisen opiskelukaverinsa kanssa. AKM:ää on ikuisesti vaivannut myös se, kun LUOMU muistaakseni vuonna 2015 vei Tangomarkkinoille Terra Sipilän hallituksen terveiset. LUOMU ei tietenkään silloinkaan keskittynyt tango- tai musiikkikulttuuriin vaan piti pitkän puheen KEPUN SUOMI KYYKYYN OHJELMASTA. Näillä KEPUN ikiaikaisilla asenteilla ei mitään asiota voida hoitaa. Nyt sitten Suomen Malminjalostus Oy on tietysti lähtenyt promovoimaan kannattamatonta Soklin kaivosta muka joidenkin harvinaisten maametallinen EU:n tärkeimpänä keskuksena. Se on joka tapauksessa aivan selvää, ettei yksi maailman suurimpia lannaitteiden valmistajia oleva YARA olisi luopunut Soklista, jos se olisi nähnyt siinä jotain kehittämispotentiaalia. YARA on kansanvälinen pörssiyhtiö, joten sellainen ei voi lähteä kehittelemään ainakin 1.5 miljardia euroa maksavaa Soklin harvinaisten maametalleja ja fosfaattilannoitteita tuottavaa kaivosta varsinkin, kun lannoitteita pyritään nykyään tekemään mm. vetytehtaissa. Suomen Malminjalostus Oy ja sen enemmistöomisteinen Terrafame voi tietysti tällaisia kannttamattomia ja ympäristöä tuhoavian hankkeita veronmaksajien ja ulkomaisten lainojen turvin panna pystyyn, mutta olisihan meillä aihetta mieluummin ratkaista tuo Tenojoenkin pitkään jatknut LOHISOTA. Ilman rahaahan tämä LOHISOTA ei tietenkään ratkea, mutta kyllähän sitä rahalla saa ja hevosella pääsee.

eero	Re: Kyttyrälohi	14.9.2023 1.47
AKM Ei pitäisi näin julkisessa medioissa esittää väittämiä, et joku inehmo olisi ns. rahamies. Olen vain ja ainoastaan kertonut rakkaasta harrastuksestani kalastuksesta Se, että Tenojoki on niin kaukana asuinpaikastani,aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia päästä rakkaan harrastukseni pariin. Eräs kemijärveläinen ystäväni sanoi joskus, hartaan keskustelun tuoksinassa; Eero, muista aina. Kaikki kaunis rakentaminen ja kaikki kaunis harrastamasi ajanviete maksaa aina Paljon. Mutta Eero, jos sinä haluat elää elämää, joka on sinun itsesi makuinen, älä koskaan ajattele paljonko se maksaa. Sinä elät elämääsi vain ja ainoastaan yhden kerran.

Vastaa viestiketjuun