Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
eeroPalokin vaelluskala18.9.2023 19.18
Juuri äsken YLEn alueuutiset kertoi, et kuten viimeaikoina on ns. huulilla on ollunna puheenaiheena kalastajien keskuudessa vaelluskalojen elinmahdollisuuksien lisääntymismahdollisuutena olisi turhien, mitättömien tuotantomäärien omaavien piensähkövoimaloiden, lähes tuhannen kpl. purkaminen vaelluskalojen kutujokien esteenä.

Palokin koskien, Heinävedellä olevan voimalan omistaa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnat.

Pohjoiskarjalan Sähkö Oy.

Suurimpana omistajana Joensuun kaupunki.

Onko kuntien päätehtävänä omistaa ja hallita kuntiensa asukkaille, määräävässä asemassa olevana energiantoimittajana olla monopoliasemassa määritellä energian hinta.

Ei ja ei

Kerätä ylisuurilla yksikkömaksuilla suuria voittoja ja senjälkeen jakaa yksityisomistajielle, kunnille. ansaitsemattomia voitto-osuuksia ???

Piilovero pahimmassa määrin.

AKM !!

Sinä olet nippelitietoexpertti.

Laskeppa mitä esim. Joensuun kaupunki saa voittoa PKS yhtiön suurimpana omistajana PKSsän omistmista vesivoimalaitoksista.

Ja kuinka suuri osuus Joensuun kaupungin kokonaisbudjetista osuus Palokin voimalaitoksen tuotoista on prosenttiosuutena kaupungin kokonaibudjetista.

eeron maalaisjärjellä ajateltuna voin jo ilman ensimmäistäkään Joenkaupungin salattua laskelmaa, voin ennustella, et Palokin tuotot kaupungin tuloissa olevat vain marginaalisia.

Kuten tänvuoden tulokset osoittavat, eteläkarjalassa simpeleellä, Hiitolanjoen turhien pienvoimaloitten purkaminen on psoittanut välittömästi, kuinka laatokan järvilohi on noussut jo suomen puolelle kutemaan ja sähkökoekalastuksessa on saatu nähtäväksi huomattavat kalanpoikasmäärät vapautetussa joessa.

Kuten julkisuudessa on jo todettu,

(akmmmän morkkaama jasper pääkkönen)

Palokin voimalapadon purkaminen vapauttaisi suomen mittakaavassa suurimman koskiosuuden, joka voisi olla vapautettavissa suomen virtavesissä.

AKM
Tee laskelmat ja todista, mitä me kalastajat olemme haluamassa ja osoita voimalan omistajille, kuinka pienistä voimalatuottojen marginaalista he yrittävät epätoivoisesti puolustaa.

Jään odottamaan vastausta
Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Palokin vaelluskala18.9.2023 20.23
Aikanaan saimme Juankoskella Savon Voiman ja PKS:n osinkoina noin yhden kunnallisveroprosentin tuottoa vastaavan summan. Saman verran saimme veden myynnistä. Mukavahan se on, että nämä yhtiöt maksavat voitot kunnille, huonomminkin voisi olla. Tuotot kertyvät siis sähkön jakelusta ja tietysti omasta tuotannosta. Kuopion omistukset sähköyhtiöstä ovat sen verran suuret, että uskoisin suhteellisen tuoton olevan suuremman kuin oman Juankosken kunnan aikana.
Sähköllä ja vedellä verottaminen on jonkin verran epäeettistä, koska siinä maksut eivät jakaudu tulojen mukaan. Lapsiperheet, joissa on paljon vessanvetäjiä ja köyhät mummot, jotka joutuvat lämmittämään suorasähköllä ovat heikoimmassa asemassa tällä verotusmuodolla. Me keskustassa tunnistimme ongelmat, mutta koimme vedellä verottamisen käteväksi, koska olimme yleensä vesiosuuskuntien jäseniä ja meitä ei kunnan taksat rasittaneet.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala19.9.2023 2.16
Palaanpa tähänkin voimala-asiaan lähiaikoina, mutta huomenna poistun taas Saimaan rannalle "ruikuttamaan" ja viettämään LAATUAIKAA, kun Reformihallituskin on hyvin pystyssä ja kohta alkaa budjettiriihessa maan asioiden korjaaminen, kun SANNA MARIN onneksi lähti neuvomaan PUTINIA ja muita totalitarismin keulakuvia suurella rahalla.

Epäselväksi on tosin vielä jäänyt, ryhtyykö SANNA yhdessä vai erikseen Tony Blairin ja Kanadan Justin Trudeaun kanssa neuvomaan myös Kiinan XI:tä ja Pohjois-Korean Kim Jong-unia!!!
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala28.9.2023 1.46
Keskustan virallinen ääni antaa yllä hyvinkin ruusuiseen kuvan siitä, kuinka Juankoskellakin sähköyhtiöiden ja vesiyhtiöiden omistuksien kautta rahaa tahkottiin muka kuntalaisten hyväksi.

Totuus on Juankoskellakin ollut kuitenkin täysin toinen, kun tarkastelun kohteeksi otetaan esim. kaupungin omistaman Juankosken Kehitysmasuunin kautta harjoitettu selvästi laiton toiminta.

Siihen en nyt halua lähemmin puuttua, koska joutuisin kirjoittamaan noistakin kähminnöistä monen sadan sivun mittaiset selvitykset.

Pienenä yksityiskohtana otan nyt vain esille Koillis-Savon kuntien omistaman sähköyhtiön eli siis Savon Voima Oyj:n surullisesti päättyneen seikkailun Englannin sähkömarkkinoilla.

Kukahan onkaan ollut sellainen Sähkömarkkinoiden NEROPATTI, joka oli keksinyt, kuinka Koillis-Savon kunnat voivat tehdä rahaa Englannin sähkömarkkinoilla???

Tietysti tämähän on ollut vain valmistelua sille, kun Fortum lähti sitten vuonna 2017 tosimielessä järjestelemään peräti Saksan sähkömarkkinoita ja koko Saksan kaasuhuoltoa ja muitakin energia-asioista tunnetuin seurauksin Sanna Marinin, Hippos Lintilän ja Tytti Tuppuraisen johdolla, kun suuret energia-alan visionäärit eli Sari Baldaus ja Pekka Lundmark olivat kertoneet, että nyt tarttui yllättäen FORTUMIN onkeen todellinen JÄTTILÄISVALAS.

Taannoista Savon Voima Oyj:n, Savon Energiaholding Oy:n (SEH), Juankosken kaupungin ja kaupunginjohtajan välistä keskinäisen päätöksenteon tasoa kuvastaa hyvin myös se, että Savon Voima Oyj omistajat eli siis 29 kuntaa ja kaupunkia päättivät 12.10.1999 jostain tuntemattomasta syystä myydä 45%:n yhtiön osakkeista englantilaiselle TXU Finland Holdings Ltd:lle, joka on kuulunut myös englantilaiseen TXU Europe Group Plc-konserniin.

NS on myös ihmetellyt sitä, minkä vuoksi vuonna 1947 perustetun Savon Voima Oyj:n nimi jouduttiin ennen ym. TXU Finland Holding Ltd:lle tapahtunutta osakekauppaa muuttamaan ATRO Oy:ksi, kun taas vuonna 2002 Atro Oy muuttui takaisin Savon Voima Oyj:ksi seuraavan tiedotteen mukaisesti:

?Atro Oyj syntyi vuonna 2002, kun verkkotoiminta ja sähkönmyynti eriytettiin. Viestintäpäällikkö Ritva Karttusen mukaan asiakkaat ovat silti puhuneet edelleen Savon Voimasta.?

NS ei kuitenkaan näe mitään asiallista perustetta sille, että perinteikkään yhtiön (perustettu vuonna 1947) nimi oli muutettava Atro Oy:ksi, kun yhtiön verkkotoiminta ja sähkönmyynti eriytettiin omaksi yhtiökseen.

Huomion arvoista on se, että TXU Finland Holdings Ltd. kuitenkin ajautui konkurssiin vain noin 1-1.5 vuotta em. osakekaupan jälkeen ja vuonna 1999 Savon Voima Oyj:n omistajien Savon Voima Oyj:n 55%:n osakkeiden apporttisijoituksen turvin 13.1.1999 perustettu SEH joutui ostamaan em. myymänsä Savon Voima Oyj:n osakkeet takaisin, jolloin kyseisistä osakekaupoista näyttää aiheutuneen viime kädessä kunnille n. 22.6 milj. EUR:n tappio, johon vielä täytyy lisätä myös Savon Energiaholding Oy:n vuonna 2003 ottama neljänkymmenen (40) milj. EUR:n suuruinen laina, jonka taas SEH joutui ottamaan ostaakseen takaisin TXU Finland Holdings Ltd:n konkurssipesästä Savon Voima Oyj;n TXU Finland Holdings Ltd:lle vuonna 2019 myydyt osakkeet.

Tuossa vuonna 2019 tapahtuneessa osakekaupassa käytettiin hyväksi Sampon seisemänkymmenen (70) milj. EUR:n suuruista lainaa, johon on täytynyt liittyä tietysti asianmukaiset takausjärjestelyt, joihin myös asianosaisten kuntien on täytynyt sitoutua tavalla tai toisella.

NS:n käsityksen mukaan näissä osakekaupoissa ja niihin liittyneissä takausjärjestelyissä on hyvinkin saatettu myös rikkoa EU:n SEUT sopimuksen artiklojen 107 ja 108 kohdassa 3 mainittuja kielletystä valtiontuesta annettuja säännöksiä.

NS onkin pyytänyt VKSV:n asiantuntijoita selvittämään ilmeisen SEUT sopimuksen rikkomisen lisäksi myös sen, ovatko edellä mainitut Savon Voima Oyj:n osakkeilla toteutetut järjestelyt TXU Finland Holdings Ltd:n kanssa edes kuuluneet asiassa mukana olleiden kuntien toimialaankaan.

NS pitää selvänä sitä, että Savon Voima Oyj:n osakkeiden myynti TXU Finland Holdings Ltd:lle, joka on kuulunut amerikkalaisen TXU-Corp.:n Euroopan tytäryrityksen TXU Europe Group plc:n liiketoimintoihin, ei ole ollut esim. Kuntaliiton ym. tiedotteen mukaan paikallista riskivapaata toimintaa, joten järjestely ei ole voinut kuulua Savon Voima Oyj:n 29 omistajakunnan ja - kaupungin toimialaan.

Kun kuntien ja kaupungin 100%sti omistama Savon Energiaholding Oy on myös ollut kyseisiä osakekauppoja järjestelemässä ja rahoittamassa mm. lainojen ja takauselementtien kautta, niin kysymyksessä näyttää olleen selvä EU:n SEUT sopimuksen artiklojen 107 ja 108 kohdan 3 säännösten rikkominen, joka on jatkunut koko ajan vuodesta 1999 aina vuoteen 2022 saakka.

Tunnettu tosiasiahan on myös se, että TXU-Corp. on ollut läheisissä liiketoimintasuhteissa vuonna 2001 konkurssiin ajautuneen amerikkalaisen kohuyhtiö Enron Corp.:n kanssa ja TXU Europe Group taas oli vahvasti mukana mm. Englannin sähkömarkkinoille, jossa Enronin väärinkäytökset ja sähkön hinnan romahtaminen johtivat sitten myös TXU Europe Group Plc.:n ajautumiseen selvitystilaan 19.11.2002.

Jo aiemminhan AKM on Juankosken viralliselle äänellekin kertonut, kuinka Fortum vielä onnistui rahastamaan Savon Voima Oyj:tä oikein kunnolla, kun Fortum myi 10.1.2020 Joensuun kaupungissa olleen kaukolämpövoimalansa Savon Voima Oyj:lle 530 milj. euron kauppahinnalla, josta Fortum kirjasi tulokseensa peräti 430 milj. euron myyntivoiton, jolloin voittoa kertyi peräti 330%:a.

Ihmeen varakasta porukkaa näyttää olevan Koillis-Savon kunnissa, kun tällaisia voimala- ja ulkomaisia sähkömarkkinakauppojakin on pystytty tekemään, eikä kukaan ole niihin näköjään millään tavoin puuttunut.
Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Palokin vaelluskala28.9.2023 11.56
Tuo kumma NS on New Stroms, joka myös kumppanoi konkurssissa olevan kunnan kehitysyhtiö Kehitysmasuunin kanssa. Vuoden 2008 lopulla NS pyysi rahaa jatkaakseen Stromsdal Oy:n toimintaa ja pelastaakseen sen varmalta konkurssilta. Kunnan ja SV:n rahat olisivat kelvanneet NS:lle ja saattoivatpa lähteäkin NS:n tilille. Akm voi vahvistaa hämärän muistikuvani.
Kyllähän ne tuohon aikaan olivat hyvät neuvot kalliita. Kunta ja valtio ovat onnettomia pörssiyhtiön omistajia, kun osaaminen on ostettava konsulteilta.
Tärkeää ja hyvää työtä ne tekivät. Saatoimme siirtää virheet ja häpeän heidän niskoilleen mutta kalliiksi se tuli.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala28.9.2023 15.00
Virallisella äänellä näyttää olevan SENIILIN BIDENIN tauti.

Eipä asioinut NS Kehitysmasuunin kanssa missään vaiheessa, eikä pyytänyt vuoden 2008 lopulla rahaa keneltäkään, kun NS perustettiin vasta keväällä 2009 sen jälkeen, kun Stromsdal Oy oli ajettu kaupungin toimesta konkurssiin.

Tietysti AKM tämän tietää, kun oli perustamassa NS:ä.

Oleellisin asia AKM:n yllä esittämässä Juankosken kaupungin ja Savon Voiman seikkailusssa on näköjään kokonaan jäänyt VIRALLISELTA ÄÄNELTÄ taas huomaamatta.

Siis miksi Juankosken kaupungin ja kaikkiaan 29 Koillis-Savon kuntien ISÄT ovat lähteneet kehittämään Englannin sähkömarkkinoita ja tehneet kunnille tässä laittomassa seikkailussa tappiota yli 60 milj. euroa, jonka lisäksi samaiset KUNNAN VIISAAT tai LUOTTAMUSHENKILÖT ovat vielä maksaneet FORTUMILLE Savon Voima Oyj:n kautta 530 milj. euroa Joensuun vanhasta kaukolämpövoimalasta, jonka oikea hinta lienee ollut vain vähän yli 100 milj. euroa.

Tästä syystä AKM ei lainkaan ihmettele sitä, että miksi aikoinaan Koillis-Savon kaikkein vaurain kunta eli Juankosken kaupunki liitettiin Kuopioon, kun SUUTARI EI PYSYNYT LESTISSÄÄN.

Eihän kukaan voi väittää sitäkään, etteikö Juankoskellakin päätöksenteossa ehdoton valta ollut vuosikymmeniä KEPUN kasissä.

Tunnetustihan KEPU pettää aina ja DEMUT KOKO AJAN!!!
Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Palokin vaelluskala28.9.2023 16.54
Keskusta ei levittele salassa pidettäviä asioita julkisuuteen, koska olemme luotettava keskustelukumppani. Jos Akm joskus toteuttaisi matkan Juankoskelle esim. kutsumalla allekirjoittaneen vaaliveikkauskahville Martin Teekkiin, selvittäisin joitakin asioita, jotka näyttävät olevan Akm:lle tietämättömiä.
Virallisen äänen muistikin on virallinen. Ehkäpä jotakin löytyisi aivan dokumentoituna.
Juankosken keskustan virallinen Re: Palokin vaelluskala28.9.2023 19.30
Totta kai oma sähköyhtiömme on meitä muistanut. Olihan kunnanjohtajamme holdingyhtiön johtajakin kymmenkunta vuotta. Tällä vuosituhannella Juankoskelle on rakennettu lämpövoimala tehtaan yhteyteen ja Savo Voima omisti voimalasta 30 %. Konkurssin jälkeen rakennettiin vielä toinen lämpövoimala, jonka SV omistaa kokonaisuudessaan. Juankoskella on kaksi vesivoimalaitosta: Juankoski ja Karjalankoski. Ei ole mikään ihme, että yhtiö on saanut meiltä ja me yhtiöltä.
Paljon on historian kulussa tapahtunut. Muistan, että kerran myimme yhtiön ulkomaille ja ostimme sen takaisin. Ihmisen päätökset ovat alttiita virheille. Tämän Akm:nkin oppinut kantapäänsä kautta ja meidänkin virheistä.
eeroRe: Palokin vaelluskala29.9.2023 12.58
Mitenkähän ylläolevat puheenvuorot kytkeytyy Palokin vaelluskalaan ????
Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Palokin vaelluskala29.9.2023 15.05
Näinhän täällä usein käy, kun vastataan edelliseen kirjoitukseen. Tuntuu vain luontevalta jatkaa saman otsikon alla, vaikka ongelman tunnistaakin. Eihän tämä nyt niin hirveän vaarallista ole.
Tietysti voisi heittää Eeroĺle takaisin ja sanoa, että pitkä on matka Palokin lohellakin Juankoskelle. Ei kuitenkaan niin pitkä kuin Tenon kyttyrälohella.
Juankoskella on kaksi voimalaitosta Juankoski ja Karjalankoski. "Vapaa Juankoski" ei riitä, jos ei myös Karjalankoski ole vapaa.
eeroRe: Palokin vaelluskala2.10.2023 19.19
AKM

Lupasit palaavasi asiaan.
Odotan laskelmiesi tuloksien myötä vastaustasi, kuinka mitättömillä voimalatuotoilla Joenkaupunki, suurimpana PKS:ssän omistajana vastustaa Palokin purkamista.
Tuusniemen kunta pienomistajana on jo ilmaissut myötämielisen suhtautumisensa Palokin purkamiselle.

Kunnanjohtaja Timo Kiviluoma kertoo julkimediassa kunnan luottamushenkilöstöstä valituille yhtiökokousedustajille annettu kokoukseen mukkaan levveet evvät
purkamisen puolesta.
eeroRe: Palokin vaelluskala2.10.2023 20.56
Kyllä virallinen ääni on oikeassa.
Palokista on pitkä matka Juankoskelle.

Saimaasta ylösnouseva lohi Palokissa huomaa, et entisessä joessa on eessä vain kivikkoinen raunio ja kaartaa loivasti vasemmalle suvasvedelle ja siitä eespäin kallavetteen ja maaninkan kautta viannasta kohti iisalmea.

Palokissa os se tulppa, jonkavuoksi koillis-savon vesissä ei oo alkuperistä lohikantaa.

Nythän on mm. nilsiässä yritetty elvyttää vaelluskalojen nousureitejä kallaveestä suvasveen kautta kohti koillis-savoa ja muuruvettä-vuotjärveä.

Juankoskellekkin rakennettiin juankosken keskelle kyllä voimalan ohi kalaportaat.
Eipä oo kummasia tuloksia ollu nähtävissä.

Eipä tietenkään.
Koska alapuolella olevaan karjalankoskenvoimalaan ei ole saatu aikasiks toimivaa kalaporrasta.

Odotan aikaa, kunnes virallinen ääni, kaikilla kepulaisilla äänillä omaavana virranvartijana avaa juankosken ohiportit lohikalojen ylösnousemuksen.

Minä valmistaudun lastukoskella korjaamaan pois virrassa kuljekselevan
epätoivoisen lohiyksilön pois etsimässä omia synnyinjuuriaan.
ottoRe: Palokin vaelluskala3.10.2023 0.49
Akm:n etsiessä laskutikkuaan todettakoon yleisesti tiedossa oleva fakta:

Palokin kokoinen voimalaitos ei kata edes PKS:n ns. verkkohävikkiä.

Akm tehnee tarkemmat roknoosit...

Palokin vapauttaminenhan on kirjattu tämän parjatun hallituksen ohjelmaan peräti erilliskirjauksena.

Annettakoon tälle "surkealle hallitukselle", jonka piti jo kaatua, edes tässä asiassa työrauha.

Samalla toivoen, jotta venäläiset eivät levitä kyttyräloheaan Saimaaseen.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala3.10.2023 2.28
AKM:n maine saattaa kokonaan mennä, jos lähden antamaan lopullisia lausuntoja julkisesti PALOKIN voimalan maisemoinnin osalta, joten alla esitänkin vain alustavia ajatuksia tämänkin mielenkiintoisen ja tärkeän asian kohdalta.

Joka tapauksessa ennen mitään lausuntoja meidän on hyvä perehtyä PALOKIN voimalan historiaan ja siihen, miksi koko voimala on aikoinaan rakennettu.

Historiakatsaus:
Palokin voimalaitos on Outokumpu Oy.n rakennuttama vesivoimala Heinävedellä Juojärven ja Varisveden välissä olevassa Palokinkoskessa. Voimala valmistui 1961. Sen putous oli aluksi 19,4 metriä ja teho 6,4 MW. Voimalan energia käytettiin Outokummun Keretin kaivoksella. 110kV:n linja kulki Palokki-Viinijärven kytkin-/muuntoaseman kautta Kerettin, sekä varalinjalla suoraan kaivoksen voima-asemalle 45kV:n jännitteellä, jota käytettiin jos 110 kV:n linjaan tuli jokin häiriö. Palokista ohjattiin sähköä myös taannoin Outokumpu Oy:n Vuonoksen kaivoksellekin, mutta Vuonoksen maanalainen kaivostoimintakin päättyi jo vuonna 1985.

IVO osti voimalaitoksen 1983 Outokumpu Oy:ltä itselleen. Omistajana oli Imatran Voima Oy (Fortum). 1999/2000 Kunnes sen osti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, jonka toimesta voimalaitoksen putouskorkeutta ja kokonaistehoa on nostettu.

Jo ennen Outokumpu Oy:täkin Palokin kosket olivat tuottaneet sähköä kosken vieressä olleelle Hackman & Co:n sahalle:

Sahatavaraa Pietarin tarpeisiin

Kylän vilkkain elämä sijoittuu kuitenkin 1800-luvulle, jolloin kylällä vaikutti yhtiö nimeltään Hackman & Co. Sillä oli omistuksessaan laajat maa-alueet ja suuren sahan syytämää puutavaraa vietiin erityisesti Pietarin seudulle.

Palokin kuohujen voimaa on hyödynnetty vuonna 1776 perustetun sahan voimanlähteenä. Sahassa oli kaksi Viipurin konepajan valmistamaa kehäsahaa. Vanha saha paloi vuonna 1887 ja paikalle rakennettiin uusi saha. Uusi saharakennus oli kolmikerroksinen, 43 metriä pitkä ja 15 metriä leveä. Sahan tuotanto kuljetettiin pääasiassa Viipurin Uuraaseen, mistä se laivattiin vientiin.

Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen romahduttivat vientikaupan ja niin sahaustoiminta hiipui 1920-luvulla. Tuolta ajalta on jäljellä enää vain muutamia rakennuksia. Palokin sahan toiminta hiljeni 1910-luvulla ja päättyi lopullisesti vuonna 1924, jonka jälkeen rakennuksessa toimi mylly vuoteen 1954 saakka.

Merkittävä järvitaimenen lisääntymisalue

Palokin koskialueet ovat olleet merkittäviä järvitaimenen lisääntymiskoskia. Ne ovat tuottaneet ehkä suuruusluokkaa 10 000 vaelluspoikasta vuodessa. Vielä 1960- luvulla emokalapyynnissä taimenten keskipainot olivat noin 3 kilon luokkaa (Puhakka 1960). Pyynti alkoi hiipua samanaikaisesti taimenkannan katoamisen kanssa, mutta vielä 1963 Kontiolahden laitokselle saatiin joitakin emotaimenia, joista suurin oli 13,5 kiloa (Mäkinen 1968).

Koskissa saattoi esiintyä myös järvilohta, mutta tiedot järvilohen esiintymisestä Palokin alueella ovat puutteellisia. Paikallinen väestö puhui pelkästään lohesta, vaikka saalis oli taimenta tai järvilohta.

Saadaanko kosket takaisin?

Luonnontilassaan Palokin kosket olisivat Suomen oloissa ainutlaatuisia ja niiden arvo ympäristölle, alueen matkailuelinkeinolle sekä kalastukselle olisi monin verroin vain säätövoimalana käytettävää pienitehoista voimalaa suurempi.

Heinävedellä on selvitetty vesivoimalan yli 50 vuotta sitten jääneen merkittävän koskialueen palauttamista ennalleen. Sähköyhtiö myisi voimalan vain markkinahintaan, joka on sen mukaan noin 65 miljoonaa euroa. Operaatio Vuoksen vesistön erittäin uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämiseksi olisi siis erittäin kallis, jos se tapahtuisi vain liiketalouden ehdoilla.

Jarmo Pautamon arvion mukaan koskien ennallistaminen toisi jopa 26 hehtaaria lohikalojen lisääntymisaluetta. Alue tuottaisi ehkä parhaimmillaan 7 000 ? 8 000 vaelluspoikasta vuosittain, joskin emokaloja pitäisi ensin olla runsaasti.

Se ei ratkaisisi järvitaimenen ongelmaa kokonaan, mutta sillä saataisiin reitille lisääntymiskykyinen luonnonvarainen luonnon valinnan läpikäynyt kalakanta.
Tulevaisuus näyttää, kuopsuttavatko taimenet ja järvilohet pyrstöillään kutupesiä vielä joskus. Keskustelut ainakin on aloitettu.

Palokin voimalaitos.

Turbiini on pystyakselinen Kaplan. Turbiini ja generaattori ovat alkuperäiset, mutta niitä on automaation osalta modernisoitu myöhemmin nykypäivää vastaaviksi kaukokäyttöä varten. Generaattorin jännite on 6 kV josta se muunnetaan PM1 110 kV.

Aikoinaan voimalaitoksella oli 3- vuoropäivystys josta oltiin radiopuhelin yhteydellä Keretin voima-asemalle ja taas toisin päin, sekä Varkauden IVO:n muuntoasemalle asti.
Keretissä oli muuntoasema 110/45/6 kV josta oli varasyöttö Vuonoksen kaivokselle 20kV jännitteellä, Josta saatiin taas tarvittaessa Kerettiin sähköä 20 kV jännitteellä jossa se muunnettiin 6kV käyttöä varten. Yleensä Keretti syötti 20 kV:n jännitteellä Vuonosta.

Palokissa oli ennen muunto 6/45/110 kV jännitteelle. Mutta 45 kV muuntaja sekä aseman rippeet on purettu kokonaan pois, Nykyisin 110kV PM 1 muuntaja on alhaalla.

Tekniset tiedot

? Kokonaisteho 7,4 MW
? Putouskorkeus 20,7 m
? Suunnitteluvirtaama 40 m3/s
? Vuosienergia 29 500 MWh

Palokin merkitys Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle (PKS):
PKS:n vuotta 2022 tilinpäätöksessä todetaan, että konsernin liikevaihto oli vuonna 2022 215.5 milj. euroa, mikä oli 24% suurempi kuin vuonna 2021.
Sähkökaupan liikevaihto oli 126.0 milj. euroa.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 179 GWh ja PKS:llä oli osuuksia muissa sähköyhtiöissä, joista PKS hankki sähköenergiaa vuonna 2022 yhteensä 93 GWh. PKS:n sähkönhankinta oli vuonna 2022 kaikkiaan 272 GWh. Myydyn sähkön kokonaishinnaksi tulee siirtohinta mukaan luettuna siis noin 453 euroa/MWh.

Vuonna 2022 sähkön siirtohinnat ja sähköenergian hinnat nousivat tariffeista riippuen seuraavasti vuodesta 2021:

□ Siirtohinnat 192-215%
□ Keskimääräiset sähköenergian hinnat (1-vuosi) 316-299%

Nyttemmin ym. hinnat ovat jossain määrin laskeneet.

PKS on aiemmin todennut, että Palokin voimalan arvo on suunnilleen ym. 65 milj. euroa. Jossain yhteydessä on mainittu, että voimalan arvo saattaa olla jopa 80 milj. euroa.

Kun kyseinen voimala on ilmeisesti jo täysin velaton, niin 2%:n reaalikorolla laskien vuotuinen noin 3 milj. euron vapaa kassavirta johtaa pyöreästi 67 milj. euron kumulatiiviseen arvoon.

Jos voimalan arvoa laskettaessa käytettäisi vuoden 2022 huippuhintoja, niin voimalalle tulisi vielä huomattavasti korkeampi kumulatiivisen vapaan kassavirran arvo.

Tästä voidaan päätellä, että mitä kiivaammin Suomessa ajetaan ns. VIHERPIPERTÄJIEN VIHERSIIRTYMÄÄ, sitä kalliimmaksi tulee pienienkin lohi- ja taimenpurojen maisemointi.

Reformihallitus on ohjelmassaan luvannut varovasti edistää Palokin koskien entisöintiä, mutta oikeusvaltiossa ei ainakaan AKM:n mielestä voida noin vain sivuuttaa yksittäisten energiayhtiöiden tai muidenkaan legitiimien toimijoiden kuten esim. turkistarhaajien tai turveyrittäjien elinkeinon harjoittamista.

Nalle Wahlrooskin on jo todennut, että Suomi on vajonnut jo lähelle VANHAINKOTIASTETTA!

AKM ei sinänsä vastusta pienten vesivoimaloiden entisöintejäkään, mutta tässä Palokin tapauksessa nuo kalatalousasiantuntijoiden em. vaelluslohi- ja taimen määrät vaikuttavat kyllä ainakin taloudellisessa mielessä melko vaatimattomilta.

Yllä esim. Jarmo Pautamo arvioi, että vuosittain vaelluspoikasia voisi olla korkeintaan 7000 - 8000 kpl. Lohen kasvunopeus hyvässä merivedessä lienee noin 0.5 kg/kk, joten 7000 - 8000 vaelluspoikasen kokonaispaino asettuu vuosittain 0.5 X 12 X (7000-8000) = 42 000-48 000 kg lohta.

Jos lohen kilohinnaksi oletetaan esim. 15 euro/kg, niin näiden lohien kaupallinen arvo on vain 630 000-720 000 euroa, mikä valitettavasti jää kauaksi PKS:n ja AKM:kin alustavasti arvioimasta PALOKIN ennallistamisen hinnasta.

Koska tässä voidaan joutua vielä lohiakin syöttämään, niin kovin suuria taloudellisia arvoja tässä ei valitettavasti näyttäisi syntyvän PALKOKIN entisöinnistä.

AKM epäilee sitä, että PALOKIN tapauksessa maito on jo moneen kertaan kaatunut maahan, joten nyt voi olla viisainta lähteä kehittelemään jotain modernia lohiporrassysteemiä vaelluskaloille.

Kun VIHERPIPERTÄJÄT valjastetaan miettimään näitä moderneja lohiporrassysteemejä, niin eihän sitä tiedä, kuinka hienot kala-apajat elokapinallisetkin keksii rakentaa.

Näillä elokapinallisilla tuntuukin olevan järkevän tekemisen puutetta, kun ovat innostuneet makoilemaan keskellä Mannerheimintietäkin ja varmaan siitäkin syystä Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on määrännyt, että Mannerheimintiekin on parasta laittaa isoon remonttiin.

AKM toivoo, ettei Suomessa innostuttaisi ihan kaikkein hurjimpiin EU:n parlamentissa ja komissiossa keksittyihin VIHERPIPERRYSAATTEISIIN, kun esim. Hollannissa on jo jouduttu pitkiin oikeusriitoihin, kun pakallisessa lainsäädännössä on alettu ihan uusia lämpövoimaloitakin purkamaan ILMASTOHYSTERIAN vuoksi ja voimaloiden omistajat ovat tietysti joutuneet oikeusteitse hakemaan korvauksia paikallisilta päättäjiltä.

Tässä tilanteessa tuntuu varsin oudolta, kun Suomessakin arvostellaan Venäjän touhuja, kun siellä yhtiöiden omistus voi yön yli vaihtua, jos Putin keksii illalla antaa sellaisen ukaasin.

Tämä menettely ei tunnu kuitenkaan millään tavalla poikkeavan EU-byrokraattien toimista, vaikka EU:n piirissä päättäjiä on enemmän kuin yksi.
eeroRe: Palokin vaelluskala3.10.2023 9.47
Olihan AKM varsin kattava selvitys kohteesta.
Vastausta vaille jäi kuitenkin ydinkymysykseni Joensuun kaupungin omistusosuus ja sen tuotto PKS:ssästä.

Koskireitin ennallistamisen jälkeiseen tapahtumiin AKM viittasi Jarmo Pautamon esittämiin lukuihin 7-8000 kpl poikasmääriin.
Se on vain oletusarvo, jota ei voida pitää ainoana oikeana totuutena.
Joku voi laskelmissaan päätyä aivan toisenlaisiin lukemiin.

Jostakin on kuitenki aloitettava.

Eikä poikasmäärä x kg x euro saa olla vain ainut peruste näitten asioitten toimeenpanossa.

Me elämme nyt tätäpäivää, meitä vanhempi sukupolvi muistaa Palokin vapaanavirtaavien koskien lohikalat.

Meidän sukupolvi on rakentanut satoja pienvoimaloita, nykymittapuun mukaan tuotoltaan aivan täysin mitättömiä, mutta valtavia vaelluskalojen nousuesteitä.
Meidän, vielä elossaolevien on mahdollisuus nyt ja heti pelastaa tuleville sukupolville nämä luontokohteet ja kalastuselämykset.

AKM ei ilmeisestikään ole hlökohtaisesti tutustunut Palokin voimalakohteen sijaintiympäristöön.

Suosittelen kaikille keskusteluun osallistuville avaamaan maanmittaushallituksen kartan ja katsomaan siitä yksityiskohtaisesti, mistä alueesta puhumme.
Itse olen lukuisia kertoja käynyt alueella.

Palokissa ei pelasteta yhtikäs mitään lohiportailla.
Voimalan pato on rakennettu useita kilometreja ylävirtaan varsinaiselta koskireitiltä.
Turbiinien läpi syöksyvä vesi johdetaan putkessa asvaltoidun Tuusniemi-Karvio maantien alitse.
Varsinainen pelastettava palokinkoskiosuus jää tämän ulkopuolelle, koskiosuus, joka olisi se tärkein alue.
Juuri se 26 ha.kaikkine lampineen.

Ja mikä loistava kalastuskohde syntyisikään !!!
Pikitie johtaisi keskelle tulevaisuuden ehkä loistavinta kotimaista kalastuskohdetta, jossa esim.
Jasper Pääkkönen, Kari "hietsu" Hietalahti, Tommi Korpela ja ehkä jopa nyk. pääministeri Petteri Orpo ym.ym. tunnetut kalastajat vierailisivat säännöllisesti
Ja mikä markkina-arvo Palokin kylälle ja Heinäveen kunnalle tässä olisikaan.

TVeet ja kaikki media olisi kuvaamassa julkimoita Palokinkoskilla Heinäveellä !!!!!

Voimalan markkina-arvo.

PKS:ssän tj. Tuure Aho ja juuri keväällä virkaanvalittu uusi Joenkaupunginjohtaja Jere Penttilä puolustavat voimalan sähköntuotannon euromääriä.
Tottakai viimetalven poskettomilla
kwh hintojennousun mukaan tuotto näyttää isolta.
Mutta kumpikaan jehu ei sanallakaan mainitse asiaa, joka oli esillä vain muutama vuosi taapäin, jolloin energiakriisistä ei ollu tietoakaan.

" Palokin voimalan turbiini on elinkaarensa päässä.
Se vaatii kymmenien miljoonien arvoisen investoinnin voimalan uusimiseksi. Vaihtoehtona voisi olla jopa voimalan purkaminen. "

Näistä lausunnoista ei mainita vahingossakaan.

Silloinen PKS:ssän tj. Jorma Korhonen, (yli 20 vuotta tj:iinä,) oli sitä mieltä, et oliskohan ollenkaan kannattavaa alkaa uusioimaan Palokin voimalaa.

Nämä faktat huomioiden Palokin voimalan arvo ei voi olla 60-80 milj.eur
se on aivan jotain muuta.

Esimerkkinä voisin mainita Eteläkarjalassa sijaitsevan Hiitolanjoen jonka etelä-karjalan virkistysaluesäätiö osti paikalliselta voimayhtiöltä.
Hiitolanjoessa oli 3 voimalaa, yhteistuotto 2,5 MW, vapautunut koskialue 2,75 ha.
Kauppahinta 3,2 milj.eur.
Rahoittajina osin valtio, mut suurimmaksi osaksi yhteisöt, säätiöt, yritykset ja suuri joukko yksityisiä henkilöitä, mm Jasper Pääkkönen 25.000 eur.
Nyt kaikki voimalat on purettu ja Laatokan originaali lohi voi nousta vapaasti simpelejärveen, 8 km. matkan suomen puolella kolmen eri vapaan kosken kautta.
Sähkökoekalastuksen avulla on todettu jo runsaasti laatokanlohen poikasia hiitolanjoessa.

Palokin tuott0 7,4 MW = kolmekertainen vrt. hiitola =
3 x 3,2 milj. = 9,6 milj.eur.

Palokin arvo voi enimmillään olla 10 milj. jossa ei edes huomioida lähitulevaisuuden uusimisen jätti-investointia.

Eikä tulevaisuudessa Palokinkoskissa vapaana uivan lohen / taimenen arvoa voi verrata espoon marketeissa keinorehulla syötetyn lohibroilerin
8,- eur./ kg arvoon.
Palokin tuleva tuotto perustuu kalastusmatkailusta ja luontoelämyksistä saatavaan tuottoon.
Saalis on toisarvoinen.
Elämys on se mistä me kalastajat maksamme.


.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala5.10.2023 12.23
Sensuroinnin vuoksi joudun vastaamaan paloittain PALOKIN VOIMALAA koskevaan keskusteluun.

Ihmettelen tuota sensurointia!!!

On hyvä, että nyt lähdettiin keskustelemaan PALOKIN voimalasta ihan oikeilla argumenteilla.

Korjaanpa heti alkuun tuon Eeron mainitseman puutteen Joensuun kaupungin osuudesta Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ssä.

4.5.2023 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n yhtiökokouksessa äänivaltaisia osakkeenomistajia oli paikalla 1 695 745 osaketta.

Näistä Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:llä oli kokouksessa 947 759 ääntä. Joensuun kaupungilla oli kokouksessa osakkeita120 459 ääntä.

Joensuun kaupungin suora omistus on siis 7.1%.

Pohjois-Karjalan Sähkön Energiaholding Oy:n omistusta ei ole helposti löydettävissä.

Mutta vaikuttaa siltä, että Joensuun kaupungin osuus holding yhtiöstä jää alle 20%:n, joten Joensuun kaupungin äänivalta PKS:ssä asettunee noin 25%:in.

Vastakkain tässä PALOKIN VOIMALA-ASIASSA on käsittääkseni ainakin kolmet arvot:

□ PKS:n oikeus harjoittaa laillista ja ympäristöystävällistä liiketoimintaa

□ Kalastajien toive päästä pyytämään vaelluskalaa PALOKIN koskista ja mahdollisista sivupuroista

□ Maisemalliset arvot, joihin voidaan liittää myös vaelluksellisia arvoja

AKM ei ole tutustunut paikan päällä tähän arvokkaaseen Saimaan vesistön osaan ja kokemus rajoittuu tältä osin vain vuosikymmeniä sitten yhteen Outokumpu Oy:n järjestämään juhannuksen aikaiseen laivaretkeen Juojärvellä.

Jo tuolloin panin merkille, että oltiin kaukana Saimaan eteläosien vesiliikennekulttuurista, jota AKM:kin on seurannut tarkalla silmällä jo lähes 80 vuotta.

AKM tuntemus näistä Saimaan latvavesistä on siis vielä puutteellinen, mutta minusta Eero on lähtenyt nyt PALOKIN asiassa aivan oikein liikkeelle, kun on toivonut, että aluksi otettaisiin Maamittauslaitoksen kartta käteen, niin tiedetään ainakin mistä puhutaan.

Noilla VIHERVASSAREILLA tuppaa aina olemaan noissa mielenosoituksissa keskeisenä joku idioottimainen ideologia kuten se, että ydinvoima on kaikkein pahin sähköenergian hankintakeino.

Koijärvelläkin VIHERVASSARIT kahlitsivat itsensä puiden runkoihin, joten eihän tuolla tavalla voi mistään tulla mitään järkeviä tuloksia.

Samalla tavalla VIHERVASSARIT ovat vuosikymmeniä vastustaneet kaikkia fossiilisia polttoaineita ja vain aurinkovoima, tuulivoima ja etenkin joku hyvinkin kallis ja problemaattinen vihreä vety tuntuu VIHERVASSSAREILLE kelpaavan.

Nykyään jo kaikki maailman johtavat energia-alan asiantuntijat ovat kuitenkin tulleet sellaiseen johtopäätöksen, että sähköakkuihin ja tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittavien harvinaisten maametallien kaivaminen pitemmällä tähtäyksellä johtaa massiivisiin ympäristötuhoihin ja luonnossakin aiheuttavat uskomattoman määrän sekä terveydellisiä että psyykkisiä haittoja ihmisille ja eläimille kaikenlaisen melun ja muiden haittojen muodossa.

Nyt VIHERVASSARIT ovat jo innolla ajamassa ilmeisesti koko ITÄ-SUOMENKIN täyteen tuulivoimaloita silläkin uhalla, että joudutaan tinkimään puolustuksellisista näkökohdista ainakin tutkavalvonnan osalta.

Kuitenkaan näistäkään VIHERVASSARIEN hellimistä ns. Green Energyn haittatekijöistä ei esim. EU:n piirissä ole millään tavalla selvitetty läpinäkyvästi.

On vain päästetty isot kansainväliset investointiyhtiöt neitseellisen luonnon tuhotöihin, joita paikalliset kunnanjohtajat ja muut poliittiset päättäjät kätten taputusten kera kiittelevät, kun taas löytyi VEROEUROILLE käyttöä.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala5.10.2023 19.53
Palokin kosken ennallistaminen:
Johdanto osa 2

"Tosiasiahan on, että Suomessa sanotaan olevan tuhansia järviä ja Saimaan vesistö on näistä järvialueista suurin, mutta tästäkään hienosta järvialueesta suomalaiset eivät ole vaivautuneet pitämään huolta, kun perinteinen henkilöliikennekin käytännössä lakkasi lähes täysin vuonna 1981.

Tuolloinhan sisävesiliikennettä harjoittanut Itä-suomalaisten kuntien omistama Saimaan Laivamatkat Oy:n toiminta päättyi konkurssiin.
Ennen tuota onnetonta tapahtumaa yhtiön höyrylaivat olivat vielä liikennöineet päivittäin kaikkiin Saimaan kaupunkeihin.

Yhtiön edeltäjä oli Saimaan Höyrylaiva Oy, jolta Saimaan Laivamatkat osti alukset vuonna 1966.

Em. konkurssi jälkeen jäljelle jäi tietysti tavaraliikenne, jossa puutavaran uitto on näytellyt merkittävää osaa.

Kuitenkin uittamisestakin on jo ehditty pitkälle luopua, kun kuljettamisessakin on siirrytty enenevästi pyörille ja kiskoille.

Uiton vähenemisessä merkittävää roolia on näytellyt koko hakkuuketjussa tapahtuneet muutokset, joilla on pystytty merkittävästi vähentämään mm. suurin puuvarastoihin sitoutuneen pääoman määrää.

Sahatukkien kohdallakin vesivarastoinneista on suureksi osaksi haluttu eroon.

Viime aikoina puiden uittamien on taas kuitenkin alkanut lisääntyä, kun kyseinen kuljetustapa on havaittu hiilijalanjälkensä osalta toivottavaksi kuljetustavaksi.

Lähes viimeinen niitti Saimaan vesialueen hyötykäytölle tuli sitten vielä Venäjän aloittamasta Ukrainan sodasta, jonka seurauksena myös Saimaan kanavan liikenne lähes täydellisesti halvaantui.

Saimaan vesistön alueelle on siis syntynyt aikojen saatossa lähes täydellinen tyhjiö, kun vielä Savonlinnan ratayhteys Pieksämäellekin pistettiin rullalle KEPUN HARMAAN MATIN innostamana, kun KEPUN ANU "Minä ajattelisin" Vehviläinen toimi liikenneministerinä ja päätti jättää rakentamatta Laitaatsillan uusinnan yhteydessä ratayhteyttä HUUTOKOSKELLE.

Nyt on sitten Savonlinnan hieno historiallinen asemarakennuskin tullut taas myyntiin, kun kirpputori-idea ei selvästikään ole lyönyt leiville.

Tämän typerämpää aluepoliittista päätöstä ei kukaan järki-ihminen voi edes unissaan tehdä.

AKM:kin kävi kesällä tarkistamassa hiljaisen Keskusaseman kirpputoritilanteen ja kävelin yksinäni läpi koko rakennuksen, mutta mitään mielenkiintoista ei valitettavasti löytynyt. "
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala5.10.2023 20.02
Palokin voimalan ennallistaminen: Johdanto osa 3

"Eero yllä esittämä ajatus on hyvä, mutta asia kaipaa selvästi vielä tarkempia suunnitelmia. Tuosta Eeron Palokin voimalan kuvauksesta ei vielä ainakaan AKM:lle selviä, mikä on konkreettinen suunnitelma.

Eero näyttää selvästi laskevan JULKIMOIDEN valokuvaamisen varaan, kun luettelee tunnettuja kalastusjulkimoita, jotka mahdollisesti kävisivät Heinäveellä selfietä ottamassa vapojensa ja saaliidensa kanssa.

AKM ei ole koskaan luottanut julkimoihin ja poliitikkoihin.

Siksi Eeron mainitsema potentiaalisten kalastajien lista (esim. Jasper Pääkkönen, Kari "hietsu" Hietalahti, Tommi Korpela ja ehkä jopa nyk. pääministeri Petteri Orpo ym.ym. tunnetut kalastajat vierailisivat säännöllisesti) ei ole mielestäni vielä alkuunkaan riittävä.

Tunnettu tosiasia on, että julkimot ovat etenkin Amerikassa sössineet lähes kaiken, mihin ovat sormensa iskeneet.

Tästä varottavana esimerkkinä on Kalifornia, jossa paikalliset demokraatit ja HOLLYWWOD tähdet ovat tuhonneet lähes kaikki perinteiset hienot kaupungit ja polttaneet hoitamattomat metsät lähes maan tasalle.

Tahtipuikkoa tässäkin Kalifornian touhussa on heiluttanut Itävallasta karannut bodaaja demokraatteihin liittynyt Arnold Schwartsenegger ja hänen nykyinen seuraajansa demokraattien Gavin Newsom, joiden aikana Kaliforniasta on loppunut sekä makea vesi että myös sähkö, vaikka osavaltio on täynnä tuulivoimaloita.

Onhan Heinäveellä varmasta runsain mitoin kaunista luotoa ja jopa Lintulan luostarikin ihmeteltävänä, joten totta kai tämä Palokin ongelmakin on syytä jollain tavoin järjestää.

Me tarvitsemme siis KANSANLIIKKEEN, jonka tavoitteena on laatia toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma, miten näistä Saimaan järvialueen ylävesistä tehdään käytännössä RAHASAMPO, jossa hyvässä yhteisymmärryksessä toteutuu kestävä vesivoimapotentiaali ja sen rinnalla hyvässä yhteisymmärryksessä myös nämä kalataloudenkin ja tietysti turistien myötä syntyvät liiketoimintamahdollisuudet."
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala5.10.2023 20.09
Palokin voimalan ennallistaminen:
Johdanto osa 4

"Entinen METLAN tutkija ja nykyinen Helsingin yliopiston työelämäprofessori Lauri Hetemäki teki muistaakseni jo noin 10 vuotta sitten laskelman, jossa Hetemäki totesi, että kiinalaiset turistit voivat tuoda Suomeen enemmän rahaa, mitä metsistä saadaan kantorahatuloja.

Tuolloin AKM ei oikein tykännyt tuollaisista ajatuksista ja ainakin osa Hetemäen esittämistä metsäteollisuutta koskevista väitteistä eivät kyllä kestäneetkään päivän valoa.

Kuitenkin HETEMÄELLÄ saattaa olla päässään nykyään myös hyödyllisiä ajatuksia, mikä käy ilmi hänen viimeisimmistä kommenteistaan:

"Tällä hetkellä Hetemäkeä inspiroi erityisesti se, miten moninaisesti ja merkittävästi luonnonvara-ala voi auttaa vastaamaan ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja monimuotoisuuteen.

Tämä ei ole kuitenkaan helppoa ja edellyttää myös sellaisten käytäntöjen löytämistä, jotka auttavat samanaikaisesti maksimoimaan synergioita ja minimoimaan haittavaikutuksia luonnonvarojen eri käyttömuotojen välillä, kuten esimerkiksi biotalouden ja biodiversiteetin turvaamisen kesken.

□ Yhdysvaltalainen toimittaja ja yhteiskuntakriitikko H.L. Mencken on todennut, että jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on ratkaisu, joka on selkeä, yksinkertainen ja väärä.

Tämä toteamus tuleen usein mieleeni, kun kuulen suoraviivaisia ja yksinkertaisia vastauksia siihen, miten esimerkiksi metsäala voi vastata ilmastomuutoksen tai monimuotoisuuden haasteisin.

Näen, että näihin vastaaminen edellyttää laajaa palettia eri toimia, jotka myös tulisi räätälöidä alueellisten olosuhteiden mukaan.

Suomessa saatetaan tarvita eri toimia kuin esimerkiksi Hollannissa, Hetemäki kuvailee."

Erityisesti HETEMÄEN kommentin viimeiset kaksi lausetta on syytä panna merkille.

Hollantiin viitatessaan HETEMÄKI saattaa hyvinkin tarkoittaa Fortumin/Uniperin käynnistämää oikeusriitaa, jossa Hollannin hallitus on tehnyt päätöksen, että kaikki maan kivihiilivoimalat on ajettava alas vuoteen 2030 mennessä.

Vastaavalla tavallahan Fortum taas itse päätti sulkea Suomessakin Inkoon 1000 MW:n kivihiilivoimalan, vaikka valtio-omisteisen Fortumin johdon ja Valtion omistajaohjauksesta vastaavien kepun Mika Lintilän ja sos. demokraattien Sirpa Paateron ja Tytti Tuppuraisen on täytynyt olla hyvin tietoisia siitä, että TVO:n Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n uusi ydinvoimala oli jo myöhässä lähes 10 vuotta.

Sulkemalla Suomessakin hyvin toimivia kivihiilivoimaloilta käytännössä etuajassa, saatiin Suomeenkin syntymään massiivinen sähköenergian vaje, joka johti poikkeuksellisen korkeisiin sähköenergian hintoihin, eikä edes vuonna 2010/2011 voimaan tullut sähkömarkkinalaki siihen jääneiden porsaanreikien vuoksi hillinnyt sähkön hintojen nousua (sähkön siirtoyhtiöidenkin pääomien tuotot nousivat tasolle 30-40%, kun lain seurantamallissa siirtoyhtiöilläkin tavoitteena oli esim. vuonna 2019 vain taso 6.2%), kun vielä puuttuvan kotimaisen kapasiteetin johdosta jouduttiin merkittäviin sähköenergian ostoihin etenkin Ruotsista eikä Venäjältäkään saatu enää lisättyä sähkön tuontia.

Sähkövajeen kattamiseksi toisaalta käynnistyi sitten massiivisen ryntäyksen tehottoman tuulivoiman käyttöön, jota sitäkin tuettiin 83.5 EUR:n takuuhinnalla veronmaksajien pussista.

Hollannissa Uniperin tapauksessa oikeuden käynnin kohteena on Maasvlakten MPP 3 vuonna 2015 käynnistynyt 1 070 MW:n voimala, jonka hallitus haluaa sulkea 1.1.2030.

Tässä yhteydessä kannattaa vielä panna merkille, että ajat ovat muuttumassa ja Amerikassakin maan Korkein Oikeus määräsi 29.7.2023 West Virginiassa Dominion Energy Corporationin perumaan yhtiön 56.6 milj. m3/a kaasuputken sulkemispäätöksen, jota Joe Bidenin keskushallinto ja paikallinen oikeus olivat ajaneet ympäristöaktivistien tuella.

Korkein oikeus kuitenkin torppasi Dominion Energy Corp.:n sulkemispäätöksen korkeiksi nousevien energiakustannusten vuoksi, kun kohtuuhintaista kaasua on runsain mitoin saatavilla 15 osavaltion alueella 7 milj. kuluttajan tarpeisiin."
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala5.10.2023 20.54
Palokin voimalan ennallistaminen:
Johdanto osa 5

"Siis HENÄVEELLÄKIN edellytetään laajaa palettia eri toimia, jotka tulee räätälöidä alueellisten olosuhteiden mukaan.

HEINÄVEELLÄ ja Saimaan vesistön latvavesillä tarvitaan laaja-alaista palettia, jossa huomioidaan makeaan puhtaaseen veteen, metsiin ja elinkeinoelämään kytkeytyvät toimet.

Nykypäivänä, kun teknologia on olemassa kaikkia mahdollisia tarpeita varten ja kuussakin on jo käyty, niin tietysti energiatalouden ja kalastustaloudenkin sopuisa rinnakkainelo on mahdollista, kun vaan niin päätetään.

Totta on varmaan sekin, että Palokin voimalan koneet pitää jollain aikavälillä uusia, mutta niin kauan, kun vesivoima on kannattavaa, niin tietenkään päästötöntä sähköenergiaa tuottavaa voimalaa ei pidä väen väkisin sulkea, jos voimala kytketään oikealla tavalla sen ympärillä olevaan ympäristöön.

Onhan maailmassa rakennettu isompiakin vesiväyliä kuin Palokin koski, joten eiköhän noita lohiväyliä voida Saimaan yläjuoksullekin rakentaa nykyaikana toisella tavalla kuin meillä on perinteisesti totuttu rakentamaan.

Eero näyttää vertaavan Palokin entisöintiä Hiitolanjoen entisöintiin, jossa kysymyksessä oli vain 2.5 MW:n voimalat ja kauppahinta oli vain 3.2 milj. euroa, josta siis Jasper Pääkkönen maksoi OMASTA KALAPAIKASTAAN VAIN VAIVAISET 25 000 euroa.

Vapautunut koskialue oli vain 2.75 ha.

Palokissa aluekin on taitaa olla peräti 26 ha.

Epäselväksi on myös vielä jäänyt, kuka omistaa nuo voimalan ympäristössä olevat arvokkaat maat, jotka tietysti täytyy liittää tähän koko maakunnan tärkeimpään hankkeeseen.

Jos me nyt tässä porukassa laaditaan tuolle KALASTUS- JA TURISTIKESKUSELLE todellinen RAHASAMPO, niin onhan se ihan selvä, ettei Pohjois-Karjalan Sähkö Oy tietenkään luovuta tuollaista maailman kuulua KALA-APAJAA jollakin vain noin 10 milj. eurolla.

Kun me nyt lähdettiin tällaista RAHASAMPOA HEINÄVEELLE suunnitteleman, niin tietysti tässä yhteydessä ei kannata laskelmia perustaa enää pelkästään Espoon S-Marketin tarjouslohien hintoihin.

Elämyskalastajilla on tietysti aivan toisenlaiset rahavarat käytössään kuin on esim. AKM:llä normaalissa jokapäiväisessä ruokahuollossa.

100 000 kävijää vuosittain X 500-1000 euroa per kävijä = 50-100 milj. euroa/vuosi.

Nyt meidän täytyykin informoida tästäkin lupaavasta maakunnallisesta hankkeesta SARI ESSAYAHIA, jolla jos kenellä on kotiseutunsa puolestakin syytä lähteä kehittelemään ITÄ-SUOMEN PELASTUSOHJELMAA, jossa KEPU on jo kauan sitten heittänyt pyyhkeen kehään, eikä VIRALLISELTA ÄÄNELTÄKÄÄN ole pitkiin aikoihin kuulunut konkreettisia ehdotuksia, miten tähänkään alueelliseen ongelmaa lähdetään hakemaan ratkaisuja.

AKM mielestä Eeron esille ottama Hiitolanjoki on sinänsä mielenkiintoinen hanke, mutta isossa kuvassa siinä ei valitettavasti ole katsottu hyvää asiaa kuin vain erittäinen kapeasta kalastuksen näkökulmasata.

Kun keskustelun keskiöön nostetaan koko Saimaan hylätty järvialue lohi- ja taimenlohineen koskineen ja puroineen, niin huomataan millainen taloudellinen ja sosiaalinen potentiaali on tässä Suomen ehkä kaikkein luonnonkauneimmassa kolkassa unohdettu kokonaan.

Kun Palokin osaltakin katsoo vanhoja koskikuvia ajalta, jolloin koski vielä näyttää virranneen valtoimenaan, vaikka kosken partaalla ilmeisesti Hackman & Co:n sahassa sahattiin lautaa ja lankkuja Pietariin vietäväksi.

Palokin koskihan näyttää tuhoutuneen, kun valtionöhtiö Outokumpu Oy alkoi hyödyntämään arvokkaasta koskimasemasta vain koskeen liittyvää potentiaalista sähköenergiaa.

Niinpä tämän Palokin kosken käyttötarkoituksen muutos johti siihen, että kaikki muut koski- ja Saimaan latvavesiin liittyvät arvot lopulta kokonaan unohtuivat seurauksineen, kun Outokumpu Oy sitten myi voimalan Fortumille ja Fortum taas PKS:lle.

Koska PKS:n yhtiöjärjestyksessä sähköenergian tuotanto on tietysti keskeisessä asemassa, niin on selvää, että PKS:n intressi katsoa Saimaan latvavesien muita kuin energiaan liittyviä arvoja on ymmärrettävästi vähäinen ja jopa yhtiöjärjestyksessä mainittujen toimialojen vastainen.

Saimaan järvialueella tarvitaan siis sellainen toimija, jonka toimiala on selvästi esim. PKS:n nykyisiä toimialoja laajempi.

Pitäisikin ehkä miettiä myös sitä, onko kunnallinen sähköyhtiö ylipäätään mielekäs konsepti.

Yllä johdanto-osassa 2 AKM on jo melko hyvin kuvannut sitä, kuinka kunnallinen Saimaan Laivamatkat Oy:kin ajautui konkurssiin vain noin 15 vuodessa, kun tämänkin yhtiön toimiala oli suppea sesonkiorientoituut sisävesiliikenne.

Luulen, että olen nyt melko laajasti kuvannut, mitä ITÄ-SUOMESSA täytyy tehdä tai kohta alueella ei ole muuta kuin kuin tyhjiä kyläkouluja - ja kauppoja sekä konkurssin partaalla roikkuvia kannattamattomia maatiloja.

Tässäkin tilanteessa tuntuu käsittämättömältä, että esim. matkailun osalta kaikki panokset Suomessa tunnutaan laittavan kaukaiseen LAPPIIN, vaikka vähintään vastaavat maisemat löytyy huomattavasti Pääkaupunkiakin lähempää ITÄ-SUOMESTA.

TARTTIS SIIS IHAN OIKEASTI TEHDÄ JOTAIN!!!!
ottoRe: Palokin vaelluskala6.10.2023 10.00
Kuten tunnettua on, on Saimaan norppa erityisen suojelun kohteena.

Saimaan järvilohi, joka taas on vähintään yhtä ainutlaatuinen eliölaji, ei ole saanut juuri minkäänlaista huomioita osakseen.

Luontoväen yksisilmäisyys on asiassa ilmeisen silmäänpistävä.

Tämän järvilohen lisääntymisalueet kun sattuvat sijaitsemaan juuri näillä seuduilla.

Kahdeksan kilometrin mittainen, yhdeksän koskea sisältänyt reitti padottiin jotta Outokummun kaivos olisi saanut sähköä.

Sähköt tosin sinne ehdittiin vetää muualta ennen voimalaitoksen valmistumista.

Hukkainvestointi siis.

Mutta järvilohen kutupaikat menivät.

Lohikanta on äärimmäisen uhanalainen ja säilynyt "tekohengityksen" avulla.

Voimalaitos on käyttöikänsä päässä eikä sen tuotanto ole kokonaistarpeesta puoltakaan promillea.

Tämän valossa on tuntuu kummalliselta PKS:n nostama älämälöö.

Yhtä kummalliselta tuntuu myös luontoväen hiljaisuus Saimaan järvilohen puolesta.

Onhan aikoinaan järvilohi noussut myös Juankosken koskissa.

Mutta se on kokonaan oma tarina se.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala6.10.2023 17.57
Ihmetyttää, että Suomessa kaikkia asioista on alettu ohjata joku ilmasto ja ympäristö edellä, kun keskiössä pitäisi kuitenkin olla IHMINEN ja KOKO YHTEISKUNNAN KEHITY mahdollisimman tasapuolisesti maan rajojen jokaisessa kolkassa.

Nyt vihervassareilla on mielessään koko perinteisen yhteiskunnan tuhoaminen kaikenlaisten kulttuurimarxilaisten Amerikan demokraattisen puolueen ajatushautomoista apinoitujen globalistien ehdoilla, jossa keskustelua johtaa milloin mitkin ääriliikkeet lähtien rasismista, intersukupuolisten oikeuksista, ääriliberaaleista arvoista ja tietysti vaihtoehdottomista energiaratkaisuista, jotka ovat vain nostaneet energian hintaa, mutta samalla vähentäneet kansalaisten ostovoimaa ja sitoneet tarpeettomasti yritysten ja yhteiskunnan niukkoja resursseja.

Tämän kehityksen lopputuloksena on rajaton yhteiskunta, jossa huumeet ovat jokapäiväistä ruokaa etenkin nuorison ja kaikkien julkimoiden keskuudessa.

Yhteiskunta, jossa väkivalta on laajasti levinnyt läpi koko yhteiskunnan - Ruotsin, Ranskan ja USA:n nykyinen tie.

Ei olla Suomessakaan enää kaukana Saksan Ulrike Meinhofin ja Andreas Baderin RED ARMY ajoista 1972-1991!!!

Tällaisessa yhteiskunnassa tavalliset ns. Kitchen table keskustelut on kokonaan tapettu (sensuroitukin) ja on alettu keskustella byrokraattien ja poliitikkojen toimesta vain aidan seipäistä ja EU:n laajenemisesta sekä oikeusvaltioperiaatteista, kun pitäisi keskustella aidoista ja rajoista.

Saimaankin hienon järvialueen lähes täydellisesti tuhouduttua kaistapäisen kehitysaluepolitiikan seurauksena on vuosikymmeniä keskusteltu lähinnä vain Saimaan Norpasta ja veisattu JUNNU VAINON NESTORI MIIKKULAISESTA.

Kukahan tätäkin keskustelua on johtanut?

AKM kasäityksen mukaan yksi keskeinen keskustelija on ollut ainakin entinen luomuviljelijä ja JOKA PAIKAN HÖYLÄ eli siis KEPUN LUOMU TIILIKAINEN, joka ensin hylkäsi ilmeisesti kannattamattoman tilansa, sitten tuhosi Metsähallituksen, sitten siirtyi Saimaan norppien pesien rakentajaksi, levitti TERRA SIPILÄN SUOMI KUNTOON sanomaa SEINÄJOEN TANGOMARKKINOILLA ja viimeksi tuhosi vielä avioliittonsakin.

Jos LUOMU olisi katsonut asioita vähänkään laajemmin kuin vain omasta korruptoituneesta näkökulmastaan, niin Saimaan järvialuetta oltaisiin jo nyt rakentamassa AKM:n yllä esittämän laajemman kehityssuunnitelman mukaisesti.

Savonlinnastakaan ei olisi tehty kituvaa autiokylää, jossa vain OOPPERAJUHLIEN aikaan on elämää, mutta muuten kylätie on hiljainen.

Tässä laajassa maakunnallisessa kehitystehtävässä on tietysti ryhdyttävä keskustelemaan muustakin kuin TERRA SIPILÄN keksimästä LRVEÄHARTEISESTA SOTESTA, joka on osoittautunut kaikkialla katastrofaaliseksi.

TERRA SIPILÄ on aina ollut siinä uskossa, että ruuhkainen S-Market vetää joustavammin, kun vähennetään kassojen määrää ruuhka-aikana.

Nyt LEVEÄHARTEISESSA SOTESSA "KASSOJA" vähennetään kiihtyvällä vauhdilla ja Vantaan sekä Keravan "HYVINVOINTIALUEKIN" on jo rahan puutteessa kanttu vei!!!

Lidlissä taas ainakin Espoon Nöykkiössä kutsutaan heti lisää kassoja, kun alkaa esiintyä vähäisintäkään jonomuodostelmaa.

UNILUKKARIKIN on moneen kertaan esittänyt ihailunsa siitä, että Suomessa osataan jonottaa ihan samaan tapaan kuin taannoin kommunistisessa NEUVOSTOLIITOSSA.

Kuitenkaan UNILUKKARI ei ole nähtävästi käynyt tutustumassa jonottamiseen muualla kuin aikoinaan nimismiesten kanslioissa, joissa osataan kyllä kiltisti jonottamisen taito.

R-Kiskojen ja nakkikojujen jonoissa on kuitenkin selkeästi toinen meininki ja niissä jonotus tapahtuu tietysti oman henkensä kaupalla.

OTTO on selkeästi ymmärtänyt Palokin koskialueen ydinkysymyksenkin oikein, kun AKM totesi, että OUTOKUMPU itse asiassa käynnisti tämän hienon koskialueen tuhotyön ja sitä tuhotyötä on sitten jatkanut toinen valtionyhtiö eli Fortum ja sen jälkeen PKS.

Kaikki on tapahtunut ihan laillisesti, mutta ongelma on se, ettei kukaan ole tajunnut sitä, että tällaisella SAIMAAN JÄRVIALUEEN OSAOPTIMOINNILLA on itse asiassa tuhottu koko ITÄ-SUOMEN arvokas järvialue.

Suurta huolta tämän lisäksi on tietysti aiheuttanut vielä sekin, että TERRA SIPILÄ innostui SOTKAMOSSAKIN TERRAFAMEN YMPÄRISTÖKATASTROFISTA pelkästään omien ja KEPUN poliittisten intohimojen vuoksi.

Tiettävästi TERRAFAMENKIN ympäristökatastrofi tulee pitkällä tähtäyksellä heijastumaan myös Saimaan vesistöön saakka.

Veikkaanpa, että ennen pitkää huomataan, että Saimaan yläjuoksullakin alkaa koukuista kohta nousta samanlaista raskasta NIKKELI LOHTA, jota Putin kuluu kalastavan Siperian joista.

Nyt on korkea aika pelastaa Saimaan arvokas järvialue ja käynnistää maakunnallinen hanke, jossa Maanmittauslaitoksen kartta kädessä tai GOOGLE EARTH ohjelmalla selvitetään, mistä lähdetään liikkeelle ja sitten asialle laitetaan koko maakuntaa kattava HANKEOSAKEYHTIÖ PYSTYYN.

Kysymys on noin 30 vuoden projektista ja mallia voidaan ottaa esimerkiksi Suomen Rautatieverkoston syntyvaiheista.

Tänäänkin tuli tästä asiasta lyhyt ohjelma YLE:n kanavalta. Jos oikein muistan, niin Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan aikaväillä 1851-1862.

Pietarin rata valmistui jo vuona 1870 ja kiskot vedettiin Rovanimelle asti jo 1909.

Joten jos toimeksi tartutaan nyt, niin kyllähän Saimaan lohialueet voidaan silloin tietysti pelastaa ja saman tien voidaan tietysti myös pelasta koko ITÄ-SUOMI, kun ei vain ajatella niin yksisilmäisesti asioista kuin esim. TERRA SIPILÄ, joka pakotti suomalaiset panemaan pystyyn KEPUN ja DEMUJEN avulla katastrofaalisen "HYVINVOINTI ALUEIDEN HALLINTOHIMMELIN".

Kuten tunnettua HALLINTOHIMMELIN ainoa tarkoitus on järjestää KEPUN JA DEMUJEN sekä VIHERVASSARIEN PUOLUAKTIIVEILLE elinikäinen verovaroin ylläpidetty työpaikka.

On selvää, että pelkästään valtion toimilla asia ei tule hoidetuksi, mutta valtion tulee luoda ne puitteet, että yksityiset yritykset saavat asioihin vauhtia.

Maailmassa on nykyään mittaamattomat määrät rahaa, mutta ongelma on vain se, että yksityistä rahaa käytetään vain ns. kannattaviin hankkeisiin.

Tässä Itä-Suomen sekä myös Palokin koskialueen pelastusoperaatiossakin LIIKEIDEAN täytyy siis olla kunnossa eli ns. ATTRAKTIIVINEN.
ottoRe: Palokin vaelluskala6.10.2023 21.23
Toivotaan nyt kuitenkin, että tarkoitukseen varattu julkinen raha, 20 miljoonaahan se oli, käytetään todella Palokin koskialueen saattamiseen niin luonnolliseen tilaan, että järvilohi nousee ja lisääntyy ja säilyy ilman tekohengitystä.

Karjalankosken ns. kalaportaat tuskin ovat tuoneet järvilohta takaisin.

Ainakaan vielä.

Mitä taas tuohon yksityiseen rahaan tulee, sitä kyllä käytetään vain ja ainoastaan parhaan mahdollisen tuoton aikaansaamiseen.

Järvilohi ei todellakaan kuulu siihen.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala6.10.2023 22.38
OTTO ymmärtää tämän yhtä hyvin kuin AKM:kin - valtion rahaakaan ei voi loputtomasti jakaa kaikkiin ns. HYVIIN HANKKEISIIN kuten esimerkiksi LEVEÄHARTEINEN SOTE varsinkaan silloin, kun rahalla on positiivinen reaalikorko.

Vielä vähemmän yksityistä rahaa saa houkuteltua vain muutaman innokkaan vaelluskalan onkijan takia minkään puron ennallistamiseen vain muutaman JÄRVILOHI RAUKAN saalistamisen vuoksi.

Yleisestikin on tiedossa, että laiton järvilohen kalastus Saimaallakin voi johtaa tuhansien eurojen sakkoihin, mutta tälläkään tavalla ei järvilohikanta tai mikään muukaan vaelluskala Saimaalla tai Kallaveden ylävesillä merkittävästi lisäänny.

Tarvitaan järempiä keinoja, jossa kalastus on itse asiassa vain pienessä mutta tärkeässä elämyksellisessä sivuosassa aivan kuten Eerokin on edellä maininnut.

Kysymys on todella ELÄMYKSIEN MYYMISESTÄ ja TUOTTAMISESTA suurelle joukolla varakkaita sekä kotimaisia että myös ulkomaisia "KALAMIEHIÄ ja "KALANAISIA"".

Tällaista toimintaa harjoitetaan mm. Amerikan rannikoilla ja esim. Afrikassa Madagasgarin saarella jo monessa muussa paikassa.

Meidän on vain luotava Itä-Suomeen Saimaan alueelle sellaiset ELÄMYKSELLISET puitteet, jotka takaavat vastiketta rahalle sekä kesällä että myös talvella ja rospuuttoaikanakin.

Tämän LIIKEIDEA käynnistämiseksi suunnittelu voidaan milloin tahansa aloittaa hakemalla vastuksia aluksi ainakin seuraaviin yksinkertaisiin mutta keskeisiin kysymyksiin:

□ Kenelle ?
□ Mitä ?
□ Miten ?
eeroRe: Palokin vaelluskala7.10.2023 11.03
Otto on ilmiselvästi ottanut kopin eeron syötöstä ja avannut mmh:n kartan silmiensä eteen ja puhuu asiantuntevasti siitä kahdeksasta kilometristä.

On myös huomionarvoista Oton lausumasta suojelukohteista saimaannorppa versus saimaan järvilohi.

Ehkä suurimpana syynä norpan julkisuuteen on se, että norppa näkyy ja joskus jopa kuuluu, köllötellessään rantakallioilla.
Saimaan syvissä vesissä uiskenteleva järvilohi ei näy eikä äänellään kuulu kansalle.
Saimaan alkuperäisen lohikannan säilyttämiseksi on tehty valtava määrä työtä, kiitos LUKE.
Kiitos myös suomen lainsäädännölle, näillä määräyksillä ja rajoituksilla on vuosien saatossa ollut valtava hyöty kannan säilyttämiseksi.

Ilman tätä luken "säilömistyötä" saimaan järvilohi olisi jo kuollut sukupuuttoon.
Yksi erittäin huomionalainen laji on kuitenkin jäänyt varsin vähälle huomiolle.

Saimaan vesissä uiskentelee vielä norppaa ja järvilohta uhanalaisempi kala Saimaan nieriä !!!
Tämä kalalaji on häviämässä sukupuuttoon.
Jo yllä hehkutin luken työtä järvilohen kannan säilyttämiseksi ja luke tekee täysipäiväistä työtä myös erittäin uhanalaiseksi luokitellun nieriän säilyttämiseksi.

Otto on nimennyt luken työn "tekohengitykseksi".
Sitähän se juuri on.
Tekohengityksellä on pelastettu lukematon määrä ihmishenkiä, miksi sillä ei pelastettaisi myös kuolemakielissä olevia kalojakin ??

Myös otto viittasi PKS:sän "älämölöön"
palokin säilyttämisestä.
Jo aiemmassa viittasin, ennenkuin palokin koskien pelastamisyrityksistä oli mainintaakaan, PKS:sän johdossa julkituotiin palokin voimalan vuosikymmeniä vanhan turbiinin kymmenien miljoonien arvoisesta uusioimisremontista ja jopa koko voimalan purkamisesta.

Nyt kun PKS:ssän johdossa on huomioitu, kuinka suureen mittakaavaan koskireitti on noussut kalastusasioissa, onkin tämän pienvoimalan arvo noussutkin tähtitieteellisiin lukemiin.

Otto viittasi myös juankosken lohikaloihin.
Palokin kautta vaelluskala ei nouse juankoskelle, palokista noustaan juojärven kautta Kaaville.
Juankoskelle nouseva kala ui ohi palokin alapuolelta suvakselle-kallaveelle-juurukselle-melaveelle ja karjalankoskelle.

Kenelle ? Mitä ? Miten ?

AKM:kin on vähän jyvällä, mihin jo aiemmin viittasin.
Elämysmatkailijoille.
Rajaan itseni ulkopuolelle oikeista elämysmatkailijoista

Suomessa on paljon hyvätuloisia miehiä / naisia, jotka maksavat suomalaisille, erikoistuneille matkanjärjestäjille näistä, ns. elämysmatkoista Kanadan lohijoille, tyynenmeren marliininkalastusretkille, afrikan savannimetsästysretkille ym. ym.
Miksikö ei suomeen rakennettaisi näihin, ainutlaatuisiin maailmassa, maailman puhtaimman ilman ja vielä raiskaamattoman luonnon puitteisiin myös elämysmatkailukohteita muun maailman kansalaisille.
Heitä on ympäri palloamme jopa miljoonia.
Luodaan ja rakennetaan puitteet heille ja otetaan manitbois.

Tässä vastaus AKM:mmälle parilla lauseella.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala8.10.2023 3.06
Tämä Saimaan järvialueen lohi- tai norppa homma on AKM:lle tuttu ja läheinen asia, kun on ollut onni, että sukujuurieni kautta olen viettänyt koko elämäni hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisen luonnon ja ihmisten kanssa.

Tuo norppakysymyskin on hyvin läheinenja akuuttikin, kun ikiaikainen kesäpaikkammekin on aivan norppien pesintäpaikan vieressä.

Tuonkin asian Savonlinnan rakennusvalvontaviranomaiset noteerasivat nuorimman poikani kesäpaikan tuoreeseen rakennuslupaan.

Aiemminhan tällaisistakaan asioista ei Saimaankaan rannoilla välitetty mitään, mutta nykyäänhän kalastustakin valvotaan norppa-alueilla hyvinkin tarkasti ja sama koskee myös noita jalokaloja.

Luonnollisesti tällainen kehitys asettaakin nykyään jo monia rajoituksia esim. rakennushankkeissa jne.

Kun tätä Palokin asiaa nyt Eeron aloitteesta on tullut mietittyä, niin jotenkin on tullut sellainen olo, että koko Saimaan järvialuetta jokineen ja puroineen tai niihin liittyvää ilmeistä liiketaloudellistakin potentiaalia ei voida pelastaa tai kehittää ITÄ-SUOMEN RAHASAMPONA pelkästään kalastuksen varassa.

Kyllä ainoa tapa täytyy löytyä ELÄMYKSISTÄ, koska ELÄMYKSISTÄ ihmiset ovat valmiita maksamaan lähes mitä vain ja uusia elämyksiä voidaan aina keksiä lisää, kunhan vain alkuun päästään.

HETEMÄEN yllä mainitsemani idea, että Suomen metsiin tuodaan vaeltamaan vuosittain jopa miljoona kiinalaista ei sekään ole ongelmaton.

Mehän olemme nähneet senkin, kuinka PIHIT SAKEMANNIT ovat tulleet Suomeen asuntovaunuillaan leirintäalueille ja muualle, mutta eivät ole jättäneet Suomeen oikein mitään muuta kuin Lapin sodan aikaan ja jälkeen poltetut kylät ja ison joukon äpäriä lapsia sekä särkyneitä avioliittoja, kun suomalaiset miehet ovat joutuneet puolustamaan isänmaataan.

Joku aika sitten oli muistaakseni sellaistakin tietoa mediassa, että sakemannit olivat Lapin retkillään suurin piirtein kaataneet metsiä, jotta saatiin retkinuotioille kunnon nuotiopuut ja taisivat olla rakentamassa ihan omia retkeilymajojaankin muiden ihmisten puista.

Savonlinnan seudulla taas venäläiset haistoivat loistavat kesänviettomahdollisuudet Saimaan rannoilla, kun erityisesti metsäyhtiöt ryhtyivät myymään maitaan, joille nousikin sitten vieri viereen venäläisten kalliita loistohuviloita - monet näistä on nykyään sitten tyhjillään ja myynnissä.

Kannettu vesi ei siis pysy.

On luotava pitempiaikaisia arvoja ja pysyviä kokonaisvaltaisia ratkaisumalleja.

Se on tunnustettava, että SUOMI on vain pieni piste GOOGLE EARTHIN kartalla ja tässä pisteessä asuu vain noin 5.5 milj. ihmistä, joista korkeintaan ehkä vain muutama satatuhatta kykenee tekemään mitään esim. ITÄ-SUOMEN Saimaan järvialueen pelastamiseksi tai hyödyntämiseksi.

Keskustelussa yllä mainittu 20 milj. euroa on valitettavasti vain taskuraha, kun puhutaan koko Saimaan järvialueesta ja sen luontoarvojen monipuolisesta hyödyntämisestä.

Liikenneyhteydetkin ovat tässä suhteessa merkityksellisiä ja paljon on käyty keskustelua siitäkin, missä vaiheessa Savonlinnan, Lappeenrannan ja varmaan myös Joensuunkin lentoliikenne pitää lakkauttaa.

Tältäkin logistiselta sektorilta voidaan esim. lentokenttien osalta todeta mm. seuraavaa:

□ Kuopion Rissalan lentokenttä, perustettu 1946, matkustajaterminaali 1971, kävijämäärä vuonna 2005 307 730, vuonna 2019 243 529, 2021 vain 36 407, vuonna 2022 126 000 hlöä

□ Joensuun lentokenttä, perustettu vuonna 1937, kävijämäärä vuonna 2019 126 613 hlöä, kävijämäärä vuonna 2022 vain 18 755 hlöä.

□ Lappeenrannan lentokenttä, entinen sotilaskenttä, henkilöliikenne aloitettu vuonna 1951, vaihteleva kävijämäärä, ennätys kävijämäärä 116 000 hlöä vuonna 2011, kävijämäärä vuonna 2022 vain 35 796 hlöä.

□ Savonlinnan lentokenttä, otettu käyttöön vuonna 1973, korkein kävijämäärä vuonna 1998 58 258 hlöä, vuonna 2019 vain 10 495 kävijää, vuonna 2021 kävijöitä vain 560 hlöä, nyttemmin kiitorata korjauksessa ja tarjouskilpailu liikennöinnistä on ilmeisesti käynnissä.

□ Mikkelin lentokenttä, perustettu 1932-1936, Finnair lopetti liikenteen vuonna 2000, kävijämäärä vuonna 2010 vai 1214 hlöä.

Jos siis ajatellaan, että Saimaan järvialueelle halutaan houkutella varakkaita ELÄMYSMATKAILIJOITA maailman eri kolkilta, niin tietysti näille alueille täytyy päästä mielellään lentokoneella jollekin kentälle.

Kiireisillä ELÄMYSMATKAILIJOILLA ei ole aikaa ajella talvisaikaan KALAKUKKO JUNALLA Helsingistä ELÄMYSPAIKOILLE, vaikka ilmeisesti Reformihallitus onkin nyt jonkun verran sijoittamassa myös Itä-Suomen rataverkkoon.

Tarvitaan jatkuva shuttle-lentoyhteys joka päivä Helsingistä jokaiseen Saimaan järvialueen tärkeimpään ELÄMYSKAUPUNKIIN.

Se on kyllä iso harmi, että Iisalmesta käsittääkseni puuttuu vielä kunnon lentokenttä, vaikka Iisalmi on ihan näitä Savon helmiä.

Koljonvirran Sillallahan Sven TUUVAKIN taisteli venäläisiä vihollisia vastaan urheasti, kunnes luoti tiesi paikkansa.

Elämysmatkailijoillehan voidaan Iisalmessakin järjestää jatkuvat Koljonvirran taistelun virtuaalikisan MM-ottelut.

Sekin jo tiedetään, että Sonkajärven EUKONKANTOKISAT ovat jo saavuttaneet lähes Olympiakisan tasoisen aseman ELÄMYSTEN joukossa ja kaikkihan tietää myös sen, miten suureen suosioon on noussut myös Partalan saaren suotukilpailut.

Vertailun vuoksi voidaan ottaa esille esim. Kittilän lentokenttä, joka lähti liikkeelle siitä, kun Metsähallitus rakensi vaatimattoman lentokentän vuonna 1974-75.

Ensimmäinen kunnon terminaali rakennettiin Kittilän kentälle vuosina 1981-82.

Vuonna 1999 lentokentällä oli kävijöitä 127 936 hlöä ja vuonna 2022 kävijöitä on ollut jo 337 198 hlöä ja eilenkin YLE ilmoitti, että LEVILLÄKIN on jo pistetty laskettelurinteet kuntoon säilötön lumen avulla.

Tästäkin voidaan päätellä, että meidän on ihan ensimmäisenä saatava logistiset yhteydet Saimaan järvialueelle kuntoon.

Alustavasti näyttää siltä, että meidän on alettava puhua Saimaan järvialueella noin 1 000 000 miljoonasta ELÄMYSMATKAILIJASTA.

Jos jokainen ELÄMYSMATKAILIJA jättää Suomeen matkallaan 500-1000 euroa (mikä on nykyään pikkuraha), niin ELÄMYSMATKAILUTULO SAVOSSA on silloin 500-1000 milj. euroa vuodessa.

Tämähän on jo melkein yhtä suuri kuin SANNA MARININ ja ANNIKA SAARIKON REFORMIHALLITUKSELLE laatiman LEVEÄHARTEISEN SOTE-MAALLIN hallintohimmelin vuotuinen n. 1.2 miljardin euron rahoitusvaje.

On selvää, että tällaisilla rahoilla pystyy rakentamaan vaikka millaisia kaarisiltoja tai lohiportaita ympäri koko Saimaan järvialue täyteen.

Kyllä siinä sivussa myös PKS löytää oman luontevan roolinsa ja aivan varmasti myös PALOKIN koskikin saadaan ennallistettua, jotta Eerokin voi jättää kalliit Lapin kalastusreissut väliin ainakin joka toinen vuosi.

Ym. logistiset seikat on siis syytä ottaa huomioon, jos ja kun tässä lähdetään virkistämään tätäkin Saimaan ihanaa järvialuetta ELÄMYSMATKAILULLE, johon hyvin voi kuulua myös Eeron ja hänen vaimonsa himoitsema kalastus.

Mutta kaikki suuri alkaa aina pienestä ja tässä yhteydessä otan nyt mielelläni esille vielä KYÖSTI KAKKOSEN, joka yhdessä äskettäisessä podcastissa kertoi, kuinka 6 poikalapsen maalaistalosta KYÖSTI ja yksi hänen veljistään loivat yhdessä halpatavaraketju TOKMANNIN.

KYÖSTI kertoi, että alkupääoma oli vain 15 000 vanhaa markkaa, kun yhtiö perustettiin vuonna 1989 juuri Suomen pahimpaan lamaan tultaessa.

Nykyään TOKMANNI GROUPIN markkina-arvo on 755.87 milj. euroa ja yhtymän nettotulos on 14.1 milj. euroa per vuosi.

Helsingissä vuonna 1862 saksalaisen liikemies Georg Franz Heinrich Stockmannin perustaman tavarataloketjun nykyinen pörssiarvo on vain 375.36 milj. euroa ja liiketulos 11.3 milj. euroa.

Viime aikoinahan Stockmannin saneerausta on ollut johtamassa samainen mies (LAURI RATIA), joka on johtanut myös TERRAFAMEN ympäristökatastrofin kehittymistä.

Avukseen Stockmannin saneerauksessa RATIA oli kutsunut myös YÖVIERAS JULKIMO MARIA VEITOLAN, joka on käynyt tarkistamssa myös BILE SANNAN yöpaidat ja vaatekaapit sekä meikkaustilat.

Ei ole sitten mikään ihme, että STOCKMANNIN saneerauksessakin nykyään suunnitellaan, miten Helsingin keskeinen kauppapaikka ja kulttuurinähtävyys tuhotaan ja muutetaan joksikin kiinteistökehittäjien unelmataloksi, joka sitten nähtävästi muutaman vuoden päästä tietysti joudutaan purkamaan, kun tulevat vuokralaiset eivät pysty maksamaan korkeita vuokriaan.

TOKMANNIN ja STOCKMANNIN kohdalla nähdään konkreettisesti se, että STOCKMANNIN arrogantti RKP:tä lähellä oleva omistajapiiri ei ole haistanut oikealla tavalla maailman merkkejä ja siitä syystä koko konserni ui nyt suurissa vaikeuksissa.

AKM:llä on tässäkin asiassa ihan omakohtaista kokomusta vuosikymmenien takaa, kun jouduin konsultoimaan Huvudsstadsbladetin Mannerheimin tiellä aikoinaan olleen lehtipainon siirtämisasiassa
Konstsamfundetin suunnitteleman FORUMIN vaatetavaratalon tieltä.

Siinä oli AKM:ltäkin mennä henki, kun Konstsamfundetin ikiaikainen rahoitusjohtaja oli sitä mieltä, että kannattamatonta lehtiainoa painoa ei saa siirtää erittäin attraktiivisen Forumin tieltä.

Nykyäänhän HBL painetaankin HESARIN painossa, aivan kuten AKM silloin jo vuosikymmeniä sitten esitti Konstsamfundetin päättäjille.

Nyttemmin on kuitenkin tullut Stockmannillekin viisaammat konsultit ja niinpä Stockmannin kiinteistö on jo myyty muistaakseni KEVALLE 400 milj. eurolla.

TOKMANNIN ja STOCKMANNIN tapaukset osoittavat selvästi sen, kuinka tärkeä on tiedostaa nuo liikeidean peruskysymykset eli:

□ Kenelle ?
□ Mitä ?
□ Miten ?

Stockmannhan oli jo varhain Kalle Anttilan jälkeen kiinni nettikaupassakin Hobby Hallin kautta, mutta niinpä vaan Stockmannin päättäjät luopuivat tuostakin liiketoiminnasta, ostivat Seppälän vaateketjun luopuakseen siitä, ostivat vaateketju Lindexin, luopuivat Stockmann herkusta, Akateemisesta kirjakaupasta, Autokaupasta ja sijoittivat sitten rahojaan mm. Venäjälle ja ympäri maailmaa, kunnes sitten rahat loppuivat ja huomattiin, että Lindex on enää viimeinen oljenkorsi, jonka varassa koko konserni tuntuu nyt seisovan.

Nyt sitten nähtävästi Lindexin kautta Stockmannille hankittu naisjohto on jo suunnittelemassa Stockmann konsernin nimenkin muuttamista Lindex-konserniksi.

Näyttää siltä, että LINDEX olikin sitten lopulta loistokkaan Stockmannin kuoleman suudelma. Aika moni kyvytön toimitusjohtajakin on saanut Stockmanniltakin äkkilähdön.

Kyösti Kakkonen taas tajusi jo TOKOMANNIA perustettaessa sen, että Suomi on köyhä maa, jossa tuotteiden pitää olla kohtuu hintaisia ja kauppapaikkoja pitää olla ympäri maata.

Kun me nyt olemme lähteneet alustavasti suunnittelemaan Saimaan Järvialueen ELMÄMYSMATKAILUA tai siihen liittyviä muita yhteiskunnallisia asioita, niin keskeistä on miettiä hyvin ennen talkoisiin ryhtymistä, miten temppu tehdään.

Kysymys ei todellakaan voi olla vain jostakin Hiitolankosken tai Palokin voimalan ennallistamisesta tai lohiportaista.

Kysymys on paljon suuremmasta ja arvokkaammasta asiasta, mutta on hyvä, että Eero on nyt käynnistänyt tämänkin tärkeän keskustelun.

Aikaanhan meille on antanut ALLAH ja, kun ALLAH antaa aikaa, niin se antaa sitä riittävästi, mutta on tärkeätä, että meillä on ainakin oikea visio siitä, mihin ollaan menossa.

Se on ainakin selvää, että nykymenolla ITÄ-SUOMEN HELMI eli Saimaan järvialue on pahasti jäämässä syrjäiseksi hökkelikyläksi, jossa moni on jo menettänyt toivonsa paremmasta huomisesta.
ottoRe: Palokin vaelluskala8.10.2023 8.33
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on puoli miljoonaa kesämökkiä / vapaa-ajan asuntoa.

Kunnittain niitä on eniten Kuopiossa, n 10.000 kpl. Mikkeli on kakkosena lähes samalla määrällä.

Akm tilastonikkarina varmaan kätevästi selvittää montako prosenttia mökeistä sijaitsee Saimaan rannoilla.

Tässä valossa en puhuisi mitään hökkelikylistä ja vielä vähemmän uusista turistirysistä.

Ja mitä kalastukseen tulee, olen aina suhtautunut varsin nuivasti pelkkään kalojen kitusten repimiseen, jotta päästään elvistelemään kalasaalilla, joka kuvan ottamisen jälkeen lasketaan takaisin järveen.

Kitumaan.

Eikö lakikin jo kiellä tämän?

Oikea kalamies kalauttaa kalan tiedottomaksi veren laskemista varten heti kun kala on veneessä.

Ja sen jälkeen kattilaan.

Pari kolme kalaruokaa viikossa pitää lääkärin ja dementian loitolla jos muutoin elelee kohtuullisesti.

Ja parasta kalaa saa kotirannoilta.

Ei sille vedä vertoja keinotekoisesti rehulla kasvatettu mössökala.

Ja kalaahan maamme järvissä piisaa.

Toivokaamme, jotta tuo Palokin ennallistaminen etenee.
eeroRe: Palokin vaelluskala8.10.2023 9.47
Vaikkakin suomi on täynnä isoja sekä pienempiä järviä ja lampeja on saimaan vesistöalue se potentiaalisin vesistö, jonka arvoa ei ole vielä osattu hyödyntää matkailullisesti ns. kokonaisvaltaisesti.

Tuskin koskaan edes yritetäänkään.
Lappi on Lappi. Ne ainutlaatuiset maisemat.
Saimaalle ei millään keinoilla saada aikaan Lapin maisemia.

Eikä eeron kalastusmatkat lappiin lopu ennenkuin terveys pettää lopullisesti.
Makso mitä makso.

Vaikkakin olen koko ikäni noudattanut oton neuvomaa ruokavaliota, ainakin itse oletan, et dementia on pysynyt loitolla, mut lääkäri ei, syy on geeneissä.

Eero ei sitten harrasta catch & release
pyyntiä. Se on perhokalastajien lempilaji.
Kaikki mikä saadaan ylös syödään.
Vain kulloinenkin tarvittava määrä.
Tässä asiassa en edes tarvii tuntea omantunnontuskia alamittojen suhteen.

En ole kalastanut suomessa ennää
2016 jälkeen.
Norjassa ei taimenelle eikä harjukselle ole alamittaa.

Jo aiemmin tarinoin lohen elinkaaresta, kasvuvaiheista ym.
Mut taisi jäädä kertomatta lohen kaikkein voimakkain kasvuvaihe.
Kun Oton mukaan kalamies "kalauttaa"
tajun kankaalle, laskee veret pois, alkaa kiivain kasvu. Seuraavan yön aikana lohi on kasvanut useita kiloja !!!
ottoRe: Palokin vaelluskala8.10.2023 13.58
Ensi vuonna voimaan tuleva uusi eläinsuojelulaki tekee lopun näistä Jasper Pääkkönen & Peltsi Peltonen tyylisistä elvistelijöistä.

Toivotaan niin.

Kala on elävä olento, joka taatusti tuntee tuskaa kun sen leukaperiä ja kitusia revitään tai sitä pidetään ilmassa ilman happea.

Järveen laskemisen jälkeen koukuista saadut vammat ovat alttiita tulehduksille ja taudeille.

Puhumattakaan kalan ravinnonsaamisen vaikeutumisesta.

Tuskin nämä uisteluelvikset tätä pohtivat.

Otto kalastaa valtaosin katiskalla ja rysällä.

Rysä onkin kalalle ongelmaton pyydys.
Kala ei siinä ollessaan vahingoita itseään nimeksikään.

Toisin kuin vaikkapa verkossa.

Kyllä suomalainen järvikala on suomalaiselle sitä parasta.

Made in FInland!
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala9.10.2023 22.50
No niin, tässäpä taisi taas käydä niin, että alettiin puhumaan pelkästään kalastuksesta eli siis aidan seipäästä, kun pitäisi puhua AIDASTA eli koko Saimaan järvialueen ELÄMYSPOTENTIAALIN HYÖDYNTÄMISESTÄ.

Eero ja Ottokin varmaan muistavat hyvin, kun TERRA SIPILÄ alkoi puhua siitä, kuinka VALTION TASEET pannaan tuottamaan ja velaksi syöminen lopetetaan.

Perustetttiin VAKE Oy, joka ei menestynyt, joten siitäkin tehtiin BILE SANNAN hallituksen aikana sitten ILMASTORAHASTO, johon satsattiin 300 milj. euroa.

Sehän on täysin selvää, ettei näilläkään miljoonilla maapallon ILMASTOA pelasteta, mutta kyllä varmaan taas joillekin turhille kepu- ja demutaustaisille ns. HYVINVOINTIALUEIDEN VIRKAMIEHILLE järjestyy kovapalkkaisia "tärkeitä tehtäviä".

Näiden "tärkeiden aluejohtajien" palkatkin kuuluu liikkuvan tasolla 13 500-18 000 euroa per kuukausi, vaikka töitä ei ole nimeksikään.

Kyllähän meillä on hyvässä muistissa myös se, kun poliitikot päätti satsata Saksassa SONERAN UMPTS kauppoihin ja siinäkin ostettiin saksalaista ILMAA 4.3 miljardilla eurolla.

Kuntien omistama Savon Voima Oy puolestaan taas lähti pienimuotoisemmin mutta vähintää yhtä huonoin tuloksin Englannin sähkömarkkinoita järjestelemään vuonna 1999 ja sijoittivat kuntien osakkeita kohufirma Enronin tytäryhtiö TXU EUROPE GROUP Inc.:n bisneksiin.

Bisnekset kuitenkin menivät konkkaan kahdessa vuodessa ja Savon Voima Holding Oy joutui ostamaan osakkeet takaisin, jolloin kunnille tuli lähes 70 milj euron tappio.

Fortumin seikkailut Sanna Marinin hallituksen aikaan on taas sitten ihan oma lukunsa.

Kokonaistappio lienee noin 30 miljardin euron luokkaa, kun Fortum lähti järjestelemään energia-asioita ympäri Euroopaa ja tietenkin vielä Venäjällekin.

Jos osakin näistäkin rahoista olisi satsattu esim. Saimaan Järvialueen kehitykseen, niin kyllä tuollakin alueella olisi nykyään asukkaitakin varmaan ainakin 1.5-2.0 milj. kappaletta ja varmasti lentoliikennekin olisi esim. nykyistä vilkaampaa (alla nykyinen vuotuinen kävijämäärä keskeisillä kentillä):

□ Kuopio n. 126 000 hlöä
□ Joensuu n. 18 755 hlöä
□ Lappeenranta n. 35 796 hlöä
□ Savonlinna n. 600 hlöä ehkä
□ Mikkeli n. 1 000 hlöä

Kysymys on siis nykyään siitä, että lentäen Saimaan Järvialueleella vierailee vuosittain vain noin 181 151 hlöä.

Jos heistäkin peräti esim. 20% on ns. ELÄMYSMATKAILIJOITA ja jokainen heistä käyttää alueella rahaa esim. 1000 euroa vuodessa matkallaan, niin tästä virtaa massia aluelle vain noin 36.4 milj. euroa.

Saimaan järvialueen pinta-ala ja rantaviivan pituus on Wikipedian mukaan seuraava:

"Edellä kerrotuista seikoista huolimatta Saimaa on kuitenkin Suomen suurin järvi ja laajimmassa muodossaan Euroopan neljänneksi suurin järvi Laatokan, Äänisen ja Vänernin jälkeen.

Silloin sen pinta-ala on noin 4 300 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 14 850 kilometriä pitkä, kun mukaan otetaan 13 700 saarta."

Kun 36.4 milj. euroa jaetaan järvialueen pinta-alaa tai rantaviivan pituutta kohden, niin tuloksena saadaan seuraava tulos:

□ 8 465 euroa per neliökilometri
□ 2 451 euroa per rantaviivan km

Kyllä näistä taskurahoista jo näkee, ettei nykymenolla Saimaan Järvialuetta esim. kalastuksen avulla voi muuttaa miksikään.

Edes NESTORIN tai LUOMUN NORPISTAKAA ei ole apua.

Sitä paitsi ÄHTÄRISSÄKIN on jo nähty, ettei sielläkkän KANNETTU VESI KAIVOSSA PYSY, vaikka kiinalaisten kanssa on kaikki laittomat temput tehty, mutta siitä huolimatta PANDAT joudutaan palauttamaan Kiinaan, eikä ÄHTÄRIÄ ole voitu niiden avulla pelastaa, vaikka UNILUKKARIKIN on ollut kyseenalaisen ja laittomankin hankkeen kummina.

Tulevaisuudessa samaa vanhaa kohtalaisen jyrkkää alamäkeä on siis SAIMAAN JÄRVIALUEELLAKIN tiedossa koko ajan vaan, ellei vauhtia panna koneeseen, kuten AKM on jo yllä ehdottanut!!!

Kesällä pieni pirtysruiske OOPERAJUHLIEN AIKAAN ja sitten vaan talven odottelua ja jokunen pilkkimies jäällä lumikelkkoineen eläkepäiviä viettämään.
ottoRe: Palokin vaelluskala10.10.2023 8.15
Kyllähän tässä oli kysymys Saimaan Järvilohesta ja sen kannan turvaamisesta avaamalla kosket.

Aivan vastaavasti kuten Saimaan norppa lajina halutaan säilyttää.

Lohihan kuten lohikalat yleensä, kutevat virtaavaan veteen.

Elämyksistä viis.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala12.10.2023 3.24
Keskittyminen Saimaan Järviloheen tai Norppaa tai etanoihin ja käkiin on valitettavasti TASKUBILJARDIN PELUUTA.

Kyllä jokainen, joka on viettänyt aikaa vähän pitempään ITÄ-SUOMESSA kuin SANNA MARIN Suomen hallituksessa tai Tampereen kaupungin valtuustossa, näkee, että ITÄ-SUOMI ja SAIMAAN JÄRVIALUE on aluepolitiikassakin täysin unohdettu.

Otetaanpa aluksia esille Tilastokeskuksen aluetilinpidosta pieni katsaus Otolle ja Eerolle sekä muillekin lukijoillemme tiedoksi, niin selviää, mistä tässäkin Saimaan Järvialueen pelastamisesta on kysymys.

Tilastokeskus eikä myöskään VALTOVARAINMINISTERIÖ vielä tiedä täydellä varmuudella, mikä on koko Suomen markkinahintainen Bruttokansantuote (BKT) vuonna 2022.

Vielä vähemmän on varmuutta siitä, mikä on BKT vuonna 2023 tai tulevaisuudessa.

Kuitenkin Tilastokeskuksen ennakkotieto vuoden 2022 markkinahintaisesta BKT:sta on 247.4 miljardia euroa.

Kun suomalaisia on vuonna 2022 ollut kaikkiaan 5.533 miljoonaa, niin vuoden 2022 markkinahintainen BKT per capita on ollut suunnilleen 44 709 euroa. Se on siis suomalaisen keskimääräinen hyvinvoinnin mitta.

Kun Suomen elinkustannusindeksi näyttää nousevan vuodesta 2022 arvosta 2183 vuoden 2023 loppuun mennessä arvoon 2336, niin elinkustannuspohjainen inflaatiovauhti tulee olemaan suunnilleen 7%.

Suomalaisten keskimääräinen vuoden 2022 BKT per capita on siis vuoden 2023 rahassa 41 784 euroa.

Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista saadaan ITÄ-SUOMEN väestöstä vuodelle 2022 seuraavat tiedot:

□ Pohjois-Karjala 162 540 hlöä
□ Pohjois-Savo 247 689 hlöä
□ Etelä-Savo 130 451 hlöä
□ Etelä-Karjala 125 353 hlöä
□ Saimaan Järvialue yhtensä 666 033 hlöä

Väestön muutos vuodesta 2016 vuoteen 2022 on ollut seuraava:

□ Pohjois-Karjala -5 059 hlöä, -0.6% per vuosi
□ Pohjois-Savo -5 126 hlöä, -0.4% per vuosi
□ Etelä-Savo -9 971 hlöä, -1.5% per vuosi
□ Etelä-Karjala -5 153 hlöä, -0.8% per vuosi
□ Saimaan Järvialue yhtensä -25 309 hlöä, -0.7% per vuosi

Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista saadaan ITÄ-SUOMEN vuoden 2022 BKT per capita tiedoksi vuoden 2023 rahassa seuraava tulos:

□ Koko Suomi 41 784 euroa per vuosi
□ Pohjois-Karjala 32 591 euroa per vuosi
□ Pohjois-Savo 34 681 euroa per vuosi
□ Etelä-Savo 31 756 euroa per vuosi
□ Etelä-Karjala 34 681 euroa per vuosi
□ Saimaan Järvialue keskimäärin 33 598 euroa per vuosi
□ Saimaan Järvialue koko Suomen BKT:sta 80.2%

Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista saadaan edelleen metsä- ja kalastustalous ITÄ-SUOMEN vuoden 2022 BKT:n osuudeksi vuoden 2023 rahassa seuraava tulos:

□ Pohjois-Karjala 1 899 euroa per vuosi
□ Pohjois-Savo 1 566 euroa per vuosi
□ Etelä-Savo 2 856 euroa per vuosi
□ Etelä-Karjala 1 015 euroa per vuosi
□ Saimaan Järvialue keskimäärin 1 796 euroa per vuosi

Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista ei valitettavasti päästä kalastustalouteen saakka ilman kuukausien selvityksiä.

Niinpä AKM on tässä kohtaa tehnyt "konsultin ratkaisun" ja olettanut, että kalatalouden osuus Saimaan Järvialueella on vain yhden prosentin (1%) luokkaa metsä- ja kalastustalouden BKT-osuudesta.

Tällä olettamuksella Saimaan Järvialueen kalastustalouden vuoden 2022 BKT:n osuudeksi vuoden 2023 rahassa saadaan seuraava tulos:

□ Pohjois-Karjala 19 euroa per vuosi
□ Pohjois-Savo 16 euroa per vuosi
□ Etelä-Savo 29 euroa per vuosi
□ Etelä-Karjala 10 euroa per vuosi
□ Saimaan Järvialue keskimäärin 18 euroa per vuosi

No niin, lopputuloksena tuli siis nykyisellä menolla tai TASKUBILJARDIN PELUULLA, että keskimääräinen kalastustalouden kansantaloudellinen tuotos on on siis Saimaan Järvialueella vain suunnilleen ESPOON S-Marketissa yhden tarjouslohikilon hinta.

Kun tällaista tulosta vertaa PALOKIN voimalan sähköstä saatavaan taloudelliseen hyötyyn, niin Reformihallituksen mahdollisesti vaelluskalaan sijoittama 20 milj. euroa vaikuttaa kyllä valitettavasti virheinvestoinnilta.

Jos OTTOKIN tai EERO vetää vuodessa PALOKIN koskialueelta vaikka 20 kpl 4-5 kilon lohta mieheen vuodessa ja RIIKKA PURRA ohjaa jokialueelle 20 milj. euroa, niin kyllä voidaan todeta, ettei mikään SAIMAAN JÄRVIALUEELLA tule muuttumaan.

Tarvitaan selvästi järeämpiä keinoja. Palokin koskialueen lohi tai muu vaelluskala ei valitettavasti Saimaan Järvialuetta pelasta.

Kuten yltä nähdään, niin kyseisen järvialueen väestöpohja on vaatimaton, nykyään vain 666 033 henkilöä ja väkiluku on koko ajan nykyisellä menolla ollut laskussa.

AKM on jo aiemmin todennut, että alueen väestö on saatava pitkällä tähtäyksellä tasolle 1.5-2.0 milj. pysyvää asukasta ja tietysti myös ELÄMYSTURISTEJA, niin silloin voidaan tietysti toteuttaa järkevästi myös PALOKIN KOSKIALUEEN ENNALLISTAMINEN.

ITÄ-SUOMESTA on tehtävä ERITYISTALOUSALUE, jossa verotuksellisin keinoin alueelle houkutellaan uusia yrittäjiä, jotka tarvitsevat palveluja ja tietysti siinä sivussa myös kunnolliset kunnalliset koulutus jne sekä sote-palvelut.

AKM ei ole koskaan tukenut TASKUBILJARDIN PELUUTA.

Alkuviikostakin kuultiin RIIKKA PURRAN suusta EDUSKUNNASSA, että tänä vuonna BKT:n kasvu jää korkeintaan nolliin ja ensi vuonna toivotaan lievää kasvua, mutta IMF on jo laskenut selvästi EU:n talousennusteita, joten eipä nämä Suomen kasvunäkymät kovin ruusuisilta valitettavasti näytä.

SUOMEN BKT ei ole kasvanut 15 vuoteen reaalisesti juuri lainkaan ja tämä heikko kasvu on tuntunut kaikkein pahiten juuri ITÄ-SUOMESSA ja LAPISSA.
Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Palokin vaelluskala12.10.2023 6.52
Nyt on Akm:nkin silmät auenneet. Keskusta on aina ollut sitä mieltä ainakin Juankoskella, että tämä alue tarvitsee rahaa valtiolta. Jos olisimme vallassa käynnistäisimme erityisoperaation tämän alueen pelastamiseksi.
Täällä olisi hyviä hankkeita Talvivaaran ja Juankosken lisäksi lähes jokaisessa kunnassa, Kaavillakin. Tavoitteemme on, että lohta olisi pöydässä joka taloudessa. Suhtaudumme ymmärryksellä Eeron, Oton ja akm: nkin unelmiin.
eeroRe: Palokin vaelluskala12.10.2023 14.48
Otto on aivan oikeassa. Saimaan järvilohesta ja sen tulevaisuudestahan tässä on kymysys.
Jos emme anna tulevaisuutta järvilohelle / taimenelle, emme anna myöskään tulevaisuutta ihmisten kalastuksellisille elämyksille.

Nykypäivän elämänmenossa entistä enemmän mainostetaan ja luodaan ihmisille elämysmielikuvia.
Oon itekkin usiamman kerran teeveestä mainoksen nähtyäni miettinyt, mitähän tuotetta tässäkin mainostettiin ?? Jäi arvottavaksi.

AKM taas tapansa mukaisesti rämpäsi pöytään valtavan määrän tilastotietoa.
jonka uskottavuudesta ollaan usein erimieltä.
(valhe, emävalhe, tilasto)

AKM:män julkituoma tilasto, joka on kuitenkin lähellä totuutta, osoittaa, kuinka vähäosainen määrä suomessa kansantalouden tuoton osana esim. kalastuselinkeino on.

Suomessahan kaikki pienetkin lammet, järvet ja isommat veet ovat täynnänsä aitoa, luonnonvaraista, elinvoimissaan olevaa kalaa.

Nyky-yhteiskunnan inehmot ovat tulleet niin uusavuttomiksi, etteivät edes viitsi lähteä mökkirantaan mato-ongelle ja nostella pois mitä maukkainta ahvenaa. Puhumattakaan, mitenkä verkko lasketaan veteen !!

Mennään lähimarkettiin ja voivotellaan, kuinka kallista on kotimainen kala.
Ja ostetaan norjan lohta.

Joskus olen viitannut rakkaan vaimoni kotimaiseen kalaruokaintohimoon.
Kerran näistä puhuessamme vaimoni loi sanoiksi roskakaloista.

Suomessa ainoa roskakala on norjan lohi !!

Kuka elannokseen kalastaa läpivuoden marketin tiskiin kotimaista kalaa, hänenkin on saatava siitä elantonsa.

Kotimaisen kalan osalta on iso ristiriita kalastaja-kauppa-kuluttaja välillä.

Ammattialastaja sanoo, et ei kannata, koska ei saa sitä hintaa, jolla eläisi.
Kauppaporras våittää, ettei kalaa saa mistään, vaikka kysyntää olisi.
Kuluttaja valittaa, ettei riitä pörssissä kate, ko on niin kallista, kotimainen.??

AKM yllä maalaili ruusuisia kuvia kuinka otto ja eero kauhoisi tulevaisuudessa 4-5 kg järvilohia palokin koskista.

Sitä toivoisin, mut tiedän tämän vain toteutumattomiksi unelmiksi.

Ellei suomen kalastuslakiin saada aikaiseksi, seppokääriäisen "veretseisauttaviksi" muutoksiksi, ei kotimaisen vaelluskalan mahdollisuus saada tuottavaa kalastusmatkailua.

Järvikalan saatavuus parane.
Lainsäädännöllä ja turhanpäiväisillä asetuksilla aktiivisen harrastajakalastajan saaliin saaminen lähimarketin tiskiin on luotu mahdottomaksi.
Täytyy olla rekisteröitynyt kalastaja.
Pidä kirjanpito, kerro verottajalle saaliisi.

Käsittämätöntä.
Ei sienenpoimija, eikä marjastaja, hirvenmetsästäjä, karhunmetsästäjä tarvii tätä kirjanpitoa.
Ravintola-alan toimijat ovat rahatukku kourassa ostamassa näitä luonnontuotteita.

Miksi kalastus on tehty valvonnan alaiseksi ???

Suomen vähälukuiset vaelluskalapopulaatiot elävät varsin rikkonaisilla virtavesiosuuksilla.
Näillä jokiosuuksilla on seisovan veden järviä, joissa verkottamalla pyydetään pois sinne syönnöstämään vaeltaneet taimenet, harjukset ja järvilohet.

Suomen lapissakin on aivan olematon määrä virtavesialueita, joissa olisi luontainen, alkuperäinen vaelluskalakanta. Lähes kaikki on istutuksien varassa.

Yksi poikkeus asiassa on.
Käsivarren lapissa Lätäseno.
Sinne ei ole autotieyhteyttä, jolloin saavutettavuus heikkenee.
Kovakuntoisimmat patikoi, maksukykyisimmät lentävät vesitasoilla ja helikoptereilla.

Ei Palokin pelastamisella saimaan alueen matkailua pelasteta.
Mut lisänä on rikka rokassakin.

Ennen vesivoimaloitten isostirakentamista kautta koko suomen vesistöissä on ollut originaali järvilohi ja järvitaimenkanta .
Suuri virhe tämänpäivän tilannetta peilaten on tehty jo viime vuosisadan alkupuolelta alkaen rakentamalla isoja vesivoimaloita.
Silloiset päättäjät ja rakentajat eivät ymmärtäneet, kuinka suuren tuhon he aiheuttivat vaelluskalakannoille.

Näistä rakentmisista me tänpäivänä kärsimme ja mietimme, kuinka mennyt aika palautetaan takaisin.

Ei mitenkään.
Tietynlaista "tekohengitystä" voimme antaa, purkamalla heti alkuun 500 kpl täysin merkityksettömiä, kuntien omistamia pienvoimaloita.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala13.10.2023 0.29
AKM on yllä jo kirjoittanut nuotit, miten SAIMAAN JÄRVIALUEEN KALASTUSTALOUS nostetaan uuteen nousuun.

Kysymys on Suomen ikiaikaisesta luulosta, että kaikki suuri on tavoiteltavaa.

Maataloudessakin tämä suuruuden ekonomian ihannointi on vienyt siihen, että tilakoot ovat jatkuvasti kasvaneet ja ainoa seuraus on ollut se, että monopoli yhtiö VALIO on pitänyt huolen siitä, että maitolitran hinta on koko ajan laskenut kuin HELUNAN HÄNTÄ ja ISÄNNÄT ovat velkaantuneet LEIKKUUPUIMUREIDEN ja TRAKTORIEN sekä AUTOMAATTINAVETTOJENSA KANSSA.

Harjoitettu maatalouspolitiikkaa on johtanut ns. ISÄNNÄTTÖMIIN TALOIHIN, kun TILOJEN tulevaisuus on OSUUSPANKIN ja VEROTTAJAN KÄSISSÄ.

Tässä kohtaa tulee mieleeln, kun AKM opasti legendaarista TAUNO MATOMÄKEÄ metsäteollisuusasoissa.

TAUNOHAN ei ole taustaltaan varsinaisesti metsäalan miehiä, mutta TAUNO YMMÄRSI kuitenkin erinomaisen hyvin, mistä SUOMESSA KENKÄ on aina puristanut.

TAUNOHAN totesi tuoilloin, että "SUOMI ON MAA, JOSSA EI KANNATA RAKENTAA HEVOSTA PIENEMPÄÄ ESINETTÄ."

Niinpä TAUNO ryhtyi rakentamaan ÖLJYNPORAUSLAUTTOJA hyvällä menestyksellä.

Nämä Suomen megalomaaniset hankkeet ovat kuitekin kaikki loppujen lopuksi sitten lähes systemaattisesti epäonnistuneet.

Hyvinä esimerkkeinä sopii muistella NOKIAA ja FORTUMIN UNIPERIA sekä OLKILUOTO 3:ta ja FENNOVOIMAA.

Harva on miettinyt edes sitä, mitä vahinkoa Suomelle on tullut siitä, kun on rakennettu maa täyteen kansallisia kartelleja ja monopoliyhtiöitä mallia:

□ ALKO
□ VALIO
□ KESKO
□ S-RYHMÄ
□ FORTUM
□ NESTE
□ NORDEA
□ OP-RYHMÄ
□ FINNAIR
□ VR
□ YLE
□ SANOMA

Tuossapa taitaa olla lähes kaikki Suomen taloudellinen toiminta.

Kun ajatellaan Suomenkin laajaa maata, niin onhan se melko kummallista, että logistikkakeskuksetkin pävittäistavarakaupassa on mukavasti sijoitettu pääkaupunkiseudulle seuraavasti:

□ K-Ryhmä ilmeisesti Vantaalla Hakkilassa ja Hyvinkäällä.

"K-ryhmällä on kaksi Suomen vilkkaimpiin kuuluvaa logistiikkakeskusta, joista voit valita työpaikkasi: päivittäistavarakaupan logistiikkakeskus Vantaan Hakkilassa sekä Onnisen logistiikkakeskus Hyvinkäällä."

□ S-Ryhmä Sipoon Bastukärrissä

"Yli tuhat yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa. Noin 32 kilometriä kuljetinlinjoja, jotka kuljettavat yli miljoona tuotepakkausta päivässä.

Sipoon Bastukärrissä sijaitsee maailman suurimpiin lukeutuva rakennus.

Se levittäytyy laajana ja laakeana, teräväreunaisen U-kirjaimen muodossa, 100 hehtaarin tontille.

Oikeastaan rakennus ei edes ole kovin matala. Se on noin 25 metriä korkea, mutta kokonaisuuden suuruus luo perspektiiviharhan.

SOK:n logistiikkakeskuksen sisäpihan mittasuhteet saavat rekat ja yhdistelmäajoneuvot näyttämään pikkuriikkisiltä. Valtavalle sisäpihalle mahtuu yhtä aikaa jopa 100 rekkaa.

Logistiikkakeskus kuuluu maailman kymmenen suurimman rakennuksen joukkoon.

? Päivittäistavaralogistiikkakeskuksen koko vastaa noin kolmeakymmentä jalkapallokenttää, kertoo Inexin tuotantojohtaja Tuukka Turunen.

Inex Partners pyörittää toimintaa logistiikkakeskuksessa. Se on S-ryhmän 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka tuottaa logistiikkapalvelut S-ryhmän päivittäistavara- ja käyttötavaraketjuille.

Suomi on pääomaköyhä maa, jolloin pitäisi suuruuden ihannoinnin sijasta tajuta, että PIENI ON KAUNISTA.

Tuleehan sitä päivittäistavarakaupassakin tavaroille hintaa, kun niitä lähdetään kuskaamaan Hakkilasta esim. JOUNIN KAUPALLE ÄKÄSLOMPOLOON.

Mahtaakohan rekassa olla paljon paluulastia ÄKÄSLOMPOLOSTA VANTAALLE, vai ajetaanko rekka tyhjänä.

Eerohan tietänee tämänkin asian erinomaisen hyvin.

Ei ole sitten ihme, että MATTI ESKOKIN on ollut pitkään masentunut, kun on joutunut vuosikymmeniä laulamaan MÄ OON REKKAMIESTÄ

Tunnetusti LÖPÖ on SUOMESSA KALLISTA, AUTOT ON KALLLITA ja MATKAT PITKIÄ.

EERO on varmaan oikeassa, kun kalastuksesta puhuttaessa otti esille KALASTUSLAINKIN EPÄKOHDAT:

1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.

Kuten nähdään, niin KALASTUSLAILLA halutaan TURVATA KALAVAROJEN KESTÄVÄ JA MONIPUOLINEN TUOTTO jne ja KALAVAROJEN MONIMUOTOISUUS sekä SUOJELU.

Tuottohan on järvikaloillakin suunnilleen NOLLA, ellei peräti NEGATIIVINEN.

Myöskään SILAKAN SUHTEEN näin ei näytä käyvän, kun EU:n komissio on määrännyt ITÄMEREN SILAKANPYYNNINKIN ainakin suomalasilta pantavaksi jäihin.

4 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

1) kalavarojen hoidolla kalakantojen biologisen monimuotoisuuden ja tuottokyvyn turvaamista kalastuksen ohjauksella sekä muilla kalakantojen tilaa ja kalastusmahdollisuuksia parantavilla toimenpiteillä;

2) kalakannalla samanaikaisesti samalla alueella elävien samaan lajiin kuuluvien kalayksilöiden joukkoa;

3) vaelluskalalla lohta, järvilohta, ankeriasta, nahkiaista, toutainta, taimenta sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia kantoja;

4) vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella vesistön sellaista aluetta, jossa:

a) vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin; ja

b) virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä;

5) onkimisella ilman viehettä ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua;

6) pilkkimisellä kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä;

7) vieheellä keinotekoisesti valmistettua uistinta, vaappua, perhoa, jigiä tai niihin rinnastettavaa koukuilla varustettua houkutinta, joka liikkeellään, värillään tai muodollaan houkuttaa kalaa iskemään;

8) viehekalastuksella muuta kalastamista yhdellä vavalla ja vieheellä kuin onkimista tai pilkkimistä, vetouistelua yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongintaa;

9) kalastonhoitomaksulla kalatalouden edistämiseksi valtiolle suoritettavaa maksua;

10) kalastusoikeuden haltijalla:

a) yhteisen vesialueen osakaskuntaa;

b) osakaskuntaan kuulumattoman vesialueen omistajaa;

c) kiinteistön omistajaa, jos kiinteistölle kuuluu 21 kohdassa tarkoitettuja erityisperusteisia kalastusetuuksia;

d) kalastusrasitteeseen tai muuhun oikeusperusteeseen perustuen kalastusoikeutta hallinnoivaa luonnollista tai oikeushenkilöä;

e) kalastusoikeutta omistajaa kuulematta siirrettävissä olevaan vuokrasopimukseen perustuen hallinnoivaa luonnollista tai oikeushenkilöä; tai

f) kalastuksesta Tenojoen vesistössä Suomen ja Norjan välillä tehdyn sopimuksen (SopS 42/2017) kalastussääntöä sovellettaessa a?e alakohdassa säädetyn lisäksi yhteisen vesialueen osakaskuntaan kuuluvaa osakaskiinteistöä;

(24.3.2017/177)
11) osakaskunnalla yhteisaluelain (758/1989) 3 §:ssä tarkoitettua osakaskuntaa;

12) käyttö- ja hoitosuunnitelmalla kalavarojen käytön ja hoidon alueelliseksi järjestämiseksi laadittavaa suunnitelmaa;

13) pyydysyksikköarvolla pyydyksen tai kalastustavan suhteellista pyyntitehokkuutta;

14) kiinteistön pyydysyksikkömäärällä kiinteistölle kuuluvan kalastusoikeuden laajuutta tietyllä vesialueella;

15) seisovalla pyydyksellä paikalleen pyyntiin laskettua kalanpyydystä, kuten verkkoa, pitkääsiimaa ja muuta koukkupyydystä, rysää, katiskaa ja muuta sulkupyydystä;

16) kiinteällä pyydyksellä patoa ja muuta kalastukseen tarkoitettua pysyväisluonteista rakennelmaa;

17) kaupallisella kalastuksella toimintaa, jossa kalaa pyydetään myyntitarkoituksessa tai jossa pyydetyt kalat tai osa niistä myydään;

18) kaupallisella kalastajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on merkitty kaupallisen kalastustoiminnan harjoittajista pidettävään rekisteriin;

19) vapaa-ajankalastuksella virkistys- ja kotitarvekalastusta;

20) kotiutusistutuksella sellaisen kala- tai rapulajin taikka kala- tai rapukannan istuttamista vesialueelle, jota siellä ei ennestään ole;

21) erityisperusteisilla kalastusetuuksilla sellaisia kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja kiinteistöön kuuluvia yhteisiä tai yksityisiä erityisiä etuuksia, jotka oikeuttavat kiinteistön omistajan kalastamaan muutoin kuin vesialueen omistuksen tai osakkuuden perusteella toisen omistamalla vesialueella (erityinen kalastusetuusalue) taikka käyttämään erillistä kalastuspaikkaa, kuten lohi- tai siikapatoa taikka näihin verrattavaa kalapatopaikkaa, kulkutuspaikkaa, verkkopaikkaa tai muuta näihin verrattavaa kalastukseen käytettävää vesistön kohtaa (erityinen kalastuspaikka);

22) kalastussäännöllä:

a) Suomen ja Ruotsin välillä tehtyä rajajokisopimusta (SopS 91/2010) ja siihen sisältyvää kalastussääntöä;

b) Suomen ja Norjan välillä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehtyä sopimusta ja siihen liittyvää kalastussääntöä; sekä

c) Suomen tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä kalastuksesta Näätämöjoen kalastusalueella tehtyä sopimusta (SopS 18/1978) ja siihen liittyvää kalastussääntöä.

Kyllähän tässä vuoden 2015 laissa on menty jo lähes samalle tasolle, mihin mentiin viime kesänä, kun maahan nousi RASISMIKAAOS, kun VILHELM JUNNILAN vaimo oli ostanut VILHELMILLE nätin luontoaiheisen ravatin syntymäpäivän kunniaksi.

Kyllähä tässäkin laissa on todella menty ihan PILKKIMISTASOLLE, kun ONKIVIEHEETKIN on jouduttu jo määrittlelemään:

"5) onkimisella ilman viehettä ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua;

6) pilkkimisellä kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä;

7) vieheellä keinotekoisesti valmistettua uistinta, vaappua, perhoa, jigiä tai niihin rinnastettavaa koukuilla varustettua houkutinta, joka liikkeellään, värillään tai muodollaan houkuttaa kalaa iskemään;

8) viehekalastuksella muuta kalastamista yhdellä vavalla ja vieheellä kuin onkimista tai pilkkimistä, vetouistelua yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongintaa;"

EI OLE SITTEN MIKÄÄN IHME, että KALA EI LIIKKUNUT KESÄLLÄKÄÄN EIKÄ KÄYNYT PYYDYKSEEN.

Näin aina luki IKOSEN KALAKALENTERISSAKIN SILLOIN, kun AKM:llä oli kesäloma.
eeroRe: Palokin vaelluskala13.10.2023 17.39
AKM.män kalastuslain sanoma tuli varmasti kaikille selväksi.

Kalastuslain asia, johon viittasin. sai
AKM:mmän riemunkiljahduksiin.

Me ns. virkistyskalastajat, olemme kautta-aikojen halunneet antaa vaelluskaloille mahdollisuuden saada takaisin ne olosuhteet, jotka rahanhimoiset voimalaitosrakentajat ovat ryöstäneet, jo ammoisista ajoista alkaen, suomen virtavesissä eläneiltä vaelluskaloilta.

Jo edelläolevassa kommentissani viittasin suomen olemattomiin, originaaliin, luonnonvaraisiin vaelluskalastusmahdollisuuksiin, voin omasta kokemuksistani tästä asiasta luennoida vaikka kuinka monta tuntia.

Minun silmissäni vaelluskaloja, ns. juuri arvokkaimmasta päästä alkaen ovat. Taimen, alalajineen,(tammukka) Harjus, vain pohjoisen vesissä luonteisesti,elävä laji. Järvilohi, se kaikkein mahtavin ja kaikkein enimmän keskustelua aiheuttava kalalaji.

Suomessa ns,. arvokalojen, harjus, taimen, kalastusmahdollisuudet ovat varsin rajattuja pohjoisimpiin osiin maassamme.

Maantieteellisesti katsoen luoja ei ole antanut maallemme elinkelpoisia mahdollisuuksia vaelluskaloille.

Meillä on vain tasaista maata.
Ainoastaan lapissa on huomattavia korkeuseroja.

Suomessa on aina maantieyhteys kaikille vaelluskalojen elinpaikoille.

Kesäkuukausina, yötäpäivää, on joku sorkkimassa jokaisessa joenpolvassa.

VRT: Norja.

Norja on vuoristomaa. Norjan vuoristo on täynnänsä ajoneuvoilla ei tavoitettavissa olevia vaelluskalajokia.

Suomi ei koskaan voi saavuttaa sitä asemaa, jossa Norja on virkistyskalastajien arvoasteikossa.

Norjassa on maa täynnänsä arvokalaa.
Ei oo alamittarajoituksia !!!!.

Onneksi me suomalaisetkin vielä saamme luvallisesti kalastaa Norjan vesillä.

Kalastuslaki, johon viittasin.

Suomessa Luke verovaroin suorittaa erinäisiä velvoiteistutuksia ympäri maatamme.
Arvokala taimenta.

Kun kylällä huomataan, ko nyt kalapönttöauto tuli venesatamaan, kylänmiehet virittävät välittömästi,verkkonsa istutusalueen ympärille.

Mä sanon vaan.
Kuten Joel Hallikainen aikoinaan lauloi.
"Turhaan, aivan turhaan"

Verovaroin tuhlataan suuria summia aivan turhanpäiväisyyteen.

Verkkokalastus on se suurin surma vaelluskaloille.

Tämä ristiriita on iso kysymys .
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala14.10.2023 2.07
Eerolle toteaisin, ettei tässä SAIMAAN JÄRVIALUEEN kehittämisessä mitään ristiriitaa ole.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, ettei Suomessa OSATA KÄYTTÄÄ RAHAA, jota maailma on pullollaan, kun painokoneet painaa seteleitä yötä päivää.

Huomasinpa päivällä somesta, kuinka Keskustalaisista Keskustalaisin Pohjois-Karjalan HANNU HOSKONEN piti taas hyvän puheen siitä SAIMAAN JÄRVIALUEEN Vaelluskala-aidasta.

HANNUHAN totesi Eduskunnassa, että ITÄ-SUOMI ei kehity muualle kuin alaspäin, kun REFORMIHALLITUS on luvannut vain 20 milj. euroa Palokin ennallistamiseen ja muutama miljoona on tarkoitus laittaa Kalakukkokiskoihin sekä Valtatie 5:sta vähän korjaillaan Leppävirran kohdalla (kts. hallitusohjelman kirjaukset alla):

"Hallitus toteuttaa erittäin mittavan, lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman.

Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen panostetaan yhteensä noin 1,6 miljardin euron investointipaketilla.

Paketilla toteutetaan muun muassa Valtatien 5 parannus välillä Leppävirta-Kuopio sekä valtatien 4 kehittämistä Keski-Suomen alueella.

Lisäksi paketin sisältä toteutetaan investointeja, joilla edistetään länsirannikon kilpailukykyä ja kasvua."

"Raideliikenteestä tehdään entistä kilpailukykyisempi liikennemuoto lähes 1,4 miljardin euron erillisellä raideinvestointipaketilla, jolla rakennetaan uusia yhteyksiä ja kehitetään nykyistä rataverkkoa.

Lisäksi raideliikenteen houkuttelevuutta lisätään parantamalla junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta.

Nykyisiä raideyhteyksiä vahvistetaan kattavasti eri puolilla Suomea.

Päärataa kehitetään nykyisessä ratakäytävässä.

Parannetaan radan välityskykyä Helsinki-Tampere-välillä, toteutetaan kaksoisraide Oulu-Liminka-välille ja sähköistetään Tornio?Kolari-väli.

Itä-Suomen yhteyksiä kehitetään lisäämällä Savonradan kapasiteettia ja nopeuksia Kouvola-Kuopio-välillä sekä jatketaan Karjalanradan kehittämistä välillä Luumäki-Imatra.

Rantaradan elinvoimaisuus varmistetaan perusparannuksella.

Loviisa-Lahti-ratayhteys perus parannetaan."

KÄSITTÄÄKSENI SAVONRADANKIN SUUNNITTELUUN SATSATAAN "PERÄTI" 3.0 milj. euroa.

"Kotimaisen kalan kulutus nousuun

Kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvittamista ja sääntelyä, parantamalla vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Jatketaan kotimaisen kalan edistämisohjelman ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa.

Kiertotaloutta hyödyntämällä vähennetään kalankasvatuksen ravinnepäästöjä.

Päivitetään kalatie- ja lohistrategiat.

Kalastusmatkailun mahdollisuuksiin panostetaan.

Lisätään liikuntasetelin käyttöalaan kalastus- ja eräpalvelut.

Vaelluskalojen Nousu-ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan ohjelma koskemaan myös alas vaellusta ja seurantaa.

Kalastonhoitomaksun ikäperusteinen vapautus muutetaan koskemaan 70 vuotta täyttäneitä kalakantojen hoidon ja istutusten turvaamiseksi.

Ikäperusteinen aiempi vapaus pysyy sen jo saavuttaneilla.

Yhteisaluelakia uudistetaan osakaskuntien yhdistämistoimitusten edistämiseksi, etä­kokousten mahdollistamiseksi ja osakkaiden tasapuolisen kohtelun parantamiseksi.

Kiinteistörekisteriin merkittyjen kalastusoikeuksien omistajien omaisuuden suojaa vahvistetaan."

KYLLÄHÄN tässäkin ohjelmassa Eerolle, Otollekin ja jopa AKM:lle on paljon positiivisia asioita, mutta SAIMAAN JÄRVIALUE ei valitettavasti tällä ohjelmalla vielä pelastu.

PERSUJEN LULU on kyllä ihan tarmokkaasti ajamassa näitä infrahankkeitakin eteenpäin ja Itä-Suomen lentoliikennettäkään ei ole tarkoitus vielä ihan kokonaan lopettaa.

Tyhjästä on vain REFORMIHALLITUKSENKIN huono nyhjäistä.

Mutta kyllä se, että Saimaan Järvialueella panostetaan vain Palokin kosken ennallistamiseen on jo kansallinen häpeä.

Kun Saimaan Järvialueen kalastustalouden merkitystä siis toivottavasti jollain tavoin pyritään nostamaan aikavälillä 2024-2027, niin kyllä se asia vain niin näyttää olevan, että Palokin koskesta puhuttaessa fokus on vielä korkeintaan VAELLUSKALA-AIDAN SEIPÄÄSTÄ, kuten AKM on jo aiemmin tilastoselvityksissään kiistatta näyttänyt.

HANNUKIN totesi, että kunnalliset turvevoimalat on kiireimmiten laitettava tulille ja höpötys vihreästä siirtymästä tai vetytaloudestakin on syytä siirtää ainakin ITÄ-SUOMESSA tulevalle vuosisadalle.

VALTAMEDIA aina odottaa, että VALTIO tai MUU JULKINEN SEKTORI pelastaa Suomen.

On kuitenkin syytä palauttaa mieliin kansantalouden ns. ISO KUVA, josta heti esim. kansantalouden tilinpidosta nähdään, että JULKISEN TALOUDEN OSUUS SUOMEN MARKKINAHINTAISESTA BKT:sta on nykyään vain noin 16.5% luokassa, kun taas YKSITYINEN SEKTORI vastaa Suomenkin kansantaloudessa ns. hyvinvoinnista peräti 83.5%:sesti.

Taisi VIRALLINEN ÄÄNIKIN yllä todeta, että ITÄ-SUOMI lähtee nousuun, jos VALTIO lisää sijoituksiaan ITÄ-SUOMEEN.
Tämä on kyllä valitettavasti täyttä PUPPUA.

SAIMAAN JÄRVIALUEKIN lähtee nousuun vain ja ainoastaan yksityisen rahan voimalla.

Metsä- ja kalastustaloudesta puhuttaessa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta selviää myös tästä faktat.

Koko Saimaan Järvialuetta ajatellen metsä- ja kalastustalouden osuus markkinahintaisesta BKT:stä on vain jo aiemmin AKM:n selvittämä noin 5.3%, josta kalastustalouden osuus on naurettava ehkä korkeintaan 0.05%.

Kun vielä muistetaan se, että JULKISEN TALOUDEN osuus markkinahintaisesta BKT:sta on vain edellä mainittu ehkä vain 16.5%, niin tästä seuraa se, että SAIMAAN JÄRVIALUE voi kehittyä VAELLUSKALOJENKIN osalta vain siten, että VALTIO LUO SELLAISET VEROTUKSELLISET EDUT ITÄ-SUOMEN ERITYISTALOUSALUEELLE, että YKSITYINEN RAHA HAKETUU KYSEISELLÄ ALUEELLA esim. erilaisten ELÄMYSHANKKEIDEN PARIIN siten, että väestö kyseisellä alueella lähtee selkeään kasvuun nykyisen kiihtyvän väestön muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden sijasta.

Kasvutavoitteeksi onkin syytä asettaa AKM:n jo aiemmin esittämä 1.5-2.0 milj. ihmistä paikan päällä vuosittain.

Eihän tämänkään pitäisi mikään ihmeellinen asia olla, kun viime päivinä on saatu kuulla, että Israelissa Gazan alueella on noin 2 milj. asukasta, joista valitettavasti iso osa on erilaisia pomminheittäjiä ja kansanmurhaajia.

Kyseinen maakaistaleha on tiettävästi vain Espoon kokoinen pinta-alaltaan.

SAIMAAN JÄRVIALUEEN kohdalla puhutaan siis seuravasta METSÄ - ja KALASTUSTALOUDEN ELÄMYSMATKAILUN SUUNNITTELUALUEESTA:

□ Pohjois-Karjala 18 791 km2
□ Pohjois-Savo 17 344 km2
□ Etelä-Savo 12 651 km2
□ Etelä- Karjala 5 326 km2
□ Saimaan Järvialue yht. 54 112 km2
□ Espoon pinta-ala 528 km2

Metsiähän Saimaan Järvialueella on taas seuraavasti:

□ Pohjois-Karjala 1 688 000 ha (valtio 354 000 ha)

□ Pohjois-Savo 1 423 000 ha (valtio 116 000 ha)

□ Etelä-Savo 1 101 000 ha (valtio 61 000 ha)

□ Etelä- Karjala 423 000 ha (valtio 18 000 ha)

□ Saimaan Järvialue yht. 4 635 000 ha (valtio 549 000 ha)

Tilaahan meillä Suomessa on vaikka kuinka paljon, eikä mitään ahtautta ainakaan nykyisillä ELÄMYSKALASTAJILLA ole Saimaan Järvialueella, kuten alta selviää:

□ Pohjois-Karjala 9.4 asukasta per km2

□ Pohjois-Savo 13.2 asukasta per km2
□ Etelä-Savo 10.3 asukasta per km2

□ Etelä- Karjala 23.5 asukasta per km2

□ Saimaan Järvialue yht. 12.3 asukasta per km2

□ Espoo 578 asukasta per km2
□ GAZA 3 788 asukasta per km2

Kun Suomessa tuntuu nykyään olevan EU-uskollisilla sellainen ajatus, että metsä tulee mieluummin polttaa kuin jalostaa laudoiksi tai muiksi metsäteollisuustuotteiksi, niin tässä tilanteessa VALTIO voisi hyvin esim. myydä, vuokrata tai sijoittaa apporttina metsiään ELÄMYSHANKKEISIIN, jolloin aivan varmasti metsistäkin saataisiin moninkertainen kansantaloudellinen tuotos, kun nykyistä puiden polttamista verrataan ELÄMYSHANKKEISSA tarjolla oleviin tuottoihin.

Muistaakseni HOSKOSEN HANNU taisi jo todeta Eduskunnassakin, että nykyäänhän Terra Sipilän innoittamana jo vuosittain peräti 8 milj. kuutiota hyvää tukkipuuta taidetaan polttaa tuhkaksi, kun Suomessa pelastetaan koko muuta maailmaa ihmisen aiheuttamasta ilmaston muutoksesta johtuvasta maailmanlopusta, joka on meitä uhannut jo vuodesta 1985 lähtien joka viides vuosi, mutta aina se maailman loppu on vain siirtynyt eteenpäin.

Nykin taitaa vain talvi olla tulossa entiseen malliin, kunnes kohta aletaan odottaa kevättä ja kolmatta maailman sotaa.

UNILUKKARIKIN varottaa meitä lähes joka päivä ATOMIPOMMISTA tai muista kauheuksista, vaikka ollaan tiettävästi NATOSSA TURVASSA YDINSATEENVARJON ALLA.
eeroRe: Palokin vaelluskala20.10.2023 21.21
En missään vaiheessa ole esittänyt omia olettamuksia siitä, et vain saimaan järvialueen kehittämisessä oisi minkäänmoisia ristiriitoja.

Saimaan ja kaikken muittenkin järvialueitten kehittämisessä on iso ristiriita "RAHA"

Energiayhtiöt ovat jo vuosikymmeniä taapäin, jopa vuosisata taapäin alkaneet kahlehtia koskia sähköntuotantoon.

Jo ammoisina aikoina, jolloin ei ees ymmärretty, millään tahoilla, kuinka suuren vahingon vaelluskaloille koskiin rakennetut voimalat aiheuttaa.

Kaikilla tahoilla huomattiin, et tästähän saadaan aivan ilmaista voimaa turbiinien pyörittämiseen.

Ei edes kalastajien keskuudessa huomattu tulevaa uhkaavaa vaaraa.
Oli totuttu siihen, et kalaa on aina saatavilla.
Monia muitakin tulevaisuuteen vaikuttavia isoja asioita on aina jälkeenpäin havaittu vasta kun on jo, "appiukkovainaan sloganina, kolomenlaiset" housussa.

Vaikkakin AKM toteaa, et maailma on täynnänsä rahaa, ei aina kaikki hyvät , rakentavat asiat saa olla vain ja ainoastaan rahalla mitattavissa.

Vaikkakin maailma on täynnänsä rahaa, se ei koskaan ole syntynyt tyhjästä.
Jonkun on se ollu tehtävä.
Ja sen työn tehny ei luovu siitä ilimattaseks.

Kaikella rahalla on aina hintansa.
Ei Palokin vaelluskalakannan elvyttämiseen hallituksen lupaama 20 milj. tule ilimattaseks Setekin setelipainosta.
Petterillä on oltava tämän vakuudeksi jotakin ja se jotakin tarkoittaa työläisten eläkeläisten ja yrittäjien kukkarolla käyntiä.

Nyt juuri viimepäivinä eri tahot, media, voimalan omistaja, omistajakunnat ovat esittäneet erinäisiä näkemyksiä asiasta.

Jo aiemmissa osioissa viittasin asiaan.

PKS energiayhtiön nykyisen johtajan mielestä Palokin voimala on elinarvoisen tärkeä suomen energiatuotannon varmuustekijänä.

(kokonaisuutena promilleluokkaa)

On siirtänyt sivuun edeltäjänsä
Jorma Korhosen ajantasaisen tiedon turbiinin elinkaaren päättymisestä. ja kymmenien miljoonien arvoisista investoinneista voimalan tehokkaan tuotannon jatkamiseksi.

Tottakai kunnat puolustavat henkeen ja vereen omia piiloverotuottolähteitään.

Omistajakunnista Palokin kohdalla on ainoastaan Tuusniemen kunta päätöksissään kannattamassa Palokin purkamista.

Tässäkin asiassa voi tehdä jopa johtopäätöksiä ammoisien aikojen syntyyn.
Siellä on kaikilla luontoeliöstöillä ollu omat reviirinsä.
Linnuilla taivaansa, apinoilla puunsa karhuilla ja muilla nisäkkäillä maansa, kaloilla vetensä.
Lienekkö luoja määritelly inehmolle koskaan omaa reviiriänsä, tiedä häntä.

Nyt on surulla todettava, et inehmo on ryöstänyt kaloilta heidän reviirinsä, omaan käyttöönsä.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala21.10.2023 1.49
AKM ei lähtisi tässä Palokin vaelluskalojen elvytysasiassa Kalevalaiseen kerrontaan mukaan inehmon Sampon ryöstöretkistä, kuten Eero näyttää selvästikin nyt tekevän.

AKM on jo kauan sitten havainnut sen, että mennyt aika on mennyttä ja nyt eletään nykyajassa.

Toivottavasti meillä kaikilla on myös tulevaisuus, jota nyt voidaan ja pitäisi aktiivisesti suunnitella.

Saimaan Ihana Järvialuehan meillä on ja pysyy, ellei käy niin onnettomasti, että Itärajaa taas siirretään lännemmäksi, jolloin koko Saimaan Järvialue luiskahtaa Venäjän käsiin.

Siis lähtekäämme siitä, että tulevaisuudessa meillä on taas hyvät välit naapurimme Venäjän kanssa ja mahdollisesti samme vielä perinteiset Karjalan alueetkin takaisin, jolloin voimme tarkastella näitä järvialueita laajemmassa kontekstissa.

Parhaassa tapauksessahan meillä saattaa olla tulevaisuudessa yhteydet Laatokan rannoille, Syvärin kautta Ääniselle ja sieltä jopa Vienanmerelle ja tietysti myös Venäjän jokiverkostoon Volgalle.

Kuten huomataan Palokin koskien pelastus on tässä vain "hyttysen kusi Itämeressä."

Mutta jostakin on aloitettava.

Parasta olisi, jos Reformihallitus saisi Itä-Suomeen perustettua ERITYISTALOUSALUEEN, jossa verotuksellisin keinoin alueen koko kansantaloudellinen ja sosiaalinen potentiaali otetaan käyttöön.

Tietenkään VALTION varat eivät yksin riitä tämän tehtävän toteuttamiseen, kuten yllä on jo näytetty.

Tarvitaan siis yksityisiä varoja ja näitä varoja kyllä maailmassa on lähes loputtomasti, jos niiden varaan rakennettu liiketoiminta on kannattavaa.

ITÄ-SUOMEN ERITYISTALOUSALUEEN liiketoiminta muodostuu tietysti kannattavaksi, kunhan alueen vuosittainen väestön määrä mukaan lukien ELÄMYSTURISTIT nousee tasolle 1.5-2.0 milj. inehmoa.

Tuntuu kerrassaan omituiselta, että esim. Fortumin entinen toimitusjohtaja Pekka Lundmark (DIGI PEKKA) lähti tekemään kymmenien miljardien investointeja Saksan ja Venäjän kivihiil-, kaasu- ja vesivoimabisneksiin, mutta aiheutti riskaabeleilla toimillaan Suomella varmaankin ainakin 30 miljardin euron tappiot, kun lähti MERTA ETEMMÄKSI KALAAN.

Nyt samainen LIIIKENERO DIGI PEKKA on sitten ilmoittanut uudessa NOKIAN työpaikassaankin, että NOKIAN HENKILÖKUNTAAKIN on nyt leikattava peräti 9 000-14 000 hengellä, kun Amerikan digiseikkailu on epäonnistunut pahemman kerran.

Aikoinaan siis jo TAUNO MATOMÄKI totesi, että Suomessa ei nykyään kannata tehdä HEVOSTA PIENEMPÄÄ ESINETTÄ.

Kun näin on, niin ITÄ-SUOMEN ERITYISTALOUSALUEELLA täytyy siis muuttaa pelisääntöjä siten, että HEVOSTA PIENEMMÄN ESINEEN TEKEMINEN TULEE AINA KANNATTAVAKSI.

Tässä tilanteessa valtio ja Itä-Suomen kunnat voivat antaa siemenperunat tai VIRALLISEN ÄÄNEN kehittämän SIEMEN KULLAN ERITYISTALOUSALUEEN PESÄMUNAKSI.

Kuten edellä on jo kerrottu, niin valtion metsät voidaan hyvin pistää vaikka apporttina ERITYISTALOUSALUEEN pesämunaksi.

Samalla tavalla paikalliset kunnat voivat myös sijoittaa esim. koko PKS:n toiminnan apporttina tähän ERITYISTALOUSALUEESEEN, jonka jälkeen voidaan sitten olla yhteydessä vaikka maailman suurimpaan kiintesitösijoitusyhtiö BlackRockiin ja myös myös suomalaisiin eläkerahastoihin, jotka tietysti mielellään lähtevät myös laittamaan ITÄ-SUOMEN ja tietysti myös Saimaan JÄRVIALUEEN aneemista taloutta kuntoon.

BlackRockhan on jo vuonna 2022 perustanut Suomeen jo haarakonttorinkin.

Rahathan ei tietenkään BlackRockilta ihan äkkiä lopu, kun taseen suuruus on tätä nykyä suunnilleen 9 500 miljardia taalaa eli suunnilleen 8 900 miljardia euroa.

Kotimaisten eläkevakuutusyhtiöiden varat olivat vuoden 2022 lopussa 242.4 miljardia euroa, mutta laskivat vuoden 2022 aikana jo 16.4 miljardilla eurolla.

Kotimaisten eläkevarojen sijoittamisenkin olisi siis tietysti hyvä löytää paikkansa myös kotimaissa hyvissä luontoystävällisissä hankkeissa ja tämä on tietysti mahdollista, jos esim. ITÄ-SUOMEN erityistalousalueen verotus laitetaan kohdalleen.

Täytyy muistaa, että esim. Suomessa vallitsee tälläkin hetkellä syvä rakennuslama, mikä ei tietenkään ole mikään yllätys, kun omakotirakentajillakin yli 50% talonkin hinnasta on pelkää veroa, siis omakotirakentajat maksavat tyhjästä ja vielä inflaatiostakin päälle.

Kun ITÄ-SUOMEN järvialueelle saadaan UUSIA "ELÄMYSKALASTAJIA" esim. vuosittain 1 miljoona kävijää ja, jos jokainen jättää alueelle valuuttatuloja 1000 euroa, niin tämähän tarkoittaa silloin Suomeen jo yhden miljardin euron valuuttatuloja vuosittain, jolloin ITÄ-SUOMEN ERITYISTALOUSALUEELLE syntyy taloudellista hyvinvointia 2.5%:n reaalikorolla 20.9 miljardia euroa 30 vuoden kuluessa.

Ei ole mitään epäilystä, että tällaisella menolla voidaan kaikki Saimaan Ihanan järvialueen pienetkin lohipurot ennallistaa.

Inehmo tämän kaiken pystyy tekemään, kun vain mahdollisimman vähän kuuntelee, mitä RYSSELIN TEORIAHERRAT- ja ROUVAT sekä GLOBALISTIT päissään pyörittelevät.

Pitkän aikavälin tavoitteena voi Itä-Suomessa olla HongKongin tai Singaporen tapainen ERITYISTALOUSALUE.

Onhan sitä ennenkin SAVOSSA osattu kaskeamiesn jalo taito, niin mihin se nyt olisi yhtäkkiä hävinnyt.

Se on myös valitettava fakta, että Jasper Pääkkösen varat eivät kyllä mitenkään riitä koko Saimaan Järvialueen potentiaalin hyödyntämiseen.

Tässä tärkeässä työssä on pelattava nyt vähän isommilla korteilla!!!
ottoRe: Palokin vaelluskala22.10.2023 14.37
No nythän akm alkoi hahmottelemaan todella suurta Suomea.

Ryhtyen samalla visioimaan hyvistä suhteista Venäjään.

Otto-Ville Kuusisenkin Suur-Suomi kalpenee tuon rinnalla, onhan kartalla mukana jopa suurten jokien suut.

Jospa nyt pitäydytään kuitenkin tuossa Palokissa ja järvilohessa.

On siinäkin askaretta alkuun.

Jos Palokin ennallistaminen palauttaisi edes yhden arvokalan vesistöihimme voi sitten alkaa visioimaan jotain lisää.

Vaikkapa toisen arvokkaan lohikalan, ison siian, kutupaikkojen turvaamisen.

Ja matkailulliset bisnekset on syytä siirtää aikaan parempaan.

Nyt on nimittäin käynnissä eskaloituva suursota, joka verottaa jokaisen kukkaroa.

Myös kalaturistin.

Parempi on pistää jemmaan muutama katiska, rysä, muutama verkko tahi jokunen tusina iskukoukkuja.

Niille voi tulla käyttöä.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala23.10.2023 0.31
OTTO, OTTO!!!

Ei ole AKM PUTININ asialla, eikä OTTO VILLEN.

Kuten muistetaan, OTTO VILLE innostui ensin sosialismista ja muuttui sitten, kuten kaikkien addiktien tapana on, kommunistien kätyriksi ja juonitteli Suomeen väkivaltaista siirtymistä kommunismiin TERIJOELLA.

Aiemmin en ollut vielä tarkistanut, mistä OTTO VILLELLÄ tuo SAIRAUS johtui, mutta tulinpa nyt tarkistaneeksi tämänkin asian WIKIPEDIASTA:

"Kuusinen syntyi kyläräätäli Wilhelm Juhonpoika Kuusisen perheeseen Laukaassa 1881.

Hänen äitinsä Sofia Kuusinen kuoli pojan ollessa yksivuotias ja perhe muutti Jyväskylään.

Jyväskylässä Wilhelm Kuusinen alkoi vaurastua 1880-luvun jälkipuoliskolla.

Hän myi räätälinliikkeensä vuonna 1891, ja hänestä tehtiin liikkeen toimitusjohtaja, jolla oli enimmillään jopa 11 alaista.

1890-luvun alussa yhtiö ajautui kuitenkin konkurssiin. Epäonni jatkui, sillä Wilhelm menetti terveytensä ja työkykynsä sairastuttuaan keuhkotautiin. Hän kuoli 44-vuotiaana tammikuussa 1896.

Perhe jäi käytännössä täysin varattomaksi.

14-vuotias Otto Wille ja hänen kaksi sisarustaan jäivät orvoiksi. Heidän huoltajakseen jäi äitipuoli Maria (o.s. Sillman), Wilhelm Kuusisen toinen vaimo.

Kansakoulua Kuusinen kävi Jyväskylän Mallikoulussa, nykyisessä Normaalikoulussa. Hän menestyi hyvin ja päättötodistuksessa keväältä 1892 kaikkien aineiden keskiarvo oli 9,2.

Hän oli koulupoikana hartaan uskonnollinen, rukoili paljon, kävi ahkerasti kirkossa ja kirjoitteli romanttisia runoja. Muun koulunuorison tavoin hän oli erittäin isänmaallinen, mikä näkyi muun muassa hänen kirjoittamissaan runoissa.

Kuusinen valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 31. toukokuuta 1900 luokkatovereinaan mm. Edvard Gylling, Martti Kovero ja muutaman vuoden myös Sulo Wuolijoki.

Ystävystyminen Wuolijoen kansa muodostui Kuusiselle merkitykselliseksi poliittisen heräämisen kannalta. Wuolijoen isä oli valtiopäivämies ja ratsutilallinen. Kaveripiiriin kuului myös Sulon isoveli Tauno.

Lyseossa Kuusisen parhaimpiin ystäviin kuului myös Einar Dahlström (myöh. Laaksovirta), joka oli kotoisin varakkaasta talosta Luhangasta. Einarilla oli Ottoa kahdeksan vuotta vanhempi sisar Saima, johon Otto rakastui.

12. maaliskuuta 1905 perustettiin Ylioppilaiden sosialidemokraattinen yhdistys, jonka perustajajäseniä olivat Kuusisen lisäksi vanhat koulutoverit Jyväskylästä, Gylling, Kovero ja Wuolijoki.

Wuolijoen veljeksillä oli opiskeluaikoina mahdollisuus matkustella Saksassa, ja siellä he olivat omaksuneet sosialistisen aatteen. Samaan aikaan oraalla oleva vasemmisto liikehti kaikkialla Suomessa.

Toukokuussa 1905 Kuusinen liittyi Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen (SDP) ja ryhtyi kesäkuussa Työmies-lehden avustajaksi.

Venäjältä tuolloin Suomeenkin levinneet vallankumoukselliset levottomuudet sinetöivät Kuusisen puoluevalinnan.

Tuolloin hän myös aloitti syvällisemmän tutustumisensa sosialismin ja marxismin teoriaan, joiden arvostetuksi tuntijaksi hän seuraavina vuosina nousi.

Kuusinen oli joulukuussa 1905 perustamassa Sosialistista aikakauslehteä, johon hän kirjoitti aktiivisesti sen kolme ilmestymisvuotta.

Suomen sisällissodassa 1918 Kuusinen toimi kansanvaltuuskunnan valistusasiain valtuutettuna ja hän oli yksi punaisten keskeisistä johtohenkilöistä.

Kuusinen oli kääntynyt kumouksen kannattajaksi loppuvuodesta 1917, mutta hän ei kuulunut sen aktiivisimpiin ajajiin esimerkiksi SDP:n marraskuun edustajakokouksessa.

Puoluetoimikunnassa 25. tammikuuta 1918 hän äänesti kumouksen aloittamisen puolesta. Helmikuussa ilmestyi Kuusisen pääosin laatima punaisen Suomen perustuslakiehdotus.

Sisällissodan käännyttyä tappiolliseksi Kuusinen pakeni tuhansien muiden mukana neuvosto-Venäjälle.

Sisällissodan jälkeen Kuusinen aloitti voimakkaan itsekritiikin ja julkaisi jo kesällä 1918 usealle eri kielelle käännetyn pamfletin Suomen vallankumous, itsekritiikkiä, jossa vanhaa sosiaalidemokraattista työväenliikettä arvosteltiin ankarasti.

Kuusinen kääntyikin nopeasti bol?evikiksi ja oli perustamassa Suomalaista kommunistista puoluetta Moskovassa syksyllä 1918.

Kuusinen oli naimisissa useasti ja sai paljon lapsia.

Hän solmi ensimmäisen avioliittonsa 1902 Saima Dahlströmin kanssa, ja suurin osa lapsista on tästä liitosta: Aino Elina (1901-1903), Hertta Elina (1904-1974), Esa Otto Wille (1906-1949), Riikka-Sisko (s. 1908), Heikki (s. 1911) ja Taneli (s. 1913).

1920-luvun alussa Kuusinen avioitui Aino Sarolan kanssa, kun suhde Suomeen jääneeseen Saimaan oli katkennut hänen Venäjälle siirtymisensä jälkeen.

Aino Kuusinen vangittiin Stalinin vainoissa ja vapautui vasta 1955, syvästi katkeroituneena siitä, ettei hänen miehensä ollut tehnyt mitään hänen vapauttamisekseen.

Vuonna 1936 Kuusinen rakastui palavasti itseään 31 vuotta nuorempaan armenialaiseen Marina Amiragovaan.

Pari pysyi yhdessä Kuusisen kuolemaan saakka. He eivät olleet virallisesti naimisissa mutta vaikenivat asiasta, kuten myös vuonna 1937 syntyneestä Violetta-tyttärestä, joka eli vain 11 kuukautta."

Lyhyesti sanoen OTTO VILLE oli siis alaikäisenä ORPOPOJAKSI jäänyt LUKUTOUKKA, joka sekosi kulttuurimarxilaisiin utopioihin ja näköjään myös PETIPUUHIIN, mutta pelastaakseen oman nahkansa STALININ vainoista, hylkäsi vielä kylmästi entisen AINO vaimonsa ja hyppäsi heti AINOA selvästi nuoremman MARINAN sänkyyn.

AKM ei ole ITÄ-SUOMEN JÄRVIALUEEN PELASTAMISESSA ja ITÄ-SUOMEN ERITYISTALOUSALUEEN PERUSTAMISAJATUKSESSAAN MITENKÄÄN OTTO VILLEN ASIALLA.

AKM on vain esittänyt yllä ainoan Suomessa esitetyn konkreettisen ehdotuksen, miten ITÄ-SUOMESTA voidaan kehittää PUOLEENSA VETÄVÄ ja HYVÄN PITOVOIMAN OMAAVA ERITYISTALOUSALUE, jonne INEHMOT mielellään tulevat ja sinne myös jäävät, eivätkä pakene, kuten ovat joutuneet KEPUN komennossa aikojen saatossa tekemään.

NIILO TARVAJÄRVI joutui aikoinaan vuonna 1967 taarroja myymällä hankkimaan SUOMEN LIIKKUVALLE POLIISILLEKIN virka-autot (yli 50 kpl), kun VALTIOLLA ei tuntunut olevan rahoja edes virka-autojen hankintaan.

Samalla tavalla AKM joutui avustamaan arvostettua nimismiesisäänsä 1950-luvulla, kun valtiolla ei tuolloin ollut edes kirjekuoria virkapostin lähetykseen.

Isäni valtuutti minut kääntämään valtion ruskeat kirjekuoret, jotka sitten lähettiin aivan normaalilla tavalla eteenpäin.

AKM oli siis 7-8 vuotiaana valtiolla töissä KIERRÄTYSTALOUDEN HANKKEISSA.

Valitettavasti valtio ei maksanut tuosta talkootyöstä pennin killinkiäkään. Siitä lähtien AKM ei ole koskaan laskenut valtion rahoituskyvyn varaan mitään.

Onneksi tuolloin ei vielä ollut talkootyönkin verotus päällä, kuten nykyään sosialismia ajavat himoverottajat ja muka harmaan talouden kitkijät ovat vuosikausia ajaneet ja saaneet kohta koko kansan sosiaalitukien varaan. Olisi pikku poika voinut joutua ulosoton käsiin.

Tässäkin harmaan talouden kitkennässä kysymys on vain ns. laillistetusta harmaasta taloudesta, rakenteellisesta korruptiosta ja lopulta kommunistisesta totalitarismista.

Jokainen sentti, joka valtakunnassa tai EU:ssa kiertää, on saatava sähköisesti valtaapitävien käsiin ja käteinen raha on saatava valtaapitävien kontrolliin.

Amerikassahan tämäkin asia on viime aikoina huomattu ja vastavoimat ovat jo käynnistyneet.

EU:n taholla ei ole vielä mitään merkkejä tästäkään vastareaktiosta, mutta ennen pitkää ISOVELI tulee valvomaan myös meitä kaikkia, kun rahavirrat on globalistien käsissä.

Olihan NIILO TARVAJÄRVI myös sinnikäs JOULUPUKKI ASIALLA ja kuinka ollakaan nykyään LAPPIINKIN suuntaa Etelä-Suomesta ja ULKOMAILTAKIN turisteja ihmettelemään LAPIN LUONTOA, JOULUPUKKIA, TENON LOHIJOKIA ja jokaisen vaaran LASKETTELURINTEITÄ, joita pidetään yllä keinolumen avulla.

Suomi on syrjäinen maa kaikin puolin ja kysymys on siis siitä, miten Suomeen ylipäätään tulevat ihmiset saadaan tutustumaan tähän hienoon maahan.

Alle on listattu lentomatkailijoiden saapumiset ja lähtemiset Suomen isoimmille lentokentille vuonna 2022 (saapumiset vasen luku):

□ Helsinki 6 480 642, 6 497 060
□ Oulu 313 169, 323 216
□ Rovaniemi 278 776, 285 280
□ Kittilä 169 448, 169 775
□ Ivalo 100 531, 98 278
□ Tampere 83 083, 85 618
□ Turku 65 911, 67 611
□ Pohjois-Suomen kentät yhteensä 921 204, 935 399
□ Saapujien osuus Helsinkiin saapuneista 14.1%

Itä-Suomen lentomatkailun kävijämäärät:

□ Kuopio 62 202, 64 384
□ Lappeenranta 17 967, 17 829
□ Joensuu 9 311, 10 090
□ Savonlinna 1 485, 1 675
□ Itä-Suomen kentät yhteensä 90 965, 93 978
□ Saapujien osuus Helsinkiin saapuneista 1.4%

On siis järkyttävää huomata, että Helsinkiin eri puolilta maailmaa saapuu vuosittain nykyään 6 480 642 erilaista matkailijaa, joista 6 497 060 suuntaa Helsingistä muualle.

Pohjois-Suomeen näistä matkailijoista suuntaa siis yo. tilaston mukaan korkeintaan 14.1% ja Itä-Suomen kentille korkeintaan 1.4% eli siis vain noin 90 000 matkailijaa.

Kysymys on siis ensinnäkin siitä, miten nykyistä suurempi osaa Helsinkiin tulevista turisteista ja liikemiehistä saadaan ohjattua ITÄ-SUOMEEN?

Tässäkin yhteydessä täytyy muistaa, kuinka VIHERVASSARIT ovat aloittaneet JOIKHAAMISEN siitä, kuinka lentomatkailu täytyy lopettaa sen aiheuttamien ilmastopäästöjen vuoksi.

Tämäkin on täysin vastuutonta puhetta, jonka seuraukset jo nähtiin, kun lentomatkailukin sakkasi pahemman kerran koronan aikana.

Helpoin ja HALVIN tapa järjestää lentoliikenne ITÄ-SUOMEN HIENOLLE JÄRVIALUEELLE on se, että Helsinki Vantaan Lentokentällä asennetaan TRANSIT HALLIIN ITÄ-SUOMEN TURISTIKESKUSTEN MAINOSTAULUT, josta voi VARATA ELÄMYSMATKAN SAVON JÄRVIALUEEN LOHIAPAJILLE ja MUIHIN HIENOIHIN SEIKKAILUHIN ja TIETENKIN OOPPERAJUHLILLE ja SONKAJÄRVEN AKANKANTOKISOIHIN JNE.

KUN KYLTISSÄ LUKEE, että ITÄ-SUOMESSA ON ERILLISTALOUSALUE, jossa verotus on kohdallaan, niin ei ole mitään epäilystä, että turisteja ja ELÄMYSMATAKAILIJOITA kyllä riittää.

TUURIN KYLÄSSÄKIN VESA KESKINEN vain lukee AKU ANKKAA ja koko ajan kehittää bisneksiään.

AKM:n käsityksen mukaan ei Vesa millään hiilijalanjäljillä ole ollut, mutta vuosittain VESAN KYLÄKAUPAN kassojen kautta kulkee tiettävästi yli 6 000 000 asiakasta. Järjestihän VESA taannoin jo MILJOONA PILKINKIN!!!

KUNNON TURISTEN OHJAUSKYLTTI MAKSAA VARMAAN 20 000 -50 000 EUROA, mutta jos asia hoidetaan kunnolla, niin ITÄ-SUOMEEN ohjautuu vuosittain hyvinkin jo alkuvaiheessa noin 1 miljoonaa turistia.

Kuten AKM on jo aiemmin todennut, niin tiedossahan tässä on helposti 1 miljardin euron vuotuiset tulot SAIMAAN JÄRVIALUEEN PELASTAMISEKSI.

Juankoskellahan tätä AKM:n yllä esittämää keinoa jo taannoin kokeltiin kepuloisten toimesta, kun Juankosken kallis mainoskyltti laitettiin muistaakseni Lapinlahdelle, mutta eihän Lapinlahdella nykyään enää ole muita kuin Valion työtekijöitä, niin eihän heidän ohjaaminen Juankoskelle millään tavoin lisää rahankäyttöä Itä-Suomessa.

Vanha totuus on, ettei huonon rahan perään pidä laittaa hyvää uutta rahaa.

Meillä on aina ollut ITÄ-SUOMESSA ja KARJALASSA paljon viisautta, mutta sitä viisautta ei valitettavasti ole aina käytetty kotiseudun hyväksi ja tämä on johtanut sitten siihenkin, että joku laukaalaisen räätälin orpo ja katkeroitunut poika on sitten lähtenyt sotkemaan Suomenkin asioita jopa NEUVOSTOLIITON kommunistien joukkoon.

OTTO toteaa yllä, ettei nyt ole vielä oikea aika ryhtyä ITÄ-SUOMEN asioista hoitamaan, mutta tässä asiassa OTTO on nyt väärässä, koska nyt nimenomaan on oikea aika, kun yleisesti ajatellaan, että nyt ei ole oikea aika toimia.

Tässä kohtaa täytyy muistuttaa Keitele Groupin Ilkka Kylävainion ja Tokmannin Kyösti Kakkosen periaatteista, kun he ovat menestyneet juuri siksi, että ovat tehneet aina toisin kuin muut ovat yleensä tehneet ja ovat rakastaneet työtään.

Heissä on paljon samaa vikaa, jota on myös Amerikan tulevassa Presidentti Donald J. Trumpissa.

Trump on todennut haastattelussa vastaikään, että pitää rakastaa sitä työtä, mitä tekee, niin silloin tulee yleensä myös onnistumisia.

Meidän täytyy nyt ITÄ:SUOMESSA käyttää tilaisuutta hyväksi, kun karjalaipoika MAAILMAN MARA sai Rauhan Nobelin ja laitetaan maan poveen tulevana MARAN päivänä.

Tuskin MARASTAKAAN olisi nobelistia tullut, ellei MARA olisi rakastunut Kuopiossa HYVÄRISEN EEVAAN.

EEVAKIN on ihan oikea kunniatohtori, mutta aivan erilainen tohtori, kun TAMPEREEN hylännut Amerikassa promovoitu BILE TOHTORI SANNA!!!

EEVA voisi hyvin sopia ITÄ-SUOMEN ERILLISTALOUSALUUEEN VALTUUSKUNNAN KUNNIAJÄSENEKSI!!!

Eihän sitä vielä tiedä, vaikka tässä voitaisiin ennen pitkää kokeilla vielä sitä MARAN kehittämää NAMIBIAN MALLIA eli RAUHANOMAISTA RINNAKKAINELOA VIHAMIELISEN NAAPURIN KANSSA.

Keskittyminen pelkästään Palokin koskien ennallistamiseen johtaa vain siihen, että valtion rahan puutteessa tärkeä ITÄ-SUOMEN ASIAKIN unohtuu ja painuu vähitellen VIHREÄN VERAN alle, kun taas ITÄ-SUOMEN ERILLISTALOUSALUEEN perustaminen suureksi osaksi yksityisen rahan turvin avaa kokonaan uuden ajan SAVON ja lopulta myös KARJALAN LAULUMAILLE.
ottoRe: Palokin vaelluskala23.10.2023 8.04
Aidasta vai aidanseipäästä? Vai niistä kolmesta variksesta, jotka istuivat aidalla?

Näinpä voisi kysyä tuon viimeisen vuodatuksesi jälkeen hyvä akm!

Onhan toki hyvä, jotta olet huolissasi Itä-Suomesta.

Huolemme on yhteinen.

"Luhanskin ja Donetskin" alueet ovat tätä menoa hahmottumassa maamme itäiseen kolkkaan.

Siis olivat hahmottumassa siitä alkaen kun Vanhanen avasi maakaupat venäläisille.

Mitä venäläinen kausituristi tekee kiinteällä omaisuudella Suomessa?

Vieläpä kiinteistöillä, jotka sattuvat sijaitsemaan sotilaallisesti aroissa paikoissa.

Heinävedelläkin on sellaisia, tosin Palokki ei sellainen ole.

Kovinpa höristelin korviani kun uutta hallitusohjelmaa esiteltäessä nostettiin esiin tämä Palokin ennallistaminen.

Oliko kyseessä pieni tervehdys punavihreille vai ihan oikea aikomus avata kosket?

Jäihän pallo varsin pitkälle paikallisten haltuun.

Alueen kunnista ainoastaan Tuusniemi kannattaa koskien avaamista.

Joten paljon on mutkia matkassa ennen kuin lohi pääsee vapaasti koskeen kutemaan.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala23.10.2023 21.56
Kyllä AKM on seurannut, mitä ITÄ-SUOMESSA on tapahtunut.

Plantaasimme vieressä ollevassa saaressa, jonka rannassa on kuuluisa nuotta-apaja, oli kallioon porattu bunkkerit, joista voitiin valvoa selkää, josta saaret oli hakattu paljaaksi, että saatin sihti suoraan tunkeilijoihin.

Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1948 nämäkin linnoitukset määrättiin purettviksi.

Pitkään oli rauhallista, mutta alkoihan se venäläisten vyörykin alueelle, kun etenkin UPM ryhtyi myymään rantatontteja venäläisille. Nykyisin moni noista kalliista huviloista on myynnissä.

Ennen ei tarvinnut ovienkaan olla lukossa, niin sai kuitenkin rauhassa olla.

Nykyisin on toisin. Mitä hienompi moottori rannassa, sitä varmemmin se lähtee jonkun mukaan, eikä noutajia löydetä.

Selvästikin näissä kiinteistökaupoissa on oltu pitkälle sinisilmäsiä, mutta kyllä AKM on tietoinen ihan rehellistenkin venäläisten kiinteistökaupoista.

AKM lähtenyt tähän Palokin kosken keskusteluun siksi, että ITÄ-SUOMESSA saataisiin aikaan positiivista kehitystä, kun alueen kehittyminen on ollut lähes pelkästään kapeakatseisen KEPUN ohjauksessa.

Nytkin ns. vihreän siirtymän hallitessa kaikkea poliittista ja aluettaista kehitystä, lääkkeeksi VALTAMEDIA on esittänyt ainoastaan ajatuksen, että ITÄ-SUOMI täytyy rakentaa täyteen TUULI- ja AURINKOVOIMALOITA tai kaiken maailman vihreitä polttoaineita valmistavia tehtaita.

Tosiasia kuitenkin on, että ITÄ-SUOMEN alueella BKT per capita on nykypäivänä yli 10% alempi kuin Suomessa keskimäärin. Ja ero Etelä-Suomeen on vielä sitäkin suurempi.

Tämä ero ei johdu siitä, ettei ITÄ-SUOMESSA ole riittävästi epävarmaa tuulivoimaa tai mitään muutakaan energiaa.

ITÄ-SUOMESTA puuttuu oikea yrittämisen meininki, kun HEVOSTA PINEMPÄÄ ESINETTÄ ei voi ITÄ-SUOMESSA SUOMESSA rakentaa.

Ainoa asia, johon ITÄ-SUOMESSA kannattaa ryhtyä, on vanhojen talojen purku, kuten keskustan virallinen äänikin on jo aiemmin todennut.

ITÄ-SUOMEN ja Palokin kosken asiakin saadaan järjestykseen, kun alueesta tehdään ERILLISTALOUSALUE, jossa verotuksellisin keinoin HEVOSTA PIENEMMÄN ESINEEN valmistaminen tulee mahdolliseksi.

On parasta unohtaa kaikki ns. vihreään siirtymään liittyvät utopiahankkeet, joista hyvänä esimerkkinä voidaan mainita esim. muutama päivä sitten konkurssiin ajautunut kepuloisten bioenergiahurmoksessa 14.10.2011 perustama Green Fuel Nordic Oy (GFN).

Yhtiönhän piti rakentaa ITÄ-SUOMEEN peräti 5 kpl pyrolyysiöljyjalostamoita mm. Iisalmeen, Lieksaan ja Savonlinnaan.

Jo alun pitäen oli selvää, ettei näissä hankkeissa ollut mitään mieltä, kun pyrolyysiöljy ei valitettavasti ole markkinoilla stardardisoitu stabiili polttoaine, kuten perinteisesti bensiini ja diesel-öljy ovat.

Näistäkin toteutui ainoastaan Lieksan laitos, jolle ei kuitenkaan löytynyt monen vuoden voimistelun aikana ainuttakaan asiakasta ja aikavälillä 2018-2021 GFN:n kumulatiivinen liikevaihto oli vain 500 000 euroa, mutta tappio tuli 920 000 euroa.

Laitoksen investointiki n oli 25 milj. euroa ja siihen saattiin tietysti valtiolta 10 milj. euron avustus. Tässäkin olisi pitänyt uskoa, ettei narulla voi työntää.

30.8.2022 FORTUM kuitenkin ilmoitti, että se oli tehnyt sopimuksen GFN:n kanssa, että GFN toimittaa koko pyrolyysiölytuotantonsa FORTUMIN 11 MW:n ilmalämpöpumppukaukolämpövoimlaan (eräänlainen pilottilaitos, ennen Espoon Keraan suunniteltua vastaavaa 100 MW:n laitosta).

Ei ole mitään epäilystä, että tässäkin FORTUMIN GFN:n tukutoiminnassa on selvä kähminnän maku.

FORTUMHAN oli itse rakentanut vastaavan pyrolyysilaitoksen Joensuun kaupungin kaukolämpövoimalan yhteyteen, mutta sekin laitos oli räjähtänyt ja sen jälkeen se suljettiin, kunnes FORTUM myi koko kaukolämpövoimalansa Savon Voima Oy:n LIIKENEROLLE 530 milj. euron kauppahinnalla ja kirjasi 430 milj. euron suuruisen myyntivoiton (430% voitto).

Ei ole mikään ihme sitten, ettei ITÄ-SUOMESSA HEVOSTA PIENEMMÄN ESINEEN valmistaminen ole kannattavaa, kun Savon Voimakin tekee kuntien veronmaksajien piikkiin tällaisia kauppoja FORTUMIN kanssa ja sitten LIIIKENERO PEKKA LUNDMARKIN ja SARI BALDAUKSEN ohjauksessa kyseinen FORTUM taas lähtee tunnetuin seurauksin vastamaan Saksan ja Venäjän energiahuollosta.

Ennen Fortumin UNIPER seikkailua Savon Voimahan oli jo vuonna 1999 harjoitellut Englannin sähkömarkkinoilla, kuinka Pohjois-Savon kuntien verorahoja poltaan isojen kansainvälisten yhtiöiden LUKRATIIVISISSA energiahankkeissa.

Tämäkin ENRONIN tytäryhtiön TXU Europe Group Plc:n kanssa kehitelty ja konkurssiin johtanut seikkailu maksoi Pohjois-Savon kuntalaisille 62.6 milj euroa, eikä kukaan ole asialle korvaansa lotkauttanut.
ottoRe: Palokin vaelluskala24.10.2023 10.02
Annika Saarikko (Kesk) otti nämä erillistalousalueet teemakseen avatessaan keskustan puoluekokousta tässä taannoin.

Mika Aaltola on niinikään lausunut julki huolensa Itä-Suomen kehityksestä.

Joten akm ei tässä ole aivan yksin.

Tukea tullee myös viralliselta ääneltä.

"SIitähän tässäkin on lähdettävä, että tähän on tultu"

Näin lausahti muuan Tapani Tölli (kesk) aikoinaan.

Mutta miten tähän onkaan tultu?

Ja miksi?

Kehitys on suosinut hevosenkengän muotoista rannikkoa Oulusta aina Itä-Uudellemaalle.

Jos väitän, jotta osansa tähän on vaikuttanut ikivanha ryssän pelko enkä usko olevani aivan väärässä.

Ja tuota pelkoa on lisännyt holtiton isänmaan myynti venäläisille.

En usko, että noissa ostajissa olisi ensimmäistäkään rehellistä.

Eihän Venäjällä kukaan rehellinen ole saanut kasaan sellaista määrää rahaa, jotta voisi ostaa tontin Suomesta ja rakennuttaa sinne datsansa.

Suomen liittyminen viimeinkin NATOon on muuttanut tilanteen.

Myös Itäisen Suomen osalta.

Venäläistämiskehitys on tällä erää loppu.

Kansainväliset sijoittajat ovat jo tämän huomanneet.

Ja tulevat huomaamaan myös itäiset alueet aikanaan.

Ajatus erityistalousalueista on menneen maailman lumia.

Vai kaipaako akm takaisin pekkarointia siltarumpupolitikoinitineen?

Kysynpä vaan.

Antaa tämän parjatun hallituksen avata nyt ne kosket.

Pallo on paikallisilla...
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala26.10.2023 2.13
EI SAARIKKO ihan väärässä ole, jos on puhunut ERITYISTALOUSALUEESTA ITÄ-SUOMEEN.

Valitettavasti ei ole muuta keinoa muuttaa alueen negatiivista väestökehitystä ja alueen muutakin kurjistumista.

Ei ole epäilystä, että EU:n pakotepolitiikka Venäjää kohtaan ei sada suomalaisten laariin millään tasolla.

Suomi on nyt NATOSSA, mikä on hyvä turvallisuuspoliittinen asia ja kohta on Ruotsikin jäsen.

Täytyy muistaa, että Venäjällä Putin on suosittu ja siksi ainakin toistaiseksi vahva.

Mutta Putinin jälkeenkin tulee Venäjälle johtajia, joiden kanssa on hyvä tulla toimeen.

UNILUKKARIN hölmöt lausunnot, että hän odottelee Putinin soittoa, osoittavat vain miten heikko diplomaatti UNILUKKARI lopulta on.

ERITYISTALOUSALUE ei tarkoita millään muotoa pekkarointia, vaan sitä että YKSITYINEN PÄÄOMA laitetaan toimimaan ITÄ-SUOMEN hyväksi.
.
RIIKKA PURRAKIN totesi talousarvion lähetekeskustelussa, että tällä Reformihallituksen kaudella asfaltti haisee teillä ja 4 miljardin euron edestä myydään valtion tuottamatonta omaisuutta.

Kenelle muulle sitä valtion omaisuutta voi valtio myydä kuin yksityisille tai jollekin vieraalle valtiolle.

Mielettömyyden huippu oli SANNA MARININ hallituksen aikaan, kun demujen TYTTI TUPPURAINEN myi UNIPERIN osakeet Saksan valtiolle vain 500 milj. eurolla, kun nyt UNIPER näyttää tehneen 1.1.2023-31.7.2023 peräti 9.4 miljardin euron voiton.

Kun Fortum ja Suomen valtio omisti UNIPERISTÄ TYTTI TUPPURAISEN ollessa valtion omistajaojauksesta vastaava ministeri, niin FORTUM omista UNIPERIN osakkeista peräti 70%.

Mikäki UNIPERIN vauhti säilyy samana, niin 70%:n osuus tuloksesta tulisi olemaan 70%X 18.8 miljardia euroa eli 13.16 miljardia euroa.

Olisikohan jonkun kannattanut vähän ohjata noita TYTIN ja BILE SANNAN osakekauppoja, joita hätäpäissään tehtiin.

ITÄ-SUOMESSA valtiolla on metsiäkin noin 500 000 hehtaaria ja nykyinen hehtaarin hinta taittaa olla alueella suunnilleen 6 000 euroa/ha.

Pelkästään valtion metsissä on siis sitoutuneena pelkästään kirjanpitoarvojen mukaan ainakin 3 000 000 000 euron pääomat ja tämänkin pääoman arvo kasvaa koko ajan sekä fyysisesti että myös inflaation vuoksi, kunhan pidetään huoli siitä, ettei ITÄ-SUOMEN metsistä vain tehdä BRYSSELIN BYROKRRAATTIEN HIMOITSEMIA HIILINIELUJA, joista meille voi vielä isokin lasku.

Tässäkin on siis aikamoinen pesämuna ERITYISTALOUSALUEEN yrityksille ja yksityisille sijoittajille.

Kunnallisia energiayhtiöitä ei pidä myöskään unohtaa.

Tunnettu tosiasia on, että Suur-Savon Sähkö, Kuopion Energia, Savon Voima, PKS ja Etelä-Savon Energia eivät tiettävästi kuulu Suomen edullisimpiin sähköenergian ja kaukolämmön tuottajiin ja kauppiaisiin.

Vuonna 2013 säädettyyn sähkömarkkinalakiinkin jäi monia valuvikoja, joka johti siihen, että SANNA MARININ vihervasemmistolaisen hallituksen aikana vuonna 2022 sähköyhtiöiden pääomien tuottotasot nousivat monissa sähköyhtiöissä 30-40% tasolle, vaikka Energiaviraston teoreettisissa seurantamalleissa kohtuullisena pääoman tuottotasona seurantajaksolla 2016-2019 pidettiin 7.4%-6.2%:n tasoja.

Vuonna 2021 toteutetun hinnoittelun kohtuullistamiseen tähtäävän lakimuutoksen perusteella Energiavirasto on odottanut, että aikavälillä 2020-2023 sähköyhtiöiden tuottotasot asettuvat 5.7%-4.8%:n tasoille.

ITÄ-Suomen keskeisten sähköyhtiöiden tulokset on hyvä ottaa myös tarkempaan keskusteluun, kun puhutaan siitä, miksi ITÄ-Suomessa ei ole kannatta rakentaa HEVOSTA PIENEMPÄÄ ESINETTÄ, eikä myöskään maataouden harjoittaminen ole ollut koskaan kannattavaa muuta kuin monopoliyhtiö VALIOLLE:

Tärkeiden sähköyhtiöiden liikevaihto (milj. euroa) vuonna 2022 ja muutos (%) vuodesta 2021 alla:

□ Suur-Savon Sähkö konserni 376.0, 38.2%
□ Savon Voima konserni 231.7, 1.4%
□ PKS konserni 215.5, 23.9%
□ Kuopion Energia konserni 123.0, 10.0%
□ Etelä-Savon Energia konserni 67.9, 21.3%
□ Edelliset yhteensä 1 014.1, 20.4%

Tärkeiden sähköyhtiöiden liikevoitto (milj. euroa) vuonna 2022 ja muutos (%) vuodesta 2021 alla:

□ Suur-Savon Sähkö konserni 34.6, 206.8%
□ Savon Voima konserni 49.0, 1.9%
□ PKS konserni 23.5, 25.0%
□ Kuopion Energia konserni 27.9, -9.1%
□ Etelä-Savon Energia konserni 15.9, 86.6%
□ Edelliset yhteensä 150.9, 104.7%

Tärkeiden sähköyhtiöiden tulos (milj. euroa) vuonna 2022 ja muutos (%) vuodesta 2021 alla:

□ Suur-Savon Sähkö konserni 39.8, 238.7%
□ Savon Voima konserni 37.8, 18.2%
□ PKS konserni 14.7, -3.3%
□ Kuopion Energia konserni 21.0, -0.9%
□ Etelä-Savon Energia konserni 11.4, 95.5%
□ Edelliset yhteensä 124.7, 174.0%

Tärkeiden sähköyhtiöiden taseen loppusumma (milj. euroa) vuonna 2022 ja muutos (%) vuodesta 2021 alla:

□ Suur-Savon Sähkö konserni 958.4, 26.1%
□ Savon Voima konserni 1 148.7, -2.9%
□ PKS konserni 507.5, 19.6%
□ Kuopion Energia konserni 423.5, 9.5%
□ Etelä-Savon Energia konserni 166.5, 4.3%
□ Edelliset yhteensä 3 304.6, 10.0%

Tärkeiden sähköyhtiöiden oma pääoma (milj. euroa) vuonna 2022 ja muutos (%) vuodesta 2021 alla:

□ Suur-Savon Sähkö konserni 155.1, 22.0%
□ Savon Voima konserni 324.9, 8.1%
□ PKS konserni 163.7, 4.7%
□ Kuopion Energia konserni 131.8, 11.6%
□ Etelä-Savon Energia konserni 38.1, 29.2%
□ Edelliset yhteensä 813.6, 11.2%

Tärkeiden sähköyhtiöiden pääoman ja oman pääoman tuotto (%) vuonna 2022. Pääoman tuotto vasemmalla ja oman pääoman tuotto oikealla:

□ Suur-Savon Sähkö konserni 5.0%, 28.2%
□ Savon Voima konserni 5.0%, 8.1%
□ PKS konserni 6.4%, 4.8%
□ Kuopion Energia konserni 8.6%, 11.9%
□ Etelä-Savon Energia konserni 12.0%, 33.8%
□ Edelliset keskimäärin 6.0%, 12.8%

Kuten yltä nähdään, niin merkittävä osa ITÄ-SUOMEN JÄRVIALUEEN pääomista näyttää olevan sidottuna Valtion omistamiin metsiin ja toisaalta taas kuntien omistamiin sähkö- ja kaukolämpöyhtiöihin:

□ Valtion metsät noin 3 000 000 000 euroa
□ Kuntaomisteiset sähkö- ja kaukolämpöyhtiöt n. 3 304 600 000 euroa
□ Edelliset yhteensä 6 304 600 000 euroa

Tässä yhteydessä voidaan kysyä, kuinka hyvin ym. monopoliomistajien käsissä oleva omaisuus lisää alueen hyvinvointia.

Veikkaanpa, että Itä-Suomen ERIYISTALOUSALUEELLEKIN syntyisi todellista vipinää, kun ym. varat kytketään ERITYISTALOUSALUEEN tuleviin yksityisiin liiketoimintoihin ja samalla varmistetaan, että ERITYISTALOUSALUEELLA yritysten tulovero lasketaan esim. 10%:iin nykyisestä 20%:sta.

On selvää, että tällainen järjestely johtaa siihen, että kaikki suomalaiset ja jopa ulkomaiset yritykset tulevat siirtämään pääkonttorinsa Kuopioon, Mikkeliin, Savonlinnan ja Iisalmelle!!!

Kun Savon Voima konserninkin tuloksia tarkastelee esim. vuoden 2022 osalta, niin eipä ole konsernin tuloksissa kehumista, kun taseen loppusummakin on noussut jo 1 148.7 miljoonaan euroon ja koko pääoman tuotto jäi 5.0%:iin.

Hyvässä muistissahan tässä on meillä sekin, kuinka Savon Voima konserni maksoi vuonna 2020 FOTUMILLE 530 milj. euroa Joensuun kaupungin kaukolämpövoimalastakin ja FORTUMIN LIIKENEROT kirjasivat kaupasta 430 milj. euron myyntivoiton.

Herää kysymys, onko FORTUM ja Savon Voima päätyneet tuohon poikkeukselliseen kauppaa siksi, että Savon Voiman pääoman tuotto on kalliin voimalakaupan avulla saatu siedettävälle tasolle.

Tällaisiin kauppoihin pystyy vain poliitikot, jotka tavalla tai toiselle ajaa ainakin kaksilla rattailla.

Kysymys ym. voimalakaupassa on vastaavasta loistokaupasta FORTUMIN kohdalla, jonka suomalaiset poliitikot toteuttivat kuuluisissa SONERAN Saksan UMPTS ilman ostokaupassa.
alan kolmas miesRe: Palokin vaelluskala26.10.2023 13.27
Varkaudessa on jo pantu vaelluskalojen osalta toimeksi, kun asiassa haettiiin RAUHANOMAINEN RIKKAINELO Ämmäkosken kohdalla.

Ratkaisu näyttää olevan uuden uoman kaivaminen, joka vähentää padon kautta tapahtuvaa virtaamaa vain 10%:lla.

Nyt jo kamerakuvinon voitu todentaa, että särkiä ja ahvenia myöten kalojen nousu onnistuu ja jopa kirjolohet kutee kameran linssin edessä.

AKM totesi jo heti alkuun, että eiköhän nykyään voida joku "lohiporras järjestää", koska onhan ihminen käynyt jo kuussakin 1960 luvulla.

Suomessa on nyt vihdoin ja viimein asiallinen Maa- ja Metsätalousministeri eli Kritillisdemokraattien LOITAVA PRESIDENTTIEHDOKAS ja MAAILMANMESTARI SARI ESSAYAH, joka jo pelasti Suomen osalta ITÄ-MEREN SILAKAN KALASTUKSEN.

SARI SIIS YMMÄRTÄÄ KALASTUKSEN PÄÄLLE!!!!

Joten ITÄ-SUOMEN ERITYISTALOUSALUEEN PERUSTAMISHANKKEEN PAERIT SARIN, RIIKAN ja PETTERIN PÖYDÄLLE parasta mahdollista vauhtia!!!

Samaa virhettä ei kuitenkaan pidä tehdä, mitä NEUVOSTOLIITOSSA kommunistit tekivät ARALIN SUOLAJÄRVEN KOHDALLA.

Palokin ja muiden Saimaan Järvialueen lohijokien pelastaminen ei siis tietenkään sulje pois sitä, että ITÄ-SUOMEN ERITYISTALOUSALUE on täysin välttämätön ratkaisu tai muutoin entinen SAIMAAN JÄRVIALUE jatkaa hidasta kuihtumistaan kohti lopullista tuhoa.

Alla YLE:n tiedote ÄMMÄKOSKESTA:
TAPIO RÄIHÄ
25.10. 20:03

"Varkaudessa on seurattu jännityksellä, miten ensimmäinen kesä uudessa luonnonmukaisessa Ämmäkosken ohitusuomassa houkuttelee vaelluskaloja.

Tavoitteena on ollut, että erittäin uhanalainen järvitaimen ja jopa äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi palaisivat alueelle ja kannat alkaisivat vahvistua.

Mitä pitemmälle syksyn kutuaika on edennyt, sitä suurempi on ollut sekä asiantuntijoiden että varkautelaisten iloinen hämmästys. Ohitusuomassa käy suorastaan kuhina.

WWF:n Luontolive-kameran kautta on nähty, että asetettu tavoite on jo saavutettu: sen lisäksi, että erittäin uhanalainen järvitaimen on hyväksynyt ohitusuoman nousureitikseen, se on myös valinnut sen kutupaikakseen.

Uomassa on sekä luonnonmukaisia että istutettuja taimenia. Iloinen yllätys oli, että uhanalainen järvitaimen on hyväksynyt ohitusuoman myös kutupaikakseen.
Kalakameran tallenteelta voi katsoa, miltä kalan kutu näyttää. Video: WWF:n Luontolive, Sami Takkinen / Yle

Enemmän kuin ohituskaista
WWF:n ohjelmajohtaja, lohikaloista väitellyt tohtori Sampsa Vilhunen arvioi kalakameran tallenteiden perusteella, että ohitusuoman järvitaimenista jopa puolet on villejä, luonnossa syntyneitä kaloja.

Tämä tukee ajatusta, että mikäli ohitusuomasta tehdään riittävän luonnonmukainen, siitä voi tulla enemmän kuin vain ohituskaista vaelluskaloille.

Nyt odotetaan jännityksellä, löytääkö äärimmäisen uhanalainen järvilohi ohitusuoman jossain vaiheessa.

□ Niitä on saatu saaliiksi tästä vuosikymmenien aikana ja nyt sitten jää nähtäväksi, löytävätkö ne tuolta Saimaasta enää tänne, ja onko tässä sellaiset olosuhteet, että ne pystyivät jopa lisääntymään täällä.

WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen

Avaa kuvien katselu
Varkaudessa nuoruutensa viettäneen Sampsa Vilhusen kiinnostus vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen voidaan sanoa alkaneen juuri täällä Ämmäkosken padon varjossa.

□ Tämä on valtavan iso asia. Kaikista niistä kymmenistä vaellusesteen poistoprojekteista, missä WWF on ollut mukana, tämä on myös henkilökohtaisesti yksi merkittävimmistä.

Poikasten selviytyminen vielä arvoitus
Täytenä yllätyksenä syksyn kuturuuhka ei tullut. Kutupesälaskentojen perusteella havaittiin jo viime keväänä, että alkiot olivat selvinneet merkittävästi paremmin talvesta kuin aikaisempina vuosina.

□ Se oli ensimmäinen merkki siitä, että Ämmäkoski saattaa lähteä toipumaan.

Syksyn aikana mahdollisesti nähdään, kuinka poikasiksi kehittyneet alkiot ovat selviytyneet kuluneesta kesästä.

□ Uuteen uomaan ei ole vielä ehtinyt syntyä kovin vahvaa pohjaeläimistöä, joka on poikasten tärkein ravinnonlähde. Sekin tilanne tosin paranee ajan myötä.

Luonnonmukainen ohitusuoma Ämmätkoskella Varkaudessa.

Taimenien lisäksi uomassa on nähty myös kirjolohia ja monia perinteisiä järvikaloja kuten haukia, ahvenia, särkiä ja säyneitä.
Jopa huonoksi uimariksi väitetty siika on vilahtanut kalakameran linssin edestä.

Kosket valjastettiin yli sata vuotta sitten
Varkauden kosket valjastettiin energian tuotantoon vuonna 1912. Vuoden 1916 jälkeen Ämmäkosken yläosaan rakennettiin pato.

1970-luvulla patoon rakennettiin betoniset kalaportaat, mutta ne eivät toimineet toivotusti.

Veden tiukan säännöstelyn vuoksi koski kärsi kuivuudesta tulva-aikoja lukuun ottamatta ja elinolosuhteet olivat kaloille erittäin huonot.

□ Nämä uomat olivat suuren osan vuodesta kuivillaan, ei siis mikään koski vaan lähes seisovan veden allas. Veden puute varsinkin talviaikaan tuhosi mädin, Sampsa Vilhunen sanoo.

Säännöstelypadon ohittava luonnonmukainen uoma valmistui vuosi sitten 30. marraskuuta.
Se on Suomen suurimpiin kuuluva luonnonmukainen ja koskimainen kalatie keskellä Varkauden kaupunkia.

Ämmäkoski sijaitsee Pohjois-Savossa keskellä Varkauden kaupunkia Saimaan Haukiveden ja Unnukan vesistöjen välissä.

Tämä rakennettu luonnonmukainen uoma ohittaa Ämmäkosken vesivoimalaitoksen säännöstelypadon.

Uoma on kaikkiaan 170 metriä pitkä ja noin kymmenisen metriä leveä. Video: Sami Takkinen / Yle

Vilhusen mukaan vaelluskalojen nousussa kyse on ennen kaikkea virtaavan veden määrästä.

□ Taimen ja harjus voivat löytää hieman pienemmänkin virran mutta esimerkiksi lohi etsiytyy aina kohti suurinta virtausta.

Vilhusen mukaan on erityisen tärkeää, että ohitusuomassa ja koskessa on nyt riittävästi vettä vuoden ympäri.
Aikaisemmin kuivuudesta kärsineeseen Ämmäkoskeen saatiin ohitusuoman kautta kosken kokonaisvirtaamasta noin 10 prosentin osuus.

□ Valitettavasti aivan uusillakin teknisillä kalateillä, kuten Kymijoella, kala ei näytä löytävän kalatiehen, ehkä koska vettä ei ole riittävästi.
Suomi on myös täynnä muita kuivuudesta kärsiviä, säännösteltyjä koskia, joihin tulisi päästää pysyvä ympäristövirtaama.

Kymijoessa padon kohdalla on betoninen kalaporras jossa vesi virtaa siksakkia alas.

Kotkan Korkeakosken voimalaitokselle rakennettiin kalatie vuonna 2016.
Kalatiestä on sen valmistumisen jälkeen tehty selvityksiä ja muutoksia kalatien toimivuuden parantamiseksi, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet varsin heikkoja.

Stora Enso luovutti veden ilmaiseksi
Stora Enson Varkauden tehtaat ovat tuottaneet Ämmäkosken vesivoimalla noin 10 prosenttia koko tehtaan energiatarpeesta.

Siitä noin kymmenys jää nyt saamatta, sillä yhtiö päätti antaa tarvittavan vesimäärän pysyvästi Ämmäkosken kalakannan ja alueen virkistyskäytön elvyttämiseen ilman korvausta.

□ Lähdettiin tutkimusten ja selvitysten kautta hakemaan, että minkälainen virtaama voisi parantaa koskialueen tilannetta ja on kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Tässä oli alusta alkaen hyvä ja rakentava henki, Stora Enson Varkauden tehtaiden johtaja Jarkko Tehomaa sanoo.

Tehomaa on tyytyväinen lopputulokseen. Keskelle kaupunkia ja aivan tehtaan viereen tuli erinomainen virkistysalue.

□ Olimme nyt syksyllä tehtaan väen kanssa tekemässä koskikunnostusta. Siirreltiin kiviä ja sorastettiin kutupaikkoja.

Paluuta vanhaan ei ole
Ämmäkoski tunnettiin arvokkaana kalapaikkana jo 1500-luvulla.

Silloin Suomen koskissa polski geneettisesti ainulaatuisia, jopa koskikohtaisia taimenkantoja. Ne kannat on menetetty koskien uittoperkauksen ja vesivoimarakentamisen myötä.

Kalakantojen romahtamista on korvattu kalaistutuksilla. Yli vuosisadan ajan jatkuneet istutukset yhdenmukaistivat taimenkannat koko Suomessa.

□ Meillä on istutettu suuret määrät taimenta pitkin eri vesistöjä, mutta istutukset on hoidettu lähinnä muutamilla viljelyssä olevilla kannoilla. Niitä syydettiin ympäri Suomea, Vilhunen sanoo.

Ämmäkosken hanke on osa vaelluskalojen luontaista elinkiertoa edistävää maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmaa, jossa parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä."
eeroRe: Palokin vaelluskala17.1.2024 15.59
YLE uutinen eilen klo 20.50 otsikko

Kuntien miehet haraavat Palokin koskien ennallistamista vastaan.
Heinäveden Palokin koskien vapauttaminen on kaukana. Näin epäilee Joensuussa pidettyä kuulemistilaisuutta seurannut ympäristöneuvos Antti Ylitalo.

Neuvotteluasiamiehenä toimiva Esa Härmälällä on ennää pari viikkoa aikaa löytää yhteinen sävel. jolla kääntää voimalan purkua vastustavan PKS:sän ja osakaskuntien mielipiteet.

Kuntien miehet haraavat vastaan. Taustalla on mm. asenteita, joissa vastustetaan kalastusrajoituksia.
Kuntiin halutaan sähköyhtiön osingot, eikä nähdä luonto- taikka matkailuhyötyjen ulottuvan omaan kuntaan saakka.

Et silleen kepujohtoisissa itä-suomen kunnissa päättäjät eivät tunnista luontoarvojen ja rahan eroja.
eeroRe: Palokin vaelluskala8.2.2024 20.46
Nyt kun Palokin ennaltamisesta viritetty tutkimus ex metsähallituksen pj:iin, myöhemmin MTK:n puheenjohtajana ja monissi viroissa toiminut selvitystyönsuorittajaksi valitun Esa Härmälän raportti asiasta valmistui, ei voi kuin vain ihmetellä, mitenkä yhteiskunnan, veronmaksajien varoja tuhlataan turhanpäiväisiin, olevinaan
"tärkeisiin" tutkimuksiin.

Kuten jo aiemmin oli tiedossa, voimalan omistavan Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistavat itäsuomalaiset kunnat, Joensuun kaupunki, suurimpana omistajana, eivät hevillä luovu tulonlähteestään.

Mikäpä sen suurempi piiloverotuskohde, kuin kunnan omistama / tuottama energia.

Esa Härmälän raportin mukaan kosken ennaltamista pidetään toteuttamiskelpoisena ja siihen ryhtymistä suositellaan, jos useat reunaehdot täyttyvät.

Heinäveden kuntaa lukuunottamatta, vaikkakin omistajakunta, kaikki muut omistajakunnat vastustavat voimalan purkamista.

Lähde:
YLE 29.01.2024 klo 19.25
Nuutti Ruokangas


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: