Keskustelu
| P | Suurkunta tulossa | 16.2.2015 19.43 |
| Moro, YLE: " Mistä on kyse? ?Kuntaliitoselvittäjät esittävät, että Kuopio, Siilinjärvi ja Suonenjoki yhdistyvät vuoden 2017 alusta ?Kolmesta kunnasta muodostuisi Uusi Kuopion kaupunki ?Kuntaliitosselvittäjien mukaan yhdistymisen suurimpana syynä on kuntien taloudellinen tilanne Kuntajakoselvittäjät Eero Laesterä ja Timo Säkkinen ehdottavat kuntien valtuustoille, että Siilinjärven kunta ja Suonenjoen kaupunki liittyvät Kuopioon vuoden 2017 alusta. Kolmesta kunnasta muodostuisi Uusi Kuopion kaupunki. Kuntajakoselvittäjät perustelevat esitystään sillä, että kolmen kunnan liitos takaa nykyistä kuntarakennetta paremmat mahdollisuudet huolehtia alueen asukkaiden toimeentulosta, palveluista sekä elinympäristöstä. Laskelmien mukaan Uusi Kuopio voisi käynnistää toimintansa Kuopion nykyisellä veroprosentilla, 20,50 prosentilla. Vuonna 2020 kuntien yhteinen veroprosentti olisi 23. Jos kunnat jatkavat itsenäisinä, veroprosenttien arvioidaan nousevan reilusti nykyisestä. Vuonna 2020 Siilinjärven veroprosentti olisi lähes 25 ja Suonenjoen 27. Kuopiossa veroprosentti nousisi kuitenkin vain 22 prosenttiin. Suonenjoen ei uskota selviytyvän yksin Selvittäjien mukaan liitoksella myös vahvistettaisiin koko alueen kasvua ja Kuopion asemaa suurimpien kaupunkien joukossa Suomessa. Kuopio kamppailee jatkuvasti Jyväskylän seudun kanssa suuremman keskuksen asemasta. Esityksessä todetaan myös, että esimeriksi Kuopion ja Siilinjärven keskinäinen kamppailu uhkaa rapauttaa alueen kasvua ja yhteistä suuntausta. Kuntaliitosselvittäjien mukaan molempien kuntien edun mukaista olisi, jos kuntakaksikon yhteistyö olisi syvempää. Suonenjoen kaupungin ei puolestaan uskota selviävän hankalista olosuhteista enää omin voimin. Mikäli Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kuntaliitos toteutuisi, Kuopiosta tulisi noin 145 000 asukkaan kaupunki. Lukuun on laskettu myös Kuopio-Juankoski-liitoksen vaikutus vuodelta 2017. Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen valtuustot käsittelevät kuntaliitosselvitykseen lähtemistä kokouksissaan kevään aikana. Kuntalaistilaisuuksia järjestettäneen aiheesta maalis-huhtikuussa. Päättäjät epäilevät liitoksen toteutumista Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkko Nykänen piti selvitystulosta odotetunlaisena. ? Me olisimme odottaneet, että selvityksessä olisi paneuduttu enemmän yhteistyön puolelle. Suonenjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pentti Huuskonen oli samoilla linjoilla. ? Mekin ajattelemme etenkin yhteistyötä, nythän selvitystyö painottaa vain kuntaliitosta. Puheenjohtaja Huuskosen mukaan Suonenjoki on saanut tuloksia aikaan talouden tervehdyttämisohjelmassaan. ? En liputa kuntaliitoksen puolesta, sanoo Huuskonen omana mielipiteenään. Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkko Nykänen painottaa, että asukkaat haluavat kunnan säilyvän itsenäisenä. ? Uusi Kuopio ei toisi mitään uutta. Valtuustossa saattaa olla muutama päättäjä epävarmalla kannalla, mutta muut ovat itsenäisen Siilinjärven " Miten käy pienen ja talousvaikeuksissa olevan Juankosken tässä suurhankkeessa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Suurkunta tulossa | 17.2.2015 0.51 |
| Tuli tutustuttua muutama vuosi sitten Laesterän paperiin, jolla Juankosken asiat piti laittaa kuntoon. Ei laitettu. Sovittavia asioita oli mm. - Koska Juankosken talous on tasapainossa? - Minkälaisella jaksotuksella talous on tasapainossa? - Kuinka prosessia noudatetaan? - Kuinka työ aikataulutetaan? Laesterä oli kyllä huolellisesti kerännyt kaikki kunnan taloustiedot aina vuodesta 2002 saakka ja suoritti vielä ennustuksenkin, että kunnan toimintakate on vuonna 2013 jo yli 2 milj. euroa plussalla. Väestöennusteenkin Laesterä esitti ikäryhmittäin aina vuoteen 2040 saakka. Ainakaan minua tuo tasapainotuspaperi ei vakuuttanut. Yksityisellä puolella Laesterän tilastoanalyysit olisi laitettu heti ö-mappiin. Asioita ja varsinkaan talousasioista ei voi ennustaa viivottimella tai vertaamalla tuloksia joihinkin keskiarvoihin. Laesterä oli verrannut Juankosken kunnan kustannuksia keskimääräisiin suomalaisiin kuntiin ottaen huomioon kaiken maailman verot ja valtionavut. Tasapaino piti saavutettavan vain 2.5 milj. euron säästöillä. Laesterä oli täysin unohtanut sen tosiasian, että Juankosken kuntahan on itse asiassa vanha kartonkiyhtiö, jonka taloutta ei voida saneerata tavallisissa kunnissa käytettävissä olevin hyssyttelykeinoin. Laesterän olisi pitänyt saneerata ensin Juankosken kunnan elättinä eli käkenä oleva Tratta PBF ja biolämpö. Vasta niiden saneerauksen jälkeen olisi ollut jotain mahdollisuuksia lähteä puuttumaan Juankosken kunnan hallinnollisista ja johtamisen heikkouksista aiheutuneisiin vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Näihin keskisiin kysymyksiinkään tri Laesterä ei hienotunteisesti kajonnut. Kaikkien kriisikunniksi ajautuneiden tai ajautuvien kuntien kohdalla kysymys on taloudellisten suureiden epäjatkuvuuskohdasta, joka edellyttää epätavallisen "kovia" toimia. Siis sellaisia toimia, joilla taloustilanne korjataan nopeasti ei hitaasti tai ollenkaan. Yksityisellä puolella tunnetaan hyvin yrityssaneeraajia, jotka näkevät oleelliset asiat heti. Kunnallisella puolella tällaisia kykyjä ei paljon ole. Tosin joissakin kunnissa johto on ihan kelvollista ja silloin tulostakin on aina syntynyt. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita esim. metsäteollisuudesta Kari Jordan ja Keskoon palkattu Mikko Helander, jotka ovat hienosti tajunneet, mistä kana kusee kartonki- ja paperiteollisuudessa. Koko ei ratkaise asioita vaan kannattavuus ja kasvu. Alla MetsäBoardin tuloksia herrojen 8 vuoden työrupeaman jälkeen: - vuonna 2005 liikevaihto 5 241 milj. euroa, henkilökuntaa 15 154, tulos -142 milj. euroa - vuonna 2013 liikevaihto 2 019 milj. euroa, henkilökuntaa 3 116, tulos 104 milj. euroa Kepujen ja demujen kuntasaneeraajat vannovat sitkeästi keskittämisen puolesta ihmeitä tekevänä voimana. Tällainen ajatus on kuitenkin järjen vastainen. Helsingissäkin Metropoli-hanke näyttää menevän jäihin, vaikka demujen nuori ja innokas Vantaan Lindman kovasti pyristelee vastaan. Hankkeen puuhamiehet ovat kuitenkin vihdoin huomanneet, millaista moolokkia ollaan oltu kehittelemässä. Kokoomuksellekin on vihdoin selvinnyt, että 100 000 henkilön hallintohimmeli on täydellinen mahdottomuus. Insinööri Sipilän kehittelemä Sote-hanke tulee olemaan vielä hirveämpi harjoitus. Kun lasketaan yhteen Helsingin, Espoon ja Vantaan menot vuoden 2015 talousarvoista, saadaan kokonaisluvuksi 8.422 miljardia euroa. Meropolisuunnitelmissa tarvitaan näiden keskeisten kuntien meno/tulo-ruletin pyöritykseen (verojen keräys ja julkisen rahan jako) tiettävästi noin 100 000 henkilöä eli 11.9 henkilöä yhtä miljoonaa käsiteltyä euroa kohti vuodessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että Stora Enson liikevaihto oli vuonna 2014 10 213 milj. euroa. Kun SE:n palveluksessa oli eri puolilla maailmaa 29 009 henkilöä, tarvittiin yhtä toimintamiljoonaa kohden siis vain 2.8 henkilöä. Tästä voidaan karkeasti arvioda, että julkisten palvelujen tuottavuus on Suomessa lähes 75%:a huonompi kuin yksityisellä sektorilla. Tässä on nyt konkrettinen tavoite myös kepun insinööri Sipilälle, joka tavoittelee peräti 0.5%:n tuottavuuden vuotuista parannusta julkisella puolella vuoteen 2018 mennessä. Kunnissakin esim. tuloslaskelmassa alariville jää kuitenkin parhaimmillaankin vain muutama prosentti tuotannon arvosta eli siis kaikista menoista. Mitään ylivoimaisia suorituksia ei silloin tarvita kuntasektorillakaan tilanteen korjaamiseksi. Talonpoikaisjärki riittää näissä karkeloissa vallan hyvin, kun ei tarvitse enemmälti voimistella esimerkiksi kymmenien eri kielien, kulttuurien ja lainssädännön kanssa, joihin talkoisiin esim. SE:n ihmiset joutuvat törmäämään joka ikinen päivä. Kaikkein viimeisimmäksi pitää luovuttaa kunnan itsemääräämisoikeus omissa asioissaan muille kunnille tai kuntaliitoksille, kuten Juankoskella johtajuuden puutteessa ja tyhmän päätöksenteon johdosta valitettavasti on päässyt käymään. En lainkaan ihmettele, että Siilinjärvellä ja Suonenjoella ei kummemmin kuntaliitokset Kuopion kanssa kiinnosta. Juankoskeltakin Kuopio sai lähinnä runsaasti asumatonta ja tyhjenevää maa-aluetta, mutta ongelmaksi tulee, miten tyhjenevän alueen palvelut tulevaisuudessa ratkaistaan. Ei ainakaan keskittämällä ne kaikki Kalakukko-kaupunkiin. Tämän ennustuksen voinee jo nyt sanoa, vaikka liitoksen on määrä tulla voimaan 1.1.2017. Liitokseen on siis vielä jumalattoman pitkä matka ja viimeisin tieto kertoo senkin, että Sote-hommissa ei taidakaan toimia enää mitkään 5 vuoden suojatyöt. Eilen senkin kuulin, että kysymyksessä kuuluukin olevan normaali liiketoimintakaupan tapainen muutos. Hah, hah, haa....vaikeaksi menee sopeutuminen ahdinkoon. |
||
| selma | Re: Suurkunta tulossa | 17.2.2015 10.10 |
| Vai, hah hah haa. Hyvähän siellä Espoossa on naureskella savolaisten vaikeuksille. Törkeää käyttäytymistä Heikki jopa sinulta riman alitus! |
||
| ettei totuus unohtuisi | Re: Suurkunta tulossa | 17.2.2015 12.17 |
| Miten "Selma" vai Erika tai kuka lienetkin hoitaisi asian? Miksi maksetaan konsultille 30.000,- raportista, jonka Juankosken johto on vesittänyt jo etukäteen ja jota ei ole tarkoituskaan hyödyntää? Laesterä jopa myönsi heikkoudet ja johtajuuden puutteen, mutta piti niitä Juankosken omina ongelmina. Jos ei ole tarkoituskaan laittaa asioita kuntoon, vaan upottaa Juankoski niin syvälle, ettei sitä löydä kuin Jacques Cousteau, ollaan puhumassa totta. Puhu sinäkin, Selma, asiasta, äläkä vain pottuile niille harvoille, jotka yrittävät puhua asiaa. |
||
| ylläpito | Re: Suurkunta tulossa | 17.2.2015 13.15 |
| Kerrottakoon, että nimimerkki--selma--- on IP-osoitteen mukaan kotoisin entisen Varsovan liiton maasta. Sieltä soppii kirjoitella haukkuma/paskakertomuksia. Ja kuka muuten tuo "jokeri" heikki onkaan, kun IP-osoite on Juankoskella. |
||
| alan kolmas mies | Re: Suurkunta tulossa | 17.2.2015 17.49 |
| Jonkun verran on tullut seurattua eri alojen kehitystä ja valtion virkamiehen poikana ei julkisen puolen kehitys ole myöskään jäänyt tarkkailematta ja kuulostelematta. Kun sivullisena seurailee asioita, niin on ehkä helpompi nähdä metsä puilta. Selmalle sen verran, että en naureskele savolaisten vaikeuksille, mutta sille naureskelen, miten paljon savolaiset uhraa aikaa tyhjän jauhamiseen, kun on toiminnan aika. Politiikot ovat keksineet sen, että kuntaliitoksilla asiat korjataan, kun kylässä ei ole laitettu perusasioita kuntoon, eikä kunnalle ole löydetty päättäjien toimesta kantavaa kehitysstrategiaa. Silloin voidaan aiheellisesti kysyä, ovatko päättäviin elimiin valitut virkamiehet ja luottamushenkilöt tehtäviensä tasalla? Teollisuudessa ei voida laittaa yrityksen perustuotantoa kuntoon rakentamalla uutta jalostuskapasitettia. Kaikkien tuotantolinjojen on kyettävä toimimaan kannattavasti markkinahinnoin, muutoin tuhon tie on valmis. Yrityskauppa tai fuusiokin johtaa vain harvoin toiminnan tehostumiseen, vaikka isot mielellään niin kertoilee fuusioita tehdessään. Pääsääntöisesti ns. synergiaedut jäävät saavuttamatta. Esim. metsäteollisuudessa on nähty se, että suuri yrityskoko johtaa ennen pitkää siihen, että yritys häviää maailman kartalta kokonaan. Itsekin olen voinut seurata tätä kehitystä monessa tapauksessa. Vika ei välttämättä ole ollut yrityksissä eikä edes johtajissa, mutta ympäristö on muuttunut. Samalla tavalla kuntien perustehtäviä ei voida saada kuntoon liittämällä yhteen pieniä kuntia, koska kaikissa on samat ongelmat perustehtävien hoidossa. Kunnassa on vain kaksi keskeistä perustehtävää: koulutuksen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon järjestäminen. Nämä kaksi keskeistä asiaa eivät voi olla ylivoimaisia järjestettäviä millekään kunnalla, jos päättäjät vain tajuavat pitää sormensa erossa yksityisestä yritystoiminnasta, eivätkä varsinkaan lähde kantamaan yrittäjille kuuluvia riskejä ja vastuita. Suomen kuntakenttää politiikot ovat hämmentäneet suurella innolla koko Suomen itsenäisyyden ajan, mutta valmista ei ole tullut eikä tule nykyajattelun pohjalta myöskään mahdollisen Juha Sipilän ajatuskakkaran avulla (kuntien lukumäärä ja pääministeri): - vuosi 1900 510 kpl ( ei itsenäisyyttä) - vuosi 1945 558 kpl (J.K. Paasikivi, ammattiministeri) - vuosi 1960 548 kpl (V.J. Sukselainen, M-liitto, kepu) - vuosi 1980 464 kpl (Mauno Koivisto II hallitus, demu) - vuosi 1990 460 kpl (Harri Holkeri, Kok., sinipuna Koiviston runnaama) - vuosi 2000 452 kpl (Paavo Lipponen I ja II, demu) - vuosi 2010 342 kpl (Matti Vanhanen & Mari Kiviniemi, kepu) - vuosi 2015 317 kpl (Juha Sipilä I hallitus ?, kepu) Jos otetaan tarkasteluun julkiset kustannukset vaikka vuosilta 1980-2015, niin tulee seuraavat menoaikasarjat mietintään (miljardia euroa): - vuosi 1980 valtio 8.5, kunnat 4.0 - vuosi 1990 valtio 23.7, kunnat 19.8 - vuosi 2000 valtio 38.5, kunnat 25.3 - vuosi 2010 valtio 49.9, kunnat 42.6 - vuosi 2015 valtio 55.6, kunnat 47.0 Kuten huomataan julkisten menojen kasvu on täysin riistäytynyt käsistä, koska kasvu ei ole missään suhteessa Suomen väestömäärän kehitykseen vastaavana aikana. Jos sitten jaetaan kuntien menot kuntien lukumärällä saadaan mietintämyssyyn seuraavat luvut (keskimääräinen kuntakoko, keskim. kustannus per asukas euroa/vuosi) - vuosi 1980 10 316 as, 387 700 euroa - vuosi 1990 10 865 as, 1 822 300 euroa - vuosi 2000 11 462 as, 2 207 200 euroa - vuosi 2010 15 716 as, 2 710 500 euroa - vuosi 2015 17 260 as, 2 722 800 euroa Ylivoimaiseksi käy tämä keskittämisvimma suomalaiselle veronmaksajalle, koska kuntien kulujen lisäksi on maksettava vielä valtionkin kulut. Keskimääräinen kuntakoko on meillä jo 17 260 asukasta. Voidaan aiheellisesti kysyä: eikö siis Suomessa voi pienemmässä kunnassa enää asua? Suomessa kannattasi ottaa mallia vaikka Sveitsistä, jossa kuntien autonomia on laajaa ja neljässä viidesosassa kunnista päätökset tehdään kuitenkin edelleen suoran demokratian keinoin yhteisön kokouksessa, joihin kaikki äänioikeutetut voivat osallistua. Näillä kunnilla ei siis ole kunnanvaltuutettuja vaan asukkaat tekevät kokouksissa päätöksiä itse. Sveistissä on asukkaita noin 8.1 milj. ja kuntia on 2 396 kpl. Keskimääräinen kuntakoko on siis Sveistissä vain noin 3 300 asukasta ja palvelut taatusti pelaa. Sveitsin BKT per capita on nykyään luokkaa 55 500 USD, kun Suomessa vastaava luku on vain 37 600 USD ja meillä BKT:in on vielä ollut useampana vuotena laskussa. Suomessa pitäisikin kuntasektorilla jo uskoa, että keskittäminen on 1960-luvulla keksitty idea, joka ei ole johtanut lähidemokratian lisääntymiseen, vaan kaikkien kunnallisten palvelujen heikkemiseen. Kuitenkin keskimääräisille kuntalaisille kustannustaakka on 35 vuodessa lähes kymmenkertaistunut. Järjetöntä menoa. Obama totesi uuden vuoden puheessaan Kuubasta, että nyt olemme kokeilleet kauppasaartoa jo 50 vuotta, mutta se ei ole toiminut, joten on aika kokeilla jotain muuta. Suomessa on kuntasektorilla syytä kokeilla myös jotain muuta kuin keskittämistä. Heikot tulokset on nähty. Olisi aika lähteä kehittämään hajautettua kuntajärjestelmää, jossa kunnista annetaan syntyä itseohjautuvia menestyviä lähipalvelyhteisöjä. Siis mietintämyssyyn olisikin rohkeasti otettava keskittämisen vaihtoehtona kuntien lukumäärän merkittävä kasvu. Sveitsissä on jopa perustuslakiin sorvattu pykälä, että julkisten palvelujen osuus ei saa ylitää 10%:a BKT:sta. Suomessa tuo vastaava luku lähentelee muistaakseni 60%:ia. Sveitsin työttömyysaste on 3%:a. Suomea uhkaa selvästi Kreikan työttömyystie. Mitä lähemmäksi päätöksenteko viedään ruohonjuuritasoa, sitä tehokkaammin kansakunta toimii. Nykypäivänä suomalainen ei enää kaipaa kepu + demu ohjausta joka ikisessä asiassa. Nämä punamultasäännöt ja kaikkialle yhteiskuntaan ulottuvat normitukset ovat valitettavasti halvaattaneet suomalaisen yhteiskunnan pahoinvointiyhteiskunnaksi. On muutoksen aika. |
||
| tyttö Siilistä | Re: Suurkunta tulossa | 18.2.2015 22.36 |
| Selvittäjien ajatuskuvio kuntien välisestä kilpailusta ei tavan kansalaiselle nyt selviä. Arvon selvittäjät yltyivät paheksumaan suuresti Kuopion ja Siilinjärven välistä kilpailua. Se kuulemma heikentää alueen kehitystä. Mutta muutamien lausahdusten jälkeen kuultiinkin selvittäjien "ilosanoma": jos saataisiin se Suur Kuopio, niin se sitten pystyisi kilpailemaan Jyväskylän kanssa. Täh? Jos kaksi työntekijää tai virkamiestä kilpailee työssään siitä, kumpi tietyn tehtävän pystyy tekemään paremmin/nopeammin/tehokkaammin, niin onko niin, että tämä on paheksuttavaa? Sen sijaan jos kaksi työpaikkaa tai virastoa kilpailee keskenään, niin sekö on sitten hyvä ja tavoiteltava asia? Kun eletään markkinataloudessa, niin ainakin luulisi, että joka tasolla tietty määrä kilpailua vie asioita eteenpäin. Näin "tyhmiä" ajatuksia se kuntaliitosselvitys herätti pikku ihmisessä. |
||