JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

otto	Tuuli tuo, tuuli vie	19.1.2024 9.53
Eilinen (lausutaan öylönen) ylen sähkön hintoja koskeva aatolkki oli perin masentavaa kuultavaa ja nähtävää. Vihreästä siirtymästä on tullut sellainen pyhä lehmä, ettei varsin pienelle toimenpiteelle kulutushuippujen tasaamiselle ja sitä kautta rajulle hinnan poukkoilulle ole sijaa. Kysymys olisi siis investoinnille suuruusluokassa 30 miljoonaa. Se on pikku raha verrattuna siihen, että Marinin hallitus poltti rahaa satoja miljoonia kuluttajien sähkölaskujen tasaamiseen. Mutta. Kun nuo varavoimalat tarvitsevat öljyä! Ei tästä kovin pitkä aika ole siihen kun kovilla pakkasilla käynnistettiin lisäsähkön tuotanto raskaalla polttoöljyllä. Nyt ajatuskin sellaisesta on mahdotonta. Parempi on maksaa kulutushuippujen aikana tähtitieteellisen kallista sähköä. Joillekin pienasujille tämä on sula mahdottomuus. Vihreä siirtymän edustajat puhuvat mielellään sähkön keskihinnasta. Onhan tuulisina kesäaikoina tilanteita, jossa pörssisähkön hinta on negatiivinen. Mutta kuka tuolloin tarvitsee ilmaista sähköä ja mihin? Pitkään on tiedetty se tosiasia, jotta tuulivoimaa liittyy varastointiongelma. Edelleen ratkaisematon. Huolimatta tästä maahan on rakennuttu tuhansia tuulimyllyjä. Vihreän siirtymän vuoksi. Kuten tänäkin talvena karusti havaittiin tämä ratkaisu on saanut sähkömarkkinat sekaisin. Tuuli tuo mutta tuuli myös vie. Ja vie enemmän kuin tuo. Ainakin tavalliselta kuluttajalta.

alan kolmas mies	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	20.1.2024 2.39
SIRKKASEN A-TOOKKI oli taas karmeata katseltavaa ja kuunneltavaa. Puhuttiin sähkön hinnasta, mutta kyseiseen keskusteluun ei oltu kutsuttu kuin yksi varsinainen energia-alan asiantuntija eli Lappeenrannan yliopiston energiaprof. Esa Vakkilainen. Muut ns. "asiantuntijat" olivat Fingridin tuore toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka ja poliitikoista persujen varapj. Mauri Peltokangas sekä vihreiden arkkitehti Jenni Pitko. Asta Sihvonen-Punkka aloitti Fingridin toimitusjohtajana 1.1.2024 ja hän on koulutukseltaan kauppatiet. lisensiaatti sekä metsänhoitaja. Hän on aikaisemmin toiminut mm. Viestintäviraston johtajana, joten hyvästä syystä voidaan epäillä, ettei toimitusjohtajalla ollut ainakaan vielä Suomen sähkömarkkina ja sen ongelmat mitenkään näkyvästi hallinnassa. Toimitusjohtaja Sihvonen-Punkan vahva tuki vihreiden arkkitehti Pitko käsityksiin tuulivoiman ihanuudesta viittasi vahvasti myös siihen, ettei toimitusjohtaja vielä ollut sisäistänyt sitä, millaisiin ongelmiin Suomessa tuon kannattamattoman ja myös luontoarvojen kannalta hyvinkin haitallisen tuulivoiman kanssa on jo ajauduttu ja tullaan vielä ajautumaan ennen pitkää. Toimitusjohtajan vetytalouden esittäminen tuulivoimaan kytkettynä talouselämän HOPEALUOTINA vaikutti vielä tuulivoimaakin suurempana utopiana, jonka kansantaloudellisesta kokonaishinnasta tai mikrotaloudellisesta kannattavuudesta ainakaan Fingridin virkamiehillä ei vielä näytä olevan selkeätä käsitystä. Olisi olettanut, että SIRKKANEN olisi kaivanut edes jonkun Suomen sähköhuoltoa koskevan tosiasian katselijoiden ja keskustelijoidenkin tietoon kyseistä keskustelua varten. Puutteellisten perustietojen analyysin johdosta SIRKKASEN ohjelmassa ei tietenkään nyt osattu puuttua kunnolla oikein yhteenkään Suomen sähkönhuoltoa tai sähkön hinnoittelua koskevaan ongelmaan, vaikka kansallisella tasolla kysymyksessä on miljardien eurojen kassavirroista kuluttajilta sähkön tuottajille ja siirtoyhtiöille. Kysymys on ilman muuta yksi Suomen keskeisiä sisäiseen turvallisuuteenkin ja huoltovarmuuteen vaikuttavista perusasioista. AKM:n reformihallitukselle laatimasta selvityksestä käy ilmi Suomen sähköhuollon kehitys pääpiirteissään aikavälillä 2002-2022 lähinnä sähkön kokonaiskulutuksen, tuulivoimatuotannon ja sähkönkauppataseen kannalta. Aikavälillä 2002-2022 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 1 791.3 TWh. Sähköä ostettiin nettona Suomeen yhteensä 315.6 TWh jakautuen seuraavasti: □ Ruotsi 173.4 TWh □ Venäjä 166.0 TWh □ Norja 6.4 TWh □ Viro -30.3 TWh (vientiä) □ Yhteensä 315.6 TWh Tuulivoimaa tuotettiin vastaavana aikana yhteensä 54.2 TWh eli vain 3.0% kokonaiskulutuksesta. Vuonna 2022 sähkön kokonaiskulutus oli 81.7 TWh, josta tuulivoimaa oli 11.6 TWh eli 14.1%. Sähkön kauppatase oli vuonna 2022 seuraava: □ Ruotsi 15.4 TWh □ Venäjä 3.6 TWh □ Norja 0.4 TWh □ Viro -6.8 TWh (vientiä) □ Yhteensä 12.7 TWh Rahallisestihan Suomi maksoi ulkomailta tuodusta sähköstä aikavälillä 2002-2022 seuraavasti: □ Ruotsi -8.741 miljardia euroa □ Venäjä -5.685 miljardia euroa □ Norja -336.6 milj. euroa □ Viro 1.996 miljardia euroa (vientituloja) □ Yhteensä -12.767 miljardia euroa Sähkön rahallinen kauppatase vuonna 2022 oli seuraava: □ Ruotsi -2.593 miljardia euroa □ Venäjä -331.8 milj. euroa □ Norja -70.6 milj. euroa □ Viro 888.8 milj. euroa (vientituloja) □ Yhteensä -2.107 miljardia euroa Ym. luvuista nähdään, että Suomi ei ole ollut aikavälillä 2002-2022 sähkön suhteen omavarainen ja puuttuva sähkökapasiteetti on jouduttu hankkimaan pääasiassa Ruotsista ja Venäjältä. Viron sähkömarkkina on taas ollut merkittävästi riippuvainen Suomen sähkön viennistä. Tunnetustihan Ruotsin ja Suomen välisissä siirtoyhteyksissä on ollut rajoitteita ja valmisteilla on Fingridin toimitusjohtaja Sihvonen-Punkan mukaan Aurora linja, joka tulee kasvattamaan siirtoyhteyksiä Pohjois-Suomeen 800 MW:lla. Olkiluoto 3 käynnistyminen vuoden 2023 keväällä paransi Suomen sähkötasetta, mutta kuten A-TOOKISSA kuultiin, niin Suomen sähkökapasiteetti jäi riittämättömäksi vuonna 2023, josta aiheutui järkyttäviä hintapiikkejä sähkön hintoihin. Ym. aikasarjoja tarkasteltaessa on hyvä havaita, että Suomen sähkönkulutus, joka vuonna 2022 oli 81.7 TWh, oli itse asiassa laskenut jo vuoden 2021 tason 87.1 TWh:stä peräti 6.2%. Nythän taas kuultiin, että muutama päivä sitten sähkön kulutus oli taas noussut ennätykselliselle tasolle yli 15 000 MW, kun esim. Fingridin viranomaiset olivat ennakoineet vain 14 300 MW:n päivittäistä kulutusta. On hämmästyttävää, ettei Fingridin tuore toimitusjohtaja pystynyt esittämään tässäkään tilanteessa minkäänlaisia lukuja esim. epävarman tuulivoiman tuotannosta, puhumattakaan siitä, että hän olisi pystynyt konkreettisesti kertomaan, mikä oli tuona huippuhetkenä koko Suomen sähkötase. Kun Suomen sähkötase ei näytä olevan monopoliyhtiö Fingridin toimitusjohtajalla koko ajan tiedossa, niin voidaan olla varmoja, että suomalaiset kuluttajat maksavat koko ajan korkeita laskuja tästä Suomen epästabiilista sähköjärjestelmästä. Meiltä näyttää siis puuttuvan sähkökapasiteettiin nojaava luotettava sähköjärjestelmä ja on selvää, että maassa on koko ajan selvä omavaraisuusvaje, jota tietysti pahentaa vielä nopeasti kasvatettu kannattamaton tuulivoimakapasiteetti. Fingridin toimitusjohtaja Sihvonen-Punkka ja vihreiden arkkitehti Pitko näyttivät vahvasti elävän tuulihattujen maassa. Tuulihattujen maassa on tietysti hyvä muistaa myös se, kuinka noiden vihreiden arkkitehtien uusiutuvien energioiden ohjelmatkin ovat johtaneet ensin siihen, että ydinvoimaa vastustettiin henkeen ja vereen ja sitten alettiin vihaamaan fossiilisia polttoaineita korkeiden CO2-päästöjen vuoksi. Vihervassarien energiaohjelmat ovat sitten johtanut siihen, että kallisarvoista raakapuutakin on alettu muka vihreänä uusituvana energiana polttaa höyrykattiloissa, mikä on Suomessakin johtanut siihen, että meilläkin ILMASTOHURMOKSESSA suunnilleen 10 milj. motin vuosivauhtia raakapuuta työnnetään uusiutuvina höyrykattiloihin, vaikka puun poltosta syntyvät CO2-päästöt ylittävät selvästi esim. kivihiilen tai öljyn laskennalliset päästöt tuotettua energiayksikköä kohden. Muutamalla rivillä voisin vielä kosketella myös tuon Sihvonen-Punkan johtaman Fingridin omaakin tonttia Suomen sähkön hintaan liittyvien faktojen kautta seuraavasti: Liikevaihto 2018-2022, milj. euroa □ 2018: 852.8 □ 2019: 789.4 □ 2020: 682.5 □ 2021: 1090.9 □ 2022: 1815.2 □ Muutos 2020-2022: 1 132.7 eli 166.2%!!!! Liikevoitto 2018-2022, milj. euroa □ 2018: 241.6 □ 2019: 115.5 □ 2020: 118.4 □ 2021: 210.3 □ 2022: 290.4 □ Muutos 2020-2022: 172.0 eli 145.3%!!!! Sijoitetun pääoman ja oman pääoman tuotto 2018-2022, % Sijoitetun pääoman tuotto: □ 2018: 13.2% □ 2019: 6.4% □ 2020: 7.0% □ 2021: 11.7% □ 2022: 16.3% □ Muutos 2020-2022: +9.3% !!!! Oman pääoman tuotto: □ 2018: 23.3% □ 2019: 11.6% □ 2020: 14.3% □ 2021: 23.5% □ 2022: 30.1% □ Muutos 2020-2022: +15.3% !!!! Fingridin omistus: Osakkeenomistajat Osakemäärä kpl, osakkeista %, Äänistä % Suomen valtio 1227, 36,90, 49,20 Huoltovarmuuskeskus 540, 16,24, 21,65 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 661, 19,88, 17,15 Valtion Eläkerahasto 1, 0,03, 0,01 Aino Holdingyhtiö Ky 878, 26,41, 11,74 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo 1, 0,03, 0,01 Imatran Seudun Sähkö Oy 10, 0,30, 0,13 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6, 0.18. 0,08 Pohjola Vakuutus Oy 1, 0,03, 0,01 YHTEENSÄ 3325, 100,00, 100,00 Kun sähkömarkkinalakejakin säädettäessä periaatteena on ollut, että siirtoyhtiöiden voitotkin ovat edes jotenkin kohtuulliset, niin miksi sitten lainsäätäjä ei ole pystynyt huolehtimaan edes siitä, että valtakunnan tärkein sähköenergian siirtäjän pääoman ja oman pääoman tuotot pysyvät kohtuullisella tasolla. Fingridin oman pääoman tuotto esim. vuoden 2022 osalta osoittaa hyvin selvästi sen, että valtiolla ole ollut pienintäkään ajatusta tarkastella asiaa sähkön kuluttajien kannalta. Kysymyksessä on siis verotusoikeuden tapainen siirtohinnoittelu. Tuntuu todella oudolta, että Suomen sähkökapasiteetin ollessa lähellä 100% käyttöastetta Suomessa voidaan joihinkin laskennallisiin CO2-päästöihin viitaten poistaa käytöstä täysin toimintakykyisiä voimaloita, joissa sähköäkin voidaan tuottaa täysin kohtuullisin kustannuksin jonkun fosiilisen polttoaineen tai polttoaineseoksen turvin. Kun pieniäkään ydinvoimaloista ei voida kädenkäänteessä Suomeen rakentaa, niin silloin viisas ihminen tietysti ottaa käyttöön muut suojaustoimenpiteet, joista esim. Esa Vakkilaisen mainitsemat moottorivaravoimalat saadaan käyntiin ilmeisesti vain napista painamalla. Kun tuolla Fingridillä näyttää ainakin pääomien tuotto olevan hyvällä tasolla, niin eiköhän Fingrid voisi nuo voimalat noilla ylituotoillaan milloin vain rakentaa noita pienydinvoimaloita odotellessa.

otto	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	20.1.2024 11.16
Akm:n tekniikka&talous-tietämys teki mittavan läpivalaisun tilanteesta. Kiitos siitä hänelle. Asia on yksinkertaisuudessaan ymmärrettävissä vähemmänkin analyyttisesti: Tuulivoima tuottaa vähiten silloin kun sähköä eniten tarvitaan. Sekin on yleisesti tunnettua ja tunnustettua jotta sähköä ei voida varastoida kuten vaikkapa öljyä, kivihiiltä tahi vaikkapa koivuhalkoja. Fingridillä menee siis hyvin. Hyvin menee myös Suomen valtiolla silloin kun sähkön hinta on piikissään. Se tietää verotuloja... Tämä näkökanta ei edes vilahtanut käydyssä keskustelussa. Mihin kantaverkkoyhtiö sitten käyttää tahi paremminkin joutuu käyttämään muhkeat voittonsa? Tämäkään ei noussut esiin. Tuulivoiman tuotannon painottuessa länsirannikolle syntyy tarve rakentaa kantaverkkojärjestelmää uudelleen. Jo nyt on suunnitteilla miljardiluokan investoinnit kantaverkon uudelleen sijoittamista ja rakentamista varten. Luulisi metsänhoitajan koulutuksen saaneen ymmärtävän mitä tämä merkitsee metsäteollisuuden toimintaedellytyksille tuhansien metsähehtaarien poistuessa puun tuotannosta. Entäpä sitten tuo hiilen sidonta? Siihen ei näytä liikenevän minkäänlaista huolta. Kaikki tämä tapahtuu puhtaasti ideologisista syistä. Miltähän Vakkilaisesta mahtoi tuntua kun joutui istumaan tuollaisten idioottien seurassa. Peltokangas kyllä tuntee nämä asiat mutta ilmeisesti vaalien läheisyys piti hänet sopuisana. Muistelen, jotta on olemassa sellainenkin kuin laki kuin sähkömarkkinalaki. Siihen olisi nyt uuden hallituksen syytä kirjoittaa pari uutta lukua. Kylmät talvet ei nimittäin tähän lopu.

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	20.1.2024 12.35
Vuonna 2023 Suomeen tuotiin sähköä enää 2 terawattia. Muutos on nopeaa eikä tilastot vuosilta 2002-2022 kerro oikeastaan muuta kuin sen, että muutos on käynnissä.

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	20.1.2024 12.43
Sanottakoon täsmällisesti, että nettotuontimme oli 2 terawattituntia.

otto	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	20.1.2024 20.23
Todettakoon alkuun jotta nuo hintapiikit oli asian ytimessä tässä keskustelussa. Elikkä millä tavoin sähkön hinnan poukkoilu saataisiin kuriin. Sähkön nettotuonti on taas aivan oma lukunsa. Toki siihen voi todeta sen, jotta mitä suurempi siivu sähkön kokonaistuotannosta on noiden myllyjen varassa, sitä enemmän näitä piikkejä on jatkossa luvassa. Maantieteelle ja luonnonvoimille emme mitään mahda. Pakkasta piisaa jatkossakin. Ja tunnettuahan on jotta kovalla pakkasella harvoin tuulee. Oli kyllä viime keskiviikkoiltana aika pirunmoinen viima mittarin ollessa miinus 25 astetta celsiusta. Mutta se oli poikkeus. En koskaan moista muista. Celsius aste muuten keksitiin vasta 1700-luvun jälkipuolella mutta se ei nyt kuulu tähän. Jättäytyminen enenemässä määrin tuulen varaa merkitsee lisääntyvää lisätarvetta ns. säätövoimalle. Vielä parikymmentä vuotta sitten kovalla pakkasella pantiin dieselit jauhamaan kun sähkö ei meinannut riittää. Onneksi nyt on tuo Olkiluoto kolmonen. Vihdoin. Sen lisäksi tarvitaan pikkuvoimaloita. Kuopioonkin sellaista kaavaillaan. Ja toivottavasti saadaankin muutoinhan kaunista savolaista maisemaamme rumentaa lähes jokaisella mäennyppylällä luonnottoman kokoinen tuulimylly. Eikä pelkästään rumenna. Kyllä se lonkutus kuuluu Akonmäeltäkin ties minne jos sellainen sinne pykätään. Ja mitä kovempi tuuli sen kovempi lonkutus ja humina. Kuulostaako mukavalta? Kysynpä vaan.

otto	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	22.1.2024 16.21
Maaseudun Tulevaisuus (lausutaan emämullikka) oli tehnyt kyselyn. Kysyttiin kansalta, jotta tuleeko sähkön pörssihintaa säätää lailla. Ja kansa vastasi jotta pitää. Samaisessa lehdessä toisaalla pohdittiin säätövoimaa. Että hajotettas tuulisähköllä vesiatomi hapeksi ja vedyksi. Ja sitten sillä vedyllä tehtäis säätövoimaa. Kuulostaa mukavalta ja helpolta. Kuten kuulosti jokunen vuosi sitten erään KTM:n kirjaviisaan esitelmä miten tuosta vaan laitetaan vetyä jemmaan. Tosin joitain metallurgisia ongelmia ehkä on mutta niihin kyllä uskotaan ratkaisu löytyvän. Uskotaan niin. Mutta se tiedetään miten vety haurastaa terästä. Ja edelleen niin tiedetään kun ei sellaista teräslaatua ole mikä vedyn kestäisi. Mutta ratkaisu siitä huolimatta on vetytalous. Eiköhän ainoa toimiva ratkaisu ole kuitenkin vesi. Tuulimyllyn tuottama sähkö varastoidaan veteen vesivoimaksi. Se vaan tietää mittavia investointeja. Tuhannet miljoonat siinä helposti palaa. Eiköhän tässä kuitenkin terveen järjen tulisi antaa ohittaa ideologia? Pannaan dieselit jauhamaan sähköä kovilla pakkasilla. Niitä nimittäin piisaa. Dieseliä ja pakkasia siis. Tämä pyrynkin jälkeen vielä...

alan kolmas mies	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	23.1.2024 2.18
Virallinen ääni näyttää TUULETTAVAN OLEMATTOMAN TUULEN PUOLESTA. VIRALLINEN ÄÄNI ONKIN jo nähtävästi KOULUPOJASTA ja ainakin ALKIO-OPISTOSTA LÄHTIEN OLLUT KYMPIN POIKA!!! Kun asia kuitenkin katsotaan sähkön kuluttajan kannalta, niin sähkön hinnassa on kolme keskeistä/keskustalaista tekijää eli □ energiamaksu □ siirtomaksu ja □ sähkövero Nämä tekijät ovat kuitenkin ns. VIHREÄN SIIRTYMÄN AIKANA olleet kaikkea muuta kuin markkinalähtöisiä!!! Nämä keskeiset tekijät ovat siis kaiken aikaa olleet VIHERVASEMMISTOLAISTEN EU:n VIHREÄN SIIRTYMÄN SÄÄNNÖSTÖJEN PIIRISSÄ, jotka tunnetusti ovat johtaneet koko Euroopan sähkömarkkinat täyteen kaaokseen, eikä siitä ole kahta sanaa. Amerikassakin VIHREÄN SIIRTYMÄN HYSTERIA on kiihtynyt etenkin OBAMAN ja LOW IQ Seniilin JOE BIDENIN aikaan. Alkusysäyksen tälle VIHREÄLLE siirtymälle antoi tietysti Amerikassa Presidenttivaalin niukasti hävinnyt demokraattien AL GORE, joka nyt kävi taas Davosissa globalistien kokouksessa vouhottamassa maapallon tuhoutumisesta yhdessä Seniilin LOW IQ Bidenin ILMASTO TSAARI JOHN KERRYN kanssa pelottelemassa maailman huippupoliitikkoja mm. uudella X-viruspandemialla. Saksassahan tietysti STASI AGENTTI ANGELA MERKELIÄ voidaan pitää koko EU:n VIHREÄN SIIRTYMÄN ÄITINÄ. Tunnetustihan MERKEL vihasi myös TRUMPIA kuin ruttoa, kun TRUMP oli huomauttanut STASI AGENTILLE, että Amerikka ei muuten tule maksamaan EU:n viuluja, jos ette itse ryhdistäydy tuon PUTININ kanssa. Vuonna 2010 Merkelin toinen hallitus oli jo antanut Saksan vanheneville ydinvoimaloille keskimäärin 12 vuoden jatkoajan, kun jo vuonna 2002 oli päätetty kaikkien Saksan ydinvoimaloiden sulkemisesta viimeistään 2021. Japanin Fukushiman vuonna 2011 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen hallitus määräsi kuitenkin seitsemän voimalaa väliaikaisesti pysäytettäväksi. Päätös tapahtui ennen kaksia tärkeitä osavaltiovaaleja, joissa MERKELIN johtama oikeistolainen CDU oli menettämässä vaalit vasemmistolaisille ja vihreiden ydinvoimaa vastustaville puolueille. Olisi luullut, että ydinfysiikan tohtori MERKEL olisi ollut jotenkin perillä ydinvoimalatekniikasta kovalla eurooppalaisella maaperällä, mutta MERKELIN päätöksen taustalla oli kuitenkin vain kylmä valtapoliittinen laskelmointi ja liittoutuminen ydinvoiman vastustajien ja GREENPEACE porukan aktivistien kanssa. Näiden MERKELIN päätösten seurauksista on nyt sitten maksanut koko EU, jossa pää näyttää kuitenkin jo nyt tulleen esim. TUULIVOIMASSA ja BIOENERGIASSA jo köyttä vetävien käteen. Paniikkitilanteessa EU:n tasoilla ollaankin nyt sitten alettu pystyttämään jopa kallista VETYTALOUTTA, jonka aiheuttamasta laskusta ei kenelläkään ole vielä kuitenkaan mitään realistista käsitystä. VETYTALOUDESTA ei ilmeisesti tule kehittymään myöskään Suomen pelastajaa, vaikka YLE ja HESARIn ympäristötoimittajat PETJA PELLI, PIIA ELONEN ja muut ympäristöaktivistit päällään seisoisivat, koska vielä ei ole löydetty sellaista HOPEALUOTIA, joka yksinään voisi jotenkin korvata ydinvoimasta ja fossiilisista polttoaineista saatavan samanaikaisen lämpö- ja sähköenergian tuotannon. Utopistit ovat meilläkin ajatelleet, että esim. VIHREÄ TERÄKSEN avulla voitaisiin ratkaista kannattamattoman tuulivoiman ja vedynkin ongelmat. Tässäkin tapauksessa on vaikea nähdä, miten kannattamaton tuulivoima voi tulla kannattavaksi, kun VIHREÄN TERÄKSEN HINTA tulee selvästi kalliimmaksi kuin tavalliset teräkset ja vedyn valmistuksen kannattavuudesta ei ole selvyyttä. Siis kolmesta tappiollisesta peräkkäisestä tuotantovaiheesta ei voi syntyä millään teknisellä innovaatiolla kannattavaa terästehdasta. Harjavaltaan on tiettävästi valmistunut Suomen ensimmäinen VIHREÄN VEDYN tuotantolaitos (PX2 Solutions Oy). YVA selvityksen mukaan laitos tuottaa elektrolyysimenetelmällä VIHREÄTÄ VETYÄ (2 800 t/a) ja prossissa syntyy sivutuotteena happea (22 000 t/a), synteettistä metaania (1 680 t/a) ja lämpöä (70 GWh/a). Vihreän vedyn valmistuksessa tarvitaan sähköenergiaa suunnilleen 5.5 kWh/Nm3, josta voidaan päätellä, että sähköenergia tarve kyseisessä laitoksessa on noin 170 GWh/a. Mikäli puhtaan tuulienergian hinta on takuuhinnan 83.5 euroa/MWh, niin laitoksen sähkökustannus on suunnilleen 14.5 milj. euroa/a. Mikäli laitos tuottaa vihreätä vetyä ilmoitetun normaalimäärän 2 800 t/a, niin laitoksen pelkkä sähkökustannus on suunnilleen 5.1 euroa/kg, kun vihreän vedyn nykyinen hinta lienee suunnilleen 5 USD/kg. Kun PX2 Solution Oy on ilmoittanut laitoksen hinnaksi suunnilleen 70 milj. euroa, niin siitä on laskettavissa, että laitoksen pääomakustannukset ovat hyvinkin 5 euron luokkaa per kilo. Tästä taas voidaan karkeasti arvioida, että laitoksen sivutuotteena syntyvien metaanin ja lämmön myyntituloista on saatava puuttuva kate vihreän vedyn valmistukselle ja varastoinnille. Alustavasti vaikuttaakin siltä, että PX2 hanke tulee käynnistymään vain hankkeeseen kanavavoidun investointituen varassa. MIKA LINTILÄN toimestahan hankkeelle myönnettiinkin uusiutuvan energian tukea ruhtinaallisesti yhteensä 25 760 000 euroa eli siis 36.7%. Tietysti PX2 Solutions Oy on jo kuitenkin indikoinut, että yrityksen tavoitteena on rakentaa vastaavia laitoksia 1 GW:n edestä vuoteen 2031 mennessä. Kun nähtävästi tämäkin rakennetaan 36.7%:n tukien varaan, niin mahdollisesti n. 2 miljardia maksavaan laitokseen tarvitaan peräti 735 milj. euron tuet!!! Vertailun vuoksi laitan alle www.world-energy.org:n selvityksen vuodelta 2020 maailman suurimmista Vihreän Vedyn hankkeista: 1) Asian Renewbale Energy Hub (14GW), Australia 16GW onshore wind and 10 GW solar power, 14 GW ELETROLYYSI H2 tuotanto 1.75 milj. tonnia/a & 9.9 milj. tonnia/a ammoniakkia Investointi arvio 36 milradia USD Suunniteltu käynnistysvuosi 2027-28 2) NortH2 (vähintään 10 GW) Hollanti Offshore wind H2 tuotanto 1 milj. tonnia/a Investointi ei tiedossa Suunniteltu käynnistysvuosi 2040 3) AquqVentus (10 GW), Saksa Offshore wind 27 yhtiö konsortio H2 tuotanto 1 milj. tonnia/a Investointi ei tiedossa Suunniteltu käynnistysvuosi 2025-30 4) Murchison Renewable Hydrogen Project (5MW), Australia Onshore wind & solar power H2 tuotanto: ei tiedossa Investointi 10-12 miljardia USD Käynnistysvuosi ei vielä tiedossa 5) Bejing Jingeung Inner Mongolia (5GW), Mongolia, Kiina Onshore wind & solar power H2 tuotanto: ei tiedossa Investointi: 3 miljardia USD Käynnistysvuosi 2021 6) Helios Green Fuels Project (4GW), Saudi Arabia Onshore wind & solar power H2 tuotanto: 200 000 tonnia/a & ammoniakkia 1.2milj. tonnia/a Investointi: 5 miljardia USD Käynnistysvuosi 2025 jälkeen 7) Pacific Solar Hydrogen (3.6GW), Australia Solar power H2 tuotanto: yli 200 000 tonnia/a Investointi: ei tiedossa Käynnistysvuosi: ei tiedossa 8) H2-Hub Gladstone (3 GW), Ausralia H2 tuotanto: ei tiedossa & ammoniakki Investointi: 1.6 miljardia USD, ei sisällä sähkön tuotantoa Käynnistysvuosi: rakennustyö alkaa mahdollisesti 2025 9) HyEx (1.6GW), Chile Solar power H2 tuotanto: 124 000 tonnia/a, ammoniakki 700 000 tonnia/a Investointi: ei tiedossa Käynnistysvuosi: pilotti laitos 24MW 2024 10) Geraldton (1.5GW), Australia Onshore wind & solar power H2 tuotanto: ei tiedossa Investointi: ei tiedosss Käynnistysvuosi: ei tiedossa 11) Greater Copenhagen (1.3GW), Tanska Offshore wind mahdollisesti H2 tuotanto: ei tiedossa, 250 000 tonnia/a uusiutuvaa polttoainetta Investointi: ei tiedossa Käynnistysvuosi: 10 MW:n pilottilaitos, 2030 12) H2 Sines (1GW), Portugali Onshore wind, solar power H2 tuotanto: ei tiedossa Investointi: 1.84 miljardia USD eli 1.5 miljardia EUR Käynnistysvuosi: suunniteltu 2030 13) Rostock (1GW), Saksa Ofshore wind & muut uusiutuvat energiamuodot H2 tuotanto: ei tiedossa Investointi: ei tiedossa Käynnistysvuosi: ei tiedossa, suunnitteluasteella Yllä olevasta listasta suunniteltuja VIHREÄN VEDYN tuotantolaitoksia voidaan päätellä, että P2X Solution Oy:n Harjavaltaan rakenteilla oleva laitos on siis eräänlainen pilottilaitos, joka ei Suomesta vielä tee millään tavoin VIHREÄN VEDYN SUURVALTAA. Hämmästyttävästi Elikeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kyseisen VIHREÄN VEDYN PILOTTILAITOKSEN osalta todennut seuraavasti: "P2X Solution Oy:n vihreän vedyn tuotantolaitokseen Harjavallassa ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä." Tästä voidaan päätellä, ettei näistä HAAVELAITOKISTA tarvitse tehdä mitään ympäristö, eikä nähtävästi myöskään muista selvityksiä, koska Suomen OIKEUSVALTIOPERIAATTEEN mukaan Suomi on maailman paras paikka VETYTALOUDELLE ja SUOMI on maailman johtava ILMASTOMAA, jossa METSIEN ENNALLISTAMINENKIN ON YKKÖSASIA. Joka tapauksessa voidaan myös todeta, että P2X Solution Oy:n havittelema 1 GW:n elektrolyysilaitos tulee maksamaan suuruusluokalleen ainakin 2 miljardia euroa, eikä hankkeesta ole olemassa minkään valtakunnan ns. DUE DILIGENCE SELVITYSTÄ. On vain poliittinen KONSENSUS, että tällainen tappiopesäke me tarvitaan, kun EU:n komission puh. johtaja URSULA von LEYEN on näyttänyt hankkeelle vihreätä valoa. ESA VAKKILAISEN Lappeenrannan yliopisto julkaisi vuonna 2019 AKM:n mielestä kattavan selvityksen siitä, mihin maailman eri alueilla ns. VIHREÄSSÄ SIIRTYMÄSSÄ ollaan menossa vuoteen 2050 mennessä. Harvoin näkee yhtä kattavasti laadittua raportti maailman tulevista energiaskenaarioista. Selvityksen mukaan Euroopan energiajärjestelmän ylläpitäminen tavoitteineen vuosina 2015-2050 tarkoittaa vuosittain 950-1 100 miljardin euron kustannuksia ja tällainen järjestelmä johtaa perustuu siihen, että sähkön hinta asettuu tasolle 50-60 euroa/MWh. Tietysti valtaosa näistä kustannuksista lankeaa yksityiselle sektorille ja tavallisille kuluttajille. Tätäkin EUROOPAN VIHREÄN SIIRTYMÄN laskua sopii verrata EU:n vuotuiseen vaatimattomaan 307 miljardin euron GAP maataloustukeen aikavälillä 2023-2027 ja sen rinnalla maahanmuutosta aiheutuviin korkeisiin kustannuksiin. Nykyäänhän EU:n alueella on jo 38.4 milj. EU:n ulkopuolella syntynyttä ihmistä eli siis suunnilleen 8.5% koko nykyisen EU:n väkiluvusta. Suomessa asuvien ulkomaisten osuus on vielä nykyään vain noin 4.5% ja heistä aiheutunut kumulatiivinen kustannus on arvostetun tilintarkastaja PAULI VAHTERAN mukaan ollut vuosina 1990-2023 suunnilleen 84.8 miljardia euroa. Jos tämä suhteutetaan koko EU:n väestöön, niin EU-maiden maahanmuuton vuotuiset kustannukset ovat olleet suuruusluokassa 392.8 miljardia euroa, johon ei tietenkään koko unionin rahat riitä alkuunkaan. Tässäkin yhteydessä täytyy muistaa, ettei EU:n budjetti ole mitenkään rajaton. Kokonaisuutenahan EU:n vuoden 2024 budjetti on suuruudeltaan vain 332.0 miljardia euroa sisältäen 189.4 miljardin euron maksusitoumukset ja 142.6 miljardin euron maksut, jotka yhdessä ovat vain 1.88% EU maiden BKT:sta. Komission jäsenvaltioille asettamat säännökset tulevat siten tietysti jäsenvaltioiden ja yksityisten yritysten sekä kuluttajien maksettavaksi ja jossain vaiheessa se kamelin selkä aina on katkennut. Pohjois-Amerikkaan energiajärjestelmän vastaavan ylläpitämisen vuotuiset kustannukset ym. LUT:n raportin mukaan vuosina 2015-2050 asettuvat tasolle 1 000-1 200 miljardia euroa ja sähkön hinta laskee vuoden 2015 tasolta 65 euroa/MWh tasolle 53 euroa/MWh vuonna 2050. Tässä yhteydessä en nyt lähde raporttia sen lähemmin esittelemään, mutta sen voi jokainen lukaista osoitteesta: http://energywatchgroup.org/wp-content/uploads/EWG_LUT_100RE_All_Sectors_Global_Report_2019.pdf Raportissa on kuitenkin mielestäni yksi puute. Siinä ei ole otettu millään tavoin kantaa rahan hintaan, joten kun esim. muutoksen myötä tarvittavia investointeja ja myös energialaitosten käyttökustannuksia arvioitaessa hyvin suurella todennäköisyydellä on tehty hyvinkin optimistisia olettamuksia rahan hinnan osalta, niin on hyvä muistaa esim. se, kuinka EKP ja FED painoivat nollakorkoista rahaa ympäri maailmaa ja ennen kaikkea vielä ns. VIHREÄN SIIRTYMÄN HANKKEISIIN. Tunnetustihan EKP:n ja FED:n rahan hinta oli vuosien 2015-2021 aikana lähellä nollaa tai jopa sen alle, mutta on sittemmin noussut jo tasolle 4-5%. Tämän seurauksena onkin käynyt niin, että valtaosa noista VIHREÄN SIIRTYMÄN HANKKEISTA on osoittautunut kannattamattomiksi. Pistokokeena tarkastin Reformihallitukselle tietoon myös Närpiön seudulla toimivan EPV Tuulivoima Oy:n taloustilanteen aikavälillä 2020-2022. Yhtiöllä oli vuonna 2022 5 tuulivoimalaa, jotka oli rakennettu vuosina 2014-2022. Viimeisimmän Norrskogenin vuonna 2022 valmistuneessa voimalassa on 17 WTG voimalaa, joiden nimellinen teho on 102 MW. Aikavälillä EPV Tuulivoima Oy tuotti sähköä seuraavasti: □ 2020: 776 GWh □ 2021: 689 GWh □ 2022: 922 GWh Sähkön myynti ilman syöttötariffituloja: □ 2020: 4.73 EUR/MWh □ 2021: 10.09 EUR/MWh □ 2022: 47.60 EUR/MWh Sähkön myynnin kokonaishinta: □ 2020: 62.04 EUR/MWh □ 2021: 34.41 EUR/MWh □ 2022: 57.28 EUR/MWh Tilikauden tulos: □ 2020: 0.0 EUR □ 2021: -0.767 milj. EUR □ 2022: 0.757 milj. EUR Tulos ilman syöttötariffituloja: □ 2020: -44.475 milj. EUR □ 2021: -17.517 milj. EUR □ 2022: -8.170 milj. EUR Kumulatiivinen tulos ilman syöttötariffituloja: □ 2020: -44.475 milj. EUR □ 2021: -61.992 milj. EUR □ 2022: -70.162 milj. EUR Kumulatiiviset syöttötariffitulot: □ 2020: 44.475 milj. EUR □ 2021: 61.235 milj. EUR □ 2022: 70.162 milj. EUR Yhteenvetona voi EPV Tuulivoima Oy:n toiminnasta vuosina 2020-2022 todeta, että kokonaisuutena EPV Tuulivoima Oy:n tuulipuistoarsenaali näyttäisi toimineen tappiolla kaikkina vuosina 2020-2022, mikäli yhtiölle ei olisi vuosittain myönnetty kumulatiivisesti anteliasta 70.162 milj. euron tuulivoiman syöttötariffitukea. Merkille pantavaa on myös se, että EPV Tuulivoima Oy:n tuulipuistojen keskikapasiteetti oli vuonna 2020 58.15 MW ja vuonna 2023 rakennettiin 6 tuulivoimalaa, joiden keskikapasiteetti oli 73.17 MW. Vain kolmella näistä uusistakin tuulivoimaloista oli kapasiteetiltaan suurempi kuin em. EPV:n keskikapasiteetti 58.17 MW. Tämä merkitsee sitä, että valtaosan Suomen uusistakin tuulivoimaloista täytyi toimia tappiolla vuonna 2023 ilman syöttötariffitukea. Siis mitä enemmän VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN INVESTOIDAAN, niin sitä suuremmaksi kasvaa nimittäjä sijoitetun pääoman- tai oman pääoman tuottoa laskettaessa. Tämä taas johtaa vääjäämättömästi siihen, että pääoman tuottoa laskettaessa myös osoittajan on kasvettava, jotta edes kohtuullinen pääoman tuotto voidaan turvata. Kun Suomessa sähkön kulutus näyttää saavuttaneen jo lakipisteensä, kun suuri osa Suomen metsäteollisuuttakin on ajettu kilpailukyvyn puutteessa alas, niin tämä tietysti johtaa siihen, että sähkön tariffien ja siirtomaksujen sekä niihin kytkettyjen sähkö ja myös polttoaineverojen täytyy kasvaa. Alla Suomen sähkön tuotannon kehitys vuosina 2010-2023 GWh □ 2010: 77 225 □ 2011: 70 420 □ 2012: 67 714 □ 2013: 68 354 □ 2014: 65 459 □ 2015: 66 156 □ 2016: 66 204 □ 2017: 65 042 □ 2018: 67 532 □ 2019: 66 051 □ 2020: 66 596 □ 2021: 69 324 □ 2022: 69 142 □ 2023: 78 000 □ Muutos 2010-2023, lisäys vain 1.0% Tästäkin tilastosta nähdään, miksi Suomen BKT ei ole kasvanut 15 vuoteen käytännössä lainkaan. Suomea ollaan siis tässä VIHREÄSSÄ SIIRTYMÄSSÄ oltu viemässä kohti hautaa samalla tavalla kuin SAATTOHOIDOSSA olevia viime sotien viimeisiä SOTAVETERAANEJA, jotka pelastivat kuitenkin Suomen itsenäisyyden. Tätäkin tilastoa tarkastellessa ihmetyttää, miksi esim. Energiavirasto jatkuvasti vain korostavat, kuinka hyödyllistä on pyrkiä kaikin keinoin säästämään sähköä. Kun taas sähköäkin pitäisi tietysti myydä mahdollisimman halvalla, niin tämä taas johtaa vääjäämättömästi siihen, että kilpailutilanteessa sijoitetuille pääomille ei löydy riittäviä tuottoja, jolloin tilanteesta voidaan selvitä vain siten, että annetaan sähkön hinnan nousta kohti taivasta. Tuulivoiman kohdalla tämä kannattavuusongelma on ratkaistu näppärästi takaamalla tuulivoimalle 83.5 euro/MWh tavoitehinta 12 ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tuulivoimayhdistys ry:n tilastojen perusteella 30.6.2023 Suomeen oli asennettu tuulivoimakapasiteettia 6 116 MW ja voimaloita oli yhteensä 1 468. Aikavälillä 1-6/2023 Suomeen rakennettiin tuulivoimaloita 75 kappaletta, joiden yhteinen kapasiteetti oli 438 MW. Näistä voimaloista neljä on rakentanut BLACKROCK ja vain kaksi on suomalaisten rakentamia, joista toisen rakensi saksalaisen investoijan suomalainen tytäryritys. Niinpä rahoituksen kautta näistäkin voimaloista saadut tuotot voidaan kätevästi ohjata ulkomaille ja veronmaksajille jää sitten hoidettavaksi tuulipuistojen lopetuslasku. Vuoden 2023 aikana kävikin niin, että sähkö- ja siirtotariffien sekä sähköverojen avulla kuluttajien pussista siirrettiin Aalto-yliopiston prof. PETER LUNDIN ja Tampereen yliopiston prof. PERTTI JÄRVENTAUSTAN laskelmien mukaan noin 5 miljardia euroa sähkön tuottajien ja siirtoyhtiöiden pohjattomiin laareihin. Tästä asiastahan jo Eläke Varman toimitusjohtaja RISTO MURTOKIN äskettäin totesi, että näistä VIHREÄN SIIRTYMÄN HANKKEISTA on hävinnyt jo 40% ja Amerikassakin maailman suurin Investointiyhtiö BLACKROCK on myös huomannut saman asian ja alkanut laittaa pelkästään ESG-ehdot täyttäviä hankkeita odotuslistoille (ESG = Environment, Social, Corporate Government). Toisin sanoen BLACKROCK ja monet muut vastaavat johtavat kansainväliset investointiyhtiöt ovat ottaneet hankkeiden kannattavuuden taas AJURIN PAIKALLE vuonna 2017 käynnistyneen harharetken jälkeen!!! Tässä energia pelissähän mm. Suomi on jo menettänyt kymmeniä miljardeja euroja FORTUMIN UNIPER seikkailussa ja siihen liittyneessä MOOSES LIPPOSEN NORD STREAM hankkeissa. Meillä on kuitenkin kaiken aikaa ollut kotimaassa lähes mittaamattomat turvevarat, joiden lämpötekninen arvo oli vielä noin 10-15 vuotta sitten jopa valtionpolttoaineyhtiö VAPON ja muidenkin selvitysten mukaan jopa suurempi kuin Norjan StatOilin Pohjan meren öljyvarat. Näitä Norjan öljyvaroja norjalaiset ovat viisaasti käyttäneet maansa varallisuuden kasvattamiseen. Toisin on asiat tietysti Suomessa, jossa puhutaan vain demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteista ja intersukupuolisten ongelmien ratkaisusta, vaikka kyseisiä ongelmia on vain korkeintaan 1.5%:lla väestöstä. Suomeenhan kehitettiin vuonna 1986-87 T?ernobylin onnettomuuden seurauksena vihervasemmistolaisten etenkin SATU HASSIN ja OSMO SOINIVAARAN johdolla sekä MATTI VANHASEN avustuksella eduskunnassa laajamittainen vastus ydinvoimalle ja hyökkäys kohti uusiutuvia energiamuotoja seuraavasti: "Kansanedustajana VANHANEN edusti keskustaliberaalia ja vihreää linjaa torjuen marraskuussa 1992 eduskuntaponnella muun muassa kauppa- ja teollisuusministeri SEPPO KÄÄRIÄISEN muotoileman energiakompromissin, joka olisi jo silloin mahdollistanut viidennen ydinvoimalan rakentamisen Suomeen. VANHANEN halusi selvittää ensin uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuudet. Hän äänesti myös 5. ydinvoimalan rakentamista vastaa. Vasta keväällä 2010 pääministerinä ollessaan VANHANEN kertoi ydinvoimakantansa muuttuneen edellisen vaalikauden 2003-2007 aikana. Omien sanojensa mukaan hän ei sitä ennenkään ollut fanaattinen ydinvoiman vastustaja." Riippumatta siitä oliko VANHANEN fanaattinen ydinvoiman vastustaja vai ei, niin joka tapauksessa VANHANEN pääministerinä vei koko Suomen energiahuollon rakentamisen lopulta vikaraiteelle vähääkään välittämästä energiaratkaisujen aiheuttamista kustannuksista kuluttajille. Lopultahan ydinvoiman rakentamispäätökset sitten kuitenkin Suomeen saatiin, kun päätösten tueksi saatiin lopulta Eduskunta, joka antoi vuonna 2002 TVO:lle luvan rakentaa Olkiluotoon Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön, Olkiluoto 3:n. Aikaisemmin eduskunta oli syyskuussa 1993 kaatanut TVO:n ja Imatran Voiman yhteishakemuksen rakentaa lisäydinvoimaa TERRA SIPILÄN aikaan vihreiden avustuksella ensin käynnistettii BIOENERGIAHYSTERIA ja sen jälkeen havaittiin, että PEKKA PELOTTOMAN aikaan vuonna käynnistetty raskaasti tappiollinen maailman köyhimpään malmioon perustuva TERRAFAME on sellainen KAINUULAINEN RAHASAMPO, että sen varaan voidaan perustaa koko Suomen pelastava ikuisesti lupaava AKKUTEOLLISUUS. Varmistaakseen sen, että tästä ikuisesti lupaavasta AKKUTEOLLISUUDESTA tulee Suomen suurin kasvuala, TERRA SIPILÄ junaili ensin LUOMU TIILIKAISEN johdolla METSÄHALLITUKSEN pääjohtajaksi LUOMUN entisen opiskelutoverin, joka sotkettuaan METSÄHALLITUKSEN asiat joutui sittemmin eroamaan. LUOMUN nousujohteista uraa METSÄHALLITUKSEN töpeksinnät eivät kuitenkaan haitanneet, koska nousukiitoon lähteneen kaivosteollisuuden varmistamiseksi LUOMU nimitettiin Geologisen tutkimuskeskuksen pääjohtajaksi ja hänen ylivertainen asemansa geologian ja kaivosteollisuuden asiantuntijana sinetöitiin vielä ikuisiksi ajoiksi geologian professorin tittelillä, vaikka LUOMULLA ei ole suoritettuna minkäänlaista kaivosteollisuutta koskevaa tutkintoa. LUOMU valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1991. Valmistuttuaan TIILIKAINEN muutti takaisin lapsuudenkotinsa luo Ruokolahden Äitsaareen, rakensi vanhan kotitalonsa pihapiiriin uuden rakennuksen ja ryhtyi luomuviljelijäksi. Viljelyn lisäksi hän teki pätkätöitä tutkijana ja osallistui paikallisiin kansanliikkeisiin muun muassa kyläkoulujen säilyttämisen puolesta. LUOMUN kohdalla Luomuviljelijän kokemus katsottiin siis näköjään kuitenkin ylivoimaiseksi näytöksi myös kaivosteollisuuden ja malminetsinnän alalle. "Kesäkuussa 2016 Tiilikainen nimitti PENTTI HYTTISEN Metsähallituksen pääjohtajaksi kaudelle 2016?2021. Silloinen pääjohtaja ESA HÄRMÄLÄ olisi halunnut jatkaa tehtävässä. HYTTINEN ja TIILIKAINEN olivat vanhoja tuttuja. Nimitys aiheutti arvostelua ja luottamusäänestyksen TIILIKAISTA kohtaan keskustan eduskuntaryhmässä. Kahdeksan keskustan kansanedustajaa äänesti TIILIKAISEN epäluottamuksen puolesta ja 24 kirjallisen varoituksen puolesta. TIILIKAINEN sai varoituksen ja jatkoi ministerinä." "Keväällä 2017 keskusta kierrätti ministerinsalkkujaan niin, että maa- ja metsätalousasiat siirtyivät JARI LEPÄLLE. TIILIKAISEN ympäristöministerin salkkuun taas yhdistettiin energia-asiat työ- ja elinkeinoministeriöstä. Uusi salkkujako astui voimaan 5. toukokuuta 2017. TIILIKAISEN nimikkeeksi tuli asunto-, energia- ja ympäristöministeri. TIILIKAINEN pitää itse ministerikautensa saavutuksina, että hän valmisteli lain, jolla hiilivoima Suomessa loppuu 2029, sai 84 miljoonaa Raide-Jokerin rakentamisen määrärahoihin, että hän lisäsi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa Helsinkiin 30 %, erityisesti opiskelijoille, että tulorajojen tarkastelusta kaupungin vuokra-asunnoissa asuvilta luovuttiin hänen vuonna 2018 valmisteleman asetuksen vuoksi ja että hän johti sekä puolueiden yhteisen ilmastolinjauksen että Pohjoismaiden yhteisen ilmastolinjauksen valmistelua." "2020 Tiilikainen toimi MARININ hallituksessa työ- ja elinkeinoministeri MIKA LINTILÄN ja maa- ja metsätalousministeri JARI LEPÄN valtiosihteerinä. TIILIKAINEN valittiin Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajaksi 22. huhtikuuta 2021. TIILIKAISEN valintaa on pidetty poliittisena virkanimityksenä."

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	23.1.2024 7.08
Akm oli pari vrk melko vaisu, mutta syy hiljaisuuteen näkyy yllä. Kiitos siitä. Tyydytyksellä panin merkille, että Suomi on viime vuonna pystynyt lisäämään sähkön tuotantoaan peräti 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kehitys jatkunee samansuuntaisena ja sähköomavaraisuus saavutetaan lähitulevaisuudessa. Meitä täällä itäisessä Suomessa hieman harmittaa se, että emme ole päässeet nauttimaan tuulivoiman tuotantohyödyistä läntisen Suomen tapaan. Valtion tulisi kompensoida tuulirakentamisen rajoitukset Itä-Suomen kunnille. Luulen, että akm talousmiehenä on haistellut tuulia omassa taloudessaan. Itse jouduin viime vuonna siirtymään sähkön ostossa pörssin armoille. Maksoin ennen määräaikaisen sopimuksen mukaista hintaa, joka alvin kanssa oli 5,2 c/kwh. Pörssisähkön hinta näyttää Alvin kanssa jääneen viime vuodelta 3,9 c//kwh. Kalliin päivän aikana sähköä olen joutunut käyttämään säästeliäästi. Pudonneesta hinnasta on kuitenkin kiitos annettava kasvaneelle tuotannolle.

otto	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	24.1.2024 10.35
Omavaraisuutta sähkön suhteen ei saavuteta koskaan tuulimyllyjen avulla. Mitä suurempi osa kokonaistuotannosta tulee tuulivoimasta sitä enemmän noita kattamattomia kulutushuippuja tulee eteen. Taloudellisesti järkevän säätövoiman rakentaminen tuulivoiman yhteyteen on ratkaisematon ongelma. Sitävastoin moottoreilla tuo ongelma on ohitettavissa pikkurahalla. Dieselit käyntiin, pakkasia piisaa.

Juankosken keskustan virallinen	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	24.1.2024 14.05
Siirtoyhteydet muihin pohjoismaihin ja Viroon mahdollistavat yli- ja alituotannon ongelmatilanteiden hoitoa. Aina jossakin tuulee ja aina jossakin huolletaan voimaloita. Kuluttajan kannalta tärkeintä on, että halpaa sähköä tulee markkinoille paljon.

alan kolmas mies	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	24.1.2024 15.46
Virallinen ääni näyttää pelaavan sähkömarkkinoilla LOTTOA tai JACK POTTIA eli, että Suomen tai EU:n alueella aina joku voittaa päävoiton ja muutamille muille tulee pienvoittoja. Asiaa pitää kuitenkin tarkastella yskittäisten maiden tai yritysten kannalta. Tavallinen ihminen ei voi suunnitella elämäänsä satunnaisten LOTTO voittojen varassa ja vielä vähemmän joku yritys (esim. SELLUTEHDAS, KARTONKITEHDAS ja VIHREÄN TERÄKSEN TEHDAS tai AKKUTEHDAS) voi suunnitella toimintaan satunnaisten JACK POTTIEN varaan. Otetaan esimerkiksi vaikka terästehdäs tai paperitehdas tai vaikka OLARIN PRIRMA. PRISMANKIN SEINÄSSÄ LUKEE: AUKI AINA ja sen alla 24/7. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että AKM voi milloin tahansa ajaa parkkipaikalle ja mennä kattoparkkipaikalta hissillä 1. kerrokseen ostoksille hissillä. Kauppaan ei tarvitse mennä turkki päällä ja pakasteet voi ottaa pakastimesta, jos on pakasteruokien ystävä. Siis sähköä ja lämmitystä tarvitaan 24/7 vaudilla, johon vaikuttaa tietysti koko ajan ulkoilman lämpötila. Samalla tavalla esim. paperitehdas suunnitellaan pyöriväksi käytännössä periaatteella 24/7 ja varataan muutama päivä huoltoihin. Näin yhteiskunta nykyään toimii, jolloin lämpöä/jäähdytystä ja sähköä on oltava saatavissa jatkuvasti ja hinnan tulee olla koko ajan kohtuullinen. Kukaan rahoittaja ei lähde rahoittamaan sellaista tehdasta tai kauppaa, joka joudutaan välillä sulkemaan, jos sähköä tai lämpöä ei ole tai jos lämpö ja sähkö ovat niin kallista, ettei toiminnan pyörittäminen ole yksinkertaisesti kannattavaa. Tätä yksinkertaista huoltovarmuuteen liittyvää seikka virallinen ääni eikä myöskään Suomen VALTAMEDIA tunnu tajuavan!!! Tässä TAJUTTOMUUDEN TILASSA kuvitellaan, että satunnaisesta tuulesta riippuva erittäin huonolla hyötysuhteella toimiva TUULIVOIMA (keskimääräinen hyötysuhde korkeintaan 30%) tai AURINKOENERGIA ratkaisee kaikki lämmitykseen ja sähkön tarpeeseen liittyvät ongelmat.

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	24.1.2024 17.21
Onhan jo nyt teollisuuden toimialoja, jossa kannattavuus perustuu halpaan energiaan eli tuotanto keskeytetään, kun energian hinta on korkea. Näin tulee olemaan ja pitääkin olla. Akm lämmittää autotalliaan vain, jos sähkö on halpaa, mutta tulee toimeen, vaikka ei lämmitä pitkiin aikoihin. Vetyteollisuus on järkevää vain silloin, kun tuulee ja sähkö on halpaa. Halpaa sähköä toisin sanoen säilötään toiseen muotoon. Turha minun on opettaa näissä asioissa, koska akm tuntee alan minua paremmin.

otto	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	27.1.2024 9.28
Jotta lypsetään lehmät silloin kun sähkö on halpaa ja sähkön ollessa kallista lypsetään käsin? Duunarit kutsutaan töihin halvan sähkön aikaan ja laitetaan kotiin kun pörssi niin toteaa? Ehkä jokin täysin robotekniikan varaan rakentuva yritys voisi näin toimia. Niitä vaan on varsin vähän sikäli kun tiedän. Kyllä se ihminen tarvitaan ainakin valvomaan tuotantoa. Ja tekemään töitä mitä kone ei tee. Onhan maailma täynnänsä sinisiä ajatuksia. Ja vihreitä. Arkitodellisuus vaan tahtoo tulla vastaan. Jokunen vuosi sitten vannottiin vetytalouden nimiin. Saksan vihreä Anna-Leena käytti lupasi ennen vaaleja katkaista energiariippuvuuden Venäjään. Liekö sitten ollut asialla kun putki räjähti tai räjäytettiin? Meillä samoihin aikoihin puhuttiin jo vetyautoista. Ei puhuta enää. Ainoa meidän oloissa toimiva tapa varastoida tuulimyllyjen tuottamaa sähköä on varastoida se vesialtaisiin vesivoimaksi. Paljonkohan näin tuotettu sähkö sitten lopulta maksaisikaan? Kysynpä vaan taas. Ja samalla kysyn kuka maksaa parhaillaan rakenteilla olevan uuden kantaverkon rakennuskulungit.

alan kolmas mies	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	29.1.2024 2.12
Pörssisähkön varassa AKM:n on kitkutellut, mutta kyllä tuossa pakkasjakson aikana oli laitettava kulutus lähes nollille. Varmuuden vuoksi lukitsin nyt Fortumin sopimuksen kolmeksi kuukaudeksi. Vähän meni kalliiksi, mutta tässä iässä ei vitsi joka tunti kalastella edullista hintaa. Sähkö on perushyödyke, jonka hinta ei vastuullisessa energiahuollossa voi heilua kuin lampaan saparo. Ennen siirtymistä VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN kukaan ei ollut huolissaan sähkön hinnasta, kun sähköä oli aina saatavilla tarpeeksi ja hinta oli kohtuullinen. Suomessa käytävä keskustelu tuulivoimasta, ydinenergiasta, vetytaloudesta tai turpeesta on tyhjää poliittista höpötystä VIHREÄSTÄ SIIRTYMÄSTÄ, kun keskustelussa ei koskaan käsitellä Suomen koko energiahuoltoa, josta tietysti on kysymys silloin, kun puhutaan esim. huoltovarmuudesta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa käytettiin energiaa seuraavasti (ilman muunto- ja siirtohäviöitä): □ Teollisuus 480 320 TJ eli 133 422 GWh □ Liikenne 165 936 TJ eli 46 093 GWh □ Rakennukset 259 795 TJ eli 72 165 GWh □ Muu kulutus 133 884 TJ eli 37 190 GWh □ Yhteensä 1 036 444 TJ eli 288 870 GWh Teollisuuden osalta Tilastokeskuksen mukaan energiankäyttö (ilman muunto- ja siirtohäviöitä) jakautui seuraavasti vuonna 2020: □ Mekaanisten metsäteollisuustuotteiden valmistus 21 987 TJ (4.4%) □ Paperin ja kartongin valmistus 269 821 TJ (54.4%) □ METSÄTEOLLISUUS YHTEENSÄ 291 808 TJ (58.8%) □ Kaivos- ja metallien louhinta 7 083 TJ (1.4%) □ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 70 389 TJ (14.2%) □ Kemikaalinen valmistus 38 368 TJ (7.7%) □ Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 16 675 TJ (3.4%) □ Muu teollisuus 71 688 TJ (14.5%) □ Yhteensä 496 011 TJ (100.0%) Kun Terajouleina ilmoitettu kokonaisenergia muutetaan Gigawattitunneiksi, saadaan teollisuuden kokonaisenergian käytöksi seuraava tulos (ilman muunto- ja siirtohäviöitä): □ Mekaanisten metsäteollisuustuotteiden valmistus 6 112 GWh (4.4%) □ Paperin ja kartongin valmistus 75 010 GWh (54.4%) □ METSÄTEOLLISUUS YHTEENSÄ 81 123 GWh (58.8%) □ Kaivos- ja metallien louhinta 1 969 GWh (1.4%) □ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 19 568 GWh (14.2%) □ Kemikaalinen valmistus 10 666 GWh (7.7%) □ Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 4 636 GWh (3.4%) □ Muu teollisuus 19 929 GWh (14.5%) □ Yhteensä 137 891 GWh (100.0%) Kun taas Teollisuuden kokonaisenergiasta erotetaan sähkön osuus, saadaan seuraava sähköenergian kokonaiskulutus teollisuudessa vuonna 2020: □ Mekaanisten metsäteollisuustuotteiden valmistus 1 395 GWh (3.8%) □ Paperin ja kartongin valmistus 15 609 GWh (42.0%) □ METSÄTEOLLISUUS YHTEENSÄ 17 004 GWh (45.8%) □ Kaivos- ja metallien louhinta 1 538 GWh (4.1%) □ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 7 228 GWh (19.5%) □ Kemikaalinen valmistus 4 491 GWh (12.1%) □ Elintarvikkeiden- ja juomien valmistus 1 937 GWh (5.2%) □ Muu teollisuus 4 926 GWh (13.3%) □ Yhteensä 37 148 GWh (100.0%) Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomen koko energian ja sähkön loppukäyttö sektoreittain oli taas vuonna 2020 seuraava: Energian käyttö loppukäyttösektoreittain (sis. häviöt): □ Teollisuus 164 073 GWh, josta sähkön osuus 37 331 GWh eli 28.0% □ Liikenne 56 699 GWh, josta sähkön osuus 126 GWh eli 0.3% □ Rakennukset 88 947 GWh, josta sähkön osuus 23 441 GWh eli 32.5% □ Muut 44 651 GWh, josta sähkön osuus 20 803 GWh eli 55.9% □ Kaikki yhteensä 354 369 GWh, josta sähkön osuus 81 701 GWh eli 28.3% Energian käytön kehitys 1970-2023 on esitetty alla (sis. häviöt): □ 1970: kokonaisenergia 200 127 GWh, josta sähkön osuus 21 817 GWh eli 10.9% kokonaisenergiasta □ 1975: kokonaisenergia 213 829 GWh, josta sähkön osuus 29 735 GWh eli 13.9% kokonaisenergiasta □ 1980: kokonaisenergia 263 018 GWh, josta sähkön osuus 39 921 GWh eli 15.2% kokonaisenergiasta □ 1985: kokonaisenergia 290 511 GWh, josta sähkön osuus 52 043 GWh eli 17.9% kokonaisenergiasta □ 1990: kokonaisenergia 317 044 GWh, josta sähkön osuus 62 334 GWh eli 19.7% kokonaisenergiasta □ 1995: kokonaisenergia 335 728 GWh, josta sähkön osuus 68 947 GWh eli 20.5% kokonaisenergiasta □ 2000: kokonaisenergia 367 381 GWh, josta sähkön osuus 79 169 GWh eli 21.5% kokonaisenergiasta □ 2006: kokonaisenergia 417 442 GWh, josta sähkön osuus 90 388 GWh eli 21.7% kokonaisenergiasta □ 2010: kokonaisenergia 408 305 GWh, josta sähkön osuus 87 726 GWh eli 21.5% kokonaisenergiasta □ 2015: kokonaisenergia 364 480 GWh, josta sähkön osuus 82 493 GWh eli 22.6% kokonaisenergiasta □ 2020: kokonaisenergia 354 369 GWh, josta sähkön osuus 81 701 GWh eli 23.1% kokonaisenergiasta □ 2021: kokonaisenergia 377 270 GWh, josta sähkön osuus 87 092 GWh eli 23.1% kokonaisenergiasta □ 202022: kokonaisenergia 359 513 GWh, josta sähkön osuus 81 714 GWh eli 22.7% kokonaisenergiasta □ 2023: kokonaisenergia 355 151 GWh, josta sähkön osuus 80 000 GWh eli 22.5% kokonaisenergiasta Yllä esitetystä Suomen kokonaisenergian ja sähkön kulutuksen luvuista paljastuu yksi keskeisimmistä syistä ja myös seurauksista koko Suomen kansantalouden kehityksen kannalta. Aikavälillä 1970-2006 Suomen koko energian käyttö ja hankinta sekä sähkön kulutus kasvoivat lähinnä metsäteollisuuden voimakkaan kasvun ansiosta seuraavasti: □ Kokonaisenergian kulutuksen kasvu: 2.1% p.a. □ Sähköenergian kulutuksen kasvu: 4.0% p.a. Suomen energiankäytön huippuvuodesta 2006 lähtien sekä kokonaisenergian ja sähkön kulutus on valitettavasti ollut laskussa siis jo 17 vuotta peräkkäin, joka vastaa hyvinkin täsmällisesti sitä, että samaan aikaan myös Suomen koko kansantalouden Bruttokansantuote on myös käytännössä pysynyt lähes vakiona, kuten alla esitetyistä kasvuluvuista selviää: □ Kokonaisenergian kulutuksen lasku 2006-2023: -0.9% p.a. □ Sähköenergian kulutuksen lasku 2006-2023: -0.7% p.a. □ Reaalisen Bruttokansantuotteen kasvu 2006-2023: 0.1% p.a. Yllä esitetyistä luvuista ja historiatiedoista nähdään, että Suomen energian kokonaiskulutus kasvoi vuoden 1970 kokonaisenergiasta 200 127 GWh lähes katkeamattomasti vuoteen 2006 saakka saavuttaen kokonaisarvon 417 442 GWh, jolloin vuotuinen keskimääräinen kasvunopeus oli siis 2.1% p.a. Suomen kokonaisenergian kulutus saavutti siis kuitenkin nykyisen huippuarvonsa jo vuonna 2006. Kyseisen huippuvuoden jälkeen Suomen kokonaisenergian kulutus on kuitenkin laskenut trendinomaisesti keskimäärin -0.9% p.a. vauhtia ja sähköenergian kulutuksen osalta laskunopeus on taas siis ollut vuosittain keksimäärin -0.7% p.a. Merkille pantavaa on, että vielä vuonna 2020 metsäteollisuuden osuus teollisuuden kokonaisenergiasta (sähkö ja lämpö) oli vielä 58.8% ja sähkössäkin metsäteollisuuden osuus oli korkea eli 45.8% koko teollisuuden sähkön käytöstä. Yllä esitetyistä Suomen kokonaisenergian kulutusta kuvaavista luvuista havaitaan myös se, että Suomen energiahuoltoa ja huoltovarmuutta ei voida ratkaista tai turvata jonkun satunnaisesti saatavissa olevan TUULIVOIMAN avulla. Tuulivoiman osuus Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta vuonna 2023 oli vain 18,1%, jolloin tuulivoiman osuus Suomen energian kulutuksesta jäi vain 4.1% Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja ESKIMOIDEN MAASSA tuulivoiman osuus jäi siten nähtävästi vain ehkä 1%:n luokkaan maassa tarvittavan lämmitysenergian määrästä. Laskusuuntainen kokonaisenergian kulutus on vakava merkki, joka selittyy pitkälle sillä, että Suomi on jo menettänyt suuren osan perinteisestä kansantaloutemme selkärangasta eli metsäteollisuudesta, eikä korvaavaa teollisuutta Suomeen ole syntynyt vuodesta 2006 lähtien. Metsäteollisuudenkin kohdalla tilanne vaikuttaa huolestuttavalta, koska ainakin lyhyellä tähtäyksellä rajalliset metsävararesurssit ja hakkuumahdollisuudet sekä Venäjältä saatavan tuontipuun loppuminen asettaa luonnolliset rajat perinteisen metsäteollisuuden laajennuksille. Vahingollisen eurokytkennän johdosta Suomen kilpailukyky on rapautunut ja Suomen BKT:n kehitys on ollut lähes pysähdyksissä 15 vuotta putkeen, kuten yllä on jo näytetty. Työttömiä oli maassa 31.12.2023 lähes 297 000 kappaletta ja työvoiman ulkopuolella kaikkiaan 1 299 000 työikäistä henkilöä, joten ei ole ihme, että maassa myös energian kokonaiskulutus on jo kääntynyt laskuun, kun 15-74 vuotiaista 4 131 000 suomalaisista vain 2 832 000 kuuluu työvoiman piiriin ja näistäkin on työttömänä ja lomautettuna yhteensä 297 000 henkilöä ja peräti 1 299 000 henkilöä on työvoiman ulkopuolella eli siis ilmeisesti valtaosa näyttää vaan vetävän lonkkaa, kun ei ole muuta tekemistä. Tilastokeskuksen ilmoittama työttömyysaste on 7.6% ja avoimet työpaikat olivat laskussa. Kaikkiaan avoimia työpaikkoja oli enää 82 100, joten nettotyöttömiäkin oli siis 31.12.2023 jo ainakin 215 000. Tässä näköjään joudutaan jo miettimään sitäkin, kuka viimeisenä sammuttaa valot Suomi-nimisestä konttorista. Kemijoki Oy:n suunnitteleman Sierilän vesivoimalankin osalta tilanne näyttää jo kehittyneen sellaiseksi, ettei päästötöntä 110 GWh:n vesivoimaakaan voida maahan rakentaa ainakaan VIHREIDEN ARKKITEHTI JENNI PITKON mukaan, vaikka nykyinen reformihallitus on valmis ohjaamaan hankkeeseen jopa tuntuvasti energiatukiakin. Taustalla tässäkin mahdollisessa investoinnissa on siis ollut Kemijoki Oy:n vesivoimaosakeyhtiön osakkaat Fortum, Helen ja UPM, jotka yhdessä Kemijoki Oy:n päätöksentekijöiden junailemana ovat ottaneet kannan, että Mankala-yhtiön tuotot eivät saa laskea ja yli kolminkertaiseksi nousseet voimalan rakennuskustannukset on vihreiden kaiken maailman valitusten ja vaatimusten johdosta laitettava veronmaksajien piikkiin. Haluttomuus kannattamattoman voimalan rakentamiseen saikin nykyisen Reformihallituksen KAI MYKKÄSENKIN muuttamaan valtion energiatukiasetusta joulukuussa 2023 niin, että vesivoimarakentamiselle voidaan myöntää valtiontukea, joka rahoitetaan verovaroista. Valtioneuvosto näyttää siis muuttaneen asetusta vesivoimayhtiön toivomalla tavalla. FORTUM ja ILTALEHTI näyttävät kuitenkin uskova, että nähtävästi myös Suomessa sähköenergian kulutus kaksinkertaistuu tulevina vuosina. Mutta kysymys kuuluu, mitkä ovat niitä tuotantolaitoksia, jotka näin mahtavasti sähköenergiaa tai muutakaan energiaa kuluttavat, kun kokonaisenergiankin kulutus on laskenut koko ajan vuodesta 2006 lähtien. Fortumin arvion mukaan pelkkää sähköä tuottava, yhden reaktorin ydinvoimala ei olisi taloudellisesti järkevin vaihtoehto Iltalehden toimittaja Tuuli Tahkokorpi raportoi pari päivää sitten, miten näitä energiainvestointeja Suomessa nykyään valmistellaan. "Tuuli Tahkokorpi Maanantai 22.1.2024 klo 16:54 Fortum on tehnyt laajaa selvitystä uudesta ydinvoimasta Suomeen ja Ruotsiin. Yhtenä harkinnan kohteena on 1000-1600 megawatin ydinvoimalan rakentaminen jompaankumpaan maahan. Fortumin arvion mukaan uusi ydinvoimala voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan 2030-luvun puolivälissä. Lisäksi selvityksen alla on useiden pienydinreaktoreiden (SMR eli small modular reactor) rakentaminen. Molemmat vaihtoehdot vaatisivat aikataulullisesti, että niiden suunnitteluvaihe aloitettaisiin jo ensi vuonna. Suurten ydinreaktoreiden rakentaminen kestää Fortumin arvion mukaan 6-8 vuotta ja SMR-reaktoreiden 4-5 vuotta, mutta niiden lupaprosessi kestää kauemmin. Ydinvoimaloiden toimittajista venäläiset ja kiinalaiset yhtiöt, kuten venäläinen Rosatom, ovat pois laskuista geopoliittisista syistä. Fortum keskittyy tällä hetkellä noin kuuteen laitostoimittajaan, kuten ranskalaiseen EDF:ään ja Korea Hydro and Nucleariin. Investointipäätöstä tai päätöksiä esimerkiksi ydinvoimaloiden sijainnista ei ole vielä tehty esiselvityksen ollessa kesken. Jo olemassa olevat laitosalueet, kuten Loviisa Suomessa, ovat kuitenkin potentiaalisia rakennuskohteita. Neljä isoa haastetta Selvityksestä vastaavan johtajan Laurent Leveuglen mukaan kysyntää markkinoilla on sekä perinteisille ydinreaktoreille että SMR-reaktoreille. Kaupunki- ja teollisuusalueiden lähelle soveltuvat SMR-reaktorit tuottavat sähköä alle 300 megawattia. Joissain malleissa yhdistellään useita SMR-reaktoreita. Uuteen ydinvoimaan liittyy neljä keskeistä haastetta: rahoitus, lisensiointi, rakentaminen ja ydinvoimalan toiminta. □ Jos mietitään suuria ydinreaktoreita, rakentaminen on suurin haaste. Kuuntelemme paljon yhtiöitä, jotka ovat jo rakentaneet ydinvoimaloita. Valmius ja valmistelu ennen rakentamista ovat avaintekijät, Leveugle kertoo Iltalehdelle. Ruotsin hallitus ajaa tällä hetkellä uusien ydinvoimaloiden rakentamista Leveuglen mukaan jopa voimakkaammin kuin Suomi. Ruotsin hallitus suunnittelee jopa 10 uutta ydinreaktoria vuoteen 2045 mennessä. Osa niistä olisi todennäköisesti SMR-reaktoreita. Sähkön kysyntä tuplaantuu Fortumin mukaan sähkön kysyntä Pohjoismaissa tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä, ja siksi ydinvoiman lisääminen on ajankohtainen kysymys. □ Kannattavuus on jatkoselvityksen erittäin suuri fokus. Tässä täytyy hahmottaa, että ydinvoimasähkö on hieman toisenlainen tuote kuin sään mukaan vaihteleva sähköntuotanto, kertoo Fortumin ydinvoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja Petra Lundström. Pohjoismainen yhteistyö ydinvoimassa mahdollistaa Fortumin mukaan investointeja ulkomailta ja kotimaasta sekä paremman riskinhallinnan esimerkiksi valtiontuen ja sähkönostosopimusten avulla. Fortumilla on jo nyt osaomisteisia ydinvoimaloita Ruotsin kanssa. Leveuglen mukaan EU:n valtiontukisääntelyyn ydinvoimassa voi mahdollisesti tulla muutoksia tulevaisuudessa. Seuraavina toimina Fortumin selvityksessä ovat muun muassa lisenssineuvottelut lainsäätäjien ja keskeisten ministeriöiden kanssa sekä potentiaalisten uusien ydinvoimala-alueiden selvittäminen. Fortum aloitti selvityksen uudesta ydinvoimasta vuoden 2022 lopulla. Selvityksen tämänhetkisistä tuloksista kerrottiin maanantaina medialle pidetyssä tilaisuudessa." On hyvä muistaa sekin seikka, kuinka parivaljakko PEKKA LUNDAMARK ja Fortumin hallituksessa istunut SARI BALDAUS lähes tuhosivat Fortumin ja LUNDMARKIN siirryttyyä NOKIAn tomitusjohtajaksi LUNDMARKIN johtama NOKIA hävisi ruotsalaiselle ERICSSONILLE myös arvokkaan verkkosopimuksen amerikkalaisen ATT:lle suunnatussa jättiläismäisessä tarjouskilpailussa. Tässäkin tarjouskilapilussa kävi ilmi, että Ericssonin teknologia oli hyvinkin NOKIAN tasolla, mutta ruotsalaisilla oli mahtava kustannuskilpailukyky NOKIAAN verrattuna. Vaikuttaakin selvältä, että Fortuminkin maahdolliset ydinvoimainvestoinnitkin suuntautuvat nähtävästi Ruotsiin, jossa siis mahdollisilla tulevilla teolliuusinvestoinneilla on selkeästi parempi kilpaulukyky, joten eihän kukaan vastuullinen yritysjohtaja voi suositella isojen investointien tekemistä Suomeen, kun meillä kaikki kustannustekijät tuntuvat olevan kalliimpia kuin Ruotsissa. Kirsikkana kakun päällä kaiken lisäksi meillä Suomessa vielä ammattiyhdistysliikekin tuntuu mieluummin istuvan poliittisssa lakoissa kuin tekisivät koko kansaa hyödyttävää työtä ja valmistaisivat erilaisia tuotteita ja palveluja vientimarkkinoille.

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	29.1.2024 7.18
Harmi, että akm ehti kiinnittää pörssisähkönsä hinnan, kun tämän viikon tuulet pitävät hinnan parissa sentissä. Tuulivoiman kapasiteetti on voimakkaasti kasvava. Akm kertoi, että viime vuonna tuulituotanto oli vaivaiset 18% Suomen sähkötuotannosta. Ensi vuonna luku on jo 28% ja vuonna 2027 suurin osa Suomen sähköstä pitäisi tulla tuulivoimasta. Sähköautojen yleistyminen ei ole näkynyt kulutuksen kasvussa. Jos koko Suomen autokanta sähköistyisi, arvellaan liikenteen osuudeksi reilu 10 % sähkön tuotannosta. Näiden ennusteiden valossa näyttäisi kehityksen vastustaminen olevan sanan mukaisesti taistelua tuulimyllyjä vastaan. Aurinkosähkön tuotanto tulee myös kasvamaan, mutta sen merkitys on tuulimyllyjä vähäisempi.

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	29.1.2024 13.36
Tänään tehtiin tuulivoiman tuotannon ennätys, yli 6000 megawattia. Se on reilusti enemmän kuin Suomen ydinvoimalat yhteensä. Pysyisi säät vain tuulisina, koska Olkiluoto 3 menee pitkään huoltoseisokkiin maaliskuussa. Tuulimyllyissä ei ole noita huoltoseisokkeja minun käsittääkseni ollenkaan.

alan kolmas mies	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	29.1.2024 23.02
Tuulimyllyissä ei huoltoseisokkeja tarvita, koska myllyt seisoo 70% ajasta!!!! Joko muuten virallinen ääni on pihalleen asentanut tuulimyllyn, jotta voi katsella YLE:n ohjelmista SOHVAPERUNOITA ja kuunnella kaikilla uutiskanavilla levitettyjä HAAVISTON vasemmistolaisia palo- ja rauhanpuheita NARIKKATORILTA, kun HAAVISTO selittää, miten YK:n virkailijat ovat jakaneet miljoonittain korruptiorahaa HAMASIN terroristeille GAZAN toreilla ja lasten sairaaloissa (kts. alla): "Syytökset YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:n (The United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees) 12 työntekijän osallisuudesta Hamasin 7.10. terrori-iskuun Israelia vastaan ovat vakavia. Ulkoministeriö edellyttää riippumatonta ja perinpohjaista selvitystä asiasta. UNRWA on YK:n alainen humanitaarinen järjestö, jonka tehtävä on tuottaa palestiinalaispakolaisten peruspalvelut, kuten koulutus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut. UNRWA työllistää noin 28 000 palestiinalaista. Suomella on UNRWA:n kanssa nelivuotinen humanitaarisen avun sopimus vuosille 2023 - 2026, suuruudeltaan viisi miljoonaa euroa vuodessa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio on päättänyt, että Suomen maksatukset UNRWA:lle keskeytetään syytösten johdosta. □ Suomen rahaa ei saa mennä Hamasille eikä muille terroristeille euroakaan. Epäilys tuensaajan työntekijöiden osallisuudesta terrori-iskuun johtaa tuen keskeytykseen. Tapaus täytyy selvittää perusteellisesti, ministeri Tavio linjaa." Tulee mieleen, mitä SARI ESSAYAH totesi YK:n korruptioherroista taannoisessa TV-tentissä, jossa läpeensä korruptoitunut HAAVISTO välittömästi tyrmäsi moiset syytteet muka "perättöminä".

otto	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	30.1.2024 12.56
Kymmentä tuulimyllyä kohden tarvitaan kaksi tuulivoimateknikkoa huoltoon ja kunnossapitoon. Nämä ovat korkeasti palkattuja ammattilaisia. Suomessa on 1600 myllyä joten näitä teknikoita tarvitaan 320. Tällä hetkellä. Virallinen ääni puhuu siis puppua. Tässäkin. Yhtä harhaanjohtavaa on puhua sähkön hinnasta ottamatta huomioon perusmaksua ja hintaan lisättäviä veroja. Tuulivoima on joka tapauksessa saanut sähkömarkkinat jo sekaisin. Mitä enemmän kokonaiskulutuksesta on tuulivoiman varassa sitä enemmän näitä hintapiikkejä esiintyy. Viimeisin tieto Ruotsista, johon sähkön saannissa tiukan paikan tullessa turvaudutaan, on se, että Ruotsi tulee tarvitsemaan omaan käyttöönsä kaiken liikenevän energian. Se tietää pakkasjaksoilla tai helteillä todella kallista ostosähkön hintaa. Ja sen hinnan maksavat aina tavalliset kuluttajat.

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	31.1.2024 3.43
Kaikessa ihmisen tekemässä laitteessa on huollettavaa. Tämän tietää jokainen. Yksittäisen tuulimyllyn huoltoseisokki ei vain merkitse mitään, koska myllyjä on tuhansia ja joka vuosi enemmän. Totta kai näistä myllyistä harmia on, monenlaista. Energian tuotannossa samoin kuin autoilussa kehityslinja on valittu, koska valinta on tehty pienimmän pahan periaatteella. Meillä oli vuosiin kovin tammikuu. Pörssisähkö hinta vaihteli rajusti kuten me akm:n kanssa tämän sähkön käyttäjinä tiedämme. Varautuminen tällaiseen kuukauteen ei ole kaikille helppoa. Itselläni on onneksi puuta, jota voi polttaa tarvittaessa. Tammikuun sähkön keskihinnaksi alvineen tuli 10,5 centtiä/kwh. Tähän päälle tietysti siirtohinta kausisähkötariffin mukaan ja perusmaksut päälle. Kokonaishinta on yli 16 centtiä. Se on kova hinta. Sähkö on kallista kuten elämä yleensäkin. Itselleni tämä pörssisähkö on kuitenkin edullisin ostotapa. Aikanaan tuulisähköä sai halutessaan ostaa hieman kalliimmalla, jos halusi maksaa aatteesta. Nyt ei enää tarvitse, koska se on halvin tuotantotapa.

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	2.2.2024 15.05
En halua millään tavalla piikitellä palstamme asiantuntijoita, koska harvat netinselaajat saavat ilmaista valistusta kuten me saamme täällä. Tunnustan typeryyteni ostamalla juuri kyseenalaista tuulisähköä 62 kw kokonais hintaan 0,25 euroa. Hintaan sisältyy arvonlisävero, mutta ei siirtomaksua eikä perusmaksuja. Tämä riitti helmikuun 1.päivän käyttöön. Sähkön laatu oli mielestäni hyvää enkä huomannut siinä mitään eroa aikaisemmin ostamaani sähköön. Otan mielelläni vastaan kritiikkiä toimelleni, koska hyvin ymmärrän miten typerää tämä on pitkän päälle. Tällä menolla Suomen energiateollisuus kaatuu, koska rahathan loppuisivat, jos kaikki suomalaiset ostaisivat sähkönsä näin halvalla.

alan kolmas mies	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	4.2.2024 2.33
Kylläpä oli taas VIRALLISEN ÄÄNEN tarina sähkölaskusta outo. Kiinnostaisi kuulla tarkempi selostus asiasta. Siis mikä oli kulutus (kWh) ja mikä oli kWh:n hinta. Siirtohintaa tai sähöveroakaan virallinen ääni ei tietenkään paljasta. AKM:llä joulukuussa kulutus oli 268,98 kWh ja hinta 8.21c/kWh. Päälle tuli vielä perusmaksu 5.00 ?/kk. Carunan sähkönsiirto 268.98 kWh hintaan 2.49c/kWh + perusmaksu 4.96 ?/kk. Sähkövero luokka 1 2.25 c/kWh ja ALV 24% päälle. Kyllä näissäkin hinnoissa on ainakin 50% liikaa, joka taas johtuu EU:n mielettömästä VIHERVASEMMISTOLAISESTA VIHREÄSTÄ SIIRTYMÄSTÄ, jolla on laitettava päätepiste mahdollisimman nopeasti. Sääliksi käy niitä onnettomia, jotka on harhautettu asentamaan taloonsa sähkölämmityksen ja päälle vielä SÄHKÖSAUNAN!!!! FORTUMIN asiantuntijat ovat jo kertoneet senkin, että kapasiteettiperustainen sähkön hinnoittelumalli on vasta kehitteillä, eikä kukaan tiedä, mitä se tulee kuluttajille maksamaan. AKM kuitenkin tietää jo tämänkin asian. SÄHKÖN energiahintaan näyttää tulevan varmaankin 50%:n nousu ja saman verran nousua tulee myös siirtomaksuihin. Perusteeksihan tullaan mainitsemaan varmuus sähkön toimituksista kaikkina vuorokaudenaikoina vuodenajasta riippumatta. Kun siis sähkölasku kasvaa suunnilleen 50%:lla, niin tietysti sähkövero kasvaa ainakin 50%:lla ja sen jälkeen tietysti ALVI myös kasvaa taas, joten eiköhän sähkölasku taas kasva suunnilleen seuraavasti: Nykyinen hinta 100 yksikköä jakautuen seuraavasti: - kulutusmaksu yhteensä 3/4 X 100 = 75 yksikköä - siirto 1/4 X 100 = 25 yksikköä Uusi sähkön hinta: - kulutus 1.5 x 75 = 112.5 yksikköä - siirto 1.5 x 25 = 37.5 yksikköä Yhteensä 150.0 yksikköä Sähkövero 1.5 x 12.5 = 18.75 yksikköä Uusi verollinen hinta ilman ALVIA 168.75 yksikköä. ALV: 24% x 168.75 yksikköä = 40.5 yksikköä UUSI SÄHKÖN KAPASITEETTITURVATTU HINTA asettunee siis tasolle: 168.75 + 40.5 = 209.25 yksikköä Eli tälla tavoin ne valtio- ja EU - johtoiset hinnat yleensäkin nousevat kätevästi 100 yksiköstä 209.25 yksikköön ja perusteeksi tullaan toteamaan, että nyt kaikki saavat sähköä varmasti kaikkina vuorokaudenaikoina läpi vuoden vakiohinnalla. Tämä samanlainen hinta-automaattihan meillä on tunnetusti myös ns. HYVINVOINTIALUEIDEN KULUISSA, kun näyttää siltä, että kaikilla hyvinvointialueilla alijäämät näyttävät vain kasvavavan kovaa vauhtia, vaikka RIIKKA PURRA ja koko VM:n BUDJETTIPORUKKA tekevät kaikkensa vyöryvien kustannusten hillitsemiseksi. Huoltovarmuus olisi siten sähkön osalta kuitenkin ym. tavalla turvattuna, vaikka tyyntä olisi talvellakin vaikka parin kuukauden jakso putkeen. Kuitenkaan sitä ei kenellekään tietenkään kerrota, että tällainen HUOLTOVARMUUS nostaa sähkön hinnan ainakin kaksinkertaiseksi ja tietenkin HUOLTOVARMUUDEN TAKAAMAT SÄHKÖYHTIÖT REKISTERÖITYVÄT vielä varmuuden vuoksi IRLANTIIN, jossa yhtiöverokanta on vain 15% enintään. Se on siis HUOLTOVARMUUS, josta SUOMALAINEN ON AINA TOTTUNUT MAKSAMAAN. SAMALLA TAVALLAHAN meillä on aina sanottu, että SUOMEN ELINTARVIKEHUOLTO täytyy turvata ja siksi meillä on jostain syystä kalleimmat elintarvikkeet Euroopassa. Meillähän on Euroopan kovin kilpailukin päivittäistavarakaupan ruokaosastoilla, kun meilllä on peräti kaksi johtavaa kauppaketjua, jotka molemmat myyvät elintarvikkeita markkinoiden halvimmalla hinnalla, mutta kukaan ei tiedä, millä katteella ruokaa myydään. Tässä maksimaalisen kilpailun mallissa kauppaketjut myyvät ruokaakin päiväsaikaan normaalihintaa 100, mutta klo 21:00 jälkeen samaa tavaraa myydään sitten jopa 60%:n alennuksella ja kaiken lisäksi illalla ainakin S-liikkeen pikaruokapisteissä erinomaista ruokaa (siis salaatteja sisältäen mm. savulohta ja muita herkkuja katkaravuista lähtien) lapioidaan klo 21:00 jälkeen suoraan kaatopaikoille. Missään mussa EU-maasaahan ei ole niin kovaa kilpailua kuin Suomessa, jossa jokaisen kahden johtavan ostoskeskuksen vieressä täytyy tietysti vielä olla VALTION ALKON MYYMÄLÄ, jossa hinnat ovat vakiot läpi koko Suomen nimen. ALKON KOHDALLAKIN HINNOITTELUSSA KYSYMYS ON TIETYSTI HUOLTOVARMUUDESTA!!! Nyt tämä HUOLTOVARMUUS on leviämässä myös armeijaan ja tullaan näkemään sekin, että tästäkin meille syntyy taas arvaamattomat laskut, jotkaperinteisesti laitetaan kylmästi VERONMAKSAJIEN PIIKKIIN!!! Missähän vaiheessa SAK:n LAKKOKENRAALITKIN TAJUAA, että VELAKSI EI VOI MITÄÄN KANSANTALOUTTA LOPUTTOMASTI PYÖRITTÄÄ!!! Suomen kansanedustajille suositan tutustumismatkaa ARGENTIINAAN ja VENEZUELAAN!!!

Juankosken keskustan virallinen ääni	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	4.2.2024 4.22
Minulla ei ole sihteeriä, joten en jaksa tehdä perusteellista selvitystä siirtohinnoista. Talvipäivä on kohtuuttoman kallista, marras -maaliskuun välillä toistakymmentä senttiä, yö halvempi. Kulutus oli tammikuussa n.1600 kwh. Siirron veroluokkiakin näyttää olevan kahta sorttia. Ilmoittamani 16c/ kwh ei riitä todellakaan, vaan 20 c/kwh on likempänä totuutta. Savon Voiman siirtohinnat ovat kohtuuttomia. Sen olen ennenkin todennut. Mutta minähän muistan, että Savon Voiman voitoilla pidämme kunnallisveron kurissa. Kun vertaan kulutuslukuja esim. Akm:n talouteen, niin voin todeta, että akm: n pitäisi myös lisätä jotakin sähkölaskun päälle. Valaistus on esim. hoidettu kynttilöillä ja miten mahtaa olla tuon kodin siisteyden laita? Pesukoneita ja imuriakaan ei noilla lukemilla käytetä ja Volvoa ei esilämmitetä, latauksesta puhumattakaan.

otto	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	4.2.2024 12.26
En tiedä millainen diili virallisella äänellä on sähköyhtiönsä kanssa mutta omastani, tunnetun maakunnallisen toimijan, viimeisestä laskusta ja sen erittelystä paljastui kiintoisa yksityiskohta. Perusmaksua oli suhteutettu päivittäisen sähkön hintaan! Vaikka kysymyksessä on kiinteähintainen ja määräaikainen soppari, niin sähkömarkkinoiden epävakaus näkyy jopa perusmaksussa! Kiitos siitä jatkuvasti lisääntyvälle tuulivoimalle! Ensi viikolla taas pakkaset palaavat. Ja pakkasella ei tuule. Yleensä. Onneksi on puuta liiterissä vielä...

otto	Re: Tuuli tuo, tuuli vie	9.2.2024 19.59
Kylmää oli abien kyyti. Jälleen kerran. Helmikuun alku tuppaa olla kylmä. Tuollaiset 25 raatia plus miinus viisi puoleen jos toiseen. Kovin sahaa hintakäppyrä puoleen jos toiseen. Onneksi on nuo lakot. Poliittiset. Ne leikkaa kulutushuippuja kummasti. Leikkaa ne kyllä muutakin. Ehkä pahin lovi tulee Suomen maineeseen tavarantoimittajana. Ja tuottajana. Ei viikkoa ilman uutista lomautuksista tai työpaikkojen leikkauksista. Tänäänkin taisi yksi raksafirma lopettaa. Montahan niiitä on jo mennytkin. Enso, se Stora nykyään, sukelsi pakkaselle. Tuhat lähtee. Sunila lähti jo. Voi olla, jotta kulutushuiput tasaantuvat. Käppyrä oikenee.

Vastaa viestiketjuun