Keskustelu
| PV | Salailua | 30.3.2015 20.32 |
| Morjens, tässä ote kaupunginhallituksen pöytäkirjasta: " Pentti O. Tolvasen asiakirjapyyntö arviokirjasta Juankosken Biolämpö Oy:n arvosta 7/02.99/2010 Kh § 82 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginjohtaja Petri Kangasperko, puh. 0400-678 080, petri.kangasperko(at)juankoski.fi Pentti O. Tolvanen on vaatinut Juankosken kaupungilta kopiota Finnish Consulting Groupin (FCG) KTM, erityisasiantuntija Riitta Ekurin 30.1.2013 laatimasta arviokirjasta Juankosken Biolämpö Oy:n osakkeiden arvosta. Arviokirja on merkitty merkinnällä "salainen" ja vain arviokirjan lopputulos on julkistettu. Arviokirja päätyy siihen, että vapaan kassavirran mallilla laskettuna ja vieraan pääoman rahoittajien osuus vähentämällä yrityksen arvo on negatiivinen. Kaupunginjohtajan Päätösehdotus Kaupunginhallitus toteaa seuraavaa: Arviokirjan tekijä on lausunnossaan todennut, että selvitystä tulisi käsitellä julkisuuslain mukaisena salaisena asiakirjana viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain § 24, kohdat 17 ja 20 perusteella, koska arviokirja käsittelee muita kuin julkisia tilinpäätöstietoja ja niiden paljastaminen saattaisi olla yhtiölle vahingollista. Selvityksen tekijä on käyttänyt yhtiöltä saatuja luottamuksellisia tietoja eikä Juankosken kaupunki ole saanut yhtiöltä lupaa julkistaa kyseistä raporttia. Edellä mainituilla perusteilla kaupunginhallitus päättää, että kyseistä raporttia ei luovuteta Pentti O. Tolvaselle. Päätös Esittelijän esitys hyväksyttiin." Arviokirjan pitäisi olla julkinen viranomaisen asiapaperi. Perusteluni: -Julkisuusperiaatteen (Perustuslaki) jokaisen viranomaisen hallinnollinen asiapaperi on julkinen, jos sitä ei nimenomaisesti laissa säädetä salaiseksi. Tolvanen haki ja pyysi kirjallisesti asiapaperia nähtäväksi, mutta kuten huomaamme kaupunginhallitus on kieltänyt sen vetoamalla yritystietoihin. Koska kyseessä on erittäin tärkeä kunnan kannalta oleva asiapaperi, tulisi asiapaperi antaa nähtäväksi. Jos esim. konsultti tai joku yritys väittää yrityssalaisiksi seikkoja asiapaperissa, olisi se perusteltava ja annettava erittäin tarkka sääntö (lakipykälä) asiasta. Koska kyseessä on saneerauksessa oleva kohde ja yritystiedot eivät ole sellaisia yritystietoja, jotka heikentäisivät yrityksen toimintaa tai vaarantaisivat sen osakkeiden arvon, on asiapaperi todellakin täysin julkinen. Yrityssalaisuus koskee lähinnä yritystietoja, jotka heikentäisivät yrityksen arvon, mutta kun se näillä asiapaperissa annetuilla tiedoilla selvitetään arvottomaksi, on asiapaperin tiedot julkisia. On aivan selvää, että kyseinen asiapaperi, joka todistaa yrityksen arvottomaksi, on julkinen ja siksi se olisi pitänyt antaa Tolvaselle nähtäväksi. Koska kyseessä on oleellisen tärkeä asiapaperi kunnan velkojen takaisinmaksuissa, kunnan konsernin alainen yritys, joka piti vielä tuottaa kunnalle kaukolämpöä ja rakennettiin lähes täysin julkisin varoin, on Perustuslaissa säädetty julkisuusperiaate voimassa ja asiapaperi julkinen. Suosittelen Tolvaselle, että vie asian eteenpäin ja jopa hakee korvauksia asiapaperin tahallisesta lainvastaisesta salaamisesta. Asiapaperi olisi pitänyt julkistaa myös ainakin osittain myös kunnan sivuille. Juankoskelaiset joutuivat maksamaan asiapaperin takia n. 1 miljoonaa euroa suoraan alaskirjauksina ja lisäksi velkojana(satoja tuhansia euroja). |
||
| Pena T. | Re: Salailua | 30.3.2015 21.18 |
| Kyllä kepumafia on varmasti omasta mielestään ovela, kun näin näppärästi esti julkisen asian kertomisen kuntalaisille. Mitä siellä oikein voi olla sellaista, mikä pitää salata minulta? On naurettavaa, että joku konsultti voi päättää asiakirjan salaamisesta, kun mitään asiallisia ja lakiin nojaavia perusteita ei ole. Konkurssissa tosiasiallisesti olevalla yrityksellä, jolla ei ole tulevaisuutta, ei ole "yrityssalaisuuksia". Kangasperkon osuus näihin kaikkiin temppuihin tullaan vielä selvittämään. Juankosken kaupunginhallitukseen tuntuu uppoavan mikä tahansa... |
||
| MOT | Re: Salailua | 30.3.2015 21.28 |
| Salailu liittyy korruptioon. |
||
| alan kolmas mies | Re: Salailua | 30.3.2015 23.51 |
| Nyyssönen, Kangasperko ja Björkqvist ovat yrityssaneerauskierroksella nro 1 saneeranneet Tratta PBF:stä Suomen ja samalla maailman kannattavimman metsäteollisuusyrityksen. Nostakaamme kaikki hattua suoritukselle ja perukaamme kaikki aiemmat pahat puheemme saneerauksen onnistumisesta. Tratta PBF:n tilinpäätöshän 31.5.2013 oli suorastaan katastrofaalinen. Taseeen loppusumma oli pyöreästi 9.2 milj. euroa. Vierasta pääomaa yhtiöllä oli 21.2 milj. euroa. Oma pääoma oli syöty ja oli massiivisten tappioden vuoksi negatiivinen -12.1 milj. euroa. Täysin konkurssikypsä yritys ja tehdas seisoi. Tilikaudella 1.6.2013-31.5.204 yhtiön liikevaihto oli peräti miinusmerkkinen eli - 67 600 euroa ja tilikauden tappio - 4.0 milj. euroa. Nyyssösen saneerausohjelmassa asiat ovat nyt kuitenkin kokonaan toisin. PRH:n tiedostosta voidaan lukea, että tilikaudella 1.6.2013-31.5.2014 taseen loppusumma olikin nyt enää vain pyöreästi 3.4 milj. euroa. Pysyvät vastaavat olivat pudonneet 5.7 milj. eurosta 3.1 milj. euroon ja vaihto-omaisuus 1.1 milj. eurosta vain 0.149 milj. euroon. Lyhytaikaisissa saamisissa myyntisaamiset olivat pudonneet noin 1.2 milj. eurolla nollaan. Vaihtuvat vastaavat olivat kokonaisuudessaan tippuneet noin 3.3 milj. eurosta vain noin 0.3 milj. euroon Koska taseessa vastaavien ja vastattavien summan pitää olla yhtä suuri, niin vastattavien puolella Nyyssönen ja velkojaintoimikunta ovat pitkäaikaisen vieraan pääoman osalta päättäneet mm. seuravaa: pudotetaan rahalaitoslainojen määrä 10.7 milj. eurosta vain noin 3.3 milj. euroon leikataan konserniyritysten velat armeliaasti nollaksi 800 000 eurosta leikataan ilmeisesti Aaltosen säätiön TECTA OYJ:tä varten myöntämän 1.0 milj. euron laina 0.3 milj. euron suuruiseksi pitkäaikaisia lainoja siis päätettiin leikata yhteensä 12.7 milj. eurosta vain 3.8 milj. euroon. Pitkäaikaisissa lainoissahan oli sellainen piirre, että Kangaperkohan meni maksamaan Premium Boardin puolesta 4.1 milj. euroa kaupungin kassasta, joten Premium Boardin täytyy silloin olla kaupungille velkaa tuo 4.1 milj. euroa!!! Kuitenkaan 31.5.2015 tilinpäätöksessä Premium Boardilla ei ole tällaista velkaa kaupungille. Pitkäaikaista pankkivelkaa on PB:lle oli vain noin 3.3 milj. euroa. Kaupungin saatava ei siis näy ainakaan pitkäaikaisissa veloissa!!! Velkojain toimikuntaan takausasiassa esteelliseksi todettu Kangasperko on siis näköjään omatoimisesti antanut kaupungin 4.1 milj. euron suuruisen saatavan PB:ltä anteeksi!!!!! Lyhytaikaisissa veloissa tehtiin seuraavat keskeiset mulkkaukset: rahalaitoslainoja päätettiin leikata 1.1 milj. eurosta vain 140 063 euroon ostovelat päätettiin kylmästi lähes kokonaan unohtaa ja leikattiin noin 6.4 milj. eurosta vain 57 030 euroon. Valtiollekin ilmeisesti meneviä siirtovelkoja päätettiin leikata noin 750 000 euroa kokonaisuutena lyhytaikaisia velkoja päätettiin leikat 8.6 milj. eurosta vain 292 429 euroon kaupungin takauksen realisoinnin johdosta syntynyt 4.1 milj. euron saatava ei näy myöskään Premium Boardin lyhytaikaisissa veloissa tai muissa vastuissa!!! Koska Nyyssönen ja velkojaintoimikunta olivat siis hyväksynyt tällaiset leikkaustoimet, niin PB:n tuloslaskemaan kirjattiin sitten satunnaisia tuottoja yhteensä noin 19.8 milj. euroa. Kun satunnaisia kuluja oli noin 5.7 milj. euroa, niin nettona merkittiin vuoden 11.6.2013-31.5.2014 tilinpäätökseen satunnaisia tuloja yhteensä 14.1 milj.euroa. Näiden mulkkausten jälkeen Tratta PBF oli siis tuloksentekomielessä ehdottomasti Suomen kärkikastiin kuuluvia metsäyrityksiä. Nettotulos oli liikevaihtosta laskien peräti 51 242.1%. Minä en ole koskaan nähnyt tällaista tuloksentekokykyä metsäteollisuudessa, vaikka yrityksiä on tullut seurattua jo yli 50 vuotta. En usko, että kukaan toinenkaan on nähnyt tällaista rahantekokonetta. Ensimmäisen saneerauskierroksen jälkeen Tratta PBF:ssä on kuitenkin sellainen omituinen piirre, että yrityksellä ei ollut viimeisessä tilinpäätöksessä liikevaihtoa enää kuin vaivaiset 22 012 euroa. Yleensä toimivilla yrityksillä on aina joitakin tuotteita tai palveluja, joista yritys saa myyntituloja eli liikevaihtoa. Kangasperkon luoma kunnallinen pahviyhtiö - Tratta PBF on kuitenkin toisenlainen yhtiö. Koillis-Pravdan kokenut taloustoimittaja Pirjo Mononenkin onkin jo vuonna 2012 todennut, että pienen ja ketterän kunnallisen pahvitehtaan ei tarvitsekaan tuottaa pahvia tonnikaupalla - vähempikin riittää. Kokenut toimittaja Pirjo Mononen on ollut ihan oikeassa. Kepuenemmistöisessä kunnassa vähempikin riittää. Irvokasta tietysti on, että Tratta PBF:n muhkea 11.3 milj. euron viimeisimmän tilikauden tulos on tietysti siirtynyt yhtiön omaan pääomaan, joka siis kasvoi 11.3 milj. eurolla edellisen vuoden - 12 079 753 euroa olleesta summasta - 736 429 euroon. Miltähän mahtaa nyt tuntua erilaisilta tavaratoimittajilta ja pienyrityksistä, joiden pienetkin saatavat (vaikka muutamia satasia) on näin kätevästi saneerauksessa lapioitu Tratta PBF:n omaan pääomaan. Tratta PBF:ltä pientä häveliäisyyttä osoittaa kuitenkin se, että yrityksen voitonjaosta todetaan PRH:een toimitetuissa papereissa, että osakkeenomistajille (Val Samorizille) ei jaeta lainkaan osinkoja menneeltä loistavalta tilikaudelta. Näissä mulkkauksissa irvokkainta on tietysti se, että mm. ostovelkojen ja lainojen leikkaus on nyt kirjautunut Tratta PBF:n omaan pääomaan ja kyseisen yhtiön osakkeet omistaa Maltalla aurinkoa ottava Val Samoriz ja kumppanit. Todennäköisesti osakkeet ovat kuitenkin kanissa suurimmilla velkojilla. Vaikka Tratta PBF saikin nyt tällaisen krapularyypyn, niin siitä huolimatta yrityksen oma pääoma on edelleen negatiivinen. Yhtiöllä ei ole minkäänlaista saneerausohjelmaan kirjattua todellista toimintaa. Mikäli Tratta PBF tästäkin saneeratusta tilanteesta vielä haluasi jatkaa toimintaansa esim. tuotantotasolla noin 50 000 tonnia/vuosi, niin jonkun tulisi ensiksi nostaa yryksen oma pääoma ainakin 6-10 milj. euron tasolle. Lisäksi yritys tarvitsisi käyttöpääomaa varten rahoitusta suunnilleen 8 milj. euroa. Näiden lisäksi tehtaan investointitarve lienee suuruusluokkaa 6 milj. euroa. Vaikuttaa aika utopistiselta odottaa, että joku vakava investori alkaisi rahojaan pistää tällaiseen toimintaan, josta tappiota on tullut joka vuosi vuodesta 2003 lähtien yhteensä jo noin 60 milj. euroa. Ainakaan kukaan investori ei sellaiseen tehtaaseen pääomiaan laita, joka ei pysty minkäänlaiseen tuotannolliseen toimintaan enää. Saneeratun Tratta PBF:n osalta voidaan siis vetää sellainen johtopäätös, että yritys ei ole yrityssaneerauslain mukainen pitkällä aikavälillä elinkelpoinen yritys. Veikkaukseni onkin, että Nyyssönen ja velkojaintoimikunta joutuvat vielä anomaan käräjäoikeudelta lupaa vielä toiseen saneerauskierrokseen. Vekojaintoimikunnassa toisella saneerauskierroksella Kangasperko varmaan ehdottaa, että tällä toisella kierroksella laitetaan kaikki lainat nolliksi, jolloin saadaan vielä kirjattua taas tuloksen kautta satunnaisia tuloja noin 4.1 milj. euroa Tratta PBF:n omaan pääomaan. Silloin kunnallinen pahvitehdas onkin täysin velaton yhtiö, mutta ongelmaksi kuitenkin jää edelleen se, että mistä yhtiö saisi joskus myyntituloja. Nythän myyntitulotkin ovat olleet kahden viimeisen tilikauden aikana yhteensä suunnilleen - 45 000 euroa. Huolestuttavaa tietysti on myös se, että Tratta PBF: taseessa 31.5.2014 oli rahojen ja pankkisaamistenkin summa pudonnut edellisen vuoden 642 518 eurosta vain 12 530 euroon. Koska varasto oli tyhjä eikä myyntisaataviakaan enää ole, niin 12 530 eurolla pystyy käteisellä ostamaan vähän yli yhden tonnin päällystettävää hyvälaatusta taivekartonkia. On tietysti mielenkiintoista nähdä, miten EU:n kilpailuvirastokin suhtautuu tällaiseen kunnallisen pahvitehtaan yrityssaneeraksen kautta saatavaan tukitoimintaan. Yritysaneerauspäätöksestä onkin syytä tehdä erillinen kantelu EU:n komissioon. JBOY:n osalta tilinpäätökset vielä puuttuvat PRH:sta, mutta kun tuntee Kangasperkon toimintatavat, niin samantapaisia mulkkauksia on taatusti JBOY:n tilipäätösissäkin tehty. Edellisellä kerrallahan Kangasperko jo junaili JBOY.lle näitä samanlaisia satunnaisia tuloja sovittujen JBOY:n lainajärjestelyjen avulla miljoonakaupalla myös kaupungin vahingoksi. Myöskin JBOY:n saneerauspäätöksestä on kaikki syyt tehdä kantelu EU:n komissiolle. On järkyttävää, että Suomen oikeuslaitos sallii tällaisen toiminnan Suomessa. Toiminta on kuin suora kopio Kremlin nykyisestä menosta. Suomi ei valitettavasti ole oikeusvaltio. Toisaalta näinkään härski toiminta ei ihmetytä, koska koko Premium Board Finland Oy:n virityksessä on vahva kepun tuki takana. 3.12.2012 MOT ohjelmassahan Vision Huntersin huippukonsultti kertoi, että Mauri Pekkarisen johtamasta TEM:stä oli pyydetty konsultti Häggblomia avustamaan epätoivoista Kankasperkoa pahvitehtaan uudelleen käynnistyksessä. Tehdas saatiinkin veronmaksajien rahoilla käyntiin, mutta tuloksia tarkastellen kaikki ei olekaan mennyt ns. putkeen. Joka tapauksessa Tratta PBF on erinomainen esimerkki siitä, millaista tuhoa kepun tahtopolittikan avulla voidaan saada aikaan ja millaisia likaisiakin keinoja kepu on valmis käyttämään tavoitteidensa saavuttamiseksi. Suomessa vallitsevat lait eivät tunnu jostain syystä koskevan kepua lainkaan. |
||
| eskimo | Re: Salailua | 31.3.2015 4.42 |
| ei kepu ole väärässä, vaan lait on väärin laadittuja kepun tarpeisiin. kittilässäkin kun unohtivat turhat lait kokonaan, niin jopa sai kunnanjohtaja potkun persuksiinsa. kyllä kengänkuva juankosken peten persettäkin kummasti komistaisi |
||
| Täysituho | Re: Salailua | 31.3.2015 8.20 |
| Kyllä se vielä laki löytyy kepuloisille. Nyt pitäisi äänestäjien muistaa noista tuhoon johtaneista saavutuksista mitä hummeriveljekset pajuvitsamiehineen teki Juankoskelle. |
||