Keskustelu
| Juhani | Miksi Juankoskella hyväksytään kaikki paskat päätökset | 2.4.2015 19.45 |
| Lukekaa Rautavaaran esitys: " Yritykset nousivat puolustamaan paikallista pankkitaloa Rautavaaralla: "Lähikonttoria ei voi lakkauttaa" Rautavaaran kunnassa kerätään nimiä vetoomukseen, jolla vastustetaan Osuuspankin konttorin sulkemista. Kunnanjohtajan mukaan kunnan talletukset voidaan siirtää toiseen paikkaan, jos konttori suljetaan. Osuuspankki, Osuuspankin logo, OP Kuva: Antti Laakso / Yle Rautavaaralla kerätään nimiä vetoomukseen, jolla vastustetaan Osuuspankin paikalliskonttorin sulkemista. Pohjois-Savon Osuuspankki on esittänyt neljän konttorin lakkautusta, joista yksi olisi Rautavaaralla. Lakkautuslistalla ovat myös Kiuruveden, Lapinlahden ja Kuopion Puijonlaakson konttorit. Vetoomuksen ovat laittaneet liikkeelle paikalliset asukkaat ja järjestöt. Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto uhkaa, että kunnan pankkitalletukset voidaan irtisanoa, jos paikallinen konttori lakkautetaan. Päätöksiä irtisanomista ei ole tehty. Kunnalla on talletuksia noin 620 000 euroa. ? Lähikonttoria ei voi lakkauttaa. Rautavaaralla on runsaasti kassapalveluja käyttäviä asiakkaita ja ikäihmisiä, jotka ei pysty hoitamaan asioita netissä, kunnanjohtaja Unto Murto sanoo. Pohjois-Savon Osuuspankin Rautavaaran konttoria vastustavan vetoomuksen voi allekirjoittaa 14. huhtikuuta asti. Nimiä vetoomukseen kerätään muun muassa paikallisissa ruokakaupoissa, leipomoissa, huoltoasemilla ja hotelleissa. Vetoomuksessa toivotaan konttorin säilyttämistä tai edes muutaman päivän viikossa aukiolevaa toimipistettä. Osuunpankin konttori on ollut Rautavaaralla vuodesta 1906. Kunnanjohtaja Unto Murto odottaa vetoomukseen jopa yli tuhatta nimeä. Pohjois-Savon Osuuspankki ilmoitti lähes koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista maaliskuun lopuun." |
||
| alan kolmas mies | Re: Miksi Juankoskella hyväksytään kaikki paskat päätökset | 3.4.2015 17.14 |
| Jos iso Osuuspankki lopettaa toiminnan kannattamattomana Rautavaaralla, niiin ei sitten muuta kuin pystyyn entiseen tyyliin pieni paikallinen ja turvallinen säästöpankki. Pankkien säästöistä maksama korko on nykyään lähellä nollaa, mutta lainoista peritään sentään vielä korkoa ja muita marginaaleja jne. Sitä paitsi EKP:n Draghi on ruvennut jo jakamaan rahaa pankeille peräti miinuskorolla, jotta EU:n talous saadaan nousuun. Kyllä näillä eväillä pitäisi pienenkin pankin selvitä. Täytyisikin selvittää huolella, mikä on tällaisen pienen paikallisen pankin talous. Suomessakin alkaa olla vapaana jo ihan pitkät rivit entisiä pankkiireja, joten ei kannata heittää kirvestä kaivoon, vaan Rautavaaralla on syytä laittaa kyvykkään pankkiirin paikka hakuun. Kun Rautavaarallakin maataloustuki kiertää paikallisen säästöpankin kautta ja tietysti vielä metsäkaupparahat, niin kyllä siinä melkoinen rahavirta syntyy jo siitä pankille. Osuuspankissakin ongelmat ovat tulleet suureksi osaksi siitä, että mm. keskushallinnossa on innostuttu rakentelemaan mahtavia pääkonttoreita Helsinkiin ja muihin kasvukeskuksiin, joista nyt sitten satoja kallispalkkaisia ihmisiä heitetään pihalle. Osuuspankeissa eri puolilla Suomea vieraillessani olen pannut merkille senkin, että komeat on konttorit näköjään muuallakin kuin Helsingin pääkonttorissa, kun samaan aikaan rahaliikenne kuitenkin hoidetaan valtaosin jo netissä ja pankkiautomaateilla. Nykypäivänä pieni paikallinen säästöpankki voi toimia vaikka R-kiskassa. Jopa posti toimii R-kiskassa ja Alepassa. Sitä paitsi S-pankkejakin alkaa olla ympäriinsä Prismoissa ja tällaiset uuden ajan pankit on vielä auki aamusta iltayhdeksään. Tietysti pankissakin voi nykypäivänä olla taas myös posti. Ennenhän paras pankki oli valtion omistama Postipankki, joka oli joka kylässä. Postipankinkin lopetus on jätetty vähäiselle ruotimiselle suomalaisessa keskustelussa, mutta pankin kaatumisessa kenenkäs muiden kuin demujen vahvan markan talousnerojen Mauno Koiviston ja Seppo Lindblomin sormet olivat siinäkin pelissä mukana. Ei nykypäivänä pankkia tarvitse enää pyörittää kuin apteekkia tai kunnan virastoa. Iso ei ole aina kaunista. Murton mainitsemat kunnan 620 000 euron talletuksetkin olisi jo hyvä pesämuna pienelle paikalliselle säästöpankille. Suomessahan kunta ei voi mennä konkurssiinkaan, kun sillä on verotusoikeus. Toivotaan, että innovatiivinen ja ennakkoluuloton Murto löytää oikean rakaisun Rautavaaralla. Kyläjuhlissahan Murto on jo todennut, että Rautavaara säilyy maailman tappiin itsenäisenä, vaikka porukka ikääntyy. Eihän kääntymisestä tietenkään seuraa se, että ihminen automaattisesti menettää toimintakykynsä ja itsenäisyytensä, kuten Juankosken kaupunginjohtaja tuntuu ajattelevan Köyhästä kodista lähtenyt Huurre Oy:n entinen omistaja ja vuorineuvos Paavo V. Suominenkin on vielä lähtenyt eduskuntavaaliehdokkaaksi, vaikka ikää on kertynyt jo peräti 95 vuotta. Paavo pyrkii ehdokkaaksi Pirkanmaan sitoutumattomien listalta. Paavon esimerkki osoittaa sen, että ainakaan kepun Suomi Kuntoon porukoiden perässä ei kannata itsenäisesti ajattelevien ihmisten hiihtää. Murton pienessä kunnassahan lähes jokainen mummokin asioi jo netissä. Murton kyläjuhlissa piipahtanut Kääriäisen Seppokin on tukenut tällaista pienen kylän ajatusta pitkästä itsenäisyydestä. |
||
| sakesake | Re: Miksi Juankoskella hyväksytään kaikki paskat päätökset | 3.4.2015 17.34 |
| Turha kirkonpolttopitäjäläisten on ruikuttaa yhden osuuspankin perään, voittehan sijoittaa rahanne Talvivaaran osakkeisiin, niin eipähän jää sukanvarteen homehtumaan. |
||
| eskimo | Re: Miksi Juankoskella hyväksytään kaikki paskat päätökset | 4.4.2015 12.53 |
| eikös rautavaaran valuutta olekkaan enää oravannahka, jotka voi talletta aittaan orrelle |
||
| Juissi | Re: Miksi Juankoskella hyväksytään kaikki paskat päätökset | 4.4.2015 14.10 |
| Ei, vaan Juankoski vaihtoi siihen ja nyt se on virallinen kunnan valuutta- 1kangasperko vastaa 1 kopeekkaa ja on 1/100 oravannahkaa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Miksi Juankoskella hyväksytään kaikki paskat päätökset | 5.4.2015 2.50 |
| Vielä on Juankoskella viimeinen kortti käyttämättä. Oravannahkojen jälkeen voidaan siirtyä vaihdantatalouteen. Vaihdantataloudessa ei tarvita enää rahaa lainkaan. Pari vuotta sitten sattui mielenkiintoinen konsulttikeikka kohdalleni EBRD:n hommissa Bosnia & Herzegovinaan. Firman piti saada rahaa pankista kehitysinvestointeihin. Firman kassa tarkistettiin ensin porukalla ja todettiin tyhjäksi, mutta kakesta huolimatta töitä paiskittiin tehtaalla täydellä teholla ja monessa vuorossa. Kyn sitten tyhmänä menin kysymään, miten tämä on mahdollista, niin talousjohtaja sanoi, että eihän tässä mitään hätää ole. Tämähän on maan tapa - niin tämä vaihdantatalous. Rahaa tarvittiin pankista uusiin investointeihin ja tulihan sitä, kun oli asiat noin hyvässä kunnossa. Sitä minä vaan ihmettelen, miksi Kanagsperko ja Björkqvist ei saa Tratta PBF:n tehdasta käyntiin, vaikka on tämä vaihdantatalouden korttikin vielä pelaamatta. |
||