Keskustelu
| Toivotaan, että kuljetuksia riittää | Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 8.10.2015 8.36 |
| Kuljettajakoulutuksella menee lujaa ? hakijoita ja töitä riittää Logistiikka-ala on tällä hetkellä kovassa huudossa nuorten keskuudessa. Kuljettajakoulutukseen on tunkua. Lisäksi monella nuorella on työpaikka ja tiedossa ennen papereiden saamista. Tulevat autonkuljettajat kisailivat keskiviikkona valtakunnallisessa Kuljetustekniikka 2015 -kilpailussa Joensuussa. Reilut 20 nuorta eri puolilta Suomea osallistuu Joensuussa tänään autonkuljettajien logistiikkataitokilpailuun. Järjestelyistä vastasivat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Suomen toisen asteen logistiikan opettajat Stalo ry. Logistiikan perustutkintoa suorittavat nuoret ottivat mittaa itsestään ja toisistaan muun muassa simulaattoriajossa sekä trukin, ajoneuvoyhdistelmän ja kuorma-auton käsittelyssä. "Pulaa on kuskeista" Vakka- Suomesta, 650 kilometrin päästä Pyhärannasta itärajalle kilpailuun matkannut Eetu Koskinen odotteli iltapäivällä pääsyä trukin pukille. Koskaan aikaisemmin hän ei ollut trukilla ajanut, mutta se ei yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi opiskelevaa nuorta miestä hirvittänyt. Isot autot ja koneet ovat aina olleet kiinnostavia. Mulla on työpaikka jo valmiina. Eetu Koskinen Eetu Koskinen valmistuu ensi keväänä. Ja työpaikka on jo taskussa. Kyllä on töitä. Pulaa on kuskeista. Mulla on työpaikka jo valmiina. Kun valmistun, niin pääsen töihin. Ammattikoulutus vetää Kilpailun johtaja Eero Komulainen vahvistaa, että alalle kuuluu hyvää. Pohjois-Karjalan ammattiopiston kuljetuspalveluiden koulutusohjelman tutkintovastaavana työskentelevä Komulainen kertoo, että ala kiinnostaa nuoria. Meillä on noin kolminkertainen määrä hakijoita. Eero Komulainen Kyllä kuuluu hyvää. Meillä on noin kolminkertainen määrä hakijoita, mitä pystytään ottamaan koulutukseen. Ja nyt ovat myös aikuiset kiinnostuneet eli alan vaihtajia on. Logistiikan ammattitutkinnon suorittaneet myös työllistyvät hyvin. Suurimmalla osalla on työpaikka taskussa. Logistiikassa on työllistytty kaikkein parhaiten, kun on koulusta päästy. Semmoinen 75 prosenttia opiskelijoista on työllistynyt, Eero Komulainen kertoo. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 8.10.2015 10.01 |
| Nythän sitä jo kuultiin positiivisia uutisia minuakin läheltä liippaavasta alasta. Nuoret miehet ja toivottavasti myös nuoret naiset ovat huomanneet julkisuudessa kuljetusalan ammattilaisten hädän alan tulevaisuudesta. Valtiovallan ideanikkareitten järjettömien vaatimusten asettamat rajoitukset asettavat aivan käsittämättömät esteet alalle haluaville. EDUSKUNNASSAKIN tulee nälkä jos pyörät ei pyöri. Kun luetaan Yle pohj.karjalan uutinen, siellä elämän olemassaolon taisteluun tottuneet ihmiset ja nyt varsinkin nuoret ovat huomanneet, et tässähän meille on työsarkaa. Lämpimästi tervetuloa kuljetusalalle nuoret !!!! Teitä, juuri teitä me konkarit kaipaamme alalle. Perusohjeena teille nuoret haluan sanoa. Vaikka teillä ei vielä olekaan c/e korttia, ilmaiskaa halunne jollekin kuljetusalan yrittäjälle tai vaikkapa suurellekin alan toimijalle, et sinulla on kova halu ja motivaatio alalle. Kuljetusalan ihmiset tietää, kuinka suuri hätä meillä on tulevaisuuden kuljettajapulasta, suhtautuminen haluihinne on varmasti positiivinen. Esimerkkinä pitkän taipaleen takaa tullut opiskelija Eetu Koskinen kertoo, et hänellä on jo työsopimus taskussa. Alalla on töitä aina. Nuoret miehet ja tytöt, Hakeutukaa kuljetusalalle, siellä on aina töitä jatkokoulutuksen kautta myös esimiestetävissä. Jo tänä päivänä on huutava pula ammattitaitoisista puutavarakuljettajista. Auton ajajia löytyy, mut kun mies tai nainen laitetaan pöllinosturin pukille, menee sormi suuhun. HALOO nuoret !!!! Menkää opiskelemaan pöllikuskeiksi !!!!!!!!!!!!Äänekoski projekti ja jos ehkä Kuopion sorsasalon hanke toteutuu, minä takaan, et teille on työtä aivan loputtomiin. Minä näen oman poikani neljän puutavaraauton kuljetusyriyksen suuren tarpeen kuljettajista. Harjoittelijoita on riitävästi, mut jo parin viikon harjoittelujakson jälkeen jyvät erottuvat akanoista. Kaikista ei ole kaikkeen. |
||
| eskimo | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 8.10.2015 13.31 |
| kannataa tosiaan miettiä haluaako pöllikuskiksi,on eri asia ajaa torilla pillurallia kuin rämpiä pimeillä metsäteillä kaikki saakelin ajoaikarasitteet seuranaan, jatkuvaan jollain nörtin vetämällä kurssilla kerrotaan miten kaasua painetaan. mutta kalusto on nykyään hyvää ja maksavatkin ihan setelirahaa korvaukseksi rengillekkin kelan rahaan verrattuna |
||
| alan kolmas mies | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 8.10.2015 14.08 |
| Jotta tähänkin asiaan saadaan ryhtiä, niin kehotan nuoria Savon poikia ja tyttöjä hakeutumaan armeijaan kuljetuspuolelle. Eväät tulee talon puolesta ja kuormautokorttikaan ei taida maksaa mitään. Kuljetusala on tulevaisuuden ala. Eilenkin kerrottiin uutisissa Lapin jättiläisrekoista. Taisi olla paino jo 100 tonnia. Hevosmiehen koulutuksella ei voi ajaa tuollaista rekkaa, joka on nykyään jo täynnä kaikenlaista hyrauliikkaa ja digitekniikkaa. Ponssenkin harvesterien kuljettajatkin osaa jo käyttää digitekniikkaa huomattavasti paremmin kuin kunnan toimistojen virkailijat. Kuljetuskustannussäästöä tulee noilla isoilla rekoilla 25%:ia. Näin se maailma vain muuttuu koko ajan ja taksialallakin kilpailua halutaan lisätä. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 8.10.2015 15.02 |
| Eskimokin jo taitaa iglussaan ajatella muutakin kuin hylkeenmetsästystä. Jos sinä olisit pöllikuski, voisit rinta rottingilla jäälautalla kulkea. King of the road Huomioin edellisen kommentin alan kolmannen lähettämän, olikohan oikeasti hänen? koska muutama päivä aiemmin, jollain toisella otsikolla käymämme keskustelu ajokorttiasioista poikkesi täysin äskeisesta akm mielipiteestä ajokortin hinnasta. Alan todellinen kokeilu ns. suurrekoista on tänään startannut lapissa. Ivalo-Rovaniemi välillä liikennöi kolmetoistaakselinen mammuttirekka, joka muodostuu useista erilaisista perävunuista.. Vetoauto on neljäakselinen tehoveturi, jonka jäljessä on neljäakselinen ns. puoliperävaunu, jonka perässä on viisiakselinen täysperävaunu. Nämä käsitteet ovat varmasti alaa tuntemattomille täyttä hebreaa, mut kysymys on kuitenkin kaikille siitä, et nyt puhutaan täysin uusista, ennentutkimattomista suomen mittakaavassa käsittämättömistä mahdollisuuksista lapin pitkien matkojen kuljetusetäisyyksistä. Ei nämä koske meitä savolaisia vielä, mut pohjoisen suomen mittakaavan pitkien kuljetusmatkojen mukaiset mahdollisuudet ovat tätäpäivää. Sellutehtaita keskisuomen yläpuolella on vin Oulussa ja Kemissä. Puu kasvaa Kainuussakin jokainen päivä, mut sitä hakataan vain keskim. kolmena päivänä viikossaä. Sorsasalon Finnpulpidea perustuu juuri tähän skenaarioon. Kaikki nämä vakavasti otettavat ideat toteutuessaan johtavat siihen, et meillä puutavarakuljetusyrittäjillä alkaa käsittämättömän, alalla täysin vertauskohtia vailla oleva rekrytointkampanja alan osaajista. Nyt nuoret... ala kutsuu teitä. |
||
| kaikuuko | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 8.10.2015 22.25 |
| Viksu eeron sanoissa on järkeä, ajakaa e korti ja oottakaa 10-15 vuotta JOS sorsasalon ja äänekosken tehtaat käynnistyvät. Siinäpä vasta viksu tyyppi. |
||
| alan kolmas mies | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 8.10.2015 23.36 |
| Eerolle ystävyydellä: Kyllä ihan oikea akm kannusti yllä kuljetusalalle nuoria. akm kirjoitti aiemmin, että ajokorttien hinnat ovat Suomessa täysin kohtuuttomalla tasolla ja koko kuljetusala on Suomessa ajettu kohtuuttoman ahtaalle, etenkin pienyrittäjät, alan TES-sopimusten, verotuksen ja kuljetusten tarvitsijoiden (monopoliset tai oligopoliset kuljetusten tilaajat) vahvan neuvotteluaseman voimin. Eero itse valitti kaikenlaisten konsulttien koulutusohjelmista. Ongelmat ovat paljon laajemmat. Nyt minä puhun tässäkin kehityksen puolesta. Olen tietoinen, että jättirekkojen kokeilu on alkanut vasta Lapissa. Meillä on kuljetusalalla paljon kirveellä töitä. Jokainen suomalainen tietää mm. AKT:n vahingollisen roolin Suomen kansantaloudelle. En lähde sitä nyt kuitenkaan jankuttamaan. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmin johdolla on julkaistu vuoden 2015 alussa valaiseva selvitys aiheesta Liikenneverkko ja kansantalous, Suomi-Ruotsi vertailua. http://ptt.fi/wp-content/uploads/2015/02/rap249.pdf Raportista käy ilmi mm. IMF:n kansainvälinen selvitys, jossa on havaittu, että infrainvestointien bruttokansantuote osuuden yhden prosentin nousu kasvattaa bruttokansantuotetta lyhyellä aikavälillä (toteutusvuonna) 0.4 prosenttia ja pitkällä aikavälillä (neljä vuotta toteutuksesta) 1.5 prosenttia. Bruttokansantuotteen kasvu pienentää julkisen velan BKT osuutta. Pasi Holmin laaja tutkimusryhmä on havainnut, että Ruotsin valtio panostaa liikenneinfrainvestointeihin kuusinkertaisesti Suomen valtioon verrattuna!!! Suomessa investointiatso on vuosina 2013-2015 saavuttanut 600-700 miljoonan euron tason, mutta päätettyjen investointihankkeiden taso näyttäisi laskevan loppuvuosikymmenen aikana. Edellisessä hallituksessahan liikenneministerinä oli muistaakseni Mertsi Kyllönen (vas) ja sitä ennen taisi olla Anu Vehviläinen (kepu). Edellisissä hallituksissa liikenneministrinä oli myös sairaanhoitajataustainen, tosin tri Paula Risikko (kok) ja nyt Sipilän hallituksessa kauppat. maisteri Anne Berner (kepu). Naisliikenneministerien, eikä monen muunkaan liikenneministerin jälki ole ollut ihan paras mahdollinen. Voidaan siis vetää johtopäätös, että kuljetusala ja teiden rakentaminen ei ole ainakaan naisten ominta alaa. Merstille sentään löytyi tiukan paikan tullen ajokortti, mutta Mertsin bioanalyytikon tutkinto, Anun maisterin paperit ja Riskon sairaanhoitajatausta herättää runsasti kysymyksiä, mutta kaupallista alaa tunteva Anne Berner on nyt ainakin rohkeasti lähtenyt purkamaan kuljetusalan monopoleja. Hyvä niin. Minulla oli onnea opiskeluaikoina, kun kämppäkaverina oli rakennusinsinööriksi hartaasti opiskellut rakennusinsinööri. Sen verran tuli hänen kanssaan keskusteltua mm. sillan vaikeista lujuuslaskelmista, että voin nyt sanoa, ettei bioanalyytikon, maisterin tai sairaanhoitajan papereilla voi siltoja suunnitella tai ymmärtää siltojen suunnittelusta mitään. Tokko noista liikenneministerien taustoistakaan on paljon hyötyä, kun aletaan puhumaan diesel-moottoreiden päästöistäkään. Anukaan ei aikoinaan tajunnut sitä, millaisen vahingon rikkidirektiivi Suomen vientiteollisuudelle aiheutti, vaikka omien sanojensa mukaan Anu teki kaikkensa, jotta direktiivi ei olisi tullut. Kuvaavaa on, että tiestöä ja rataverkon kuntoa palvelevat valtion perusväylänpidon määrärahat ovat Ruotsissa yli 2.5-kertaiset Suomeen verrattuna. Ruotsi tukee mm. yksityisteitäkin miltei 130 milj. eurolla, kun Suomessa vastaava tuki vuonna 2015 on vain 5 milj. euroa. Suomessaa valtion yksityisteiden tuki (pl. Kemera tuki) on vähentynyt 23 milj. eurosta 5:een miljoonaan euroon vuosien 2013-2015 aikana. Ruotsissa yksityisteiden tuki on vastaavana aikana kasvanut koko ajan ja vuoden 2015 budjetissa investointi on jo 127 milj. euroa. Tutkimuksessa on haastateltu kuljetusten käyttäjinä metsä- ja elintarviketeollisuuden edustajia, jotka ovat kertoneet, että jos painorajoitteiset sillat korjataan ja tiestön tasoa parannetaan, niin tuotantolaitosten kustannukset laskee 5%:lla. Tutkimuksessa on selvitetty myös, että 8:n vuoden 20 milj. euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla. Koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi yli kaksinkertainen. Painorajoitteisia (yksityisteitä ei ole huomioitu) teitä meillä on 2000 kilometriä. Näiden teiden peruskorjaus maksaa keskimäärin 34 000 euroa/kilometri. Painorajoitteisia siltoja on 523 kpl. Yhden sillan korjauskustannus on keskimäärin noin 200 000 euroa. Kaikkien nykyisten painorajoitteisten tieosuuksien ja siltojen korjaaminen vaatisi vain noin 175 milj. euron panostuksen. Suomen nykyiseen brottokansantuotteeseen (n. 205 miljardia euroa) verrattuna tuo kustannus on hyttysen kusi Itämeressä, vain vajaa 0.1% Suomen koko bruttokansantuoteesta. Täytyy ihmetellä, että tämmöistä vaatimatonta rahasummaa ei tästä maasta löydy, mutta maatalous- ja työttömyystukeen kuitenkin löytyy molempiin ainakin 5 miljardia euroa vuodessa. Demujen Antti Rinteen härkäpäisesti ajama kallis ja kannattamaton Pisara-rata merkitsee sitä, että Antti haluaa jatkaa Suomen vientiteollisuuden ja maaseudun piiskaamista erilaisin kustannusrasittein. Outoa politiikkaa, kun taas puheissaan Rinne koko ajan toitottaa vientieollisuuden tärkeyttä. YLE näyttää tehneen demujen Antille tilausgallupin, kun suoritti haastattelun AKT:n toimiston ovella lakkopäivänä. Persuille tuli kova takapakki ? aiheetta. Hallituksen on syytä pitää tiukka linja, purkaa kuljetusalaa ja muitakin aloja koskevat mielettömät normit ja laittaa tiestö kuntoon, niin kyllä tästä suosta vielä noustaan. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 9.10.2015 7.43 |
| Kyllä se kaikuukin. Äänekoski on jo aloitettu rakentamaan.. Kahden vuoden kuluttua alkaa ennennäkemätön rekkaralli keskisuomessa. Kun tehdas käy, tarvitaan kuuden minuutin välein rekkakuorma kuitupuuta laaniin. Kun kaikki jo nyt toiminnassa olevat sellutehtaat pyörivät tämä Äänekoski on jo olemassaolevien lisäksi. Ajatelkaapa kuinka monta uutta yhdistelmää tarvitaan ruokkimaan tätä jättitehdasta. Useita kymmeniä. Ajatelkaa kuinka monta uutta kuljettajaa tarvitaan alalle, jossa jo nyt on huutava pula ammattitaitoisista kuljettajista. Useita satoja. Ei tarvii odottaa vuosikausia, työt alkaa välittömästi. |
||
| eskimo | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 9.10.2015 14.43 |
| jos ei paska jobi kelpaa suomalaisille, niin tulihan mamuja nyt kuin tilauksesta muutamia kymmeniä tuhansia. jos joka kymmenes mamu ajaa rekkakortin ja menee vielä töihinkin eerolle, johan rupee pölli liikkumaan. kielitaitokaan ei ole suuri este näissä hommissa, ei ne pöllit välitä millä kielellä niille höpöttää |
||
| alan kolmas mies | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 9.10.2015 16.26 |
| Minä arvasin, että eskimo on fiksu mies. Minäkin olin ensimmäisten joukossa, mutta vähemmistössä, toivottamaan mamut tervetulleiksi Suomeen työntekoon. Totesin, että mamut on meille vielä "taivaan lahja". Eilen Nalle Wahlrooskin ihmetteli, miksi Suomessa koko ajan jauhetaan mamujen kustannuksista, kun mamut pitäisi laittaa mahdollisimman nopeasti töihin. Eilen oli mukavaa juttua Iltalehdessä mamuista ja miksi ovat tänne tulleet. Alla lyhyt yhteenveto: Äänekosken mamut: Seraz Wall Syyriasta: Läksin pakoon Kobanesta, kun murhaaminen alkoi ja koti poltettiin, opiskelen suomea ja olen vaatturi. Olen valmis mihin tahansa työntekoon. Hussein Ali Irakista: olen maalari, Basrasssa veljeni tapettiin, siellä ei voi elää. Uskon, että Suomestakin löytyy mm. talon seiniä, joita voi maalata Ali Mohamed Irakista: olen poliisi, monet kolleegani tapettii Bagdadissa. Irak ei ole enää turvallien paikka elää. Toivon, että Suomesta löytyy vaikka poliisin töitä, muukin työ käy Mohmad Admed Irakista: Iraskissa työskentelin näyttelijänä, olin mukan 5:ssä TV sarjassa. Suomen opiskelut olen jo aloittanut Adel Amer Irakista: Basrassa on vain uhkailua ja kuolemaa. Olen työskennellyt japanilaisessa ja brittiläisessä yhtiössä, koska ulkomaalaisille työskentely ei ollut suotavaa jouduin pakenemaan Irakista. Hyvän kielitaidon vuoksi voin avustaa mm. tulkkina. Jos palkkatyötä ei löydy, niin teen mielelläni erilaista vapaaehtoistyötä Oulun mamut: Hassan Khalil Irakista: Olen insinööri Etelä-Irakista. Minulla on kuusi veljeä ja kolme sisarta. Etsin koulutustani vastaava työtä mistä tahansa Suomesta. Irakiin en enää lähde. Jos oman alan töitä ei löydy, niin teen mitä tahansa muuta työtä. Ahmed Majid Irak /Iran: Olen jalkapallolija ja alan Suomen jalkapallomaajoukkueen valmentajaksi. Jalkapallo on minulle työ, harrastus ja elämä. Aisam Razaq Irakista: olen sähömies Bagdadista. Haluan perheeni Suomeen, minulla on neljä lasta ja vaimo. Lapset ovat minulle tärkeimmät. Haluan heidät kouluun Suomessa. Täällä on hyvät koulut. Ahmed Al-Mery Irakista: Työskentelin poliisina Wasitin kapungissa. Poliisiasemalle hyökättiin ja neljä kolleegaa tapettiin. En lähde enää takaisin Irakiin. Tuon perheeni tänne. Minulla on kolme lasta ja vaimo. Haluasian rekkakuskiksi. Olen ajanut öljyrekkoja ennen poliisin töitä. Dhurgham Ali Irakista: tein töitä amerikkalaiten ja eurooppalsiten omistamalle suuryritykselle, joka rakentaa teitä ja siltoja. Voisin ajaa rekkaa Suomessa, myös sähköalan työt kiinnostaa. Kuten huomataan näiden mamujen joukossa ei ole ainuttakaan sellaista, jonka otsaan voi lyödä raiskaajan tai rikollisen leiman. Kaikki ovat tulleet tänne kuolemaa pakoon ja halauvat tehdä työtä Suomen hyväksi. Se on myös syytä panna merkille, että yksikään näistä mamuista ei ole tulossa makoilemaan sossun rahoilla tai ansisidonnaisella vuosikausiksi. He pyrkivät ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, eikä heitä kiinnosta Suomen perustuslain vastaiset TES-sopimukset. Kekäläisen Eerokin voi näistä valita jo ainakin kolme pätevää mamurekkakuskia laajenevaan kuljetusliikkeeseensä. Ainakin yksi näyttäisi olevan myös sopiva TVL:n töihin korjaamaan Suomen luhistuvia siltoja ja rappiolle päästettyjä teitä. Minua kiinnostaa myös tuo vaatturi, koska Suomessahan ei vaattureita enää ole ja minäkään en ole saanut kunnollista palvelua, kun on pitänut esim. ratkenneita housuja korjailla. Suomessa ei arvosteta vanhaa, aina pitää olla uutta ja se on tullut meille tosi kalliiksi. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 9.10.2015 17.22 |
| Akm tarkennus tietoihin sinulle ja kaikille muillekin, jotka ei ole huomanneet asiaa. Minä en ole kuljetusyrittäjä. Minun poikani on ja olen hänen firmassaan työssä,kuuluisassa vaiheessa, jäähdyttely ennen eläkettä, Mutta puhun asioista alan seniorin suulla. |
||
| alan kolmas mies | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 9.10.2015 21.06 |
| akm ei voi kaikkea tietää, mutta tietää, että Eero on ns. alan miehiä. alan miesten neuvoja kannattaa kuunnnella. alan miehet ovat paljon katselleet työntekoa, joten heillä on pitkä kokemus. Alan miehet eivät ole äkkinäsiä. Äkkinäsillä syntyy paljon sutta alussa. Tehdään asiat kiireellä, kun pitäisi tehdä vain joutuisasti. |
||
| konkurssitakana | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 9.10.2015 23.40 |
| No kerroppa eero miksi et ole yrittäjä enää? |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 10.10.2015 7.02 |
| No eeropa kertoo Sen kokoisen kuljetusyrityksen, joka minulla oli, yrittäjän oma työpanos on se kaikkein tarkein yrityksen tuloksenteon ja sitäkautta pystyssäpysymisen elinehto. Jos yrittäjän pumppu pettää, kuten minulla teki, yrityksen suunta on vain alaspäin. Vaihtoehdot ovat todella vähissä. Konkurssia ei kannata tehdä jos ei oo vähintään miljoona velkaa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Yle-uutisoi kuljettajakoulutuksella menee lujaa | 10.10.2015 15.31 |
| Nim. merkki konkurssitakana haluaa jostain syystä lyödä leimakirveellä yrittäjä Eero Kekäläistä otsaan. Eero antoi yllä ainakin minusta luotettavan selityksen yrityksensä konkurssin syistä. Minusta Eerolle kuuluisi yrittäjäpalkinto. Suomi on täynnä konkurssitakanan tapaisia puskista huutelijoita, joiden mielestä yrittäjä on rikollinen. Tällainen ajattelu on juurtunut valitettavan syvälle Suomessa etenkin demujen ja vasemmistolaisten ajatusmaailmaan. Vuosikymmeniä demut ja kommarit ovat pitäneet pahana, jos yritys tuottaa voittoa. Vuosikymmeniä demujen ja kommarien ajattelu on kulkenut latuja, että hyvä yritys on sellainen, joka tuottaa vain tappiota. Pari-kolmekymmentä vuotta sitten pankitkin piti meillä kansallistaa. Nykyään jopa vasemmistoliiton Jari Myllymäki totesi jo kuitenkin muistaakseni ennen viimeisiä vaaleja, että vasemmistonkin täytyy ruveta kuuntelemaan herkällä korvalla yrittäjiä. Jari lienee kuunnellut nuorta taloustieteilijä Suvi-Anne Siimestä, joka pääsi vihreälle oksalle ja ainakin minusta on esiintynyt hyvin asiallisesti. Jarihan on taas tehnyt jo veroaloitteenkin, jonka avulla pk-yrityksen ensimmäisen työtekijän palkkaamista helpotetaan. Toivottavasti Jari jaksaa painaa kaasua, koska pk-yrittäjät jos ketkä ovat tässä maassa ahtaalla. Minua ihmetyttää se, että Suomen konkurssilakia vähän korjattiin vuonna syyskuussa 2004, kun uusi konkurssilaki tuli voimaan. Maailmassa ei taida olla toista sellaista sivistysvaltiota, jossa tärkeä konkurssilaki on ollut voimassa 136 vuotta. Uusittu konkurssilaki paransi vain vähän vuodesta 1868 voimaan tullutta konkurssisääntöä. Minä luulen, että vuonna 1868 Suomessa elettiin vielä hyvinkin tiukasti oravanahka-aikaa. Eero kertoi yllä, että terveydelliset syyt ajoivat hänen yrityksensä konkurssiin. Selitys on ymmärrettävä. Yrittäjän elämä ei ole tässä maassa ruusuilla tanssimista. Konkurssi, vararikko tai bankrotti kuulostaa siltä, että yrittäjä ei ole huolehtinut asioistaan tai voi olla kysymyksessä myös liiallinen riskinotto. Hyvin harvoin, konkurssi johtuu rikollisesta tai edes moitittavasta toiminnasta. Harvemmin Suomessa kuitenkaan kukaan vaivautuu ottamaan selvää, mistä vararikko johtuu. Joka tapauksessa noin 90% Suomen konkursseista tulee vireille verottajan ja vakuutusyhtiöiden toimesta. Suomessa on esim. verottajalle annettu oikeus käynnistää ulosottoprosessi arvioverojen pohjalta, jota voidaan pitää hulluuden huippuna. Uskon, että tällainen menettely ei täytä mitään Suomen allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia tai EU-säädöksiä. Demujen Jutta Urpilaisen käynnistämä harmaan talouden jahti on osa tätä verottajan harjoittamaa yrittäjiin kohdistuvaa terroria ja mielivaltaa. Tuoreena tapauksena tuli äskettäin julkisuuteen tietoa, kun verottaja mätkäytti pienelle aloittelevalle helsinkiläiselle panimoyritykselle yli 230 000 euron verot. Edessä lienee yrityksen konkurssi, mutta yrittäjä ei taida antaa periksi, vaan siirtyy yrittämään Viroon. EK on pikkuisen piristynyt viime aikoina ja lähestynyt verottajaa, josko verovelkaisille voitaisiin antaa hieman maksuaikaa noiden raskaiden ja myös arvioverojen kanssa. Tiettävästi aivan viime aikoina verottaja onkin jo todennut, että ei taida olla mitään mieltä siinä, että vähäpätöisten verorikkeiden takia pk-yritysten toiminta tehdään Suomessa mahdottomaksi. Suomessa olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että meillä on nykyään jo ainakin 350 000 sellaista henkilöä, jolla on luottohäiriömerkintä ja luku kasvaa nykymenolla helposti noin 500 000 lähivuosina. Kyllä lainsäätäjänkin olisi aika puuttua tähän kehitykseen, kun kohta lähes yksi neljännes Suomen kyvykkäimmästä työvoimasta on jo ajettu taloudellisesti täydelliseen umpikujaan. Monessa tapauksessa kysymys on samasta rangaistuksesta, jonka hiihtovalmentaja Kyrö sai Lahden doping-jupakan johdosta- elinikäinen toimitsijakielto. Lainsäätäjien olisi hyvä ottaa mallia vaikka USA:n konkurssilainsäädännöstä, jossa pyrkimyksenä ei ole yrittäjän tappaminen vaan opettaminen. Sikäläinen lainsäädäntö mahdollistaa sen, että epäonnistunutta yrittäjää ei leimata ja hän voi aloittaa vararikon jälkeen yrittämisen uudestaan, koska konkurssimenettelyssä hän koko omaisuuttaan ei varasteta. USA:ssa konkurssia pidetäänkin hyvänä oppimiskokemuksena. Nyt Suomessa usein vieraillut ja Niinistön kanssa puhelimessa äskettäin keskustellut Putin näyttää ottaneen mallia Suomen hyviksi havaituista konkurssikäytännöistä. Venäjälläkin kuuluu olevan tulossa voimaan uusi konkurssilaki. Asiantuntijat ovat ennakoineet, että peräti 40 miljoonaa venäläistä ajetaan konkurssiin. Aika iso suonenisku, kun Venäjällä on asukkaita muistaakseni noin 141 miljoonaa ja väestö vähenee koko ajan. Minä ihmettelen, miksi Putin haluaa noin kovalla kädellä kurittaa venäläisiä. Ehkä syy on siinä, että Vladimirovich on itse niin hyvä tekemään maaleja nappisyötöstä jääkiekossa. |
||