Keskustelu
| alan kolmas mies | Isot kalat kiinni | 17.10.2015 20.51 |
| Eilisessä A-studiossa oli taas YLE:ltä täydellinen pohjanoteeraus, kun studioon oli kutsuttu harmaan talouden jahtaajat sekä poliisista että myös ammattiyhdistyliikkeen puolelta. Syytettyjen penkille oli istutettu nuori mamutaustainen pizzeria-yrittäjä, joka veljensä kanssa koettaa tienata elantoaan ja pystyy myymään pizzoja täysin laillisesti 6 eurolla. Korkearvoinen harmaan talouden jahtaajana esiintynyt poliisi kertoi, että harmaan talouden tutkimuksissa on saatu kiinni harmaata taloutta jo koko maassa peräti 47 milj. euroa, kun harmaan talouden jahtiin on uhrattu muistaakseni lähes 40 milj. euroa. Poliisi ja MaRan toimitusjohtaja esittivät kirkkainen silmin, että ravintola-ala on pantu erityisen kovaan syyniin, kun alalla harmaata taloutta on jopa 10% liikevaidosta. Hesarissa taas raportitiin torstaina, että ravintola-alalla harmaata taloutta on 460 milj. euroa ja harmaan talouden kokonaislasku Suomessa on 4 000 milj. euroa eli vähän alle 2% Suomen koko bruttokansantuotteesta. Ravintola-ala on pahimpia harmaan talouden harjoittajia rakennusalan jälkeen. Toistaiseksi kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt kertomaan, mitä on tämä harmaa talous. Harmaata taloutta ei tietenkään ole se, että joku yrittäjä pystyy tuottamaan laillisesesti joitakin tuotteita halvemmalla kuin muut alan yrittäjät keskimäärin. Markkinatalouteen kuuluu vapaa kilpailu ja tästä syystä sellaiset yrittäjät, joiden tuottavuus on paras, pystyy tietysti myymään tuotteita halvemmalla kuin kilpailijat. MaRan toimitusjohtaja vetosi eilen johonkin kustannusmalliin, johon tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja kaikki kustannuserät on indeksoitu erilaisille yrityksille. Tällaisella Tilastokeskuksen mallilla ei ole minkäänlaista todistusvoimaa, koska se ei voi mitenkään simuloida yksittäistä yritystä, joka sitä paisti voi myydä useita tuotteitaan aivan eri hinnoin. Yksittäisen pizzayrittäjän myymät juomatkin on osa palvelua jne. Harmaan talouden tutkijoiden kannattaa keskittyä esim. Valion tapaisiin monopoliorganisaatioihin, jotka estääkseen vapaata kilpailua voivat hinnoitella esim. myymänsä maitolitran hinnan vaikka 20 senttiin litralta, kun Valio kuorii sitten ruhtinaalliset voitot esim. juustoista. Muistaakseni kilpailuvirasto onkin antanut Valiolle jo noin 90 milj. euron sakot määräävän markkina-aseman laittomasta hyväksi käytöstä. Tietysti Valio on valittanut tästä ikävästä asiasta, jolla kähmintä on saatu siirretyä taas muutaman vuoden päähän. Jos Valiokin olisi myynyt maitonsa markkinahinnalla, niin todennäköissti valtion ja kuntien verotulotkin olisivat kasvaneet kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa. Nuori pizzeriayrittäjä yritti puolustautua harmaan talouden jahtaajia vastaan ja totesi, että ainakin hänen yrityksessään saadaan 200 kpl pizza-aihiota yhdestä vehäjaupussista, kun tehdään tarpeeksi ohut pizza. En vielä ole selvittänyt laajemmalti, mitä vehnäjauhopussi maksaa esim. tukussa, mutta arvelen, että ei ainakaan 1.5 euroa. Jos arveluni on oikea, niin nuoren yrittäjän pizzapohjan hinnat on korkeintaan suunnilleen 0.75 senttiä. Kauppareissullani kuitenkin tarkistin juuri Lidlissä, että vehnäjauhopussi maksaa siellä 0.87-1.49 euroa tuotteesta riippuen. Tukusta pussi lähtee varmasti huomattavasti halvemmalla. Kun ei lastaa hirveitä juustomääriä ja ananaksia pohjan päälle, niin voihan raaka-aineiden hinta nousta ehkä 10-15 senttiin per pizza. Jos pizza myydään ulos esim. 6 euroon, niin kyllä siinä ihan kohtuulliset marginaalit vielä jää. Lidlissä Atrian valmispizza muuten maksaa vain 0.60 euroa per pizza. Atrian pizza on varmasti huomattavsti pienempi kuin syyllistetyn pizzayrittäjän pizza, mutta jos Atrian pizzan koko kasvatetaan vaikka kolminketaiseksi, niin senkin pystyy myymään helposti pizzeriasta ulos 6.00 eurolla. Tietenkään pizzerian palkkalistoille ei pidä ottaa ainuttakaan TES-sopimuksen alaista palkollista, josta ei pääse millään eroon, jos sattuu halvat pizzat menemään huonosti kaupaksi. Pizza-yrittäjien puolustukseksi on myös todettava, että pizza ei ole perinteinen suomalainen ruoka, jonka kustannusrakenteesta SAK on huolissaan. Epäilen sitä, että nämä Suomen kateelliset kantasuomalaiset pizza-yrittäjät eivät oikein osaa valmistaa pizzaa, vaan tekevät sen aivan liian paksuna. Itse olen joskus seurannut pizzan paistoa ihan Italiaa myöten suurella mielenkinnolla. Erityisesti jäi mieleen, miten se ohut pizzan pohja levitetään sormella ilmassa pyörittämällä. Tähän ei kantasuomalaiset pizzan paistajat kykenä. Tästäkin syystä SAK:n Tilastopizzan valmistaminen tulee ylettömän paksuna aivan liian kalliiksi. Huippukokki Jyrki Sukula piti myös äskettäin Juha Sipilän jälkeen vakavan televisiopuheen Suomen kansalle. Jyrki ei lukenut puhetta paperista kuten Sipilä, vaan kertoi ihan vain kokemuksesta, että Suomessa ravintola-ala on tapettu loputtomilla normeilla ja säädöksillä, joihin kuuluu mm. työskentely tuplapalkoilla sunnuntaisin. Jos nämä normit puretaan, niin Jyrki lupasi heti ravintola-alalle 20 000 uutta työpaikkaa mm. monille pätkätyöläisille. Pizzeria-yrittäjien ajojahti hävettää!! YLE:n taholta tällaisen viesti levittäminen täyttää rikolliset piirteet ja antaa Suomesta varsin omituisen kuvan ulkomailla. Poliisin, Ay-liikkeen ja verottajan yhteistyössä käynnistämä harmaan talouden jahti on jo noteerattu johtavissa kansainvälisissä lehdissä. Jahdissa kysymys on kateudesta, jossa kannustetaan ihmisiä perustuslain vastaiseen toimintaan yhtä ammattikuntaa kohtaan. Perustuslakihan turvaa jokaiselle suomalaiselle ammatin ja elinkeinon harjoittamisen. AY-liikkellä tai verottajalla ei voi olla oikeutta vaikeuttaa ja jopa estää jonkun suomalaisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen. Harmaan talouden selvittelijöiden kannattaisi pk-yrittäjien sijasta keskittyä ns. isoihin kaloihin. Juankoskellakin tällainen iso harmaa hauki on uiskennellut vapaasti jo vuodesta 2011 lähtien, eikä poliisi, verottaja tai Paperiliitto ole millään tavoin puuttunut harmaan hauen liikkeisiin, joka on päässyt aterialle myös Juankosken kaupungin veronmaksajien niukaan pöytään. Tämä harmaa hauki on jo yksinään niellyt veronmaksajien ja muiden suomalaisten kuten esimerkiksi Säyneisen koululaisten rahoja ainakin 30 milj. euron edestä, eikä kukaan Suomen viranomaisista ole vielä puuttunut tähän harmaaseen peliin. Luku on yksinään jo samaa luokkaa, kuin 1000 vuosikaupalla harmaan talouden kimpussa häärineen viranomaisen aikaansaannos omalla kampanjallaan. Olisi erittäin hyvä, että harmaan talouden yksikkö ottaisi myös tutkittavaksi esim. tapauksen Savon Kuituverkko Oy, jossa yrittäjä näyttää selvästi kiertäneen kirjapitolain säännöksiä, kun verkkoliittymiä myydään selvästi alle todellisten laskennallisten kustannusten. Yrittäjä näyttää unohtaneen tuotteita myydessään lähes kokonaan mm. asianmukaiset poistot. Isoja harmaita haukia kalastettaessa harmaan talouden tutkimusryhmän kannattaa kiinnittää huomiota myös kaikenlaisiin epämääräisiin tilitarkastustoimistoihin, jotka valvovat isoja harmaita haukia. Yleisesti on tiedossa, että tilintarkastus on erittäin kannattavaa puuhaa. Eilenkin Kauppalehti raportoi, että tilintarkastustoimistojan sijoitetun pääoman tuotto on ollut 35.5% menneellä kolmivuotiskaudella. Hotelleissa se on ollut vain 3.7%. Yleisesti on myös tiedossa, että tilintarkastustoimistot ovat ketjuuntuneet ja usein kansainvälisten isojen toimistojen omistamia. Näissä toimistoissa on havaittu runsaasti isojakin rötöksiä ja aivan varmasti näiden yhtiöiden lonkerot ulottuvat tietysti veroparatiisehin saakka. Savon Kuituverkon ja Tratta PBF:n tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset näyttävät kopiokoneilla tehdyltä, eikä myöskään Juankosken kaupungin viimeisimmät tilintarkastuskertomuksetkaan kestä päivän valoa. Harmaan talouden kommandojen kannattaa keskittyä oleelliseen. Ehkä silloin havaitaan myös se, että Suomi on läpeensä korruptoitunut maa, vaikka virallisesti meillä korruptiota ei ole lainkaan. |
||