Keskustelu

« Takaisin
PVHeikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 15.48
Moro,
olen kyllästynyt sivuillamme tyhjäpäiden jorinaan. Nämä trollit tietävät, että Heikki Salonen on kovan luokan tekijä ja profeettamainen metsäkonsultti.
Tässä esimerkki Talous-uutisten artikkelista:
"
Aikakauslehtipaperi tuottaa tänä vuonna raskaita tappioita

Metsäteollisuuskonsultti arvioi alan vaikeuksien jatkuvan vielä vuosia



21.8.2002 (päivitetty 22.8.2002 06:00)

Marko Erola, Ismo Virta

Kommentteja 0 kpl




Lisää suosikkeihin



Lähetä kaverille

Tulosta (HTML)

Tallenna (PDF)




in

Share
.





Päällystetyt, mekaanisesta massasta valmistetut aikakauslehtipaperit tuottavat tänä vuonna useimmille tekijöilleen raskaat tappiot, osoittavat metsäteollisuuskonsultti Heikki J.W. Salosen tehdaskohtaisen simulaatiomallin tulokset.

Päällystetyt aikakauslehtipaperit, kuten lwc, ovat suomalaisyhtiöiden perinteinen vahva laji. Alan selvä ykkönen on UPM-Kymmene, Euroopan kakkonen on Stora Enso ja kolmanneksi suurin on M-real. Suomalaisrintaman kapasiteetilla mitaten rikkoo vain italialainen Cartiere Burgo, joka kiilaa neljänneksi ennen Myllykoskea.

Salosen mallin mukaan aikakauslehtipaperikoneiden 82 prosentin keskimääräiset käyntiasteet ja nykyiset hinnat johtavat lohduttomaan tilanteeseen, jossa paperilajin kolmestatoista valmistajasta yhdeksän tuottaa tappiota eivätkä loputkaan yllä enää takavuosien hyviin sitoutuneen pääoman tuottoihin.

Suomalaisyhtiöiden kannalta lohdullista on että voittoihin kykenevät joukosta sekä UPM-Kymmene että M-real. Myllykoski on kuitenkin jo lievästi tappiollinen ja Stora Enso painuu selvästi negatiivisen tuoton puolelle.

Isot koneet auttavat

Alan suurimpien UPM-Kymmenen ja Stora Enson iso kannattavuusero selittyy Salosen mukaan konekannan laadulla. UPM-Kymmenen koneet ovat lähes pelkästään suuria, vain kaksi niistä tekee vuodessa alle 200 000 tonnia paperia. Stora Enson koneista puolestaan vain kaksi tekee vuodessa enemmän kuin 200 000 tonnia. UPM-Kymmenen koneet ovat keskimäärin lähes kaksi kertaa Stora Enson koneiden kokoisia.

Osavuosikatsauksetkin ovat kertoneet kummankin yhtiön aikakauslehtipaperituotannon tuloksen romahduksesta tänä vuonna. UPM-Kymmenen liikevoittoprosentti alalla oli silti vielä toisella vuosineljänneksellä 8,5, Stora Enson noin nolla.

Stora Enson eurooppalaisista aikakauslehtipaperikoneista useimmat ovat alkujaan kotoisin Storan ostamasta Feldmuhlesta. Ne ovat pieniä ja sijaitsevat kalliin sähkön ja työvoiman Saksassa.

Päällystetyn aikakauslehtipaperin markkina-ankeus johtuu ylikapasiteetista. Euroopan kysyntä on kuusi miljoonaa tonnia vuodessa mutta valmistajilla on kapasiteettia yhdeksän miljoonan tonnin tekoon. Päällystämättömän aikakauslehtipaperin ylikapasiteetti ei ole yhtä suuri.

Salosen mukaan esimerkiksi lwc:n tilannetta hankaloittaa kysynnän rakenteen muutos. Asiakkaat ovat alkaneet suosia paremman painojäljen mahdollistavia päällystettyjä hienopapereita, joita pystytään jo jättikokoisissa uusissa tehtaissa myös tuottamaan melko edullisesti. Esimerkiksi mainospainotuotteissa ja aikakauslehdissä päällystetyt hienopaperit ja mekaanisesta massasta valmistetut päällystetyt aikakauslehtipaperit kilpailevat keskenään.

Ylikapasiteettia riittää kauan

Salonen ennustaa vaikeuksien jatkuvan pitkään.

? Näyttää siltä, että kysyntä ei juuri parane kahteen vuoteen, sanoo Salonen. Hän ei usko mainonnan kääntyvän nopeasti uuteen kasvuun, koska esimerkiksi isoista mainostajista pankit ja vakuutusyhtiöt ovat kärsineet pahasti teknokrapulasta ja osakekurssien laskusta.

Heikoimmat keskieurooppalaiset yhtiöt ovat vaarassa mennä nurin, mutta niidenkään mahdolliset konkurssit eivät markkinatilannetta muuttaisi, pikemmin päinvastoin. Paperitehdas ei konkurssissa häviä mihinkään ja konkurssin jälkeen joku tekee tehtaassa paperia kevyemmällä taseella.

30 vuotta alalla työskennelleen Salosen simulaattori laskee kannattavuutta yhtiö- tai maakohtaisesti, mutta myös tehtaittain, linjoittain ja tuotteittain. Malli tuottaa tuloslaskelmat yksiköille kulloisellakin hinta- ja kustannustasolla sekä käyttöasteella. Tietokannassa on 190 tehtaan tiedot. Amerikkalaiset tehtaat eivät ole mukana, koska niistä ei ole saatavilla tarvittavia tietoja.

Amerikkalaisissa tehtaissa tilanne ei paperimarkkinoiden perusteella ole ainakaan parempi kuin eurooppalaisissa tehtaissa"
PVRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 15.51
Tässä kansalliskirjaston pari näytettä tutkimuksista:
"
Brazilian tsunami soars on Green Gold Championships top ranks in 2003.

Artikkeli

Tekijä: Salonen, Heikki J. W. Julkaistu: 2005


Sisältyy julkaisuun: Paperi ja puu 87 (2005) : 4, s. 253-256


Kansalliskirjasto - Arto


Ei saatavuustietoja














Metsäteollisuuden strategiat uusille urille

Artikkeli

Tekijä: Salonen, Heikki J. W. Julkaistu: 1992


Sisältyy julkaisuun: Kansantaloudellinen aikakauskirja 88(1992) : 3, s. 380-392, 393-395, 396-398


Kansalliskirjasto - Arto


Ei saatavuustietoja
PVRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 15.53
Moro,
koulutus on kovaa luokkaa:
"Education





Technical University of Helsinki & Helsinki University of Economics

Master of Engineering & Bachelor of Business Adminisration, Paper Science and Engineering & Business Mathematics, Marketing

1967 ? 1974"
PVRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 16.00
Ja vielä seurakin on aika nimekästä:
Heinonen, VTK, Helsinki
Heli Heiskanen, YTM, tutkija, Oulun yliopisto
Seija Ilmakunnas, VTL, erikoistutkija, Helsingin
kaupungin tietokeskus
Ilkka Kajaste, VTK, vs. finanssineuvos, Valtionvarainministeriö
Jouko Kinnunen, KTM, tutkija, Helsingin
kauppakorkeakoulu
Antti Kulmala, FT, professori, Ilmatieteen laitos
Jari Kuuluvainen, FD, erikoistutkija, Metsäntutkimuslaitos
Tuomas Larjavaara, KTT, dosentti, johtaja,
Suomen Vientiluotto Oy
Jussi Mustonen, VTL, pääekonomisti, Kansallisosakepankki
Ilmo Mäenpää, FT, erikoistutkija, dosentti,
Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitos
Matti Pohjola, PhD, professori, Helsingin
kauppakorkeakoulu
Mikko Puhakka, PhD, professori, Lapin yliopisto
Olavi Rantala, VTT, tutkija, Elinkeinoelämän
Tutkimuslaitos
Veikko Reinikainen, KTT, apulaisprofessori,
va. professori, Turun kauppakorkeakoulu
Sinikka Salo, VTT, vt. apulaisprofessori, Helsingin
yliopisto
Heikki, J. W. Salonen, Dl, ekonomi, johtaja,
Ekono/CTS Consulting Oy
Rauli Svento, FT, yliassistentti, Oulun yliopisto
Sakari Uimonen, VTL, tutkimusassistentti,
Suomen Akatemia
Vesa Vihriälä, VTL, toimistopäällikkö, Suomen
Pankki
Markku Wallin, VTL, ympäristösihteeri, Suomen
Ammattiliittojen Keskusjärjestö
Alpo Willman, VTT, projektiohjaaja, Suomen
Pankki
425"
Tähän seuraan pääsee vain "alansa profeetat".
PRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 16.02
Moro,
ymmärrän tyhjäpäiden paskanjorinat, mutta vain siksi, että tiedän sen, että aina vituttaa kun muut ovat tietäjiä ja taitajia ja itse on perseestä. Älyllisesti.
PVRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 16.10
Heikiltä löytyy tutkimustuloksia Jenkeissä, Brasiliassa, parhaissa yliopistoissa maailmassa ja lehtiartikkeleitä kaikissa parhaissa talouslehdissä. Googlatkaa.

Tässä yksi esimerkki:
"
PPI (PULP & PAPER INTERNATIONAL) MAGAZINE: Dark clouds on the horizon for European coated woodfrees


By Heikki JW Salonen

SAN FRANCISCO, lokakuuta. 1, 1998 (Viewpoint) - Western Europe is clearly the world's leading "
erityisasiantuntijaRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 16.22
Metsänhoitaja Rainer Häggblom ja kauppatieteilijä Krister Björkqvist eivät yllä lähellekään Heikki J.W.Salosen kompetenssia metsäteollisuusosaajina, jostain sosiaalityöntekijästä puhumattakaan.
alan miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 17.26
Heikki tuossa yllä hehkuttaa pelkästään koneiden kokoa. Miksi olisi siis investoinut Euroopan pienimpään taivekartonkitehtaaseen?

Juankoskella on näköjään vieläkin uskoa kartonkitehtaaseensa. Siellähän ei ole muuta kuin tehtaan raamit. Ei mitään mahdollisuuksia - muuta kuin simulointimalleissa, joihin voi laittaa haluamansa muuttujat.
PVRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 17.38
Moro,
ja muistellaan YLE:n uutista, jossa Juankosken kaupunki ja PB:n "omistaja" kertoivat Heikin antaneen vääriä tietoja PB:sta:
"

Stromsdalin ostajaehdokas kiistää mustamaalauksen

Juankosken suljetusta kartonkitehtaasta kiinnostuneen venäläisostajan edustaja kiistää mustamaalanneensa vahvinta ostajaehdokasta Premium Board -yhtiötä. Mustamaalauksesta ovat olleet huolissaan Premium Boardin omistaja Val Samoriz sekä Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko.

Stromsdalin kartonkitehdas Juankoskella

Kuva: YLE

Venäläistaustaisen New Stroms -yhtiön kehitysjohtaja Heikki J.W. Salonen sanoo, että yhtiö teki Stromsdalista tarjouksen jo helmikuussa, ja nyt heillä on valmius tehdä uusi tarjous.

- Päivitetty tarjous lähetetään heti tämän meneillään olevan aiesopimusajan jälkeen. Meistä näyttää siltä, että aiesopimus perustuu sellaisiin vakuusarvoihin erään kohteen osalta, että se ei voi toteutua. Näin meille avautuu ehkä mahdollisuus tehdä tarjous, Salonen sanoo.

Stromsdalista aiesopimuksen tehneestä Premium Boardista liikkuu nyt huhuja esimerkiksi sen mahdollisista talousvaikeuksista.

-Minä en ole näiden huhujen takana. Ne ovat julkisia tietoja ja nähtävästi olleet saatavilla. Ja kyllä media on aika taitava näitä kaivelemaan. Meidän taholta ei ole mitään mustamaalauskampanjaa. Me olemme tuoneet oman näkemyksemme esiin ja pyrimme tarjoamaan nyt koko pesän lunastamista, Salonen kiistää.

Stromsdalin konkurssipesä on sopinut, ettei se neuvottele muiden kuin Premium Boardin kanssa aiesopimuksen aikana. Lopullinen kauppakirja on tarkoitus allekirjoittaa kuun vaihteessa."

Taisi olla vain kysymys oikeista tiedoista.
alan miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 20.19
Viisaampana jäävään itseni täällä esitetystä Heikin ja Rainerin paremmuuden määrittelystä, mutta suosittelen kysymään Mauri Pekkariselta.
MonikaRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.25.10.2015 21.01
Oletko- alan mies- läheinen jommallekummalle. Siitäkö jääväys. Vai oletko muuten vaan niin viisas, että et ymmärrä edes jäävi-sanaa.
heikkiRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.26.10.2015 0.24
Olen imarreltu Moro Pekan vuodattamista joistakin itseäni koskevista taannoisista referensseistä.

Minulla ei kuitenkaan ole mitään tarvetta lähteä kissanhännän nostoon tekemisilläni.

Jo lähes 10 vuotta olen taustavoimieni kanssa kuitenkin ollut huolestunut ja myös kiinnostunut Römssyn kartonkitehtaasta.

Valitettavasti asiat meni Römssyn kohdalla niin kuin menivät keväällä 2011. Sen verran voin tietysti mainita, että Samovaari-miesten hanke meni jo heti alussa pieleen, kun hankkeen puuhamiehilla ei ollut oikeasti mitään tietämystä kartonkiteollisuudesta, siihen liittyvästä tekniikasta eikä myöskään markkinoista.

Kaikki alan miehet tietää sen, että pelkkä viisi milj. euroa kaupungin kassasta on kuin hyttysen kusi Itämeressä, kun aletaan puhua kartonkiteollisuuden kehittämistarpeista ja siitä osaamisesta, millä tehdas olisi saatu oikeasti ajoon.

Nythän Samovaari-miehillä tarkoituksena oli vain siirtää mahdollisimman nopeasti Handelsbankenilta ja Finnveralta lainatut 18.5 milj. euroa mm. Faroconin kautta Maltalle. Tässä missionissaan Tratta PBF on onnistunut erinomaisen hyvin ja puuhamiehet ovat tehneet nätit tilit. Sitä ei voi kukaan kiistää.

Tästä syystä Samovaari-yhtiöiden puuhamiehet jättivät myös tahallisesti seuraamatta Handelsbankeni ja Finnveran lainoihin sekä takausopimukseen liittyneiden kovenanttien kehityksen, mikä johti kaupungin kannalta massiivisiin taloudellisiin menetyksiin.

Tratta PBF -näytelmästä on vasta ensimmäinen näytös katsottu. Nyt on lyhyt väliaika ja kohta alkaa toinen näytös ja finaali. Sitten esirippu laskeutuu.
Eero KekäläinenRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.26.10.2015 12.23
Kyllä PV kin on asioista jyvällä. Maalaisjärjen käyttö on sallittua ja yleensä varsin suotavaa, vanha savolainen lause. Puhumattakaan Heikistä, joka on alan ammattilainen. Jos lähdetään tekemään bisnestä täysin uudelle alalle, kuten Vallusetä teki, tarvis kuitenkin olla jotakin hajua alalta. Mut Vallusetä haistoi nenässään vain dollarintuoksun ja tyhmän juankosken dirikan petterin. PV on nyt lyönyt pöytään niin vahvoja faktoja, et ei enää liene kenellekkään epäselvää, mistä on kysymys.
Nyt on tähän päädytty !!! Katsotaan vähän myöhemmin, mitä tästä seuraa
PVRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.26.10.2015 17.23
Moro,
tutkijana on todettava Heikki JW Salosen laaja kirjallinen tuotanto, esitelmät, luennot ympäri maailman parhaita yliopistoja ja lehtiartikkeleita.
Esimerkiksi hänen metsäteollisuudesta kertovat tiedekirjat ovat päässeet kansalliskirjastoon, mikä jo itsestään todistaa hänen tietomäärästään.
Tässäkin on mainio esimerkki siitä, että Heikkiä pidetään todellisena tietäjänä:
"ESITELMIÄ
Jussi Mustonen: Suomen talouskriisi: pettukuurin kautta parempaan aikaan (s. 370)
Vesa Vihriälä: Rahoituskriisi pikemminkin kuin luottolama (s. 375)
Heikki J.W. Salonen: Metsäteollisuuden strategiat (s. 380)
Ilkka Kajaste: Metsäteollisuuden kriisi ja yhdentyvä Eurooppa (s. 393)
Jari Kuuluvainen: Metsäteollisuudesta
Tämä esimerkki oli muisstaakseni yliopiston lähdematriaalikirjastosta.
ProfessoriRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.27.10.2015 14.37
Heikki J W Salonen on yksi maailman parhaista asiantuntijoista metsäteollisuuden alalla. Hän on esitelmöinyt asiasta Jenkeissä, Etelä-Amerikassa, Euroopassa ja onneksi myös Suomen yliopistoissa. Esitelmöinyt ja kirjoittanut tieteellisiä kirjoituksia.
Olen yksi Heikkiä kuunnelluthenkilö ja olen siitä hyvin iloinen.
Jatka vaan Heikki tärkeää tehtävääsi.
Ikkunapöydän raatiRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 11.39
Meitä kiinnostaa eniten Juankoskella toteutettu n. 16 milj. euron verovarojen puhallus. Paljonko saamme takaisin ja keneltä?
Heikki on tehnyt asiantuntemustaan ja analyysejään hyödyntäen valtavan työn Juankosken oikeuksien säilyttämiseksi.
Kepumafia on tehnyt kaikkensa viivyttääkseen syyllisten esiin saamista ja salatakseen kuntalaisilta sen, mitä todella on tehty. Toinen kysymys on, mihin rahat on viety.
Tämä veronmaksajien puolustaminen on Heikiltä osoitus sellaisesta sydämen sivistyksestä, joka Juankosken johdolta täysin puuttuu.
Ihmettelemme ikkunapöydässä, miten hallituksen jäsenet kehtaavat olla julkisesti yhteistyössä kaupunginjohtajan kanssa.
alan miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 14.16
Pysyäkseni otsikon aiheessa muistutan, että konsultit ovat aika pitkälle vastuussa Suomen suurimmista tappioista, jotka syntyivät, kun heidän suosituksestaan metsäteollisuusyritykset kansainvälistyivät.

Kuisman tohtorinväitös tarkastelee juuri tätä eli ollako yhdessä lajissa kansainvälinen vai monessa lajissa mannermainen. Suomen menetys on ollut kymmeniä miljardeja tuossa kysymyksessä.

Esimerkiksi Jukka Härmälän työhistoriaan sisältyy Consolidated Papersin osto vuonna 2000. Se oli yksi Suomen taloushistorian suurimmista ja epäonnistuneimmista yrityskaupoista. Yhtiön ostohinta vuonna 2000 oli 5 mrd EUR ja myyntihinta v. 2007 NewPage-paperiyhtiölle 1,8 mrd EUR. DI-työ (2010) arvioi tappioiksi 2-2,7 mrd.

Minä tunnen muutaman Norske Skogin kaverin, jotka kiroavat sitä, kun ovat osallistuneet henkilöstöantiin ja menettäneet suuria summia uskomalla konsultteja.
valekonsulttiRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 17.07
Onko sielläkin (Norske Skogilla) ollut Vision Hunters ja Häggblom & Björkqvist konsulttina? Vakuuttavaa jälkeä ja oikeita jalokiviä CV:ihin lisättäväksi. Ainakaan Juankoskella he eivät ole tehneet mitään sen jälkeen, kun Premium Boardin kassa on putsattu.
New Stroms ei olisi maksanut lahjuksia Juankosken johdolle, joten tyhmäkin ymmärtää nyt, miksi Premium Board ja ukrainalainen monitoimimies valittiin keulakuvaksi.
alan miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 17.33
Juankoski on muuten niin pieni case, että Rainerin CV:ssä ei ole lainkaan mainintaa siitä.
alan kolmas miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 17.41
alan miestä ja Heimoa ottaa jostain syystä päähän, että akm on tehnyt pitkän päivätyön konsulttimaailmassa ja myös opetustehtävissä. En ymmärrä mitä pahaa siinä voi olla.

alan mieskin on ollut pitkään konsulttina, mutta ainakaan minulla ei ole tarvetta, eikä taitoa lähtea arvioimaan alan miehen töitä.

alan mies näyttää löytäneen netistä Mika Kuisman väitöskirjan, jossa tri Kuisma oli asiallisesti siteerannut myös Derneconin noin 15 vuotta sitten suorittamaa yhtä metsäteollisuusyritysten performanssitutkimusta.

Kuisman näkökulma on väitöskirjassaan kokonaan toinen kuin on ollut Derneconin kauan sitten suorittamissa monissa globaaleissa tutkimuksissa.

Kuisma on tutkinut ansiokkaasti metsäyritysten ympäristöjohtamista, mutta metsäteollisuuden tuote- ja kehitysstrategioden tutkimus näyttää jääneen vähän pimentoon.

Dernecon ei ole tehnyt tohtorin väistöskirjaa Kuisman referoimassa tutkimuksessaan, vaan selvittänyt lähinnä sen, mikä yritys lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä on menestynyt parhaiten keskeisten taloudellisten indikaattorien valossa. Jos oikein muistan, niin tuossa selvityksessä oli myös alustavasti tutkittu tuotevalikoiman merkitystä taloudellisen menestyksen selittäjänä. Ympäristökysymyksiä ei selvityksessä ollut tarvetta edes tutkia.

Enronin mentyä aikoinaan jättiläishuijauksen vuoksi konkurssiin Dernecon halusi myös simulointien avulla läpivalaista metsäteollisuusyritysten tuotesegmenttien performanssin, jotta paremmin voidaan seurata erilaisten firmojen taloudellista suoriutumista. Nykyäänhän tuosta taloudellisesta suoriutumisesta raportoidaan yleensä kvarttaaleittain vain noin neljä lukua, vaikka tuotesegmentissa olisi esim. 15 paperitehdasta.

Tuotesegmenttien koostuksen muutelu on myös yleistä ja tällä tavalla voidaan helposti johtaa sijoittajia harhaan.

Simulointitulos oli hyvä. Esim. Stora Enson tapauksessa päästiin hienopapereissa (joihin kuului myös useita USA:sta ostettuja kannattamattomia tehtaita) vain noin 1%:n päähän vuosikertomuksessa esitetyistä segmentin suoriutumista kuvaavista kokonaisluvuista. Myös muissa tuoteryhmissä selitysaste oli samaa luokkaa.

Olen kauan seurannut Suomen metsäteollisuuden kansainvälistymis- ja tuotestrategioita sekä yritysjärjestelyjä.

Niistä ei voi valitettavsti aina antaa korkeita pisteitä.Tosin hyvää arvosanaa ei voi antaa monista muistakaan suomalaisten yritysten kansainvälistymisyrityksistä. Outokummun karmea suoritus ja toimitusjohtajalle myönnetty "hyvän miehen lisä" on tästä erinomainen tuore esimerkki.

Fortumillakin on Siperiassa muhimassa melkoinen aikapommi, mutta kukaan ei tiedä, milloin se on viritetty laukeamaan. Fortumissahan on jo moneen kertaan ehditty antamaan noita "hyvän miehen lisiä".

Olen myös keskustellut mm. SE:n akvisitioista, mutta selvityksissä kävi ilmi jo Pentti Salmen aikana, että Amerikassa ei ole mitään sellaista kapasiteettia, jonka hankinta kiinnostaisi Enso Gutzeitia. Penttihän oli tehnyt pitkän päivätyön, että oli päässyt irtautumaan kannattamattomasta BC:n Kitimatin tehtaasta.

Consolidated Papersin hankinta oli tietysti iso virhe, mutta Jukka Härmälä ei ole sitä yksinään päättänyt. Vastuun kantaa päätöksestä SE:n hallitus, joka on käyttänyt hyväkseen parhaaksi katsomiaan konsultteja. Tällaisia konsultteja löytyy mm. investointipankiirien palkkalistoilta ja suurista metsäalan konsulttitoimistoista. Suosituksia tehdään sen mukaan, mikä tuottaa konsulteille parhaan tuloksen.

akm:lle on aina ollut periaatteena tuottaa konsulttipalveluja, jonka avulla asiakas saa parhaan mahdollisen hyödyn kulloiseenkin ongelmaansa. Tästä syystä on ollut kiinnostavaa keskustella useiden amerikkalaisten, ruotsalaisten ja monien muiden ulkomaisten yritysjohtajien kanssa.

Usein olen todennut, että Suomessa olisi kannattanut seurata esim. SCA:n kehitysstrategioita, niin ei olisi tullut niin suuria virheitä, kun mm. kansainvälisille markkinoille on pyritty tai on tehty isoja investointeja.

Akvisitioiden osalta esim. SCA:lla on ollut aivan toinen strategia kuin suomalaisilla. SCA:lla päätavoitteena ei ole ollut omistaa jotain tehdasta, vaan hallita jotain markkinaa. Siinä on iso ero.

Suomessa on aivan liikaa tavoiteltu suurta yrityskokoa, kun yritysjohtajien pitäisi tavoitella mahdollisimman suurta yrityksen arvoa eli EVA:a (Economic Value Added). Itse olen käyttänyt siitä leikillisesti myös paremmin suomen kieleen istuvaa termiä "Herrojen EVA". Tämä asia oli unohtunut myös SE:n käyttämiltä konsulteilta, kun uskottiin mm. LWC- ja CWF-paperien ikuiseen lentoon USA:ssa.

Heimolle sellainen vinkki, että Juankoskella NS on koko ajan alusta lähtien tavoitellut mahdollisimman suurta "Herrojen EVAa".
alan miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 18.19
Kysymys akm:lle eli kun olet sanonut olleesi Pöyryn palveluksessa ja samaan aikaan on Rainer ollut konsultoinnin johtajana, niin miksi ette laittaneet Stromsdalia kuntoon. Olethan sanonut konsultoineesi myös sitä.

Miksi olet nyt sitten niin epälojaali entiselle esimiehellesi? Virheitähän tekee jokainen konsultti - myös Heikki.
alan kolmas miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 18.49
alan mies ei ole seurannut metsäteollisuutta tuloksenteon näkökulmasta nähtävästi koskaan, kun yrittää nyt jotenkin kumota Derneconin noin 15 vuotta sitten tekemän kannattavuustutkimuksen tulokset esim. sillä, että Norskella menee nyt huonosti, Björnbergit joutuivat myymään firmansa ja IP on tänään paremassa hapessa kuin oli vuonna 1999.

Nokiallakin meni taannoin helvetin hyvin, mutta myöhemmin siitä tuli palava öljynporauslautta, vaikka kaikki johtajat olivat korkeinta mahdollista kansanvälistä kaliberia.

Tunnen Norsken erittäin hyvin jo 1970-luvulta lähtien ja olen heitä konsultoinut vaikka kuinka monta kertaa. Kysymyksessä on pitkälti maajussien firmasta. Ei ole maajussien vika, että Norjasta tuli rikas ja kallis öljymaa. Norjalaisia melko uusiakin tehtaita (Saugbrugs) on melko vaikea siirtää Norjasta muualle. Viimeistään tämä havainto vei norjalaiselta metsäteollisuudelta pohjan pois.

Akvisitioihin näyttää Norskekin kaatuvan. Norskehan osti Fletcher Challenge-yhtiön pienet sanomalehtipaperitehtaat ja muitakin tehtaita vähän ympäri maailmaa. Fletcherin tehtaista kirjoitin joskus 1999 paikkeilla, että "laskusuhdanteessa Fletcherin korttitalo sortuu" ja näin on käynyt, kun Norske meni ostamaan mm. Fletcherin sanomalehtipaperitehtaat. En viitsi enemmälti valottaa Norsken vaikeuksien syitä. Maksullisella toimeksiannoilla voin alan miehelle kertoa koko stoorin.

IP osalta totean vain sen, että IP:lla oli myös isot ongelmat 1999 vuoden paikeilla. Se johti siihen, että IP:ssä vaihtui pitkäaikainen johto (Dillon) ja tilalle tuli rahoitusjohtaja Faraghi. Samalla päätettiin myydä Australiasta Carter Holt Harvey-yhtiö, joka oli enemmistöomistajana Chilen Araucossa. Araucohan on melkoinen selluyhtiö - ja mekaanisten tuotteiden tekijä. Nykyäänhän Arauco on taas kimpassa SE:n kanssa ja sellu käy nyt hyvin kaupaksi.

IP sijoitti Araucosta saamansa rahat ja osti 50% Ilim-pulpista ja sai näin lähes 50%:n osuuden Venäjän metsäteollisuusmarkkinoista kohtalaisen vaatimattomalla hinnalla. Venäjän lisäksi IP lähti myös Kiinan markkinoille.

Nähtäväksi jää, miten IP:n Ilim-projekti etenee. Faraghi on aika lailla velkavivulla kehittänyt IP:n kovaan iskuun. Taannoin AssiDomän sai karvaasti kokea, mitä Venäjälle investointi voi pahimmillaan olla.

Myllykoskenkin osalta voidaan todeta, että yritys teki useita akvistioita ja myös isoja invetsointeja ja ainakin yksi pääomistajista vielä kuoli nuorena, eikä perheellä enää ollut jatkajaa, joten on melko luonnollista, että silloin perheyritys saattaa mennä lihoiksi.

Taustalla oli myös M-realin akvisitioista johtuneet ongelmat, joiden johdosta M-realin Myllykosken osuudet jouduttiin myymään UPM:lle, jolla itsellään oli jo riittävästi painopaperikapasiteettia. Tästähän voi seurata ainoastaan se, että se kapasiteetti karsitaan ensin, jonka kilpailukyky on heikoin. Myllykosken lahtaamiseen saattoi vaikuttaa myös EU:n kilpailunormit.

Nämä myöhemmät eri yhtiöiden kehitysvaiheet eivät tietenkään muuta niitä taloudellisia indikaattoreita, joita kyseiset firmat saivat aikaan noin 15 vuotta sitten.

alan miehen taitaa olla viisainta keskittyä nyt kouttauspastoihin ja verhokouttaukseen, koska sinulta ei näy irtovan enää järjellistä kommenttia aiheesta: mitä akm on elämässään tehnyt tai jättänyt tekemättä?
JurttamuusikkoRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 19.10
Häggblomin Vision huntersin kaksi viimeistä konsultointia, Valkeakoskella ja Juankoskella, tehtiin lähes prikulleen samaan muottiin, takausarvokin laskettiin Valkeakoskella kaatopaikan cashflowilla ja arvioitiin sen kätön ja kymmenen vuoden kassaviralla arvioksi saatiin yllätys yllätys sama 7,jotain miljoonaa euroa kuten >Juankosken takauspantti Faroconin peltihalli . Nyt molemmat jäivät maksumiehiksi, mutta Valkeakoskella panttina oli vain 1,25 miljoonaa euroa ja Juankoskella 5 miljoonaa euroa. Molemmille oli konsulttiyhtiö kirjannut kovenantit, jotka kusivat alleen.
Mutta konsulttiyritys sai mojovat summat naurujen kera. Juankoski kaatui talousongelmiin ja Valkeakoskellakin yritettiin saada rahoja takaisin, mutta ei onnistunut. Valkeakoskella meni yritys selvityksen, saneerauksen jälkeen konkkaan ja Juankoskella konkkaa vasta odotellaan, kunhan tietyt seikat ovat vanhentuneet. Ja siten voidaan arvioida Häggblomin ja Vision huntersin arvo konsultteina.
alan kolmas miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.29.10.2015 19.16
alan miehelle Pöyryn ajoistani sen verran, että olin Pöyryn palveluksessa vuosina 1973-85 ja viihdyin erinomaisen hyvin. Läksin Pöyryltä pois, kun kutsuttiin muihin hommiin, Ekonon toimialajohtajan tehtäviin.

Siitä ei voinut kieltäytyä, koska taustalla oli mm. Enso Gutzeitin halu lisätä kilpailua metsäteolisuuskonsultoinissa ja suunnitelussa.

Se myös tapahtui hienosti, mutta päättyi sitten 1990-luvun lamaan ja Pöyry osti Ekonon.

Minä taas lähdin muille teille. Minulla ei ole tapana palata aina lähtöruutuun, vaan mennä eteenpäin, vaikka tie olisi välillä kivinenkin.

Aikoinaan Pöyry oli hieno firma, mutta moni entinen kolleega on minulle todennut, että enää ei ole valitettavasti entistä Pöyry-henkeä.

Minun esimiehiäni Pöyryllä oli mm. Risto Eklund, Niilo Ryti ja Magnus Diesen, jotka olivat Pöyry Consultingin toimitusjohtajia. Rainer Häggblom tuli Pöyrylle minun jälkeeni. Emme siis koskaan tavanneet Pöyryllä.

Minulla ei ole tarvetta mollata myöskään Raineria. Rainer on saanut paljon aikaan lähdettyään Pöyryltä, mutta valitettavasti Rainerin Juankosken viritys ei ole mennyt ns. putkeen.

Minä luulen, että tässä on se syy, miksi Rainer ei erikoisemmin halua muistella omassa CV:ssään tapausta Juankoski.

alan miehelle voin todeta, että minä olen tehnyt elämässäni runsaasti virheitä, mutta olen koettanut ottaa kaikista oppia.
alan kolmas miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.30.10.2015 0.55
Minusta on erittäin hyvä, että alan mies tuntee edellä kuvaamani yritysmaailman kuviot paremmin kuin minä. Miksi sitten ihmettelet kuin lehmä uutta sankkoo, jos tilanne on yritysten kohdalla muuttunut joksikin 15 vuodessa?

Nuo performanssivertailut koski muuten aina viimeistä vuotta ja sitten maratoniveratailussa saattoi verrata suoritusta 5 tai 10 vuoden jaksoissa.

Minä olen tottunut siihen, että maailma muuttuu kovaa vauhtia. Juankoskellakin kaikki on muuttunut kovaa vauhtia parempaan suuntaan, mutta sitä ei vain kukaan ole huomannut.

Konsultoin kyllä Römssyä vähän vaille kaksi vuotta aivan konkurssiin saakka. Minun tehtäväni oli kehittää tuotekohtaista kannattavuuslaskentaa ja vähän muutenkin neuvoa johtotasolla, millä tappion tekemien saadaan loppumaan. Minua ennen siellä oli ollut useita vuosia monia minua taitavampia Pöyryn miehiä ja muitakin konsultteja, mutta mitään pannusta ei oltu saatu aikaan. Tilanne vain huononi.

Selvityksissäni kävi ilmi mm., että kukaan myyntimies, eikä myöskään yrityksen johto tiennyt edes sitä, millä hinnalla tavaraa voi myydä, jotta siitä jää jotain katetta.

Laitettiin vain lisää rahaa taseeseen, eikä investoinneilla ollut mitään takasinmaksuaikaa. Tätä puuhastelua ei ulkopuolinen konsultti voi pysäyttää, jos toimiva johto ja hallitus olivat näin päättäneet.

Sen voin todeta alan miehelle, että NS:n kiinnostus Römssyä kohden kasvoi juuri siksi, että minä tunsin yrityksen ja tehtaan itse asiassa läpikotaisin.

Tratta PBF:ssä on sama meno jatkunut nyt jo keväästä 2011 lähtien ja tappiota on tullut suuruusluokkaa 25-30 milj. euroa. Kokonaistappiot Juankoskella lienevät jo lähes yhtä suuret kuin 50 milj. euron investoinnit, jotka Juankosken Neron mukaan on tehtaaseen kaikkiaan laitettu biolämpö mukaan lukien.

alan mies on kiinnostunut noista 15 vuotta vanhoista ennusteista. En nyt viitsinyt kaivaa kaikkia vanhoja papereita enää esiin, mutta uskon, että viisas alan mies on jostain kopionut ihan alkuperäistä tekstiä.

Se täytyy myöntää, että vuonna 1999 ei kukaan maailmassa vielä ennustanut Lehman Brothersin konkurssia ja siitä seurannutta taloudellista globaalia lamaa.

Vaikka internet oli jo tuolloin melko hyvin minullakin tiedossa ja sen vaikutukset, niin silti emme uskaltanut vielä vuosituhannen vaihteessa ennustaa niin voimakasta vaikustusta Newsprintin kysyntään etenkin jenkeissä.

Lehtikustantamoissa kustantajien talous riippuu ratkaisevasti mainoksista ja tilausmaksuista. Ongelmaksihan on tullut erityisesti luokiteltujen mainosten väheneminen sanomalehdissä.

Mutta maailma ei ole ihan näin mustavalkoinen. Minusta on myös sellaisia merkkejä, että tilanne on tasaantumassa kehittyneissä maissa. Ja käsittääkseni Newsprintin kulutus kasvaa vielä vahvasti esim. Intiassa (n. 6% p.a) ja Kiinassa (n. 5%) ja myös muissa kehitysmaissa. Kohtuuttoman vahva euro kuitenkin vei pohjan pois Suomen paperiteollisuuden kannattavuudelta ja tästä syystä hyviä paperikoneita alettiin meillä lahtaamaan kuin liukuhihnalta.

Pohjois-Amerikassa Newsprintin kysyntä on pudonnut vuosituhannen vaihteesta ilmeisesti noin 5.5-6.0 tonnilla ja CEPI-maissa noin 2.5 milj. tonnia, mutta kysyntä on kasvanut Intiassa noin milj. tonnista nykyään jo noin 3 milj. tonniin ja Kiinassa myös noin milj. tonnista noin 4.6 milj. tonniin. Näissä avainmaissa Newsprintin kysyntä on siis laskenut yhteensä noin 2.5 milj. tonnilla.

Voi kamala, jos olen noin 15 vuotta vanhassa ennusteessani erehtynyt globaalisti noin 10%:a maailman Newsprintin koko kysynnässä. Nythän on myös niin, että taalan heikettyä roimasti Pohjois-Amerikan Newsprintin tuottajat ovat lisänneet vientiään merkittävästi mm. Aasiaan ja käsittääkseni myös Eurooppaan

Uskoisin, että kehitysmaissa kasvua on ollut koko ajan jonkin verran, mutta en nyt lähde alan miehelle sitä selvittelemään. Sen voin kuitenkin todeta, että jenkeissä vanhoja Newsprint koneita on muutettu ns. Bulky Printings tuotteilla ja Euroopassa on tuotettu mm. ns. Improved Newsia, mikä sotkee jossain määrin Newsprint tilastoja.

Tuossa alan miehen mainitsemassa ennusteessa oli todettu, että Newsin per capita kysyntä olisi 6.7 kg/capita vuonna 2010 ja ounasteltiin, että se voisi nousta jopa tasollae 15-20 kg/capita.

Norsken mukaan Newsprintin per capita kulutukset vuonna 2012 olivat seuraavat:
 USA n. 14 kg
 Länsi-Eurooppa n. 16 kg
 Oceania n. 20 kg
 Intia & Kiina n. 3 kg

Kiinassahan lehdet ovat tietääkseni vielä keskimäärin hyvin kehittymättömiä ja sivumäärät ovat olemattomia länsimaisiin lehtiin verrattuna. Muistaakseni usein vain yksi sivu.

Hieman optimistinen esittämäni Newsprint progonoosi pisti sisällään myös ajatuksen, että Kiinassakin lehdistö kehittyy vähitellen länsimaiseen suuntaan. Näin voi hyvin vielä käydä, kun nyt yhden lapsen politiikkakin on todettu Kiinassa vanhentuneeksi.

Kun alan mies on noin kiinnostunut noista ikivanhoista ennusteista, niin minä ystävällisesti pyytäisin alan miestä selvittämään, oliko Pöyryn markkinatutkijat oikeassa, kun he vuonna 1982 julkaistussa koko maailman paperinkulutusta koskevassa ennusteessan World Paper Demand and Supply: Volume V ennustivat Newsprintille seuraavat kulutukset vuonna 1995:

 Kiina 1 590 000 tonnia ja per capita kulutus 13.7 kg
 Venäjällä 1 840 0000 tonnia ja per capita kulutus 53.0 kg
 Kuubassa 340 000 tonnia ja per capita kulutus 26.7 kg

Kiinassahan Newsprintin kulutus oli vuonna 1995 oikeasti (lähde Kiinan Light Weight Industry) n. 816 000 tonnia. Et kai sinä entistä työnantajaasi kuitenkaan halua lähteä nyt moittimaan, vaikka minunkin hyvin tuntemat markkinatutkijat ovat ilmeisesti erehtyneet ennustamaan Kiinan Newsprintin kulutuksen peräti 49% todellisuutta pienemmäksi vuonna 1995 eli 20 vuotta sitten.
Heikin tunteva alalla olevaRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.30.10.2015 1.46
Nyt eitaida alan mies tietää sitä tosiseikkaa, että New Ströms, joka oli ensimäisenä kutsuttu Juankoskelle neuvotteluihin tehtaan ostosta, ei suostunut ottamaan hoitaakseen kaatuvaa Juankosken Bioämpö Oy:tä, vaan kauppa oli tehtävä ilman lämpölaitosta. Juankosken kaupunginjohtaja on sivutoimessaan Energiaholding Oy:n toimitusjohtaja ja silloinen Biolämpö Oy:n hallituksen jäsen. Energiaholding omistaa kokonaisuudessaan Savon voiman, joka taasen omisti Biolämpö Oy:stä suuren osan. Näinollen New Ströms sivuutettiin tehtaan ostosta ja tehdas annettiin kaupungin 5 miljoonan euron omavelkaisella takauksella täysin tietämättömille ja rahattomille henkilöille. Nyt tulos on täsä ja vielä ihmetellään kaupunginjohtajan osuutta asiassa. Ja ollaan haukuttu asiaan tosi hyvin paneutunutta Heikki Salosta. Hävetkää pikku peikot ja pa:n tumpelot. Tuskin kukaan edes tuntee heikki Salosen kovaa paperialan tuntemusta ja talouden tietoa. Hyvä, että vapaa Juankoski on julkaissut Heikista eräitä faktoja.
alan miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.30.10.2015 11.35
Suomessa on tehty paljon virheitä, kun ei ole arvostettu teknistä tietämystä. Nämä talous- ja markkinointiasiantuntijat johdattavat investoijat toistetusti virheisiin.

Myös kW:n ja kWh:n sekoittaminen on tosi tavallista, puhumattakaan sitten Jouleista.

Olisi pitänyt vertailla vain koneiden leveyksiä ja paperilajeja, niin olisi päädytty parempiin tuloksiin. Juankosken koneen leveys jo sinänsä on selkeä merkki, että ei kannata edetä pidemmälle.
JuhanaRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.30.10.2015 11.53
Alan mies on hyvin yksinkertaisesti ajatteleva tavallinen paperimies. Kun sana - erikoistuminen- tai -osa kokonaisuutta- tulevat käsittelyyn ja mietittäväksi, menee häneltä sormi pyllyyn.
alan kolmas miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.30.10.2015 19.11
Rauhoutu hyvä alan mies. Kohta tulee Pyhäin miesten päiväkin.

Kukaan ei epäile, että olet kaikista alan miehistä viisain.

Jos lukaisit eilen Kauppalehteä, niin silmiisi varmaan pisti yhden aukeaman Pankaboard AB:n tuhkimotarina.

Pienellä ja ketterällä pahvitehtaalla voi mennä Suomessa ihan hyvin, kun johto on täyspäinen ja ymmärtää, mitä tarkoittaa erikoistuminen.

Pankaboard tekee päinvastoin kuin muut taivekartongin tuottajat. Toimii vähän samaan tyyliin kuin Kylävainion Keitele Group. Pankaboard löysi elämänlangan paksuista kartongeista.

Eli meni siis aivan päivastaiseen suuntaan kuin muut taivekartongin tuottajat, joilla on huomattavasti leveämmät ja nopeammat koneet.

Tri Kuismakin oli tutkinut yhtiöiden menestystä ja samankaltaisuutta ympäristöjohtamisen näkökulmasta.

Tutkimattakin on selvää, että Mossella ei pidä lähteä formulakisoihin.

Pankaboardin vuoden 2014 liikevaihto oli 70.3 milj. euroa ja liiketulos mukavasti 4.9 milj. euroa.

Minä tässä vaan vaatimattomasti ihmettelen, miten Tratta PBF:ssä saatiin kahden ensimmäsien tilikauden (1.1.2011.2011-30.5.2012) aikana 48.3 milj. euron liikevaihdosta 21.1 milj. euron tappio.

Kun silmäilin tuota KL:n aukeamaa Pankaboardista tuli mieleeni vanhat hyvät ajat Pöyryllä, kun päätöimittaja Arto Tuominen julkaisi globaalista Financial Performace tutkimuksestani viidessä peräkkäisessa KL:n numerossa koko aukeaman kokoiset lakanat.
"
Samaan aikaan pistin Mestäteollisuuden Saatanalliset Säkeet" myös Financial Times:iin, joka julkasi ne etusivullaan kolmen palstan levyisenä tiedotteena. Tuolloinkaan maailman metsäteolliuudella ei mennyt erikoisemmim hyvin.

En ole huomannut, että FT olisi enemmälti sen jälkeen julkaissut laajemmin vastaavien suomalaisten tutkimusten tuloksia. Muutamista suomalaisten liikemiesten saamista jättiläissakoista on kyllä ollut mainintoja.

alan mies korostaa tekniikan merkitystä metsäteollisuudessa ja se on tietysti ihan hyvä.

Suomalaisilla onkin aina ollut tavoitteena rakentaa kaiken maailman hilavitkuttimia suurella rahalla, mutta niille kalliille hilavitkuttimille ei tahdo löytyä ostajia.

Minä taas katson asioita holistisesta näkökulmasta (kokonaisvaltaisesti), jolloin tekniikan täytyy myös olla taloudellsista, laillista ja kannattavaa.

Entinen työantajani Pöyryhän oli vielä 1980-luvulla hyvin pitkälle tehninen suunnittelutoimisto. Minä taas innostuin talousasioista entisestään, kun tehtiin amerikkalaiselle St. Regis firmalle laaja Fibre Study.

Silloin meille pöyryläisille oli vielä uutta, kun St. Regisin strategiajohtaja neuvoi meitä kiinnittämään tekniikan sijasta enmmän huomiota siihen, miten firman osakkeiden hinta kehittyy New Yorkin pörssissä.

Nykyään esim. Jussi Pesonen ei oikeastaan teekään mitään muuta kuin päivittäin seuraa UPM:n ja kilpailijoiden osakekurssien kehitystä.
alan kolmas miesRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.30.10.2015 19.27
alan miehelle vielä lisää teknistaloudellista mietittävää.

Meillähän on jopa Presidenttiä myöten paheksuttu Outokummun Mika Seitovirran potkujen johdosta samaa 1.5 milj. euron "hyvän miehen lisää".

Mikankin firmassa on tiettävästi ollut maailman hienoin ruostumattoman teräksen iso tuotantolaitos Torniossa, joka on vielä integroitu Kemin kromikaivokseen.

Kaikesta tästä ehdottomasta huipputeknologiasta huolimatta Mikan aikana Outokummun osakkeen arvo tippui pörssissä vaatimattomat 88%:a ja Mikaa hallituksessa valvonut toinen suomalainen huippujohtaja Jorma Ollila, joutui antamaan Mikalle potkut.

Hallituksen puheenjohtaja on herra talossa, joten Mika saattoi tässä joutua sijaiskärsijäksi ja siksi oli pakko ja kohtuullistakin antaa Mikalle pientä boonusta, kun hän sentään yritti parhaansa.
AdamRe: Heikki J. Salonen, aikansa kovin puuteollisuuden konsultti, tietäjä.31.10.2015 0.12
Lienee turha toivoa, että Pete, Veijo ja Heimo selittäisivät jotain Juankosken asioista. Kaukana sijaitsevat tehtaat eivät ole syöneet meidän rahojamme kuten edellä mainitut Ranella ja Jokella lisättynä.
Koska heidän kykynsä ja uskottavuutensa eivät riittäneet, palkattiin keulakuviksi Konsultti-Raineri ja kans.väl. liikemies Samoriz.
Siinä meillä "puuhamiehiä".


Vastaaminen ei ole mahdollista, sillä viestiketju on lukittu ylläpitäjän toimesta!