Keskustelu
| Kouraan ajattelija | Sairaiden kuntien sote-menot | 4.12.2015 16.18 |
| Suomessa on noin 100 kuntaa, joiden sotemenot ylittävät 60% kunnan menoista. Sairaiden kuntien joukossa on joitakin erikoisuuksia, joiden menot ovat erityisen korkeat. Yksi näistä poikkeuksista on Juankoski, jonka kokonaismenoista sosiaali- ja terveystoimen menot ovat peräti 70%. Suomen sairaimmat kunnat Kaavi ja Tuusniemi ovat hoitaneet sote-toimensa hieman meitä halvemmalla. Luku kertoo, että Juankoskella sosiaali- ja terveystoimi on järjestetty kalliisti. Meillä palvelut ovat joko muita paremmat tai sitten ne ovat tehottomat. Näin suurten sotemenojen kunta saa suuren hyödyn uudesta sotelaista, jossa palveluista tulee jatkossa vastaamaan isompi alue. Jos Juankoski olisi ollut muilta rakenteiltaan terve kunta, meillä olisi ollut itsenäisen elämän mahdollisuudet uuden sotejärjestelmän toteutumisen jälkeen. Kenenkään ei kuitenkaan tule käsittää, että elämä olisi voinut jatkua nykyisellään, vaan menoja olisi jouduttu karsimaan raskaalla kädellä. Kaavin lähtötilanne uuteen aikaan on meitä parempi, koska heidän velkataakkansa on puolta pienempi. Silti jatko ei tule olemaan helppoa. Jatkossa saamme seurata kumpi vaihtoehto on pienelle ja sairaalle kunnalle edullisempi, liittyminen isompaan vai sinnittely itsenäisenä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Sairaiden kuntien sote-menot | 4.12.2015 22.50 |
| Kouraan ajattelija on avannut sote-keskustelun hienosti kohdistamalla huomion siihen, että sote-kulut 100 kunnassa ylittävät 60%:a kunnan menoista. Juankoskella menojen osuus on jopa 70%. Kouraan ajattelija päättelee, että Juankoskella sosiaali- ja terveystoimi on voitu järjestää kalliisti. Ne voivat olla muita paremmat tai voivat olla tehottomasti hoidettuja. Kouraan ajattelija myös toteaa, että Kaavi ja Tuusniemi ovat Suomen sairaimmat kunnat, mutta niiden kustannusten osuus kunnan menoista on kuitenkin pienempi kuin Juankoskella. Kouraan ajattelijan ajattelu on loogista, mutta olisin toivonut hieman syvällisempää analyysiä kuntien korkeista sosiaali- ja terveysmenoista. Ensimmäiseksi voidaan todeta, että kouraan ajattelijan esittämät luvut ovat suhdelukuja. Niiden perusteella ei voida päätellä, onko kyseiset luvut korkeita tai matalia. Siis jos kunnan kokonaismenot ovat korkeat suhteessa sosiaali - ja terveysmenoihin, niin tietysti ym. suhdeluku saa pienen arvon. Tai jos kunnan kokonaismenot ovat suhteellisesti pienet sosiaali- ja terveysmenoihin verrattuna, niin tietysti sosiaali- ja terveysmenojen suhde kokonaismenoihin tulee korkeaksi. Ainoa tapa selvittää se, ovatko jonkun kunnan sosiaali- ja terveyskustannukset korkeat tai matalat, on näiden kustannusten läpinäkyvä analyysi. Suomen kuntakentässä tällaista anlyysia ei ole toistaiseksi vielä laajasti tehty. Niissä kunnissa, joissa ko. palvelut on ulkoistettu, kunnat ja palvelujen toimittajat tietävät millin tarkasti, mikä on kustannusten laskentaperuste. Läpinäkyvään järjestelmään ei voi syntyä ns. valohoitoa, jota kuntien sosiaali- ja terveymenoissa nykyään on runsaasti, voi olla jopa valtaosa. Sote-uudistuksessa pyritään nyt läpinäkyvyyteen ja se tapahtuu sillä tavalla, että kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto tulee vähitellen samalle viivalle yksityisten palvelujen kanssa. Kunnallinen läpinäkömätön sosiaali- ja terveyspalvelujen monopoli on vähitellen murtumassa. Vain läpinäkyvyyden avulla voidaan selvittää, onko joku sosiaali- tai terveystoimi hoidettu tehokkaasti vai ei. Minusta kouraan ajattelija on heittänyt aika lailla heppoisin perustein ajatuksen, että Kaavi ja Tuusniemi ovat Suomen sairaimmat kunnat. Tällaisten väitteiden tueksi toivoisin Kouraan ajattelijalta lisätodisteita. Lisätodisteiksi ei kuitenkaan tietysti riitä esim. sellainen tunnusluku, että asukasta koden lasketut sosiaali- ja terveyskustannukset ovat mahdollisesti Kaavilla ja Tuusniemellä korkeat. Tarvitaan taulukko, josta voidaan havainnoida, esim. se onko Kaavilla ja Tuusnimellä sokeritautisia tai muita sairaita asukaslukuun verrattuna enemmän kuin esim. Kittilässä, Kiteellä tai Närpiössä. Voidaan todeta myös se, että Kuntaliitolla on tapana esittää kunnista erilaisia kustannuksia tai vertailuja yleensä asukasta kohden laskettuna. Tällaisilla tunnusluvuilla ei ole mitään toditusarvoa esim. silloin, kun puhutaan sosiaali- ja terveyskustannuksista. Esimerkiksi sydäninfarktikustannusten osalta on tiedettävä mm. montako infarktia on kunnassa hoidettu, missä on hoidettu ja miten on hoidettu. Tilanne voi olla sellainen, että sydäninfarkti on paikallisessa arvauskeskuksessa hoidettu vaikka mahakatarina. Minullakaan ei kunnallisessa arvauskeskuksessa tunnistettu edes jalkaruusua, mikä johti useisiin arvauskeskus- ja sairaalakäynteihin. Koko koneiston kustannukset nousivat taatusti 5000 euroon julkisella puolella, eikä tauti selvinnyt. Lopetin tehottoman mutta näennäisesti halvan hoidon ja käväisin yksityisellä terveysasemalla ottamassa oikean diagnoosin ja tehokkaan antibioottikuurin. Lasku oli luokka 150 euroa ja parissa viikossa työkyky palasi. Tästäkin yksinkertaisesta esimerkistä nähdään, miten typerää meillä keskustelu sote-asioista on tähän saakka ollut. Tiedossani on kymmenittäin tällaisia tapauksia tuttavapiirissäni. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Sairaiden kuntien sote-menot | 5.12.2015 1.46 |
| Alan miehen pitäisi osata lukea sairastettavuusindeksiä, jota Kuntaliitto pitää kunnista. Tämä indeksi otetaan huomioon mm. kuntien valtionosuuksissa. Kyllä tuo luku jotakin kertoo. Absoluuttisista kustannuksista tietoa saa Sotka -tietokannasta, jota Alan miehenkin pitäisi opetella käyttämään, koska hänen kirjoittelunsa herkästi suuntautuu toisten kirjoittajien nokitteluun. |
||
| alan mies | Re: Sairaiden kuntien sote-menot | 5.12.2015 6.46 |
| Kouraan ajattelijalle pieni oikaisu: alan kolmas mies on alallaan tosiaankin vasta kolmas. Yrittelee ja tavoittelee kylläkin kiitettävästi saavuttaakseen ensimmäisen sijan. Jakolaskussa on aina osoittaja ja nimittäjä. Kun joku on ystävällisyyttään tehnyt jakolaskun valmiiksi, niin akm ei osaa tehdä sitä kertolaskua saadakseen osoittajan jälleen takaisin. Muistuu mieleen, kun armeijassa opetettiin Ohmin laki piirtämällä kolmio, jonka kussakin kulmassa olivat virta, vastus ja jännite. Peittämällä aina kysyttävän suureen, saattoi sitten nähdä, miten se lasketaan kahdesta muusta. Ilmeisesti akm tarvitsee tällaisen kolmion. |
||
| alan kolmas mies | Re: Sairaiden kuntien sote-menot | 5.12.2015 15.40 |
| alan mies on taas alkanut tyypillisen saivartelunsa akm:n kommentoitua kuntien poskettomia sosiaali- ja terveysmenoja, joiden sisällöstä yhdelläkään politikolla ei ole vähäisintäkään hajua. Suomessa on jo noin 15 vuotta jauhettu sote-keskustelua tasolla korkeat perusterveydenhuolto- ja korkeat erityissairaanhoitokustannukset, mutta yksikään politikko ei ole vieläkään vaivautunut selvittämään, miksi nämä kustannukset ovat korkeita ja mikä on kustannusten sisältö. Kunnallisessa kentässä kustannuslaskenta on koko Suomen historian ajan ollut valovuoden päässä yksityisen sektorin kustannuslaskennasta, joten en ihmettele, että kaikki kustannukset kunnallisessa sektorissa ovat karanneet käsistä. Julkisella puolella ikiaikaisena tapana on ollut se, että kustannuksia nostetaan vuosittain aina tietyllä prosenttiluvulla ja kustannusraami yleensä pidetään koko ajan samana. Matemaattisesti lahjakas alan mies on varoittanut minua prosenttilaskun vaaroista ja jopa esittänyt, etten tunne prosenttiyksikön ja prosentin eroa. alan mies ei ole vielä huomauttanut prosenttilaskuun ja kustannuksiin liittyvästä aikatekijästä mitään. Tämäkin tärkeä asia julkisella puolella on ollut toistaiseksi täysin tuntematon seikka. Tämän mustan aukon vahingollisuus tulee ilmi, kun katsoo millaiseksi joku kustannuserä voi nousta aikojen saatossa, kun kustannusraamiin ei puututa. Jos oletetaan, että esim. kunnallisessa hallinnossa joku kustannuserä on ollut bujetissa 30 vuotta ja kustannuksia on nostettu joka vuosi keskimäärin esim. 3%:lla, niin 30 vuodessa kyseinen kustannus on noussut yli 2.4-kertaiseksi. Jos kunnan kaikkia kustannuksia nostetaan samalla kustannuskehikolla 30 vuotta, niin kunnan kaikki kustannukset siis noin 2.4 kertaistuvat. Suomen kuntien kohdalla 3%:n keskimäärinen kustannusnousu ei kuitenkaan ole ollut läheskään riittävä. Tällaista julkisten kustannusten kasvua ei tietenkään voi ihmetellä, koska kepujohtoisessa Suomessa kaikki valtionkin budjetit laaditaan pimeässä budjettiriihessä. Minä olen aina ihmetellyt sitä, miksi kepulaiset menee hölmöläisten tapaan budjettia laatimaan pimeään riiheen. Nykypäivänä maataloudessakaan ei enää puida viljaa pimeässä riihessä. Minäkin olen ollut jo kauan sitten mukana, kun viljaa on puitu pelloilla ihan puimakoneilla valoisan aikaan. alan miehen ymmärrys kustannusasioissa näyttää olevan samalla tasolla kuin Julmalla Juhalla oli, kun Juha autotallissaan rakentamallaan kakkaralla löysi pohjattomaan sote-kaivoon ratkaisuksi hallinnollisen maakuntamallin. Julma Juha oli nähtävästi Puolangan Joukonkylässä lapsena nähnyt, että entiseen aikaan kaivoja etsittiin pajunvitsoilla. Ja Juha innovatiivisena insinöörinä kehitti pajunvitsasta kakkaransa, jota on nyttemmin ruvennut käyttämään vähän kaikkien poliittisten ja taloudellisten ratkaisujen etsinnässä. Juankoskella Juhan kehittämä kakkara ei vielä ole ollut käytössä, mutta mestarilypsäjä Romppainen on kyllä tehokkaasti väännellyt perinteistä kaivonkatsojien pajunvitsaansa, kun ratkaisua on haettu Juankosken pohjattomaan sote-kaivoon. Pohjattaman kaivon etisintä on johtanut Juankoskella hyviin tuloksiin. Juankosken kyrsiintyneet veronmaksajat ovat vuosikausia saaneet kantaa nurisematta veroeuronssa Juankosken Neron ja Pajunvitsamiehen yhdessä löytämään pohjattomaan kaivoon, mutta vesi ei ole vieläkään pysynyt kaivossa. Toivottoman kaivovoimistelun jälkeen Juankosken kyrsiintyneet veronmaksajat saavatkin jo 1.1.2017 lähtien aloittaa uuden isomman urakan, kun väheneviä veroeuroja aletaan kantaa vielä suurempaan pohjattomaan Kuopion kepukaivoon. |
||
| alan kolmas mies | Re: Sairaiden kuntien sote-menot | 5.12.2015 16.36 |
| Kouraan ajattelijalle suurkiitos tietovinkeistä. Kuntaliitos sairastettavuusindeksiin en ole vielä tarkemmin tutustunut, mutta olen tietoinen, että sitä on käytetty valtionosuuksia laskettaessa. Muut Kuntaliiton tilastot ovat minulle kyllä hyvin tuttuja. En pidä Kuntaliiton asuakasta kohden lasketuista tunnusluvuista, jotka eivät minusta ole riittävän analyyttisiä. Tietysti ne kuvastavat joitakin trendejä. Valtionosuuksien osalta on ollut kritiikkiä ja järjestelmää ollaan tietääkseni kehittämässä. Käsitykseni mukaan järjestelmä ei ole enää ajan tasalla. Erityisen kiitollinen olen Kuoraan ajattelijan mainitsemasta Sotka-tietokannasta. Tarkistelin sitä pintapuolisesti, mutta en ole siinä vielä mestari. Täytyy tutkailla lisää. Olen koko elämäni ollut suuri tilastofriikki ja olen elämäni aikana viettänyt yhteensä varmaan ainakin 5 vuotta ehkä enmmänkin erilaisten tilastojen kimpussa, kun olen yrittänyt selvittää erilaisia tilastoituja asioita esim. Tilastotoimistosta ja Metlassa. Myös Eduskunnan kirjastossa on aika hyviä tilastoja. Harmillisesti monet hyvät tilastot ovat kalliita ja esim. Tilastotoimistossa, jossa on kyllä mahtavat tilastot lähes kaikilta aloita ja maista, näköjään rahan puute rajoittaa tietojen välttämätöntä hankintaa. |
||
| Pekka V | Re: Sairaiden kuntien sote-menot | 5.12.2015 18.26 |
| Moro, ihan tiedoksi: olen tietoinen ja tutkinut kustannuslaskelmat. Olen myös selvittänyt yksityisen ja julkisen terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen kustannuserot, hyödyt ja haitat. Ihan vain tiedoksi. Mutta ehkäpä minua ei pidäkään määritellä poliitikoksi- Hyvä ja positiivinen seikka. |
||
| alan kolmas mies | Re: Sairaiden kuntien sote-menot | 5.12.2015 23.35 |
| Jos Moro Pekka on tutkinut kustannuslaskelmat, niin voisiko Pekka ystävällisesti kertoa tulokset VAPAAssa, jotta keskustelu sotesta etenee asiaperustein? Kysymys on siis, onko itsenäisyys parempi kuin Kuopio-liitos? Tämä tieto on Kaaville tosi tarkeä. Meillä on ollut sotessa kustannusten selvittäjiä ainakin 15 vuotta, mutta vielä ei ole selvyyttä saatu julkisessa mediassa. On tullut vain Julman Juhan kakkaralla etsitty maakuntamalli, joka käynnistyy joskus vuonna 2017 tai myöhemmin. Juankosken Nero on kuitenkin jo omapäisesti lähtenyt optimoimaan sote-kustannuksia, mutta pohjaton kepun sotekaivo on ja pysyy Kuopiossa myös 1.1.,2017 jälkeen. Jos iltatuuli viestin viedä vois.... Muistathan aikaa, aikaa nuoruuden... |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Sairaiden kuntien sote-menot | 6.12.2015 0.01 |
| Pekan pitäisi ottaa asiaan kantaa kahdestakin syystä. Ensinnäkin siksi, että hän oli innokas Rääkkylän mallin kannattaja ja toisekseen siksi, että hän on tuleva kaavilainen. |
||