Keskustelu
| alan kolmas mies | Juankoskesta Kuopion Jakomaki? | 21.12.2015 21.40 |
| Tilastokeskuksen viime perjantaina julkaiseman tilaston perusteella Juankoskella syötiin vuonna 2014 selvästi enemmän kuin tienattiin. Tilastokeskus oli selvittänyt kaikkien kotitalouksien (yhteensä 322 kuntaa) keskimääräiset tulot vuonna 2014. Korkeimmat keskimääräiset tulot olivat Kauniaisissa 85 088 euroa. Juankosken sijaluku oli 250. Juankosken kotitalouksien keskimääräinen tulo oli 33 701 euroa vuodessa. Tilaston mukaan vähiten tienattiin Lieksassa, jossa keskimääräinen tulo oli vain 29 781 euroa. Juankoskella kotitalouksien keskimääräinen tulo oli noin 10% korkeampi kuin muilla Juankosken naapurikunnilla, mutta siitä huolimatta Juankosken kaupungin tulos oli vahvasti negatiivinen vuonna 2014, kun monilla pienemmillä naapurikunnilla tulos oli jo positiivinen. Tästä voidaan vetää sellainen johtopäätös, että Juankoskella on syöty enemmän kuin on tienattu. Koska Juankosken kaupunki on jo päättänyt liittyä Kuopioon 1.1.2017, niin voidaan todeta, että Juankosken Neron johdolla Juankosken kaupunki on syönyt itsensä konkurssiin. Vuonna 2014 Juankosken kaupungin tulos oli vielä -1.44 milj. euroa, kun ei huomioida laittomista biovoimalajärjestelyistä kirjattua noin 998 000 euron suuruista satunnaista kulua. Tulevaa kaupunkiliitosta Kuopion Juankosken Nero hehkutti lisääntyvällä lähidemokratialla ja monille muilla positiivisillä vaikutuksilla. Kun tarkastellaan Kuopion tulosta vuodelta 2014, niin havaitaan, että Kuopion kaupungin tulos vuonna 2014 oli -6.685 milj. euroa, kun ei huomioida tilinpäätökseen kirjattuja satunnaisia noin 124.7 milj. euron tuloja, jotka Kuopio kirjasi tulokseensa pääasiassa Kuopion Energian yhtiöittämisen kautta. Kuopiossa kotitalouksien keskimääräinen tulo vuonna 2014 oli 35 515 euroa, joka ei siis ollut riittävä kaupungin tuloksen pitämiseksi ylijäämäisenä. Kuopion ja Juankosken vuoden 2014 tulosten perusteella ei tarvita kovin suurta kristallipalloa, kun ennustaa, että tulevina vuosina 2016-2018 taloudelliset vaikeudet tulevat oleellisesti liitoskaupungeissa lisääntymään. Kehitys näyttää valitettavasti kulkevan sitä rataa, että Juankoskesta on kovaa vauhtia kehittymässä Kuopion Jakomäki. Ei ole vaikeuksia ounastella, että pienemmissä itsenäisyytensä säilyttäneissä kunnissa elämä jatkuu turvallisesti. Kotitalouksien keskimääräiset tulot pysyvät varmaankin jota kuinkin nykyisellään, mutta Kuopiota ja Juankoskea kevyemmän kustannusrakenteensa ansioista suuriin veronkorotuksiin ei näyttäisi olevan tarvetta. Näköpiirissä oleva sote-ratkaisu voi vielä oleellisesti helpottaa pienten kuntien tilannetta. Nyt näyttää siltä, että Juankosken Nero valitsi taas väärän hevosen. Herää siis kysymys, mitkä mahtoivat olla Juankosken Neron motiivit, kun hän niin vahvasti liputti Kuopion "hyvinvoinnin" puolesta. Oliko keskeinen motiivi suunniteltu Kuopion Energian ja Savon Voiman fuusio, joka kuitenkin kaatui? Alla tilastotietoja Juankosken naapurikunnista: Kuopio o Asukkaita 107 541 o Kotitalouksien tulo 35 315 euroa o Kunnan tulos -6 685 000 euroa Lapinlahti o Asukkaita 10 093 o Kotitalouksien tulo 34 578 euroa o Kunnan tulos -240 000 euroa Keitele o Asukkaita 2 398 o Kotitalouksien tulo 34 508 euroa o Kunnan tulos 103 000 euroa Juankoski o Asukkaita 4 883 o Kotitalouksien tulo 33 701 euroa o Kunnan tulos -1 440 000 euroa Suonenjoki o Asukkaita 7 419 o Kotitalouksien tulo 32 901 euroa o Kunnan tulos 3 939 000 euroa Varkaus o Asukkaita 21 860 o Kotitalouksien tulo 32 262 euroa o Kunnan tulos 5 841 000 euroa Tuusniemi o Asukkaita 2 751 o Kotitalouksien tulo 31 388 euroa o Kunnan tulos -114 000 euroa Vesanto o Asukkaita 2 244 o Kotitalouksien tulo 31 323 euroa o Kunnan tulos -82 000 euroa Kaavi o Asukkaita 3 214 o Kotitalouksien tulo 30 720 euroa o Kunnan tulos 536 000 euroa Juuka o Asukkaita 5 140 o Kotitalouksien tulo 30 480 euroa o Kunnan tulos 821 000 euroa Rautavaara o Asukkaita 1 768 o Kotitalouksien tulo 30 277 euroa o Kunnan tulos 561 000 euroa Yllä oleva lyhyt kuntatilasto osoittaa sen, että tiukan menokurin avulla myös pienet kunnat voivat pärjätä aivan hyvin. Ilman kunnollista johtoa ei tietysti mikään kunta voi menestyä. |
||