Keskustelu
| Eero Kekäläinen | Kenenkä Tahko | 25.12.2015 5.12 |
| On merkillepantavaa, kuinka nykyään ilmaistaan mediassa kuntaliitosten myötä eri paikkakuntia. Esimerkiksi kun Tahkon laskettelukeskus oli aiemmin Nilsiässä, nykyään se on Kuopiossa. Pari päivää sitten, kun ajelin siitä ohi, vielä se tahko oli entisellä paikallaan, Nilsiässä YLE uutisoi!! Kun Kuopion Nilsiän virastotalolla oli syttynyt tulipalo tietoliikennekeskuksessa, se aiheutti ongelmia puhelinliikenteeseen Kuopion Nilsiän ja Tahkon alueella !!!!!!!!!! Aiheuttiko se ongelmia Kuopiossakin, vaiko ainoastaan Nilsiässä ja tahkolla ??? Tietoliikenneongelma aiheutti ruuhkaa Kuopion Nilsiän pankkiautomaateilla. Oliko Kuopion keskustan pankkiautomaateilla ruuhkaa ??? Tämä on vain yksi esimerkki, kaikkea tapahtuu myös kuopion vehmersalmella ja myös kuopion maaningalla. Ja piakkoin myös Kuopion juankoskella tapahtuu historiallinen oikeudenkäynti kuntapäätäjiä kohtaan nostetussa oikeuskanteessa laittomasta verovarojen tuhlauksesta. |
||
| alan mies | Re: Kenenkä Tahko | 25.12.2015 8.12 |
| Isommissa kaupungeissä kaikki asukastihentymät ovat taajamia. Ei ole enää kaupunkeja tai kyliä ison kaupungin sisällä. Juankoskikin on vain Kuopion taajama. Juankoski on siis aivan samanarvoinen taajama kuin Tahko, Nilsiä tai Säyneinen. Jatkossa asutte kyllä maassa mutta ette maalla. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kenenkä Tahko | 25.12.2015 17.20 |
| Ystäväni Eero on käynnistänyt erittäin ajankohtaisen keskustelun kuntaliitosten vaikutuksista mm. liitosalueiden nimiin. Urbanisoitumisen välttämättömyyteen ja hyödyllisyyteen kuin pukki sarviinsa uskova alan mies on puolestaan ottanut esille liitosalueista käsitteen taajama. Taajamakäsite on oikea, mutta olisin toivonut, että viisas alan mies olisi analysoinut tuota taajama-käsitettä vähän syvällisemmin Savon ja Kuopion kohdalla. Maatalousvaltaisessa Savossahan on puhuttu jo vuosikymmeniä kuntaliitosten hyödyllisyydestä. Juankoskella tämän kehityksen siunauksellisuus on nähty siinä, että Säyneisen kunta on lähes tyhjentynyt ja samoin on käynyt Muuruveden kunnalle. Juankoskella on asukkaita nykyään enää vain nirkosesti yli 4 800 henkeä ja asukasluku laskee koko ajan, vaikka kaupunki liittyy Kuopioon 1.1.2017 alkaen. VAPAAn toisella palstalla kirjoitin, että Juankoskesta tulee liitoksen jälkeen Kuopion Jakomäki. Karttaa katsomalla selviää Kuopion alueen urbanisoitumisen lopputulos. Kun jätetään huomiotta Kuopion lukuisat (5 kpl) kuntaliitokset vuodesta 1969 lähtien, niin voidaan todeta, että ns. Ydin Kuopiossa on asukkaita vain noin 86 800. alan mies kuitenkin pitää virheellisesti Kuopiota urbanisoituneena kaupunkina. Kysymys on kuitenkin ns. pikku kaupungista. Katsotaanpas sitten etäisyydet Kuopion kuuluisalta torilta "metropolin" naapuritaajamiin ja eräisiin itsenäisyytensä säilyttäviin kuntiin: Juankoski-Kuopio 61.6 km Säyneinen-Kuopio 76.4 km Muuruvesi-Kuopio 53.0 km Nilsiä-Kuopio 54.9 km Tahko-Kuopio 59.8 km Maaninka-Kuopio 43.6 km Kaavi-Kuopio (itsenäinen kunta) 57.1 km Tuusniemi-Kuopio (itsenäinen kunta) 59.4 km Rautavaara-Kuopio (itsenäinen kunta) 102.0 km Itselläni on ihan omakohtaista kokemusta uusien taajamien rakentamisesta metropolien läheisyyteen. Valmistuttuani insinööriksi muutin vaimoni kanssa teekkarikylän opiskelija-asunnosta Vantaalle Koivukylään (Havukoskelle) Saton rakentamaan kerrosaravataloon. Kyseisestä paikasta piti tulla hieno puistolähiö ja uusi kullan kallis oma koti oli vain 37.8 km:n päässä Helsingin rautatieasemalta. Koivukylään pääsi myös kätevästi junalla. Kävelymatkaa oli asunnolta Koivukylän asemalle vain noin 500 metriä. Stockmannin kuuluisa tavaratalo oli siis vain vajaan kilometrin kävelymatkan päässä kotoa. Ainoa lähikauppa oli pieni Elanto. Koivukylästä ei tullut puistokaupunkia. Tuli Vantaan pahamaineisin lähiö. Me muutimme vaimoni kanssa Koivukylästä yhden vuoden visiitin jälkeen Kauniaisiin. Se on loistava lähiö, jossa palvelut pelasi ja pelaa edelleen. Meidän on valitettavasti hyväksyttävä tosiasiat. Kuopiosta ei tule koskaan Helsingin, Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kaltaista kasvukeskusta. Savo on ja pysyy vielä pitkään maatalousvaltaisena alueena. Tiettävästi Kuopio on Suomen suurin maitokylä. Toisaalta olen jo aiemmin kiinnittänyt huomiota myös siihen, että Suomen maidonjuonti on ennätystasolla maailman tilastoissa. Maidon juonti on aikuisille myös terveyden kannalta erittäin vahingollista. Toistaiseksi Valion maitomonopolin turvin Suomi on ollut maitolistojen kärjessä, mutta ajat muuttuvat ja niin täytyy myös tapojen muuttua. Tämä koskee myös Suomen suurinta Maitokaupunkia eli Kuopiota. Kuopion Maitokaupungissa tarvitaankin kaupungille Maidon Tuottamisen ja Jalostamisen Master Plan. Alan mies fiksuna ihmisenä varmaan tietää, mitä asioita Master Planissa tulee käsitellä. "Aivan aluksi" täytyy tietysti kiinnittää huomiota siihen, että tuotantokoneisto on kunnossa. Nythän on ilmeisesti niin onnettomasti, että Kuopion Maitokaupungissakin lehmät taitavat olla terveydelle haitallisia ns. A1-proteiini lehmiä, kun taas tieteellisesti on todettu, että A2-tyypin lehmät tuottavat selvästi terveellisempää maitoa. Tieteellisesti on myös jo näytetty, että alkuperäisen itä-suomalaisen karjan A2-proteiinin osuus on 71%:n, kun-ayshire lehmällä se on vain 50%. Tietysti kepun Sirkka-Liisa Anttila on ollut toista mieltä kuin Harvardin tutkijat. Urbanisoituvaa Kuopiota haikaileville liitän vielä alle Wikipedia-tiedotteen siitä, miten rakennusyhtiöt ja kunnanisät sekä poliitikot Suomesta rakentavat meille ns. hyvinvointiyhteiskuntaa ja kehittävät lähipalveluja ja - demokratiaa. Liitos-Kuopion puuhamiesten olisi pitänyt jo heti nähdä, että pikkukaupungista keskimäärin noin 45-80 km:n päässä oleviin harvaan asuttuihin taajamiin ei pikkukaupunki voi rakentaa mitään hyvinvointipalveluja. Vantaan Havukoskella noin 35 km:n päässä Helsingin keskustasta tämä ei ole vielä onnistunut vaikka rakennustyötä on minunkin henkilökohtaisten havaintojeni perusteella jatkettu jo 35 vuotta, mutta valmista ei ole valitettavasti tullut. Suur-Helsingin alueelle on asukkaita nykyään sentään jo suunnilleen miljoona. Juankosken vääjäämättömänä kohtalona näyttää valitettavasti olevan sama, joka on elävästi nähty Jakomäen ja Kouvukylän kohdalla. "Koivukylä (ruots. Björkby) on kaupunginosa Vantaan itäosassa, pääradan varrella Tikkurilasta noin neljä kilometriä pohjoiseen ja Korsosta viisi kilometriä etelään. Koivukylällä voidaan käsittää joko pelkkä rautatien länsipuolinen osa (vanha) Koivukylä, tai tämän lisäksi myös radan itäpuolinen osa Havukoski. Usein Havukoski luetaan osaksi Koivukylän aluetta. Virallisesti Koivukylä ja Havukoski kuitenkin ovat eri kaupunginosia, joiden rajana on päärata. Koivukylän asukasluku vuonna 2010 oli 2 608 ja Havukosken puolella asui 7 820 asukasta. Vanha Koivukylä koostuu sekä pientaloalueesta että kerrostaloalueesta Asolanväylän varrella lähellä rautatieasemaa. Havukosken puoli on lähinnä tiivistä kerrostaloaluetta, jota hallitsee kahdeksan 12-kerroksista tornitaloa. Historia Koivukylä on saanut nimensä koivumetsän mukaan, jonka tienoille asutus aluksi syntyi. Päärata on alusta asti vaikuttanut Koivukylän kehitykseen, ja yhdessä pääkaupunkiseudulle suuntautuneen maaltamuuton kanssa 1960-luvulta lähtien kaupunginosa on ollut jatkuvassa ja nopeassa kasvussa. 1970-luvulla asutus levisi radan itäpuolelle, kun sinne perustettiin Havukosken lähiöalue. Sen suunnittelussa käytettiin ajan viimeisimpiä lähiösuunnittelun perusteita ja alue saikin kansainvälistä tunnustusta lähiörakentamisen esimerkkialueena. Se on kokonaisuutena yhä keskeneräinen, ja tämä on osittain johtanut alueen profiilin laskuun. Havukoski onkin Vantaan pienituloisimpia kaupunginosia. Keskimääräistä suurempi osa väestöstä on opiskelijoita ja maahanmuuttajia." |
||